Monikulttuuri ja ympäristön likaaminen

[Java]

Olen jo pitkään ihmetellyt miksi roskien roskikseen laittaminen on aivan ylivoimaista kehiksille! Vaikka roskis olisi ihan vieressä, niin maahan vaan

[MW]

Joskus 90-luvun lopulla olin kylässä tuttavan luona, joka asui Tampereella 1900-luvun alun kaupunkipihapiirissä kivitalokolossissa.

Keittiön ikkunat avautuivat sisäpihalle, missä myös exoottisen ravintolan takaovi. Aika samannäköinen ja auki. Pulut marssivat siitä sisään ja ulos. Ei tehnyt mieli lähteä lounaalle, sinne.

[Golimar]

Tukholman ruotsinsuomalaisen koulun ulosteongelmat Asuntoviraston tietoon
Lasten koulupihat ovat Asuntoviraston kartoituksen kohteena. Virasto haluaa tietää, onko kouluilla pihoja ja minkälaisia ne ovat. Tukholman ruotsinsuomalaisen koulun pihaongelmat tulivat virastolle täytenä yllätyksenä.
Tukholman Fridhemsplanin koulun pihalla on parin vuoden ajan taisteltu ikävää ulosteongelmaa vastaan. Koulun pihaa on eri tahoilta toistuvasti käytetty käymälänä. Koulu on yrittänyt puuttua ongelmaan lisäämällä vartiointia, sulkemalla erilaiset katokset aidoin ja siivoamalla koulun pihan päivittäin ennen koulupäivän alkua.

Koulupihojen viihtyvyyttä kartoittavalla Asuntovirastolla ei ole aiemmin ollut tietoa ulosteongelmasta. Maisema-arkkitehti Ulrika Åkerlund kuulee asiasta ensi-kertaa:

– Jos tämä aiheuttaa huolta lasten keskuudessa on tärkeää priorisoida tämä ongelma, sanoo Åkerlund.

https://www.svt.se/nyheter/uutiset/tukholman-ruotsinsuomalaisen-koulun-ulosteongelmat-asuntoviraston-tietoon

Hemlösa har tagit över skolgården
Till morgonrutinerna hör numera att samla skräp, matrester, kläder och avföring innan eleverna kommer till skolan. Lekanläggningarna fungerar som skafferi och sovrum för de hemlösa som flyttat in.
Sverigefinska skolan på Kungsholmen i Stockholm har sedan länge haft problem med hemlösa som bor på skolgården. Lekanläggningarna används som övernattningsplats och skoltrappan för diverse toalettbestyr. Eftersom skolgården är öppen för allmänheten efter skoltid kan skolan ändå inte förbjuda någon från att vistas på skolgården efter skoldagens slut.

Skolgården spolas ren nästan dagligen
Skolgården spolas ren nästan dagligen för att barnen alls ska kunna visas där under rasterna. Till morgonrutinerna hör numera att samla skräp, matrester, kläder och avföring innan eleverna kommer till skolan. Lekanläggningarna fungerar som skafferi, klädskåp och sovrum för de hemlösa som flyttat in. Skolan har anlitat ett servicebolag som sköter om att väcka de hemlösa varje morgon runt 6:00 så att skolgården är tom när förskolans barn börjar droppa in efter 6:30.

Skräp, avföring och matrester
Sverigefinska skolans rektor Heli Lindström är bekymrad för barnens del.

– Vi har redan i två år haft problem med hemlösa EU-migranter på skolgården och det finns ingenting vi kan göra. De använder skolgården som toalett och lämnar efter sig skräp, avföring, mat och kläder och lärarna och vaktmästaren får städa skolgården om morgnarna innan barnen kommer. Vi har också varit tvungna att beställa spolning av gården för att få bort odören och vi har bommat igen lekstugan för att de flyttat in där.

Socialmyndigheten och polisen är medvetna om problemet. Enligt polisen är det vanligt att hemlösa, främst romer, övernattar på skolgårdar och förskolor runtom i Stockholm. Det är förbjudet att tillfälligt bo på allmänna platser men polisen har ändå valt att inte bötfällt personerna, utan istället bett dem avlägsna sig från skolgården.

Socialborgarrådet Åsa Lindhagen (MP) försäkrar att man kommer försöka föra en dialog med de hemlösa.

– Vi hade samma problem för några år sedan på den här skolan och nu när vi igen fått vetskap om att hemlösa flyttat in på skolgården så är det jätteviktigt att etablera en kontakt med de här mänskorna.

Enligt polisen fanns det cirka 500 hemlösa romer i Stockholm innan sommaren. Tidningen Mitt Kungsholmen uppger att det nu snarare rör sig om 700-800 romer.

https://www.svt.se/nyheter/uutiset/svenska/hemlosa-har-tagit-over-skolgarden

[jmk]

– Jos tämä aiheuttaa huolta lasten keskuudessa on tärkeää priorisoida tämä ongelma, sanoo Åkerlund.

Mitä mä just luin?

[Rokka]

Toiset "hieman rikkaammat" kulttuurit näyttävät olevan myös hieman taipuvaisempia tuollaiseen likaamiseen kuin toiset kulttuurit.
Tämä tuli itse koettua ihan konkreettisesti rauhanturvahommissa.
Eräässä kaupungissa oli kaksi melkein identtistä kerrostaloa, joissa vain asui eri kulttuuria ja etnistä ryhmää edustavia ihmisiä.
Toisessa talossa asui mekkaan päin kumartelevaa klaanikansaa ja toisessa asui enemmän länsimaiseen ajatteluun tottunutta slaavilaista kansaa.
Slaavit pitivät talonsa pihapiireineen siistinä ja myös ovet, hissit jne. olivat kunnossa. Klaanikansa taas oli jättänyt hissin rakentamisen kesken ja käyttivät hissikuilua jätekuiluna.
Hienoinen ongelma tietenkin oli, ettei improvisoitua jätekuilua saanut tyhjennettyä mistään. Ylimmässä kerroksessa asuneella ei varmaan ollut mitään ongelmaa, mutta luulisin että alimmissa kerroksissa alkoi jossain vaiheessa haju - ja muut haitat ehkä hieman häiritsemään. Aika säälimättä muslimiperheiden naiset heittivät sinne hissikuiluun jätteensä kuten vaipat, ruoantähteet jne.
Vielä kun heillä niitä lapsia oli siunaantunut se vähintään puolen tusinaa, niin jätteen määrä kyllä oli aikamoinen.

[Juoni]

Toiset "hieman rikkaammat" kulttuurit näyttävät olevan myös hieman taipuvaisempia tuollaiseen likaamiseen kuin toiset kulttuurit.
Tämä tuli itse koettua ihan konkreettisesti rauhanturvahommissa.
Eräässä kaupungissa oli kaksi melkein identtistä kerrostaloa, joissa vain asui eri kulttuuria ja etnistä ryhmää edustavia ihmisiä.
Toisessa talossa asui mekkaan päin kumartelevaa klaanikansaa ja toisessa asui enemmän länsimaiseen ajatteluun tottunutta slaavilaista kansaa.

Kosovon albaanit vs. serbit tahi kroaatit?

[Rokka]

Toiset "hieman rikkaammat" kulttuurit näyttävät olevan myös hieman taipuvaisempia tuollaiseen likaamiseen kuin toiset kulttuurit.
Tämä tuli itse koettua ihan konkreettisesti rauhanturvahommissa.
Eräässä kaupungissa oli kaksi melkein identtistä kerrostaloa, joissa vain asui eri kulttuuria ja etnistä ryhmää edustavia ihmisiä.
Toisessa talossa asui mekkaan päin kumartelevaa klaanikansaa ja toisessa asui enemmän länsimaiseen ajatteluun tottunutta slaavilaista kansaa.

Kosovon albaanit vs. serbit tahi kroaatit?

Juurikin näin.
Mustalaiskylät onkin sitten ihan asia erikseen, Suomessa on siistimmät kaatopaikat kuin mitä on nuo mustalaiskylät balkanilla.

[DuPont]

Toiset "hieman rikkaammat" kulttuurit näyttävät olevan myös hieman taipuvaisempia tuollaiseen likaamiseen kuin toiset kulttuurit.
Tämä tuli itse koettua ihan konkreettisesti rauhanturvahommissa.
Eräässä kaupungissa oli kaksi melkein identtistä kerrostaloa, joissa vain asui eri kulttuuria ja etnistä ryhmää edustavia ihmisiä.
Toisessa talossa asui mekkaan päin kumartelevaa klaanikansaa ja toisessa asui enemmän länsimaiseen ajatteluun tottunutta slaavilaista kansaa.

Kosovon albaanit vs. serbit tahi kroaatit?

Juurikin näin.
Mustalaiskylät onkin sitten ihan asia erikseen, Suomessa on siistimmät kaatopaikat kuin mitä on nuo mustalaiskylät balkanilla.

Mustalaiskylien saastaisuus on ihan tunnettu ilmiö, mutta miten itse perustelevat sitä? Eihän noilla alueilla valtio koskaan ole hoitanut puhtaanapitoa, vaan ihmisten on pitänyt itse huolehtia elinympäristöstään. Mikä logiikka heillä on siinä, että elävät saasteiden ja rottien keskellä?

[siviilitarkkailija]

Balkanin mustalaiset edustavat loppuun vietyä vihervasemmistolaisuutta. Elävät keskellä jätteitä eli 100% kierrätysaste. Kaikki mikä on sinun on minun ja kaikki mikä on minun on minun, eli iloinen heimopäällikkö omistaa kaiken arvokkaan. Kaikki millä on arvoa on lopulta irstaan arvotonta tai mielipuolista kuten heimopäällikön  ruumisarkkuun rakennettu ilmastointi. Olemme päässeet irti materialialismin kahleista. Hurraa!!  Kukaan ei lopulta ole vastuussa mistään paitsi yleisellä tasolla mutta oikeusjärjestelmä toimii 100% teholla. Jos et saa varsinaista rikollista kiinni, kosto pahantekijän sattumanvaraiselle sukulaiselle kuittaa kärsityn vahingon. Jos raha ja ruoka loppuu, koko sakki vanhaan pakettiautoon ja kohti rikkaampia laitumia eli eu:n vaatima työvoiman liikkuvuus toteutuneena. Kun vituttaa ja on tylsää eikä millään onnistu, niin musiikin mahtavalla voimalla lauletaan lapset lämpimiksi jne  jne

Kun arvioimme vihervasemmistolaisuutta ilmiönä ja sen tavoitteita, mustalaiskulttuuri on merkittävä esimerkki vihervasemmistolaisen europaskan ja ryöstötalouden lopputulemasta. Kun eu on valmis, olemme kaikki samalla viivalla Balkanin mustalaisten kanssa, paitsi että heidän viivansa ei ole suora. Jotakuta tämä voi naurattaa mutta oikeasti pitäisi itkeä.

[Golimar]

Joku oli harrastanut renkaiden kierrätystä ja tuonut pakulla renkaita maastoon kun ne olisi voinut viedä ilmaiseksi vastaanottopisteeseen.

https://www.rengaskierratys.com/vastaanottopisteet

[Supernuiva]

Joku oli harrastanut renkaiden kierrätystä ja tuonut pakulla renkaita maastoon kun ne olisi voinut viedä ilmaiseksi vastaanottopisteeseen.

https://www.rengaskierratys.com/vastaanottopisteet

Onkohan tuo rengaspino kuitenkaan monikulttuurin tulosta? Ettei olisi paremminkin Impiwaaralaisuutta? Monikulttuuria olisi kuitenkin se, että tuosta kasasta katoaisivat kaikkein parhaimmat rengasrungot itäeurooppalaisiin pinnoittamoihin.

[Golimar]

Rotista on kasvanut lutikoitakin hankalampi tuholaisongelma pääkaupunkiseudulla. Lutikoita ja rottia torjutaan jo Helsingin kaikissa kaupunginosissa. Ongelman salailu on johtanut jopa tilanteisiin, joissa talon asukkaat lähtevät seuraamaan tuholaistorjujaa.................

........................Suomen ja pääkaupunkiseudun suurimpien tuholaistorjuntayritysten asiantuntijat sitä vastoin kertovat rottaongelmasta, joka ylittää Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla vakavuudessaan jo pahamaineisen lutikkariesan.

Karkeasti puolta pääkaupunkiseudun torjunnoista hallitsevan Anticimexin toimitusjohtaja Jussi Ylinen kertoo yrityksensä hoitavan alueella vuodessa nyt 6 000–7 000 rottatorjuntaa.

Rotat ovat Ylisen mukaan lutikoita vaikeampi ongelma, koska ihmiset suhtautuvat usein jätekatoksissa mellastaviin jyrsijöihin välinpitämättömämmin kuin lutikoihin.

"Se avaa aina uuden portin rotille. Ne ovat fiksuja eläimiä. Tässä käydään kamppailua samasta elintilasta", Ylinen sanoo.

Lutikan torjuntoja Anticimexillä on pääkaupunkiseudulla vuodessa noin 4 000. Lutikka eli seinälude on vaikeasti hävitettävä syöpäläinen, joka imee ihmisestä verta.

"Lutikoita on Kulosaaresta Kulomäkeen", Ylinen sanoo.

Opiskelija-asunnot eivät ole torjujien suurin työllistäjä, mutta Hoasin ohella esimerkiksi Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan (AYY) vuokra-asunnoissa lutikoista ja rotista on tullut palvelupäällikkö Riitu Nuutisen mukaan "tasainen ongelma".

Tuholaisia on Nuutisen mukaan sekä AYY:n uusissa että vanhoissa kiinteistöissä. Asuntoja on Espoossa ja Helsingissä noin 2 500, pääosa Otaniemessä.
SEKÄ rottien että lutikoiden ensimmäinen aalto saavutti pääkaupunkiseudun viitisen vuotta sitten.

Tuholaistorjuntayritys Rentokilin teknisen päällikön Jouni Siltalan mukaan torjuntoja tehtiin silloin yksittäisissä asunnoissa tai kiinteistöissä.

"Nyt pesäkkeet ovat voimakkaita. On kaupunginosia, joissa rottatorjuntaa tarvitaan kerralla monessa taloyhtiössä ja kauppakeskuksessa", Siltala sanoo.

Rottien suureen määrään vaikuttavat Ylisen ja Siltalan mukaan erityisesti jyrsijämyrkkyjen käytön rajaaminen sekä lauhat talvet.

Sekä lutikka- että rottatorjuntoja tehdään Rentokilin raporttien mukaan nyt kaikissa Helsingin kaupunginosissa. Lutikoita on raporttien mukaan eniten vuokrataloissa.

Vahvistusta ongelman laajuuteen saa Kasvinsuojeluseura ry:n asunto- ja elintarvikehygienian jaoston kyselystä. Tuoreimman vuosikyselyn mukaan lutikoiden määrä on varovastikin arvioiden kasvanut vuodessa ainakin kymmenyksen.

Kyseisessä jaostossa alan yritykset ja viranomaiset tekevät yhteistyötä. Siltala on jaoston puheenjohtaja.

"Suomessa on oma lutikkakanta. Myös alan firmojen määrä kasvaa, koska torjuntamäärät kasvavat", Siltala sanoo.

Samaa sanoo omasta liiketoiminnastaan Anticimexin Ylinen: "Rottakeikkoja on yhä useammin, eikä vain kantakaupungissa vaan esimerkiksi viime syksynä Espoon Suurpellossa.".............................

Lutikoiden alkuperä ei asiantuntijoiden mukaan tätä nykyä yleensä liity hygieniaan vaan matkustamiseen ja useisiin muuttoihin. Tuholaiset pääsevät leviämään esimerkiksi roskalavalle tai -katokseen viedystä huonekalusta, jonka vaikkapa opiskelija ottaa kotiinsa.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005634175.html?share=bd3c1e1c1bf45a1db04d03ff2bc5176b

[Golimar]

Tämä on kuulemma roskakatos Hakunilassa, Fantastista meininkiä.

[hamppari]

Ehkä maailman siistein kerrostalon sisäpiha löytyi Johannesburgissa sijaitsevassa Ponte Towerista. 54 kerroksisen sylinterimäisen pilvenpiirtäjän keskusta oli jätteiden peitossa 14. kerroksen korkeuteen.

Nyttemmin siellä on hieman siivoiltu.

https://www.news.com.au/finance/business/other-industries/ponte-tower-johannesburgs-shanty-town-in-the-sky-now-has-a-waiting-list-to-move-in/news-story/e4d0625c644819af7624c119b5dfc78a

[Golimar]

En ota mitään kantaa vaan postaan vain tämän.

Kirjoittaja: Gordon Gekko (16.8.2018 14:46:26) Maahanmuutto

Otsikko: Jätkäsaaressa kikrut jättää romumööpelit kadulle

[Golimar]

....................ITÄ-UUDENMAAN poliisi kertoo tutkivansa Hakunilan Kannuskujan Rinki-ekopisteellä tapahtuneita väärinkäytöksiä ympäristörikoksena.

Jätettyjen rikosilmoitusten mukaan ekopisteelle on jätetty muun muassa sohvia, kirjahyllyjä, kodinkoneita ja polkupyöriä.

Ekopistettä ylläpitävän Suomen Pakkauskierrätys Rinki oy:n aluepäällikkö Jari Koivusen mukaan piste on lopetusuhan alla, mikäli ongelmat jatkuvat. Tällä hetkellä piste on tehotarkkailussa.

"Tässä yksittäisessä tapauksessa sinne on tuotu pakettiautollinen ylimääräistä tavaraa. Poliisi selvittää parhaillaan, kuka tavarat on sinne tuonut", Koivunen sanoo.

KOIVUSEN mukaan Rinki joutuu tyhjentämään kierrätyspisteitä ylimääräisestä ja sinne kuulumattomasta tavarasta viikoittain. Se aiheuttaa samalla jatkuvia ylimääräisiä kustannuksia.

"Ylimääräisen siivouksen kustannukset ovat tuhat euroa käynti kohti. Olemme ottaneet tässä kannan, ettemme voi olla loputtomiin ilmainen jäteasema."

Koivusen mukaan vastaava, kierrätyspisteitä vaivaava ongelma on jatkunut jo parin vuoden ajan....................

Koivunen muistuttaa, että valtaosa ihmisistä käyttää ekopistettä asianmukaisesti.

"Nämä ovat yksittäistapauksia, kokonaisuutena ekopisteitä käytetään asianmukaisesti."...........................

https://www.hs.fi/kaupunki/vantaa/art-2000006041480.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=0&utm_source=tf-other&share=479d9a01ec2102cb6056f9820e17bec8

[Golimar]

Entisten vastaanottokeskusten kunnosta riidellään nyt käräjillä – valtio maksanut vahingonkorvauksia useilla miljoonilla
Kiistakapuloina ovat olleet muun muassa rikotut irtaimistot, laajat vesivahingot sekä kuumien patojen ja pannujen pilaamat keittiöt.

Suomea syksystä 2015 hämmentäneen turvapaikkakriisin jälkipyykkiä pestään yhä.

Vastaanottokeskuksina toimineiden tilojen kunto on ollut toiminnan loputtua monille kiinteistönomistajalle yllätys.

Maahanmuuttovirastosta kerrotaan, että kolmen viime vuoden aikana useat kymmenet kiinteistöjään vuokranneet yrittäjät ovat riitauttaneet heille lopuksi ehdotetut korvaukset.Osa tapauksista on edennyt käräjäoikeuteen, osassa on päästy sovintoratkaisuun.

– En pysty sanomaan, montako tapausta on edennyt varsinaiseen käräjäoikeuden pääkäsittelyyn. Jos sanon että noin kymmenen, kertoo se suuruusluokasta, tulosalueen johtaja Kimmo Lehto Maahanmuuttovirastosta sanoo......................

Lehto kertoo, että kolmen viime vuoden aikana valtion maksamat vastaanottokeskuksiin liittyvät vahingonkorvaukset ovat olleet yhteensä useita miljoonia euroja.

Toisaalta mahdollisiin korvauksiin sekä perusteellisiin loppuremontteihin on Lehdon mukaan varauduttu jo talousarvioissa.

– Vastaanottokeskustoiminta maksoi yhteiskunnalle viime vuonna 207 miljoonaa euroa. Se sisälsi myös korvaus- ja remontointikulut, hän tiivistää..........................

SPR:n vastaanottotoiminnan viestinnän asiantuntija Noora Kero kertoo, että järjestön hallinnoimissa vastaanottokeskuksissa ongelmia on ollut vähän.

Keron mukaan yleisperiaate on, että vastaanottoyksiköiden sulkeminen toteutetaan suunnitellusti, hallitusti ja mahdollisimman kustannustehokkaasti.

Toisaalta kahta SPR:n vastaanottokeskusta koskevat riidat ovat parhaillaan menossa käräjäoikeuteen.

Keron mukaan riidat johtuvat usein siitä, ettei vastaanottokeskusten kiinteistöjä ole alun perinkään suunniteltu ympärivuorokautiseen käyttöön......................

SPR oli joutua käräjille myös Suonenjoella, jossa tapaus sovittiin vähän ennen pääkäsittelyä tämän vuoden maaliskuussa.

Kiistan toinen osapuoli, suonenjokelaisen Vanha Maamies Oy:n yrittäjä Merja Immonen sanoo pettyneensä karvaasti välikätenä toimineeseen SPR:ään ja tältä saatuihin korvauksiin.

Immonen miehineen vuokrasi kiinteistönsä SPR:lle syksyllä 2015 ensin hätämajoitusyksiköksi ja sitten vastaanottokeskukseksi.

Toiminnan loputtua elokuussa 2016 olivat tilat ja irtaimisto Immosen mukaan pilalla.

– Runkosängyt ja -patjat menivät käyttökelvottomiksi, koska olivat likaisia ja monesti lasten ulosteissa. Puurunkoisia sänkyjä oli hypitty rikki. Vedenkäyttö keittiössä ja lattian pesussa oli suomalaista rakennusta ajatellen kohtuutonta, ja seurauksena oli vesivahinkoja, Immonen kertaa.

Immonen sanoo, että heidän ja tilojen vuokraajana toimineen SPR:n Savo-Karjalan piirin välillä oli alusta asti erimielisyyttä summasta, jolla vahingot korvattaisiin.

Ylen kysyessä asiasta SPR:n Savo-Karjalan piirin toiminnanjohtaja Kaisu Haataja kieltäytyi kommentoimasta.

– Kyseessä on yksittäistapaus, jossa on jo tehty sovinto, Haataja totesi puhelimitse.....................

Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Lehdon mukaan vahinkoja on yleensä kolmea eri tyyppiä.

Ensimmäisenä tulevat eriasteiset vesivahingot. Moni tulija ei ole ymmärtänyt, että Suomessa lattiaa ei voi pestä kaatamalla kokonaista sangollista vettä lattialle.

Toisaalta Lehto sanoo, että siivouksessa on ollut ongelmia myös toiseen suuntaan: on siivottu niin vähän, että lika pinttyy, jolloin se on lopulta maalattava piiloon.

Toinen tyypillinen keskustelunpaikka ovat asuintilojen keittiöt.

– Usein todetaan, että esimerkiksi työtasoja on uusittava, koska niille on laitettu kuumia kattiloita ja pannuja, jolloin niihin palaa jälki, Lehto sanoo.

Kolmantena selkeänä riidanaiheena ovat olleet kiinteistöissä havaitut sisäilmaongelmat...............

https://yle.fi/uutiset/3-10710832

[Titus]

"Vanha Maamies Oy:n yrittäjä Merja Immonen"

em yrityksen liikevaihdon kehitys:

https://www.finder.fi/Majoitus/Vanha+Maamies/Suonenjoki/yhteystiedot/3156932

Tappiota tekvä yritys 2015: -13k€, matumajoituksen alettua kaksi seuraavaa vuotta 2016  +111k€ ja 2017 +184k€....

[Beef Supreme]

Naurua. Yrittäjille vastaus "pysäköimällä hyväksyt ehdot" eli päästämällä monikulttuurin nurkkiisi hyväksyt kaikki seuraukset, oli sitten pikkarit revenneet tai koko hotellisi palanut kivijalkaan.

Koskee kaikkia ketjun osallisia, presidentistä vokin siivoojaan. Kärsikää nyt tekin.

[Golimar]

x

Helsinkiläinen Janne Elomaa oli viemässä roskia kotitalonsa jätehuoneeseen, mutta joutuikin palaamaan pussin kera takaisin kotiin.

Syynä oli suoranainen jätekaaos vuosaarelaisessa taloyhtiössä. Elomaan nappaamassa kuvassa näkyy, kuinka muovikasseja ja muuta roskaa oli jätehuoneessa lähes lattiasta kattoon saakka.

x

Tilanne on Elomaan mukaan ollut surkea jo pidemmän aikaa. Elomaa teki huoltoyhtiölle ensimmäisen vikailmoituksen verkossa jo lähes viikkoa ennen epäonnista roskakatosreissuaan. Pussit jatkoivat kertymistään, kun asukkaat jättivät roskasäiliöiden täytyttyä jätteensä lattialle.

– Ilmeisesti joku oli muuttanut talosta ja jättänyt tavaraa jätehuoneen lattialle. Jossain vaiheessa jengi alkoi sitten vaan jättämään roskapussejakin käytäville, Elomaa kertaa.

x

Elomaa kertoo kuulleensa talon asukkaiden kiroamista huoltoyhtiöstä jo aiemminkin. Huoltohenkilöstöllä on kuulopuheiden mukaan liikaa töitä, ja vikailmoitusten hoitoa saa odottaa "hirveän kauan".

x

Iltalehti ei tavoittanut useista yrityksistä huolimatta kiinteistön omistavan Nuorisosäätiön edustajaa kommentoimaan tapausta.

x

Osuva kommentti.

Vuosaari ei yllätä. Kaikkialla missä asuu näitä niin ne eivät osaa käyttää roskiksia. Eivät joko välitä säännöistä tai henkiset taidot ei riitä seuraamaan niitä. On nähty.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/dbfd182b-5415-44da-ab23-d54278cf1b04

[Rosetta]

Ihmettelin aiemmin pitkään, miksi taloyhtiömme joka jäteastiassa on sinne kuulumatonta muovia, mm. biojäte- ja kartonkiastiassa... Tämä siis ennen nuivistumistani, enpä ihmettele enää: mamujen määrällä ja jätteiden lajittelun puutteella on selvästi yhteys. Onhan se nyt toki ihan liikaa vaadittu laittaa kaikki eri tyypin jätteet oikeaan astiaan, kun niitä astioita on jätepisteessä nykyään joku kymmenen erilaista, eihän useimmilla edes suomen kielen taito näköjään riitä oikeaan astiaan laittamiseen...   Itse jonkin sortin aktivistina liimailin HSY:n toimittamia opastetarroja jäteastioihin, joista näkyi selvästi mitä kuhunkin astiaan saa laittaa, mutta eipä siitä(kään) pahemmin apua ollut.

[Alabama]

Minun vanhan kämpän naapurusto (enemmistö kerrostalon asukkaista turkkilaisia ja arabeja) käsitti jätteiden lajittelun omalla luovalla tavallaan: osa roskista lojui hujan hajan rappukäytävässä, mutta suurin osa jätepusseista paiskattiin ikkunasta takapihalle. Ai miksikö kukaan ei valittanut talonmiehelle? No kun talonmies itse kuului näihin ikkuna-auki-ja-roskat-pihalle-ympäristöaktivisteihin...

Tämä jätteidenlajittelutyyli on jatkunut talossa jo vuosikymmenien ajan ja kaikkien on ollut sopeuduttava siihen ja hyppiä roskien yli kotiovelle. Rasistileima ilmeisesti pelottaa muita asukkeja ja kukaan ei valita. Kanta-asukkaiden integraatio mamuympäristöön on onnistunut 100%:sesti!

[Paawo]

^Kyllä pottunokkakin osaa sotkemisen, kun hänelle pienestä pitäen tehdään selväksi oikeutensa ja eritoten se ettei nurkkiin sontimisesta seuraa yhtään mitään sanktiota. En kiellä monikulttuurin vaikutusta mutta en lähde siitä tekemään pääsyyllistä.

Tietyissä Euroopan maissa on lapset opetettu kantamaan roskansa roskiksiin ja ylipäätään huolehtimaan jätteistään. Tällä ei ole mitään tekemistä poliittisen suuntauksen kanssa vaan kyse on kotikasvatuksesta. Joissakin maissa on myös runsaasti moniosaajia ihan rehellisissä töissä, eli pitämässä huolta ympäristön siisteydestä. Suomessa ei jätehuolto ole tehtäviensä tasalla paitsi muutamissa tasokkaammissa ympäristöissä joissa palvelusta tietysti peritään kovempaa hintaakin. Katukuvassa tämä näkyy aluksi roskisten tulvimisena ja hetken päästä lintujen ja jyrsijöiden määrän kasvuna. Ongelma on siinä että minkäänlaista konkreettista valvontaa ja kontrollia ei tavan kansalainen tai pienempi yrityskään kohtaa. Yritystoiminnan jätehuollon valvonta on käytännössä firmojen asiakaskunnan tehtävänä ja kaikenlaiset törkeätkin rötöstelyt ovat kuitattavissa hyvin täytetyillä aanelosilla.

Itäblokin maissa vallitsi tiedetysti edistys^TM joka nyttemmin piinaa enemmässä määrin entisiä länsimaita. Suuri osa edistyksessä^TM kasvaneesta porukasta lontii laiskan oloisina ja pudottaa jätteensä kädestä niinkuin koira paskan takapuolestaan, siivoaminen ja kaikki muu yhteisistä asioista välittäminen kuuluu järjestään "muille". Monikulttuurissa tämä toki on luontaista, ruokkivaa kättä purraan ja pahoinpidellään koska kapina on jees. Edistyksen aatteeseen kuuluu myös se että jätteensä roskiksiin kantava väki rahoittaa / muuten huolehtii paskasakin roskat maasta ja pyyhkii perseet seteleillään.

Kannatan roskaamisesta ankaria rangaistuksia. Tuntuvat rahalliset korvaukset toimivat osalle porukkaa, mutta päärangaistusmuodon pitäisi ainakin kaupunkioloissa olla pakkotyö keskittyen ympäristön siistimiseen, eli roskat, graffitit ja muut urbaanin edistyksen tunnusmerkit valvotusti pois ja paikat tiptop-kuntoon.

[VeePee]

Tässä tyypillinen esimerkki kehitysmaan tapojen tulemisesta uudeksi normaaliksi. Tämäkin Koivukylän ostariin vuosi sitten tullut etninen marketti (hyvä kauppa sinänsä, käyn tuolla ostoksilla tämän tästä) ei koe tarpeelliseksi jäteastioita vaan dumppaa kaiken roskan ihan vaan rakennuksen seinustalle. No mikäs siinä, onhan heillä suojavärin siihen antama oikeus. Kantapottunokkakauppiaan kimppuun kävisi terveys/ympäristöviranomainen alta aikayksikön jos näin toimisesti, mutta etnisesti paremmille ihmisille on toiset säännöt.

[Golimar]

Tässä tyypillinen esimerkki kehitysmaan tapojen tulemisesta uudeksi normaaliksi. Tämäkin Koivukylän ostariin vuosi sitten tullut etninen marketti (hyvä kauppa sinänsä, käyn tuolla ostoksilla tämän tästä) ei koe tarpeelliseksi jäteastioita vaan dumppaa kaiken roskan ihan vaan rakennuksen seinustalle. No mikäs siinä, onhan heillä suojavärin siihen antama oikeus. Kantapottunokkakauppiaan kimppuun kävisi terveys/ympäristöviranomainen alta aikayksikön jos näin toimisesti, mutta etnisesti paremmille ihmisille on toiset säännöt.

Eikös tuon Yallan edessä ole myös monikulttuurista asiakkaiden pysäköintiäkin

https://www.finder.fi/Elintarviketukku/Minara+Oy/Vantaa/yhteystiedot/3209141

[Bellerofon]

Sotkeminen on pahentunut vuosi vuodelta. Sama ilmiö Euroopan lähes kaikissa kaupungeissa. Vielä 15-20v sitten jopa poliisi saattoi puuttua roskaamiseen, mutta ei todellakaan enää. Ihan törkeätä meininkiä ja ei ole esimerkiksi mitenkään poikkeuksellista, että esim. autosta viskotaan McDonaldsin kaikki pakkausmateriaalit syönnin päätteeksi vauhdista tielle. Tätä verratessa esimerkiksi ylinopeussakkoon tulee aika selvästi esiin, että roskaamista ei pidetä pahana. Epähuomiossa et ehdi pudottaa 100--> 80 km/h, vaan auton vauhti on kameran kohdalla 89, niin johan paukahtaa 140€ sakko. Roskaamisesta en ole koskaan kuullut kenenkään saavan sakkoa. Roskaamista näkee päivittäin, kun kakarat viskovat karkkipaperit surutta maahan. Olen tästä huomauttanut nuoria tenavia useamman kerran ja aika usein nolona keräävät. Poikkeuksena satunnaisesti tulee haistavittua, mutta henkilökohtaisesti en tarvitse traumaterapiaa toipuakseni vittuilusta, kuten moni nykyajan julkkiksista ja poliitikoista, jotka lähes vammautuvat ala-arvoisesta palautteesta. Henkilökohtaisesti olen miettinyt, että ko. palautteen antaja olisi terapian tarpeessa tai selkäsaunan, mutta sepä olisi nykyaikana liian traumauttavaa. Tässäkin ryhmässä, jotka suutaan aukovat on monikulttuurin kultainen kosketus usein läsnä.

[VeePee]

Eikös tuon Yallan edessä ole myös monikulttuurista asiakkaiden pysäköintiäkin
https://www.finder.fi/Elintarviketukku/Minara+Oy/Vantaa/yhteystiedot/3209141

Onhan siinä vieressä moskeija minkä edessä on rukoushetkien aikana paljon autoja ja karvakäsikahvila. Siihen minäkin aina oman auton parkkaan moskeijan eteen kun käyn kirjastossa. Kahvilan terassilla notkuvat 'asiakkaat' aina tuijottaa vihamielisesti kun vääräuskoinen dhimmi uskaltautuu siihen autonsa jättämään. Ai niin, ja onhan siinä kympin parturikin. Taitaa olla samaa konsernia kuin Yallakin. Ihan hyvä parturi eli kannattaa käydä ilman ajanvaraustakin jos kylille sattuu. Hulluko suomiparturille maksaa kolmekymppiä kun yhtä hyvän leikkauksen saa kympillä (ei sarkasmia vaan oikeasti leikkaavat hyvin).

[petebe]

Kannatan roskaamisesta ankaria rangaistuksia. Tuntuvat rahalliset korvaukset toimivat osalle porukkaa, mutta päärangaistusmuodon pitäisi ainakin kaupunkioloissa olla pakkotyö keskittyen ympäristön siistimiseen, eli roskat, graffitit ja muut urbaanin edistyksen tunnusmerkit valvotusti pois ja paikat tiptop-kuntoon.

Singapore calling 

Keski-Euroopassa on paikoitellen suht tuntuvat sakkorangaistukset roskaamisesta. Vaikkapa roskapussi muualla kuin roskiksessa saatetaan ottaa talteen ja yritetään selvittää roskien perusteella omistaja - mikäli löytyy niin postissa tulee sakko joka on luokkaa 100€. Tupakantumpin heittäminen kadulle on noin 50€ arvoinen rike. Ja nämä kaikki sakot ovat ulosottokelpoisia.

[Siili]

Tässä tyypillinen esimerkki kehitysmaan tapojen tulemisesta uudeksi normaaliksi. Tämäkin Koivukylän ostariin vuosi sitten tullut etninen marketti (hyvä kauppa sinänsä, käyn tuolla ostoksilla tämän tästä) ei koe tarpeelliseksi jäteastioita vaan dumppaa kaiken roskan ihan vaan rakennuksen seinustalle. No mikäs siinä, onhan heillä suojavärin siihen antama oikeus. Kantapottunokkakauppiaan kimppuun kävisi terveys/ympäristöviranomainen alta aikayksikön jos näin toimisesti, mutta etnisesti paremmille ihmisille on toiset säännöt.

Koivukylän ostari kuuluu itse asiassa Havukosken kaupunginosaan, jonka vieraskielisten asukkaitten osuus kipusi tänä vuonna arvoon 40%.  Se on niukasti kakkossijalla Vantaalla (Länsimäki 41%).  Jos trendi jatkuu (ja miksei se jatkuisi?) 50% raja menee rikki molemmissa v. 2024. 

Vantaan kaupunginosien väestömääriä eri aikoina voi selvittää osoitteessa: https://kartta.vantaa.fi/#  (valikosta: Aineistot/Tilastot/Väestö)

Koulujen kielitilanteesta on vaikempi saada tietoa.  Lehtiartikkelin mukaan jo vuonna 2013 Havukosken koulussa (Kytöpuisto) yli puolet oppilaista luki suomea toisena kielenään:

https://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/136037-vieraskielisten-lasten-maarissa-suuria-eroja

Vuonna 2013 Havukoskella oli vieraskielisiä noin 25% väestöstä.  Olisikohan S2-kielen lukijoita Kytöpuiston koulussa nyt 75%?   

Näppituntumani on, että ulkoeurooppalaistaustaisten osuuden suhteen Havukoski päihittää selvästi Länsimäen.  Suomen ghettoutumista tutkivien kannattaa ehdottomasti seurata Havukosken kehitystä mm. siisteyden, turvallisuuden ja asuntojen hintojen saralla.

[-PPT-]

Ihmisten määrä tosiaan on vain yksi osatekijä ympäristön epäsiisteyteen kun joissakin paikoissa pystytään suuremmalla väkimäärälä ylläpitämään siistimpi ympäristö kun jossain muualla pienemmällä.