2014-01-09 IS: James Hirvisaaren raiskauskirjoitus vksv:n esitutkintaan

[uuninpankko]

Vertailemalla voimme siis todeta että tuomarin kelpoisuusvaatimukset eivät ole samalla tasolla kuin valtakunnansyyttäjän/valtionsyyttäjän/apulaisvaltakunnasyyttäjän (Valitse nimike vapaasti, kaikissa samat vaatimukset) koska näissä edellytetään ylempää tutkintoa.

En ymmärrä tätä lausetta, mutta kun itse aiemmin linkitit syyttäjistä annetun lain 13 §:ää, voinet itsekin todeta, että valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän pätevyysvaatimukset taas ovat korkeammat kuin valtionsyyttäjällä, eivät samat, kuten itse väität.

[CaptainNuiva]

Oikeustieteen kandidaatin tutkinto=Oikeusnotaarin tutkinto, eli alempi tutkinto, eikö näin?

Ei ole.


Mitä siis voimmekaan vertailemalla todeta?

Öööh...Voinemme todeta että Oikeustieteellinen tiedekunta on väärässä?
http://www.helsinki.fi/oikeustiede/opiskelu/yleista/opinnot_tdkssa.htm

[uuninpankko]

Oikeustieteen kandidaatin tutkinto=Oikeusnotaarin tutkinto, eli alempi tutkinto, eikö näin?

Ei ole.


Mitä siis voimmekaan vertailemalla todeta?

Öööh...Voinemme todeta että Oikeustieteellinen tiedekunta on väärässä?
http://www.helsinki.fi/oikeustiede/opiskelu/yleista/opinnot_tdkssa.htm

Luepa kaikki aiemmin kirjoitettu uudestaan ja oikein ajatuksella. Mietipä samalla, olisitko kuitenkin sinä itse, joka on väärässä. Kuten on todettu, OTK on vanha tutkintonimike ylemmälle korkeakoulututkinnolle.

Alan jo pitää sinua trollina. 

[Veturinainen]

Oikeustieteen kandidaatin tutkinto=Oikeusnotaarin tutkinto, eli alempi tutkinto, eikö näin?

Ei ole.


Mitä siis voimmekaan vertailemalla todeta?

Öööh...Voinemme todeta että Oikeustieteellinen tiedekunta on väärässä?
http://www.helsinki.fi/oikeustiede/opiskelu/yleista/opinnot_tdkssa.htm

Voimme todeta, että et taida nyt ymmärtää, että on olemassa kaksi tutkintojärjestelmää, joista puhutaan: vanha ja nykyinen. Tiedekunnan sivuilla puhutaan nykyisestä. Tuomarin kelpoisuusvaatimuksissa puhutaan vanhasta (huomaa lain vuosiluku).

Et voi nykyisin suorittaa "oikeustieteen kandidaatin" tutkintoa.

[CaptainNuiva]

Kokeileppa jos pystyisit vastaamaan ihan asiassa pysyen.

Minä olen tässä se, joka on pysynyt asiassa.

Hahmotetaan vielä kerran:

vanha tutkintojärjestelmä
kandaatintasoinen tutkinto eli alempi korkeakoulututkinto = varanotaari
maisterintasoinen tutkinto eli ylempi korkeakoulututkinto = oikeustieteen kandidaatti

uusi (v. 2005 alkaen) tutkintojärjestelmä
kandidaatintasoinen tutkinto eli alempi korkeakoulututkinto = oikeusnotaari
maisterintasoinen tutkinto eli ylempi korkeakoulututkinto = oikeustieteen maisteri

Tietenkin tiedekunnan sivuilla sanotaan, että oikeusnotaarin tutkinto on "kandidaatintutkintoa vastaava välitutkinto, joka on pakollinen kaikille oikeustieteen maisterin tutkintoa suorittaville". Näinhän tämä nimen omaan on. ON on alempi korkeakoulututkinto, siis kandidaatintutkintoa vastaava välitutkinto, mutta ei oikeustieteen kandidaatin tutkintoa, joka on ylempi korkeakoulututkinto, vastaava tutkinto.

Jos yleissivistystä ei tämän vertaa ole, haetaan vielä tietolähteistä parhain, Wikipedia, esiin:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Yliopistolliset_tutkinnot_Suomessa#Oikeustieteellinen

"Oikeusnotaarin tutkinto oli aiemmin nimeltään varanotaari (VN) ja oikeustieteen maisterin tutkinnon nimi oli vuoteen 2005 asti oikeustieteen kandidaatti (oikeust. kand. tai OTK)".

Ja tähän se facepalm:  Älä mene liian pitkälle lukiessasi, sieltähän löytyy kaikenlaista vanhaa tutkintonimikettä! Mitenkäs vaikka... lainopin kandidaatti?!?! Taikka molempain oikeuksien tohtori!!    Siinä menee helposti sekaisin.

Mitä tulee yleisivistykseen niin oikeuspuolen muuttuvista tutkinnoista, nimikkeistä, muutoksista ja vaatimuksista ajantasainen perillä olo ei nähdäkseni ole yleisestä sivistyksn merkki perillä olon merkki....Jos on niin mikäpä ettei keskusteltaisi myös merenkulun vaatimustasosta,poikkeuksista ja nimikkeistä, entistä ja nykyisistä niin osoitan alta aikayksikön että sinulta puuttuu yleissivistystä.


Edelleen jätit vastaamatta olennaisimpaan, Illman on nyt vaativammassa tehtävässä kuin aiemmin vaiko ei ole?
Tähän liittyen, käräjätuomarin kelpoisuusvaatimukset ovat vähäisemmät kuin valtakunnansyyttäjän/valtionsyyttäjän/kihlakunnasyyttäjän vaiko ei?
Jos ei niin miksi pykälä näin väittää ja linkki sitten kiitos että miksi pykälä ei päde?

[Veturinainen]

Tähän liittyen, käräjätuomarin kelpoisuusvaatimukset ovat vähäisemmät kuin valtakunnansyyttäjän/valtionsyyttäjän/kihlakunnasyyttäjän vaiko ei?
Jos ei niin miksi pykälä näin väittää ja linkki sitten kiitos että miksi pykälä ei päde?

Pykälä ei niin väitä, vaan sinä tulkitset (ties mistä syystä) asiaa virheellisesti.

[uuninpankko]

Tähän liittyen, käräjätuomarin kelpoisuusvaatimukset ovat vähäisemmät kuin valtakunnansyyttäjän/valtionsyyttäjän/kihlakunnasyyttäjän vaiko ei?
Jos ei niin miksi pykälä näin väittää ja linkki sitten kiitos että miksi pykälä ei päde?

Pykälä ei niin väitä, vaan sinä tulkitset (ties mistä syystä) asiaa virheellisesti.

Tämän veturimiehen sanoman olenkin tuossa jo aiemmin kahdesti kirjoittanut. Eri tasoisilla syyttäjillä on erilaiset kelpoisuusvaatimukset.

[uuninpankko]

Mitä tulee yleisivistykseen niin oikeuspuolen muuttuvista tutkinnoista, nimikkeistä, muutoksista ja vaatimuksista ajantasainen perillä olo ei nähdäkseni ole yleisestä sivistyksn merkki perillä olon merkki....Jos on niin mikäpä ettei keskusteltaisi myös merenkulun vaatimustasosta,poikkeuksista ja nimikkeistä, entistä ja nykyisistä niin osoitan alta aikayksikön että sinulta puuttuu yleissivistystä.

Voidaan keskustella erikseen siitä, onko merenkulun taikka esimerkiksi merioikeuden spesifisten yksityiskohtien tunteminen yleissivistystä vaiko ei.

Nyt on kuitenkin kyseessä asia, joka on helposti selvitettävissä - oikeustieteellisten tutkintojen hierarkiat on paitsi tässä kymmenesti selostettu sinulle auki, ne ovat myös nähtävissä useista lähteistä internetissä.

Mitä tulee ylipäätän tosiasiaväitteisiin, työssäni olen joutunut huomaamaan, että sellaisten esittäminen ilman faktapohjan tuntemusta on asiatonta. VN-ON-OTK-OTM-valtionsyyttäjä-valtakunnansyyttäjä-apulaisvaltakunnansyyttäjä-kihlakunnansyyttäjä -sopan olet ihan itse keittänyt, vaikka asioiden todellista laitaa on sinulle tässä yritetty jopa lakitekstein selvittää.

Iloista pyhänjatkoa.  Pusi pusi.

[CaptainNuiva]

Oikeustieteen kandidaatin tutkinto=Oikeusnotaarin tutkinto, eli alempi tutkinto, eikö näin?

Ei ole.


Mitä siis voimmekaan vertailemalla todeta?

Öööh...Voinemme todeta että Oikeustieteellinen tiedekunta on väärässä?
http://www.helsinki.fi/oikeustiede/opiskelu/yleista/opinnot_tdkssa.htm

Voimme todeta, että et taida nyt ymmärtää, että on olemassa kaksi tutkintojärjestelmää, joista puhutaan: vanha ja nykyinen. Tiedekunnan sivuilla puhutaan nykyisestä. Tuomarin kelpoisuusvaatimuksissa puhutaan vanhasta (huomaa lain vuosiluku).

Et voi nykyisin suorittaa "oikeustieteen kandidaatin" tutkintoa.

Tämä on viime vuodelta:
http://www.oikeus.fi/tuomioistuimet/fi/index/lautakunnat/tuomarinvalintalautakunta_0/tuomarinvirka.html
Se että kandidaatin tutkintoa ei voi suorittaa, ei estä suorittamasta oikeusnotaarin tutkintoa jota verrataan esim.Oikeutieellisen sivuilla entiseen kandin tutkintoon joka siis on alempi tutkinto.
Minulla täytyy olla eri netti kuin muilla koska en löydä hakemallakaan tuomarin kelpoisuusvaatimuksista mitään muuta kuin mitä olen linkittänyt...Tai sitten se on salaista tietoa joka ei ole tarkoitettu yleissivistystä hamuaville kuolevaisille.

[CaptainNuiva]

Mitä tulee yleisivistykseen niin oikeuspuolen muuttuvista tutkinnoista, nimikkeistä, muutoksista ja vaatimuksista ajantasainen perillä olo ei nähdäkseni ole yleisestä sivistyksn merkki perillä olon merkki....Jos on niin mikäpä ettei keskusteltaisi myös merenkulun vaatimustasosta,poikkeuksista ja nimikkeistä, entistä ja nykyisistä niin osoitan alta aikayksikön että sinulta puuttuu yleissivistystä.

Voidaan keskustella erikseen siitä, onko merenkulun taikka esimerkiksi merioikeuden spesifisten yksityiskohtien tunteminen yleissivistystä vaiko ei.

Nyt on kuitenkin kyseessä asia, joka on helposti selvitettävissä - oikeustieteellisten tutkintojen hierarkiat on paitsi tässä kymmenesti selostettu sinulle auki, ne ovat myös nähtävissä useista lähteistä internetissä.

Mitä tulee ylipäätän tosiasiaväitteisiin, työssäni olen joutunut huomaamaan, että sellaisten esittäminen ilman faktapohjan tuntemusta on asiatonta. VN-ON-OTK-OTM-valtionsyyttäjä-valtakunnansyyttäjä-apulaisvaltakunnansyyttäjä-kihlakunnansyyttäjä -sopan olet ihan itse keittänyt, vaikka asioiden todellista laitaa on sinulle tässä yritetty jopa lakitekstein selvittää.

Iloista pyhänjatkoa.  Pusi pusi.

Pusittelu otetaan vastaan jos olet vastakkaista sukupuolta, muutoin jätetään noteeraamatta....Mutta mihin taas kerran jäi arvio siitä että onko Illman on nyt vaativammassa tehtävässä?
Ja ei, me emme voi keskustella siitä että onko merenkulun pätevyyksien/nimikkeiden tunteminen yleissivistystä vai ei.
Se joko on yleissivistystä samalla tavoin kuin laki/oikeuspuolen tuntemus taikka sitten ei ole kumpikaan.

Nyt meikä häipyy baanalle.

[Veturinainen]

Oikeustieteen kandidaatin tutkinto=Oikeusnotaarin tutkinto, eli alempi tutkinto, eikö näin?

Ei ole.


Mitä siis voimmekaan vertailemalla todeta?

Öööh...Voinemme todeta että Oikeustieteellinen tiedekunta on väärässä?
http://www.helsinki.fi/oikeustiede/opiskelu/yleista/opinnot_tdkssa.htm

Voimme todeta, että et taida nyt ymmärtää, että on olemassa kaksi tutkintojärjestelmää, joista puhutaan: vanha ja nykyinen. Tiedekunnan sivuilla puhutaan nykyisestä. Tuomarin kelpoisuusvaatimuksissa puhutaan vanhasta (huomaa lain vuosiluku).

Et voi nykyisin suorittaa "oikeustieteen kandidaatin" tutkintoa.

Tämä on viime vuodelta:
http://www.oikeus.fi/tuomioistuimet/fi/index/lautakunnat/tuomarinvalintalautakunta_0/tuomarinvirka.html
Se että kandidaatin tutkintoa ei voi suorittaa, ei estä suorittamasta oikeusnotaarin tutkintoa jota verrataan esim.Oikeutieellisen sivuilla entiseen kandin tutkintoon joka siis on alempi tutkinto.
Minulla täytyy olla eri netti kuin muilla koska en löydä hakemallakaan tuomarin kelpoisuusvaatimuksista mitään muuta kuin mitä olen linkittänyt...Tai sitten se on salaista tietoa joka ei ole tarkoitettu yleissivistystä hamuaville kuolevaisille.

"Kandidaatti"-termiä käytetään eri yhteyksissä ja sotket nyt nämä kokonaisuudet toisiinsa. Tämän keskustelun kannalta on olennaista ymmärtää, että ensinnäkin sitä käytetään yleisterminä kuvaamaan korkeakoulututkintojen järjestelmän yhtä porrasta, ja toiseksi sitä käytetään spesifinä tutkintonimikkeenä, mutta aina yhdistettynä tieteenalaan (esim. oikeustieteen kandidaatti). Aikaisemmin olemassa ollut tutkinto nimeltä "oikeustieteen kandidaatti" vastaa nykyjärjestelmän puitteissa ylempää korkeakoulututkintoa eli yleistermillä "maisteria".

Oikeustieteellisen sivuilla ei suinkaan verrata oikeusnotaaria entiseen oikeustieteen kandin tutkintoon, vaan todetaan, että se vastaa nykyjärjestelmässä yleisnimikkeellä kandidaatti ilmaistavaa korkeakouluopintojen porrasta.

Tässä vielä syyttäjälaitosta koskevan lain esitöistä:

13 §. Kelpoisuusvaatimukset. Pykälä vastaisi pääosin voimassa olevaa yleisistä syyttäjistä annetun lain 13 §:ää. Koska aiempi oikeustieteen kandidaatin tutkinto on muuttunut oikeustieteen maisterin tutkinnoksi, muutettaisiin kelpoisuuteen vaadittavan tutkinnon nimike. Myös aiempi oikeustieteen kandidaatin tutkinto antaisi edelleen kelpoisuuden syyttäjäntehtäviin. Sen sijaan uusi oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto eli kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto ei antaisi kelpoisuutta syyttäjän tehtäviin, koska se ei vastaa sisällöltään perinteistä oikeustieteen ylempää korkeakoulututkintoa.

Valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän kelpoisuusvaatimuksena on ollut hyvä perehtyneisyys syyttäjän- tai tuomarintoimeen ja hallintotehtäviin. Tätä muotoilua nykyaikaistettaisiin siten, että kelpoisuusvaatimuksena olisi tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus. Tällä tarkoitettaisiin kuten nykyisinkin kokemusta oikeushallinnon tehtävistä kuten syyttäjäntoimesta tai tuomarintoimesta. Samoin kokemus hallintotehtävistä kuuluisi tällaiseen monipuoliseen kokemukseen.

Valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän kelpoisuusvaatimuksia täydennettäisiin lisäksi vaatimuksella käytännössä osoitetusta johtamistaidosta ja —kokemuksesta. Kelpoisuusvaatimukset vastaisivat näin yleensä keskusviraston johtotehtävissä edellytettyä kelpoisuutta.

Valtionsyyttäjän kelpoisuusvaatimuksena olisi oikeustieteen maisterin tutkinto tai aikaisempi oikeustieteen kandidaatin tutkinto. Sen sijaan nykyisin kelpoisuusvaatimuksena oleva tehtävän hoitamisen vaatima taito poistettaisiin, koska tällaisten sisällöllisesti avointen kelpoisuusvaatimusten säätämisestä on tarkoituksenmukaista luopua. Käytännössä tehtävän hoitamisen vaatimaa taitoa arvioidaan joka tapauksessa nimittämismenettelyssä eikä sen tarvitse olla nimenomaisesti säädetty kelpoisuusvaatimukseksi.

[CaptainNuiva]

"Kandidaatti"-termiä käytetään eri yhteyksissä ja sotket nyt nämä kokonaisuudet toisiinsa. Tämän keskustelun kannalta on olennaista ymmärtää, että ensinnäkin sitä käytetään yleisterminä kuvaamaan korkeakoulututkintojen järjestelmän yhtä porrasta, ja toiseksi sitä käytetään spesifinä tutkintonimikkeenä, mutta aina yhdistettynä tieteenalaan (esim. oikeustieteen kandidaatti). Aikaisemmin olemassa ollut tutkinto nimeltä "oikeustieteen kandidaatti" vastaa nykyjärjestelmän puitteissa ylempää korkeakoulututkintoa eli yleistermillä "maisteria".

Oikeustieteellisen sivuilla ei suinkaan verrata oikeusnotaaria entiseen oikeustieteen kandin tutkintoon, vaan todetaan, että se vastaa nykyjärjestelmässä yleisnimikkeellä kandidaatti ilmaistavaa korkeakouluopintojen porrasta.

Tässä vielä syyttäjälaitosta koskevan lain esitöistä:

13 §. Kelpoisuusvaatimukset. Pykälä vastaisi pääosin voimassa olevaa yleisistä syyttäjistä annetun lain 13 §:ää. Koska aiempi oikeustieteen kandidaatin tutkinto on muuttunut oikeustieteen maisterin tutkinnoksi, muutettaisiin kelpoisuuteen vaadittavan tutkinnon nimike. Myös aiempi oikeustieteen kandidaatin tutkinto antaisi edelleen kelpoisuuden syyttäjäntehtäviin. Sen sijaan uusi oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto eli kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto ei antaisi kelpoisuutta syyttäjän tehtäviin, koska se ei vastaa sisällöltään perinteistä oikeustieteen ylempää korkeakoulututkintoa.

Valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän kelpoisuusvaatimuksena on ollut hyvä perehtyneisyys syyttäjän- tai tuomarintoimeen ja hallintotehtäviin. Tätä muotoilua nykyaikaistettaisiin siten, että kelpoisuusvaatimuksena olisi tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus. Tällä tarkoitettaisiin kuten nykyisinkin kokemusta oikeushallinnon tehtävistä kuten syyttäjäntoimesta tai tuomarintoimesta. Samoin kokemus hallintotehtävistä kuuluisi tällaiseen monipuoliseen kokemukseen.

Valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän kelpoisuusvaatimuksia täydennettäisiin lisäksi vaatimuksella käytännössä osoitetusta johtamistaidosta ja —kokemuksesta. Kelpoisuusvaatimukset vastaisivat näin yleensä keskusviraston johtotehtävissä edellytettyä kelpoisuutta.

Valtionsyyttäjän kelpoisuusvaatimuksena olisi oikeustieteen maisterin tutkinto tai aikaisempi oikeustieteen kandidaatin tutkinto. Sen sijaan nykyisin kelpoisuusvaatimuksena oleva tehtävän hoitamisen vaatima taito poistettaisiin, koska tällaisten sisällöllisesti avointen kelpoisuusvaatimusten säätämisestä on tarkoituksenmukaista luopua. Käytännössä tehtävän hoitamisen vaatimaa taitoa arvioidaan joka tapauksessa nimittämismenettelyssä eikä sen tarvitse olla nimenomaisesti säädetty kelpoisuusvaatimukseksi.

No okei, nyt tämä alkaa avautumaan.
Jos tuosta nyt oikein ymmärsin niin kelpoisuusvaatimuksien osalta pykäliä vasta ollaan muuttamassa.
Jäljelle jää nyt vain kyssäri siiitä että voiko tuomariksi nimittää oikeusnotaarin tai oikestaan pitäsi kysyä että mitkä olivat vaatimukset kun Illman tuomariksi nimitettiin.

[Veturinainen]

"Kandidaatti"-termiä käytetään eri yhteyksissä ja sotket nyt nämä kokonaisuudet toisiinsa. Tämän keskustelun kannalta on olennaista ymmärtää, että ensinnäkin sitä käytetään yleisterminä kuvaamaan korkeakoulututkintojen järjestelmän yhtä porrasta, ja toiseksi sitä käytetään spesifinä tutkintonimikkeenä, mutta aina yhdistettynä tieteenalaan (esim. oikeustieteen kandidaatti). Aikaisemmin olemassa ollut tutkinto nimeltä "oikeustieteen kandidaatti" vastaa nykyjärjestelmän puitteissa ylempää korkeakoulututkintoa eli yleistermillä "maisteria".

Oikeustieteellisen sivuilla ei suinkaan verrata oikeusnotaaria entiseen oikeustieteen kandin tutkintoon, vaan todetaan, että se vastaa nykyjärjestelmässä yleisnimikkeellä kandidaatti ilmaistavaa korkeakouluopintojen porrasta.

Tässä vielä syyttäjälaitosta koskevan lain esitöistä:

13 §. Kelpoisuusvaatimukset. Pykälä vastaisi pääosin voimassa olevaa yleisistä syyttäjistä annetun lain 13 §:ää. Koska aiempi oikeustieteen kandidaatin tutkinto on muuttunut oikeustieteen maisterin tutkinnoksi, muutettaisiin kelpoisuuteen vaadittavan tutkinnon nimike. Myös aiempi oikeustieteen kandidaatin tutkinto antaisi edelleen kelpoisuuden syyttäjäntehtäviin. Sen sijaan uusi oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto eli kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto ei antaisi kelpoisuutta syyttäjän tehtäviin, koska se ei vastaa sisällöltään perinteistä oikeustieteen ylempää korkeakoulututkintoa.

Valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän kelpoisuusvaatimuksena on ollut hyvä perehtyneisyys syyttäjän- tai tuomarintoimeen ja hallintotehtäviin. Tätä muotoilua nykyaikaistettaisiin siten, että kelpoisuusvaatimuksena olisi tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus. Tällä tarkoitettaisiin kuten nykyisinkin kokemusta oikeushallinnon tehtävistä kuten syyttäjäntoimesta tai tuomarintoimesta. Samoin kokemus hallintotehtävistä kuuluisi tällaiseen monipuoliseen kokemukseen.

Valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän kelpoisuusvaatimuksia täydennettäisiin lisäksi vaatimuksella käytännössä osoitetusta johtamistaidosta ja —kokemuksesta. Kelpoisuusvaatimukset vastaisivat näin yleensä keskusviraston johtotehtävissä edellytettyä kelpoisuutta.

Valtionsyyttäjän kelpoisuusvaatimuksena olisi oikeustieteen maisterin tutkinto tai aikaisempi oikeustieteen kandidaatin tutkinto. Sen sijaan nykyisin kelpoisuusvaatimuksena oleva tehtävän hoitamisen vaatima taito poistettaisiin, koska tällaisten sisällöllisesti avointen kelpoisuusvaatimusten säätämisestä on tarkoituksenmukaista luopua. Käytännössä tehtävän hoitamisen vaatimaa taitoa arvioidaan joka tapauksessa nimittämismenettelyssä eikä sen tarvitse olla nimenomaisesti säädetty kelpoisuusvaatimukseksi.

No okei, nyt tämä alkaa avautumaan.
Jos tuosta nyt oikein ymmärsin niin kelpoisuusvaatimuksien osalta pykäliä vasta ollaan muuttamassa.

Tuo edellinen on siis sen voimassaolevan 13 §:n perusteluista, eli tämä pykälä:

Valtionsyyttäjän kelpoisuusvaatimuksena on muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto.

Eli ylempi korkeakoulututkinto tarkoittaa tässä vanhan järjestelmän "oikeustieteen kandidaattia" tai nykyisen tutkintojärjestelmän "oikeustieteen maisteria", kuten perusteluista ilmenee. Pykälä tuntee sekä vanhan että uuden järjestelmän.

Sen sijaan tämä tuomareiden kelpoisuusvaatimuksia koskeva pykälä

Tuomariksi voidaan nimittää oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut oikeamielinen Suomen kansalainen

tuntee vain vanhan järjestelmän, eli sitä ei ole vielä uusittu. Vanhan järjestelmän "oikeustieteen kandidaatti" on siis sama kuin nykyinen ylempi korkeakoulututkinto "oikeustieteen maisteri", eikä sillä ole nimestään huolimatta mitään tekemistä nykyisen järjestelmän kandidaattitason kanssa.

Jäljelle jää nyt vain kyssäri siiitä että voiko tuomariksi nimittää oikeusnotaarin

Ei voi.

[Aurelius]

Ennen muinoin ylemmät korkeakoulututkinnot olivat kandidaatin tutkintoja ja maisteri oli arvo, joka myönnettiin kandidaatille promootiossa tai anomuksesta. Käytännöt vaihtelivat jonkin verran tiedekunnittain, sillä kaikissa tiedekunnissa ei promovoida maistereita.

[Lahti-Saloranta]

Valtionsyyttäjän kelpoisuusvaatimuksena olisi oikeustieteen maisterin tutkinto tai aikaisempi oikeustieteen kandidaatin tutkinto. Sen sijaan nykyisin kelpoisuusvaatimuksena oleva tehtävän hoitamisen vaatima taito poistettaisiin, koska tällaisten sisällöllisesti avointen kelpoisuusvaatimusten säätämisestä on tarkoituksenmukaista luopua. Käytännössä tehtävän hoitamisen vaatimaa taitoa arvioidaan joka tapauksessa nimittämismenettelyssä eikä sen tarvitse olla nimenomaisesti säädetty kelpoisuusvaatimukseksi.Jäsenyys demlassa riittää ja on virkaannimityksen ehdoton edellytys

[Nanfung]

Ja ei, me emme voi keskustella siitä että onko merenkulun pätevyyksien/nimikkeiden tunteminen yleissivistystä vai ei.

Tiedän minäkin merenkulusta sen verran, että Puumalan slussissa luotsi tulee puusta.

[Roope]

Kansanedustaja Hirvisaari ei saa syytettä raiskauskirjoituksestaan

Helsingin Sanomat

Sananvapausrikos, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, vihapuhe, poliittinen sananvapaus, oikeus liioitteluun ja provokaatioon

Annettu 8.7.2014, R 14/123

Poliisi oli tutkinut, oliko epäilty syyllistynyt kiihottamiseen kansanryhmää vastaan asettamalla yleisön saataville internetissä kahdelle eri sivustolle kirjoituksen, joka sisälsi uutislinkkejä ja Etelä-Afrikassa raiskauksiin syyllistyneitä koskevia lausumia.

Asia kuului sananvapauslain 24.1 §:n mukaan ylimmän syyttäjän yksinomaiseen syyteharkintavaltaan. Apulaisvaltakunnansyyttäjä katsoi, että vaikka kirjoituksen päätelmä oli liioittelevan kärjekäs, kyseessä oli riittävillä asiasyillä perusteltu ja sananvapauden rajoissa tapahtunut mielipiteen ilmaisu.

Näin ollen apulaisvaltakunnansyyttäjä katsoi, ettei rikoslain 11 luvun 10 §:n tunnusmerkistö tässä tapauksessa täyttynyt. Syyte jätettiin nostamatta, koska asiassa ei ole tapahtunut rikosta.

Valtakunnansyyttäjänvirasto 11.7.2014

Uutislinkkejä ja faktapohjaisia perustelujahan on pidetty joissain aikaisemmissa päätöksissä erityisenä osoituksena siitä, että kirjoittaja on pelkkää huulenheittoa vakavammin yrittänyt saada tukea omille kansanryhmää loukkaaville käsityksilleen, mikä on katsottu rikolliseksi kiihottamiseksi. Mutta nyt siis näin.

[siviilitarkkailija]

30 §

Kansanedustajan koskemattomuus

Kansanedustajaa ei saa estää hoitamasta edustajantointaan.

Kansanedustajaa ei saa asettaa syytteeseen eikä hänen vapauttaan riistää hänen valtiopäivillä lausumiensa mielipiteiden tai asian käsittelyssä noudattamansa menettelyn johdosta, ellei eduskunta ole siihen suostunut päätöksellä, jota vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä on kannattanut.

Näin ollen apulaisvaltakunnansyyttäjä katsoi, ettei rikoslain 11 luvun 10 §:n tunnusmerkistö tässä tapauksessa täyttynyt. Syyte jätettiin nostamatta, koska asiassa ei ole tapahtunut rikosta.

...tässä on juurikin loukattu perustulain 30 § kohtaa kansanedustajan koskemattomuudesta. Apulaisvaltakunnansyyttäjä on ryhtynyt estämään kansanedustajaa hoitamasta edustajantointaan asiattomalla ja kansanedustajan vapaata asian käsittelyä haittaavalla rikostutkinnalla. Laissa puhutaan selvästi asian käsittelystä ja estetään kansanedustajan asettamaninen syytteeseen hänen lausumiensa mielipiteiden johdosta. Laki ei ole yksiselitteinen siinä mitä ja missä asiaa kansanedustaja käsittelee. Yksi voi tulkita asian koskevan vain eduskuntaistuntoa. Mutta kansanedustajan puhevapaus ei ole pelkästään istuntosali vaan laajempi kokonaisuus mm lakien ja seurausten käsittelmiseksi myös julkinen puhuminen on osa kansanedustajan työtä ja vapautta.

Nyt olisi aika aloittaa tutkinta apulaisvaltakunnansyyttäjää vastaan kun hän on yksiselitteisesti ja omaa poliittista pahaa tahtoaan osoittaen halunnut estää kansanedustajaa.

[Eino P. Keravalta]

Ovat ilmeisesti huomanneet, että tällaiset typerät syytteet vain lisäävät kohteen äänimäärää ja suosiota kansan keskuudessa. Halla-ahoa vainosivat monta vuotta ja nyt mies on Europarlamentissa. Siksi haluavat nyt antaa Hirvisaarelle mahdollisimman vähän julkisuutta. Tietysti oikea päätös sinänsä, ettei syytettä nosteta, mutta harmi siinä mielessä, että Hirvisaari olisi syytteellä saanut huomiota ja kansansuosiota tulevia eduskuntavaaleja silmälläpitäen samalla, kun hän olisi voinut nostaa ison metelin oikeusjärjestelmämme läpimädännäisyydestä ja sen korruptoituneista "palvelijoista".