Tutkimus: Poliittinen kanta vaikuttaa päättelyyn testissä

[Miniluv]

http://www.motherjones.com/politics/2013/09/new-study-politics-makes-you-innumerate

At the outset, 1,111 study participants were asked about their political views and also asked a series of questions designed to gauge their "numeracy," that is, their mathematical reasoning ability. Participants were then asked to solve a fairly difficult problem that involved interpreting the results of a (fake) scientific study. But here was the trick: While the fake study data that they were supposed to assess remained the same, sometimes the study was described as measuring the effectiveness of a "new cream for treating skin rashes." But in other cases, the study was described as involving the effectiveness of "a law banning private citizens from carrying concealed handguns in public."
The result? Survey respondents performed wildly differently on what was in essence the same basic problem, simply depending upon whether they had been told that it involved guns or whether they had been told that it involved a new skin cream. What's more, it turns out that highly numerate liberals and conservatives were even more—not less—susceptible to letting politics skew their reasoning than were those with less mathematical ability

Kokeeseen osallistujat osasivat testin merkittävästi huonommin, jos kysymyksen oikea vastaus oli poliittisen kannan vastainen. Käytettiin samankaltaisia kysymyksiä ihovoiteen hyödyistä/haitoista sekä luvallisen aseenkannon nostavasta/laskevasta vaikutuksesta rikollisuuteen.

[Parsifal]

Psykologiassa ilmiö taidetaan tuntea nimellä "kognitiivinen dissonanssi". Kun data (tai todellisuus) sotii omia uskomuksia vastaan, useimmat joko vähättelevät sitä ("yksittäistapaus") tai sivuuttavat/kieltävät sen kokonaan ja vain kiihdyttävät propagandaansa.

[Mursu]

Psykologiassa ilmiö taidetaan tuntea nimellä "kognitiivinen dissonanssi". Kun data (tai todellisuus) sotii omia uskomuksia vastaan, useimmat joko vähättelevät sitä ("yksittäistapaus") tai sivuuttavat/kieltävät sen kokonaan ja vain kiihdyttävät propagandaansa.

En oikein usko tuohon, kun kyse on selvästi tietyn tutkimuksen analysoinnista. Tutkimuksessa esitetään, että ihminen ensiksi tekee summittaisen arvion. Jos se vastaa ennakkokäsityksiä, se hyväksytään. Jos taas se ei vastaa, laskevat ne, jotka ovat paremmin numerot hallitsevia asian tarkemmin. Eli siis virheellinen tulos hyväksytään, kun se vastaa käsityksiä. Virhe voi myös liittyä siihen, miten lukee esitetyt sarake- ja riviotsikot. Mielenkiintoista tosin on, että numeerinen kyky ei etenkään liberaaleilla juuri yhtään parantanut tuloksia, kun ne eivät vastanneet ennakkokäsityksiä. Olettaisin jonkinlaista nousua.

Se voidejuttu siis oli kontrolli. Sellaista olisi pitänyt odottaa toisestakin.

[Leso]

Mä oon aina digannu kognitiivista dissonanssia.
Siihen kun osuu niin aina alkaa tyyppei vatuttaa. 

[Finka]

Taitaa olla että, jos on tarpeeksi taitava tulkitsemaan, niin on tarpeeksi taitava huijaamaan itseään haluamaansa suuntaan.

[Rapsakka Rapu]

Maanantai-aivoni eivät oikein onnistu kiertymään tämän ympärille. Saisko selkokielellä suomeksi?

[Parsifal]

Maanantai-aivoni eivät oikein onnistu kiertymään tämän ympärille. Saisko selkokielellä suomeksi?

Lyhyesti: kun koekysymyksen aihe on ihmisille herttaisen yhdentekevä, he saavat siihen liittyvästä laskutoimituksesta yleensä oikeita vastauksia. 1+1=2.

Kun taas aihe on poliittisesti latautunut ja laskutoimituksen oikea tulos ei tuekaan omia näkemyksiä, aivot menevät useimmilla oikosulkuun ja 1+1=3.

Kiintoisaa on, että aivot menevät solmuun sitä pahemmin, mitä laskutaitoisempi koehenkilö on, eli mitä paremman tuloksen hän oli aikaisemmin saavuttanut matemaattista päättelykykyä mittaavassa testissä.

Tosin epäilen itse, että tilanne ei välttämättä sinänsä romuta laskutaitoa, mutta kiusaus vastata ideologiansa vaatimalla tavalla on niin suuri, että laskun tulos jätetään yksinkertaisesti huomioimatta. Eli monikulttuuri on rikkaus ja voimavara, vaikka kaikki käytännön kokemukset viittaavat muuhun...

[talous ja muutos]

Tutkimuksessa esiin tulleen ilmiön selityksiä löytyy täältä:
http://hommaforum.org/index.php?topic=88444.30
Vs: Monikulttuurisuuden eli monikultismin syntyhistoria
« Vastaus #39 : 30.04.2014, 06:37:10 »

Tässä luettelo kyseisistä ilmiöistä:
- Kognitiivinen dissonanssi
- Kaksoisajattelu
- Joukkojen manipulaatio
- Aivopesu
- Yhteisöä tai jopa maata hallitseva valtakultti
- Uskomusjärjestelmä (uskonto, kulttuurijärjestelmä)

Ilmeisesti koehenkilöitten käyttäytymisessä on kyse usean ilmiön yhteisvaikutuksesta. Tuskinpa kokeessa pystyttiin erottamaan esim. kaksoisajattelun tai joukkojen manipulaation vaikutusta koehenkilöitten toimintaan.

[Mursu]

Maanantai-aivoni eivät oikein onnistu kiertymään tämän ympärille. Saisko selkokielellä suomeksi?

Lyhyesti: kun koekysymyksen aihe on ihmisille herttaisen yhdentekevä, he saavat siihen liittyvästä laskutoimituksesta yleensä oikeita vastauksia. 1+1=2.

Kun taas aihe on poliittisesti latautunut ja laskutoimituksen oikea tulos ei tuekaan omia näkemyksiä, aivot menevät useimmilla oikosulkuun ja 1+1=3.

Ilmaisin asian juuri päinvastoin. Silloin, kun käsitys tuloksesta ei vastaa ennakkokäsityksiä, skarpataan. Ihminenhän toimii aina käsityksensä varassa hänellä ei ole oikeaa tietoa asiasta., Asian voi sanoa myös niin, että virheet hyväksytään, kun ne vastaavat ennakkokäsityksiä. Siis jos ennakkokäsitys on A ja niin saadaan seuraavat vaihtoehdot:

oikea vastaus A päätelmä A => hyväksytään, siis A
oikea vastaus A päätelmä B => skarpataan ja lasketaan uudestaan, saadaan A
oikea vastaus B päätelmä A => hyväksytään, siis A VIRHE!
oikea vastaus B päätelmä B => skarparaan ja lasketaan uudestaan, saadaan B

Siis oikean vastauksen ollessa A saadaan kummassakin oikea tulos. Jos taas oikea vastaus on B eli ennakkokäsitysten vastainen, saadaan toisessa väärä tulos. Matemaattisesti huonolahjainen ei osaa skarpata, joten hänellä ilmiötä ei esiinny.

Kiintoisaa on, että aivot menevät solmuun sitä pahemmin, mitä laskutaitoisempi koehenkilö on, eli mitä paremman tuloksen hän oli aikaisemmin saavuttanut matemaattista päättelykykyä mittaavassa testissä.

Ei vaan kyllä laskutaitoisempi pärjäsi paremmin, mutta vain lähinnä tapauksissa, joissa tulos vastasi ennakkokäsitystä. Asia voidaan ilmaista myös niin, että päättelyä jatketaan niin kauan, kunnes saadaan tulos, joka vastaa ennakkokäsityksiä tai jonka katsotaan objektiivisesti olevan oikea. Aivot eivät mene solmuun, koska tapauksissa jossa virhe tehdään, se perustuu ennakkopäätelmään ja ihminen onnellisena siirtyy seuraavaan tehtävään tajuamatta mitään.

[Parsifal]

Maanantai-aivoni eivät oikein onnistu kiertymään tämän ympärille. Saisko selkokielellä suomeksi?

Lyhyesti: kun koekysymyksen aihe on ihmisille herttaisen yhdentekevä, he saavat siihen liittyvästä laskutoimituksesta yleensä oikeita vastauksia. 1+1=2.

Kun taas aihe on poliittisesti latautunut ja laskutoimituksen oikea tulos ei tuekaan omia näkemyksiä, aivot menevät useimmilla oikosulkuun ja 1+1=3.

Ilmaisin asian juuri päinvastoin. Silloin, kun käsitys tuloksesta ei vastaa ennakkokäsityksiä, skarpataan. Ihminenhän toimii aina käsityksensä varassa hänellä ei ole oikeaa tietoa asiasta., Asian voi sanoa myös niin, että virheet hyväksytään, kun ne vastaavat ennakkokäsityksiä. Siis jos ennakkokäsitys on A ja niin saadaan seuraavat vaihtoehdot:

oikea vastaus A päätelmä A => hyväksytään, siis A
oikea vastaus A päätelmä B => skarpataan ja lasketaan uudestaan, saadaan A
oikea vastaus B päätelmä A => hyväksytään, siis A VIRHE!
oikea vastaus B päätelmä B => skarparaan ja lasketaan uudestaan, saadaan B

Siis oikean vastauksen ollessa A saadaan kummassakin oikea tulos. Jos taas oikea vastaus on B eli ennakkokäsitysten vastainen, saadaan toisessa väärä tulos. Matemaattisesti huonolahjainen ei osaa skarpata, joten hänellä ilmiötä ei esiinny.

Kiintoisaa on, että aivot menevät solmuun sitä pahemmin, mitä laskutaitoisempi koehenkilö on, eli mitä paremman tuloksen hän oli aikaisemmin saavuttanut matemaattista päättelykykyä mittaavassa testissä.

Ei vaan kyllä laskutaitoisempi pärjäsi paremmin, mutta vain lähinnä tapauksissa, joissa tulos vastasi ennakkokäsitystä. Asia voidaan ilmaista myös niin, että päättelyä jatketaan niin kauan, kunnes saadaan tulos, joka vastaa ennakkokäsityksiä tai jonka katsotaan objektiivisesti olevan oikea. Aivot eivät mene solmuun, koska tapauksissa jossa virhe tehdään, se perustuu ennakkopäätelmään ja ihminen onnellisena siirtyy seuraavaan tehtävään tajuamatta mitään.

Ehkäpä ilmaisin asian hieman liiankin yksinkertaistetusti. Tuo "1+1" -esimerkki ei ollut tarkoitettukaan kuvaamaan itse tutkimusta, vaan lähinnä ajattelussa tapahtuvia muutoksia. Itse kullekin lienee tuttu tilanne, jossa odotusten vastainen tulos pyritään ikään kuin nollaamaan selittämällä se parhain päin ja uskottelemaan, ettei se oikeasti kerro koko totuutta; olipa kyse sitten urheilukilpailusta, vaalituloksesta, tiettyjen maahanmuuttajaryhmien rikostilastoista tai monikulttuurisuuden hintalapusta.

Joka tapauksessa kakkosgraafissa laskutaitoisten hajonta (oikea reuna) on huomattavasti laajempi kuin laskutaidottomien, eli he ovat taidoistaan huolimatta haluttomia antamaan oikeaa vastausta, jos vastauksen ja omien näkemysten välillä on ristiriitaa. Alle puolet kummastakaan ryhmästä suostui antamaan näkemystensä vastaisen vastauksen, vaikka ensimmäisessä tehtävässä lähes kaikki olivat vastanneet oikein.

[Mursu]

Ehkäpä ilmaisin asian hieman liiankin yksinkertaistetusti. Tuo "1+1" -esimerkki ei ollut tarkoitettukaan kuvaamaan itse tutkimusta, vaan lähinnä ajattelussa tapahtuvia muutoksia. Itse kullekin lienee tuttu tilanne, jossa odotusten vastainen tulos pyritään ikään kuin nollaamaan selittämällä se parhain päin ja uskottelemaan, ettei se oikeasti kerro koko totuutta; olipa kyse sitten urheilukilpailusta, vaalituloksesta, tiettyjen maahanmuuttajaryhmien rikostilastoista tai monikulttuurisuuden hintalapusta.

Pyrit juuri nyt tekemään tuota. Sinulla on oletus syistä ja pyrit vääntämään asian siihen muottiin.

Syy ei ole tuosta vaan siinä, että odotusten mukainen tulos hyväksytään helpommin vaikka se olisi virheellinen. Odotusten vastainen tulos taas tarkastetaan tarkemmin, jolloin päädytään oikeaan tulokseen. Tässä tuloksella tarkoitan tekijän käsitystä tuloksesta, en objektiivista oikeaa tulosta.

Mitään selitytä ei tapahdu, koska virhetilanteessa tekijä ei huomaa mitään outoa vaan totea tuloksen olevan se mikä on (sama kuin ennakkokäsitys). Tässä on kyse yksinkertaisesta numeroidenkäsittelystä. Ei sitä voi selitellä mitenkään. Selittely tulee siinä onko ko. numerot oikeita. Ei kukaan tahallaan vastaa väärin tällaisessa kysymyksessä.

Joka tapauksessa kakkosgraafissa laskutaitoisten hajonta (oikea reuna) on huomattavasti laajempi kuin laskutaidottomien, eli he ovat taidoistaan huolimatta haluttomia antamaan oikeaa vastausta, jos vastauksen ja omien näkemysten välillä on ristiriitaa. Alle puolet kummastakaan ryhmästä suostui antamaan näkemystensä vastaisen vastauksen, vaikka ensimmäisessä tehtävässä lähes kaikki olivat vastanneet oikein.

Ei, taas pyrit vääntämään sitä omaan muottiisi, koska se ei vastaa sinun ennakkokäsitystäsi. Kyse on siitä, että siinä tilanteessa, kun saatu tulos ei vastaa ennakkokäsitystä numeerisesti kykenevä pystyy laskemaan asian kunnolla. Tällöin hän havaitsee virheet tilanteessa, jossa todellinen tulos onkin ennakkokäsitysten mukainen.  Numeerisesti kykenemätön ei tähän pysty vaan hyväksyy ennakkokäsitystensä vastaisen virheellisen vastauksen.

Luitko itse tutkimuksen vai vedätkö täysin hatusta?

Lue viestini uudestaan avoimin mielin. Unohda kokonaan oma selityksesi äläkä yritä pakottaa viestiäni siihen. Selitykseni, joka perustuu tutkimuksen tekijöiden selitykseen selittää tuon miksi numeerisesti paremmilla ero on suurempi.

laskenta menee tyyliin

1) laske
2) tarkasta
3) korjaa (laske tarkemmin)
4) tarkasta

Tässä ongelma on, että kakkosvaiheessa tarkastukseen tuodaan mukaan tietoa, jota ei tehtävässä ole - eli omia ennakkokäsityksiä. Silloin ei varsinaisesti päästä edes siihen vaiheeseen, että asia tehtäisiin kunnolla.

[Aapo]

Eli monikulttuuri on rikkaus ja voimavara, vaikka kaikki käytännön kokemukset viittaavat muuhun...

Todettakoon kuitenkin varmuuden vuoksi, ettei tämä ilmiö koske ainoastaan monikulttuurisuuden kannattajia, vaan sille ovat alttiita yhtä lailla kaikki muutkin.