2014-06-28HS:Marokko on alkanut mainostaa itseään maltillisen islamin tyyssijana

[B52]

http://www.hs.fi/ulkomaat/Marokko+on+alkanut+mainostaa+itseään+maltillisen+islamin+tyyssijana/a1403921012675

Marokko on alkanut markkinoida itseään maltillisen islamin tyyssijana. Se jakaa uskonnollista koulutusapua islamistisen väkivallan riivaamille lähimailleen.

Uutistoimisto AFP:n mukaan Marokko aloitti kesäkuussa "uskonnollisen tukiohjelman", joka lähettää 1 600 pääkaupungissa Rabatissa koulutettua imaamia jopa 50 000 moskeijaan ympäri Marokon opastamaan paikallisia, kouluttamattomia saarnamiehiä.

Näiden uskonlähettiläiden joukossa on satoja ulkomaalaisia imaameja, jotka ovat tulleet oppiin Marokkoon.

Virallisena tarkoituksena on yhtenäistää uskonnollisia näkemyksiä ja samalla estää ääriajatusten leviämistä.

"Ohjelma pyrkii kukistamaan kaikenlaisen uskonnon hyväksikäytön", imaami El Haj El Hassani kuvailee uutissivusto Magharebialle.

Marokon malli kiinnostaa lähimaita. Rabatissa on kouluttautumassa 190 imaamia Malista, joka on lähettämässä oppiin lähivuosina 400 lisää. AFP:n mukaan myös Tunisia, Libya ja Nigeria ovat pyytäneet Marokolta tukea omien imaamiensa kouluttamiseen.

Joidenkin tutkijoiden mukaan jalojen tavoitteiden rinnalla on myös poliittinen tarkoitusperä.

"Harva arabimaa on samassa määrin pyrkinyt kontrolloimaan uskonnollista näkökulmaa. Sen tarkoituksena on toki ääriajatusten vastustaminen – mutta myös valtiovallan pönkittäminen", kertoo konflikteja vastaan toimivan International Crisis Group -järjestön Pohjois-Afrikan-johtaja Issandr El Amrani AFP:lle.

Marokossa uskonnon ja valtionjohdon välit ovat läheiset. Kuningas Muhammed VI, jonka suku on hallinnut maata 1600-luvulta asti, sanoo olevansa suoraa sukua profeetta Muhammedille.

"Luulen, että suurin syy Marokon halulle edistää omaa islamintulkintaansa, jonka keskiöstä löytyy kuningas, on levittää käsitystä nykyistä mahtavammasta Marokosta", sanoo tutkija Vish Sakthivel Washington-instituutista AFP:lle.

Marokon ulkosuhteita on pitkään ohjannut tunnustuksen saaminen maan hallinnalle Länsi-Saharassa. Marokko liitti Länsi-Saharan itseensä vuonna 1975, mutta kansainvälinen yhteisö ei ole tunnustanut liitosta ja itsenäisyyttä ajava Polisario-liike tekee yhä vastarintaa.

Enemmistö marokkolaisista kuulu sunnalaiseen Maliki-koulukuntaan, joka on vallitseva islamin suuntaus koko Pohjois-Afrikassa. Sitä pidetään yleisesti pohjana Marokon uskonnolliselle maltillisuudelle.

Marokossa on tapahtunut vain kaksi merkittävää terroristi-iskua sitten vuoden 2003, mutta se ei silti ole immuuni ääriliikkeiden nousulle, josta ovat saaneet osansa kaikki Pohjois-Afrikan maat.

AFP:n mukaan kuluneella viikolla Marokon turvallisuusjoukot hajottivat Fezin kaupungissa toimineen jihadistisolun, jonka väitetään lähettäneen taistelijoita Irakiin ja Syyriaan. Turvallisuusjoukot ovat tehneet viime aikoina paljon vastaavia iskuja.

Ääri-islamistisen Isis-järjestön terrorisoimissa Irakissa ja Syyriassa arvioidaan olevan yli tuhat marokkolaista taistelijaa. Marokko on pidättänyt noin 200 kansalaistaan, jotka ovat suunnitelleet lähtöä Lähi-idän taisteluihin tai palanneet sieltä.



Ja minä kun luulin että kaikki islamin maat ovat maltillisia.

[Roope]

Marokko on lähes kitkenyt terrorismin kotimaasta, mutta mikä selittää marokkolaisten yliedustusta jihadisteina?

NELJÄÄ terroristijärjestö Isisille uskollisuuttaan vannonutta miestä epäillään joulukuussa Marokon Atlasvuorilla tapahtuneesta norjalaisen ja tanskalaisen nuoren naisen murhasta. Teko oli yllättävä ja erittäin raaka.

Isisin innoittamat julmuudet ovat nousseet viime vuosina toistuvasti otsikoihin, mutta Marokko oli säästynyt niiltä. Maassa ei ole tehty suurta terrorihyökkäystä sitten kevään 2011, jolloin pommi-iskussa Marrakechissa kuoli 17 ihmistä.

Syy islamistisen terrorin vähyyteen Marokossa juontaa juurensa maan historian vakavimpiin iskuihin toukokuussa 2003. Itsemurhapommien sarjassa Casablancassa kuoli tuolloin 45 ihmistä.

[...]

Terrorismin vastaiseen sotaan on Marokossa sisältynyt muun muassa äärimmäisen tiukka suhtautuminen ääriryhmiin sekä islamin opetuksen parantaminen.

Marokko levittää maltillista islamintulkintaa myös ulkomaille kouluttamalla imaameja muualta Afrikasta kuten Sahelin alueelta, jossa väkivaltaiset jihadistiliikkeet ovat saaneet merkittävää jalansijaa.

MAROKKOLAINEN teologi, tohtori Ahmed Abaddi tuntee väkivaltaisen ekstremismin. Hän on kuningas Muhammed VI:n perustaman tutkijoiden liiton Rabita Mohammedia des Oulémas'n pääsihteeri.

Liiton tehtävänä on tuoda esiin ja lisätä tietoa islamin maltillisesta puolesta ja ehkäistä ääriajattelua, jota esimerkiksi Isisin kaltaiset väkivaltaiset ekstremistit julistavat.

[...]

Lupaukset tehoavat Abaddin mukaan erityisesti niihin, jotka ovat nuoria, kokevat olevansa yhteiskunnassa ulkopuolisia eivätkä näe elämällään tarkoitusta tai kovin valoisaa tulevaisuutta.

SELLAISIA ihmisiä on paljon Marokossa, jossa nuorista työttömänä on lähes joka neljäs. Euroopassa marokkolaista syntyperää olevia ihmisiä on noin neljä miljoonaa. Heistä noin puolet on syntynyt Euroopassa ja puolet Marokossa. Abaddin mukaan yksi syy väkivaltaisen ekstremismin leviämiselle on huonosti hoidettu kotouttaminen.

"Jo neljäs sukupolvi marokkolaisia on syntynyt Euroopassa, mutta he ovat edelleen ulkopuolisia. Siksi he ovat Daeshille helppo saalis", Abaddi sanoo.

Hänen väitteelleen on helppo löytää vahvistus viime vuosien uutisotsikoista. Marokkolaisia tai marokkolaistaustaisia oli terrori-iskijöinä muun muassa Pariisissa vuonna 2015, Brysselissä vuonna 2016 sekä Barcelonassa, Lontoossa ja Turussa vuonna 2017.

[...]

Casablancasta Suomeen saapunut turvapaikanhakija Abderrahman Bouanane puukotti Turussa kymmentä ihmistä. Hän sai viime kesäkuussa elinkautisen tuomion kahdesta murhasta ja kahdeksasta murhan yrityksestä, joiden tarkoitus oli terroristinen.

Kansallisuuden lisäksi iskujen tekijöille oli yhteistä se, että heillä kaikilla oli ollut Isis-yhteyksiä tai vähintään -sympatioita.

Vuonna 2016 yhdysvaltalainen tiedusteluyhtiö Stratfor arvioi, että Marokko oli yksi Isisin suurimmista vierastaistelijoita tuottavista maista.

MIKSI marokkolaisten osuus terroristeista ja Isis-taistelijoista on näin suuri, vaikka Marokko on taistellut väkivaltaista ekstremismiä vastaan järjestelmällisesti yli vuosikymmenen?

Abaddin mukaan yksi syy voi olla se, että marokkolaisilla on viisumivapaus Turkkiin.

[...]

Myös oikea oppi on tärkeä osa sitä mitä Rabita Muhammedia des Oulémas yrittää jakaa. Abaddin mukaan on tärkeää levittää ymmärrystä siitä, ettei Daeshin tarjoama tulkinta islamista ole oikea.

Otetaan esimerkiksi pitkälti väärin ymmärretty jihadin käsite. Šaria-laissa jihad määritellään 36 kohdalla. Niistä valtaosa koskee sisäistä taistelua, jota ihminen käy.

"Suurin jihad on ihmisen omassa sydämessä ja koskee tarkoitusperien puhdistamista", Abaddi sanoo.

Arabian kielessä sana jihad tarkoittaa ponnistelua. Jihadin tarkoittama ponnistelu suuntautuu ihmisen omaa laiskuutta, huolimattomuutta ja itsekkyyttä vastaan.

[...]

Abaddin mukaan maltillisella islamilla on jo olemassa "pehmeän vallan armeija", jolla väkivaltaisen ekstremismin voi voittaa.

"Meillä on maailmassa viisi miljoonaa teologia. Jos pyydämme heitä julkaisemaan joka päivä viisi viestiä sosiaalisessa mediassa, heidän viestinsä hukuttavat alleen Daeshin viestit."

Helsingin Sanomat 11.3.2019

On taas melkomoista.

Marokko esitellään maltillisena ääri-islamin kesyttämisen mallimaana, mitä nyt välillä marokkolaiset tekevät terrori-iskuja joko Marokossa tai ulkomailla kuten Suomessa. Maailmalla on tuhansia marokkolaisia terroristeja ja ISIS-taistelijoita. Marokon islamistisella valtapuolueella PJD:llä puolestaan on tiukka kytkös Muslimiveljeskuntaan, mutta tuomitsevat toki (vääränlaisen) terrorismin.

Marokossa siis kaikki hyvin, mutta on eurooppalaisten vika, että marokkolaiset on kotoutettu huonosti.

Myös oikea oppi on tärkeä osa sitä mitä Rabita Muhammedia des Oulémas yrittää jakaa. Abaddin mukaan on tärkeää levittää ymmärrystä siitä, ettei Daeshin tarjoama tulkinta islamista ole oikea.

Otetaan esimerkiksi pitkälti väärin ymmärretty jihadin käsite. Šaria-laissa jihad määritellään 36 kohdalla. Niistä valtaosa koskee sisäistä taistelua, jota ihminen käy.

Väärin ymmärretty jihadin käsite? Olisikohan kuitenkin niin, että loppupeleissä sekä Daeshin, Abaddin että kaikkien islamin pääsuuntien tulkinta jihadin tarkoituksista eri kohdissa on pääpiirteittäin sama. Kohdat, joissa jihadia käsitellään ihmisen sisäisenä taisteluna, eivät muuta niiden muiden kohtien tulkintaa toiseksi. On sitten eri asia, mitä kohtia ja traditioita haluaa islamismissaan painottaa.

Ei meidän oma islamilaisesta kalifaatista haaveileva imaami Anas Hajjarkaan tulkitse sharia-lain länsimaalaisittain pöyristyttävän väkivaltaisia kohtia jotenkin eri tavalla "maltillisesti", vaan hän ei vain toteuta niitä. Toistaiseksi.