Ne koulutusleikkaukset

[yks vaan]

Koulutuksesta ei kuulemma saa leikata ja käytetyllä rahalla ja tuloksilla ei ole merkitystä. Opetukseen syydetään jatkuvasti lisää rahaa, mutta silti vihkot ja kynät pitää ostaa itse ja tulokset laskevat kuin lehmän häntä. Liukuhihnalta valmistuu työttömiä korkeakoulutettuja ties millä nimikkeillä.

Länsinaapurimme toimii jälleen hyvänä esimerkkinä: ( http://matematiikkalehtisolmu.fi/2015/2/paak_2_15.pdf )

Noin vuosi sitten tutkijat Christian Bennet ja Madeleine
Löwing kirjoittivat perusteellisen ja pitkän artikkelin
Dagens Nyheterin yleisönosastolle. Tekstin otsikko
oli Gymnasister har svårt klara matematik för mellanstadiet,
eli lukiolaisilla on ongelmia 4.–6. luokan matematiikassa.
Otsikosta onkin revitty paljon keskusteluja,
varsinkin kun Expressen samoihin aikoihin julkaisi
testitehtävien listan, eli ne tehtävät, joiden osaamista
Bennet ja Löwing olivat mitanneet. Kyllähän se pahalta
näytti: esimerkiksi 38 prosenttia oppilaista ei ollut
osannut laskea 7 · 8 + 5.

Vastaava suuntaus on Suomessakin, ei vielä yhtä näkyvänä onneksi. Tämähän ei korjaannu kaatamalla lisää rahaa. Kokeneilla luokanopettajilla olisi asiaa, mutta heitä ei kuunnella vaan kaikenlaisia lobbareita ja hihhulibyrokraatteja ja järjestöjen edustajia.

Tämä peruskoulun ja seuraavan oppiasteen alennustila johtaa siihen, että korkeakouluopiskelijoista suurin osa on niin pihalla, ettei heille voi opettaa mitään oikeasti hyödyllistä ja vaatimustaso on mitä on.

[Parsifal]

Onneksi ongelmaan on keksitty ratkaisu: tabletit, jotka minimoivat kaiken tarpeen älyn, muistin ja hienomotoriikan kehittämiselle...