Jukka Wallin : Kirjoitukset ja muu toiminta

[Jukka Wallin]

Balttian maat oli "pakko" miehttää,kun Hitler miehitti koko silloisen Länsi-Euroopan, Norjaa ja Tanskaa myöten. Joten yhteenotto Stalinin ja Hitlerin välillä oli todennäköistä syksystä 1940 lähtien

Taas metsään. Miehitykset teatterivaaleineen oli mahdollista vasta Ranskan ja Britannian uhan poistuttua. Sama uhka, joka pakotti Stalinin kiirehtimään Talvisodan rauhaa.

Talvisota herätti myös Saksan Stalinin maailmanvalloitusaikeisiin. Neuvosto-Suomen raja kivenheiton päässä käytännössä puolustamattoman pohjois-Ruotsin Saksalle elintärkeistä malmikentistä oli todellinen vaara. Saksa vaati salaisesti joulukuussa -39 Ruotsia myymään aseita Suomelle, johon Saksa vastaisi toimittamalla Ruotsille korvaavaa sotamateriaalia vastaavalla summalla. Kauppa toteutui miltei kruunulleen. Saksa voitti aikaa, Suomi taisteli rauhan ja Stalin joutui luopumaan miehityksestä - toistaiseksi.

Stalin ryöväsi kaiken mitä helpolla tai halvalla sai. Ihmishengillä ei ollut merkitystä.

Hitler on pasifisti ja suuri humanisti? Tilanne oli hyvin rauhallinen Balttian maissa aina kesään 1940 saakka. Sotilastukikohdat riitti Stalinlle siihen saakka,kun alkoi näyttämään se tosiasia, että Saksa alkaa katselemaan itään, Moskovaan. Stalin tiesi sen, että Hitler hyökkää jossakin vaiheessa. Neuvostolitolla oli suuri rooli silloisen Saksan sotamahdin luojana, kun sakut  harjoittelivat 1920-luvulta aina (muistaaksen) 1930-luvun alkuun saakka Neuvostoliitossa. Ilmavoimat oli kieletty Saksalta maailmansodan jälkeen tehdyssä rauhansopimuksen nojalla. Niin NL:to mahdollisti Saksan ilmavoimien kehtyksen. Hitler ei peitellyt tätä missään ja mllionkaan.

Huvittava yksityiskohta oli, että Napoleon hyökkäsi Venäjälle 22. kesäkuuta 1812, niin Hitler aloitti operatio Barbarossan 24.kesäkuuta..

EU vinoili Venäjälle, jatkamalla pakotteita ylläty yllätys 22.kesäkuuta,  tuskin se oli sattumaa..

http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/venaja-pakotteita-jatketaan-puolella-vuodella/5195080

Höpön höpö, Stalin tuskin piti uhkana Ranskan ja Brittien puuttumista talvisodan kulkuun, kun näiden ensisijainen suunnitelma oli miehittää Pohjois-Ruotsin malmikentät ja lähettää "muutama  sotilas" meidän avuksi..

[Masa76]

Höpön höpö, Stalin tuskin piti uhkana Ranskan ja Brittien puuttumista talvisodan kulkuun, kun näiden ensisijainen suunnitelma oli miehittää Pohjois-Ruotsin malmikentät ja lähettää "muutama  sotilas" meidän avuksi..

Toiveajattelu ei ole tiedon äiti, paitsi ehkä SINULLE ja neuvostohistorialle. Muu maailma on eri mieltä.

Tosiasiassa Ranska tuli auttaneeksi Suomea ratkaisevasti: sen avoimet avuntarjoukset ja -lupaukset saivat Stalinin tarjoamaan rauhaa Suomelle juuri silloin, kun Suomen armeija jo oli luhistumisen partaalla ja Stalinin tavoitteet maan miehittämisestä toteutumisillaan.

Ranskan hallitus, kiitos ranskalaisten kommunistien, vuoti salaisetkin suunnitelmat Moskovaan kuin seula ja ruokki Stalinin vainoharhoja. Bakun öljykenttien pommitusuhka Syyriasta käsin sai Moskovan mahan kuralle.

Lisätietoa: operaatio Pike

Lenin yritti samaa maailmanvallankumouksen levittämistä sekasortoisessa tilassa olevaan Eurooppaan heti I maailmansodan jälkeen, mutta esteenä olivat länsivaltojen tuki marssireittien varrella oleville maille, Britannian laivasto-osasto Itämerellä ja Puola. Eivät olleet vielä valmiita. Molotov-Ribbentropin sopimus antoi uuden tilaisuuden.

[Jukka Wallin]

Toiveajattelu ei ole tiedon äiti, paitsi ehkä SINULLE ja neuvostohistorialle. Muu maailma on eri mieltä.

Tosiasiassa Ranska tuli auttaneeksi Suomea ratkaisevasti: sen avoimet avuntarjoukset ja -lupaukset saivat Stalinin tarjoamaan rauhaa Suomelle juuri silloin, kun Suomen armeija jo oli luhistumisen partaalla ja Stalinin tavoitteet maan miehittämisestä toteutumisillaan.

Ranskan hallitus, kiitos ranskalaisten kommunistien, vuoti salaisetkin suunnitelmat Moskovaan kuin seula ja ruokki Stalinin vainoharhoja. Bakun öljykenttien pommitusuhka Syyriasta käsin sai Moskovan mahan kuralle.

Lisätietoa: operaatio Pike

Lenin yritti samaa maailmanvallankumouksen levittämistä sekasortoisessa tilassa olevaan Eurooppaan heti I maailmansodan jälkeen, mutta esteenä olivat länsivaltojen tuki marssireittien varrella oleville maille, Britannian laivasto-osasto Itämerellä ja Puola. Eivät olleet vielä valmiita. Molotov-Ribbentropin sopimus antoi uuden tilaisuuden.

Luin tästä erinomasen kirjan, jossa selostettiin yksityiskohtaisesti Ranskan ja Britannian toimet. Loppupeleissä jopa Mannerheim lopulta puhalsi pelin poikki, ja Suomi joutui allekirjoittamaan rauhansopimuksen Moskovassa. Meidän rintamalinjat eivät olisi kestäneet kauaa, ja apuja olisi tullut tilanteeseen nähden vähän. Onhan tuo kirja varmaa hyvä lukea, mutta siinä valossa mitä sain selville, niin tuo kyhäelmä on kioskirjallisuutta parhaimmillaan.

Pitäisi nähdä lähdeluettelo, jotta sen pystyisi arvioimaan onko se tehty kunnollisesti..

Suomalaista historian tutkimusta vaivaa tietynlainen sisäsiittoisuus..

[B52]

^Hienoa että sinäkin luet jotain. Sitten homma on kohdallaan kun myös ymmärrät lukemasi.

[Jukka Wallin]

^Hienoa että sinäkin luet jotain. Sitten homma on kohdallaan kun myös ymmärrät lukemasi.

Käytin omasta kirjahyllystäni alla olevia kirjoja, kun lähteinnä kirjoitin Josif Stalin artikkelia Wikipedaan:

Accoce, Pierre - Quet, Pierre: ... Ja Moskova tiesi jo kaiken: Vakoilusotaa Sveitsissä. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiön kirjapaino, 1967.
Beevor, Anthony: Stalingrad. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-27889-0.
Beevor, Anthony: Berliini 1945. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-0-27036-9.
Deutscher, Isaac: Stalin: poliittinen elämäkerta. Suom. Arto Häilä. WSOY, 1979. ISBN 951-0-08874-9.
Gehlen, Reinhard: Vuosisadan vakooja. Jyväskylä: K. J. Gummerus, 1971. ISBN 951-638-015-8.
Karlgren, Anton: Punainen diktaattori: Stalin ja bolševismin kehitys leninismistä stalinismiin. Suom. J. W. Tuura. Helsinki: K. J. Gummerus Osakeyhtiön kirjapaino, 1942.
Lewin, Moshe: Neuvostoliiton vuosisata. Helsinki: Like, Suomen rauhanpuolustajat, 2008. ISBN 978-952-01-0252-4.
Maclean, Fitzroy: Idän tuntumassa. Suom. Olli Nuorto. Porvoo, Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1957.
Montefiore, Simon Sebag: Nuori Stalin. (Young Stalin, 2008). Suom. Seppo Hyrkäs. Helsinki: WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-33797-4.
Mäkelä, Jukka L.: Salaista palapeliä: Tiedustelupalvelua ja tapahtumia talvisodan ja jatkosodan vaiheilta. Juva: WSOY, 1988. ISBN 951-0-21274-1.
Pursiainen, Christer: Trotski. Porvoo: Gummerus Kustannus Oy, 2011. ISBN 978-951-20-8504-0.
Radzinski, Edvard: Stalin. Juva: WSOY, 1996. ISBN 951-0-15044-4.
Solženitsyn, Aleksandr: Vankileirien saaristo (Arhipelag GULAG) 1918–1956: Taiteellisen tutkimuksen kokeilu. 1–2: Vankeusteollisuus, Ikuinen liike. (Arhipelag GULAG, 1973). Suom. Esa Adrian. Tukholma: Wahlström & Widstrand, 1974. ISBN 91-46-12142-0.
Solženitsyn, Aleksandr: Vankileirien saaristo (Arhipelag GULAG) 1918–1956: Taiteellisen tutkimuksen kokeilu. 3–4: Tappotyöleirit, Sielu ja piikkilanka. (Arhipelag GULAG, 1973). Suom. Esa Adrian. Tampere: Kustannuspiste Oy, 1976. ISBN 951-95191-5-7.
Solženitsyn, Aleksandr: Vankileirien saaristo (Arhipelag GULAG) 1918–1956: Taiteellisen tutkimuksen kokeilu. 5–7: Pakkotyö, Karkotus, Stalinia ei enää ole. (Arhipelag GULAG, 1973). Suom. Esa Adrian. Tampere: Kustannuspiste Oy, 1978. ISBN 951-95192-7-0.
Tuominen, Arvo: Kremlin kellot, muistelmia vuosilta 1933–1939. Helsinki: Tammi, 1957.
Tigerstedt, Örnulf: Vastavakoilu iskee. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1943.
Toimittanut Heikki Eskelinen: Varo vallankumousta. Tampere: Kustannuspiste Oy/Kansalaisjärjestö Itsenäisyyden puolesta r.y, 1977. ISBN 951-95192-2-X.

Ai niin minun täytyy olla kommunisti 

[b_kansalainen]

Aha, Jukka Wallin on näköjään käyttänyt tämän vuoden (tai ainakin osan siitä) muokatakseen Stalinia koskevaa suomenkielistä Wikipedia-artikkelia haluamaansa suuntaan. Täällä käyty keskustelu antaa jo osviittaa siitä, mikä se suunta on. Äkkisiltään vaikuttaisi siltä, että Stalinin historiallisessa kuvassa olisi jotain perusteellisesti oikaistavaa aikasempaan verrattuna.

Wikipedian historia- ja keskustelusivut on sen verran kryptisiä, etten viitsi enää tässä vaiheessa vuorokautta (eli kännissä) niihin perehtyä. Seuraavasta ainakin näkee, että kuluneen vuoden aikana Wallin on ollut keskeinen muutosten tekijä:
https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Josif_Stalin&action=history

[Masa76]

Ai niin minun täytyy olla kommunisti 

Ei. Kuin rannan kaisla joka puhuu kivitöistä.

[internetsi]

Ai niin minun täytyy olla kommunisti 

Ei. Kuin rannan kaisla joka puhuu kivitöistä.

Kuka on Kaisla Ranta? Wallinin puheista minulle kyllä tulee mieleen Aino Kallio, Inkeri Lehtinen ja Saimi Virtanen. Wallin ei varmaankaan ole komukka, ainakaan vielä. Mutta ottajia ei taida enää paljoa muualta löytyä.

[B52]

Elokuvasta Lohdutonta.

En tiedä onko vielä tehty, mutta jos tämä ketju jatkuu, teen.

[Faidros.]

Elokuvasta Lohdutonta.

En tiedä onko vielä tehty, mutta jos tämä ketju jatkuu, teen.

Oletko valinnut tyylilajin, komedia vai tragedia?

[Masa76]

Kuka on Kaisla Ranta?

Sanonta "mies on kuin rannan kaisla ja puhuu kivitöistä" (trad.) viittaa huomion kohteena olevaan varreltaan heiveröiseen henkilöön, joka pyrkii kompensoimaan fyysisiä vajavaisuuksiaan leveillä puheilla sen tietenkään vaikuttamatta työn lopputulokseen. Käytössä Vakka-Suomessa. Levinnäisyyttä häirinnee maakunnallinen tapa nielaista sanan viimeinen tavu. Tottumattomalla korvalla tämä saattaa kuulostaa kännisen närpiöläis-virolaisen käsittämättömältä säksätykseltä.

[Vaniljaihminen]

Ai niin minun täytyy olla kommunisti 

No tuossa kirjallisuusluettelossa on kylla aika selkeästi vanhanaikaista tietokirjallisuutta, vuoden 1991 jälkeinen kirjallisuus on jätetty melko suoralta kädeltä pois kokonaan. Vankileirien saaristokin lienee mainittu vain näön vuoksi, sillä wikiartikkelista puuttuu koko maininta Gulageista eikä Ukrainan nälänhätää mainita lainkaan. Stalinin määräämien teloitettujen määräkin on suunnilleen sama kuin nykyhetken venäläisissä koulukirjoissa, paitsi että sitäkin on hieman pienennetty viime näkemästä.

[Uuno Nuivanen]

Elokuvasta Lohdutonta.

En tiedä onko vielä tehty, mutta jos tämä ketju jatkuu, teen.

Oletko valinnut tyylilajin, komedia vai tragedia?

Eiköhän siihen saa ympättyä molemmat.   

[Jukka Wallin]

Ai niin minun täytyy olla kommunisti 

No tuossa kirjallisuusluettelossa on kylla aika selkeästi vanhanaikaista tietokirjallisuutta, vuoden 1991 jälkeinen kirjallisuus on jätetty melko suoralta kädeltä pois kokonaan. Vankileirien saaristokin lienee mainittu vain näön vuoksi, sillä wikiartikkelista puuttuu koko maininta Gulageista eikä Ukrainan nälänhätää mainita lainkaan. Stalinin määräämien teloitettujen määräkin on suunnilleen sama kuin nykyhetken venäläisissä koulukirjoissa, paitsi että sitäkin on hieman pienennetty viime näkemästä.

Hmm Voitko kertoa mistä syystä Ukrainan nälänhätä oikestaan alkoi ja kuka tai ketkä ovat syyllisiä siihen?

Tuorein kirja taisi olla 2011, joten kyllä sitä on tasapuolisesti.

[Masa76]

Hmm Voitko kertoa mistä syystä Ukrainan nälänhätä oikestaan alkoi ja kuka tai ketkä ovat syyllisiä siihen?

Kulakit tappoivat ja söivät karjansa, jonka jälkeen peltoja ei enää voitu lannoittaa ja tuli nälänhätä. Näin siis sinun versiosi mukaan. Korjaa toki jos muistan väärin.

Kirjalistaltasi puuttuivat tyystin ulkomaankieliset teokset. Niitä on vaikea korvata antikvaarin "vie helevettiin"-laarin tarjonnalla.

[Jukka Wallin]

Hmm Voitko kertoa mistä syystä Ukrainan nälänhätä oikestaan alkoi ja kuka tai ketkä ovat syyllisiä siihen?

Kulakit tappoivat ja söivät karjansa, jonka jälkeen peltoja ei enää voitu lannoittaa ja tuli nälänhätä. Näin siis sinun versiosi mukaan. Korjaa toki jos muistan väärin.

Kirjalistaltasi puuttuivat tyystin ulkomaankieliset teokset. Niitä on vaikea korvata antikvaarin "vie helevettiin"-laarin tarjonnalla.

Jep näin se meni.En käytä silloin kun löytyy suomennettua kirjallisuutta, en viitsi alkaa vääntään jostakin omasta suomennoksesta jokun kanssa, joka luulee tietävänsä paremmin mitä jokin lause sisältää. Tästä on myös, ikävä kylläkin, Wikipediassa paljon huonoja esimerkkejä.Aikaa tuhraantuu liikaa. Suomennetuissa kirjoissa on usein samat lähteet,mitä olen itsekkin käyttänyt. Joten näiden kirjojen luotettavuus on hyvä.

[Vesa Heimo]

Suomennetuissa kirjoissa on usein samat lähteet,mitä olen itsekkin käyttänyt. Joten näiden kirjojen luotettavuus on hyvä.

Se että kirjassa mainitaan lähteet ei tarkoita sitä että lähteiden tulkinnat ovat luotettavia tai että lähdeistä ei ole otettu lainauksia jotka leikattuna voi käsittää väärin/ovat tarkoitushakuisia. vrt. Halla-Ahon "somalien erityispiirteet"-causti.

Mitä enemmän vaivautuu alkuperäislähteiden pariin, sen uskottavampi on sanoma. Näin niinkuin Basics Of Tutkimus.

[Faidros.]

Jukka, nyt kun esität noin radikaalisesti esitettyjä "totuuksia" Suomen historiasta, niin luuletko monen muun "tutkijan", ihmisen, liittyvän niihin?
Onko sinulla joissain kirjallisuuspiireissä paljonkin "hengenheimolaisia"? Ja ketkä He ovat?
Ketkä śotahistorioitsijat lainaavat Jukka Wallinin "tutkimuksia"?

[CaptainNuiva]

Hmm Voitko kertoa mistä syystä Ukrainan nälänhätä oikestaan alkoi ja kuka tai ketkä ovat syyllisiä siihen?

Kulakit tappoivat ja söivät karjansa, jonka jälkeen peltoja ei enää voitu lannoittaa ja tuli nälänhätä. Näin siis sinun versiosi mukaan. Korjaa toki jos muistan väärin.

Kirjalistaltasi puuttuivat tyystin ulkomaankieliset teokset. Niitä on vaikea korvata antikvaarin "vie helevettiin"-laarin tarjonnalla.

Jep näin se meni.En käytä silloin kun löytyy suomennettua kirjallisuutta, en viitsi alkaa vääntään jostakin omasta suomennoksesta jokun kanssa, joka luulee tietävänsä paremmin mitä jokin lause sisältää. Tästä on myös, ikävä kylläkin, Wikipediassa paljon huonoja esimerkkejä.Aikaa tuhraantuu liikaa. Suomennetuissa kirjoissa on usein samat lähteet,mitä olen itsekkin käyttänyt. Joten näiden kirjojen luotettavuus on hyvä.

Niin ja että pakkokollektivisoinnilla ja kommarien varastettua kaikki siemenviljat niin näillä ei ollut merkitystä?
Neukkula oli yksi suurimmista viljan myyjistä maailmalle Ukrainan nälänhädän alettua (Myynti moninkertaistui nälänhädän aikana) ja tämän faktan jos jonkin pitäisi soittaa myös wannabe-historitsijan kelloja mutta eipä näköjään.

[Jukka Wallin]

Suomennetuissa kirjoissa on usein samat lähteet,mitä olen itsekkin käyttänyt. Joten näiden kirjojen luotettavuus on hyvä.

Se että kirjassa mainitaan lähteet ei tarkoita sitä että lähteiden tulkinnat ovat luotettavia tai että lähdeistä ei ole otettu lainauksia jotka leikattuna voi käsittää väärin/ovat tarkoitushakuisia. vrt. Halla-Ahon "somalien erityispiirteet"-causti.

Mitä enemmän vaivautuu alkuperäislähteiden pariin, sen uskottavampi on sanoma. Näin niinkuin Basics Of Tutkimus.

Jep en osaa Venäjää, niin hyvin, että voisin lukea julkaisuja alkuperäisenä, mutta S. Montefiore "Nuori Stalin" lähde luettelossa on  mainittu monta hienoa kirjaa myös  sellaisilta kirjoittajilta, joiden kirjat olisi hienoa omistaa tai edes lainata..

[Jukka Wallin]

Jukka, nyt kun esität noin radikaalisesti esitettyjä "totuuksia" Suomen historiasta, niin luuletko monen muun "tutkijan", ihmisen, liittyvän niihin?
Onko sinulla joissain kirjallisuuspiireissä paljonkin "hengenheimolaisia"? Ja ketkä He ovat?

En harrasta vakavasti tätä, vaan olen ollut utelias selvittämään mitä oikein tapahtui ja miksi..

[Arvoton]

Hassua. Meikälle kerrottiin Neukkulassa, että pakkokollektivisointi tappoi siellä paljon ihmisiä.

Lisäksi asiasta kiinnostuneet voisivat divarista hankkia Arvo "Poika" Tuomisen kirjan Kremlin kellot. Siitä viimeistään tuli selväksi sekin, että maailman mahtavin suomalainen evö oli O.-V. Kuusinen. Suvorovia ei lasketa, koska suomalaissukuisuus ei riitä.

[Faidros.]

Jukka, nyt kun esität noin radikaalisesti esitettyjä "totuuksia" Suomen historiasta, niin luuletko monen muun "tutkijan", ihmisen, liittyvän niihin?
Onko sinulla joissain kirjallisuuspiireissä paljonkin "hengenheimolaisia"? Ja ketkä He ovat?

En harrasta vakavasti tätä, vaan olen ollut utelias selvittämään mitä oikein tapahtui ja miksi..

Jotkut voisivat väittää JW:tä jopa trolliksi, mutta en esitä omaa arviotani siitä.

[kelloseppä]

...
Jep en osaa Venäjää, niin hyvin, että voisin lukea julkaisuja alkuperäisenä, mutta S. Montefiore "Nuori Stalin" lähde luettelossa on  mainittu monta hienoa kirjaa myös  sellaisilta kirjoittajilta, joiden kirjat olisi hienoa omistaa tai edes lainata..

Kirjojen omistamista tärkeämpää on lukemansa ymmärtäminen ja lähdekritiikin soveltaminen. Turhaa kirjoja on edes lainata, ellei omaa em. taitoja ja vielä turhempää on mennä nii kevein eväin alkuperäislähteiden äärelle.

Olen esittänyt Wallinille esityksen, että hän kirjoittaisi vapaavalintaisesta aiheesta lähdeviittein varustetun kokonaisesityksen (vaikkapa 20-30 sivua) ja kävisin sen ajatuksella läpi ja tarkistaisin muutamia lähteitä jne,,, ja kirjoittaisin siitä vastineen. Tähän tarjoukseen hän ei ole tarttunut, vaan hän on jatkanut tyhjänpäiväistä jankkaustaan lähes loputtomiin. Vedän nyt tämän ystävällisen tarjoukseni pois ja toivotan Wallinille hyvää jatkoa höpsismin äärellä.

[kelloseppä]

Wallin: kolmanen kerran, pyydän Sinua vastaamaan aiemmin esittämmini kysymyksiin:

1 Perustelut sille, että liioittelen tänä päivänä elävien kasakoiksi luettavien henkilöiden lukumäärästä,
2. Koska olet väittänyt minun omaavan poliittisen ohjelman, ole hyvä kerro millainen se muka on.

[Uuno Nuivanen]

Peräkammariin tämä moska.

[Maija Poppanen]

Peräkammariin tämä moska.

No kyllähän Wallinin kanssa nauraa saa. Oliko se viimeksi se Rakel Liekki-episodi.

Kunhan ei hommalaiseksi profiloidu.

[Jukka Wallin]

Hassua. Meikälle kerrottiin Neukkulassa, että pakkokollektivisointi tappoi siellä paljon ihmisiä.

Lisäksi asiasta kiinnostuneet voisivat divarista hankkia Arvo "Poika" Tuomisen kirjan Kremlin kellot. Siitä viimeistään tuli selväksi sekin, että maailman mahtavin suomalainen evö oli O.-V. Kuusinen. Suvorovia ei lasketa, koska suomalaissukuisuus ei riitä.

Noh olet oikeassa, pakkokollektisointi tappoi, eikä niissä elävät olleet oikastaan orjia paremmassa asemmassa. Tuomisen kirjat on ehkä hyviä siinä, mitä hän haluaa kertoa riven välistä,eikä mitä niissä lukee. Tuominen vielä vähättelee omaa persoonaansa, varsinkin kun hän repi pesäeroa stalinisteihin. Mutta, kumma kylläkin hän jäi henkiin, sillä kaikki jotka arvostelelivat "isä aurinkoista" kuolivat jollakin aikavälillä. Olihan Tuominen jopa kansanedustaja (muistelisin) joten hän sai sählätä aika vapaasti, vaikka vietti kymmenisen vuotta NL:tossa ja ihan hyvässä asemassa..

Otto Wille sai jäädä henkiin juuri suuren tyhmyytensä ansiosta, tai hänellä oli poikeuksellinen tilanne äly. Kaikki jotka osoittivat kykyä ajatella itsenäisesti, päätyivät ennemmin tai myöhemmin teloitettavaksi.  Stalin arvosti erityisesti Molotovia,mutta hänkin joutui syrjään.Molotov kuoli vasta 1986, eli melkein neuvostoliiton loppuun saakka. Siten hän näki NL:ton nousun ja rappion.

[Gunnar Hymén]

joko jukka kävit?

[Vesa Heimo]

Jukka, nyt kun esität noin radikaalisesti esitettyjä "totuuksia" Suomen historiasta, niin luuletko monen muun "tutkijan", ihmisen, liittyvän niihin?
Onko sinulla joissain kirjallisuuspiireissä paljonkin "hengenheimolaisia"? Ja ketkä He ovat?

En harrasta vakavasti tätä, vaan olen ollut utelias selvittämään mitä oikein tapahtui ja miksi..

No jos olet kiinnostunut siitä, niin miksi jätät kokonaan pois kaiken vakavan asiasta esitetyn tutkimuksen ja otat lainauksia(valikoiden) vain siitä mikä tukee aatemaailmaasi?