2014-06-17 Optula: Maahanmuuttajat rikosten uhreina ja tekijöinä

[Nuivake]

Eri taustoista tulevien maahanmuuttajien välillä erot rikosten tekemisessä ja uhriksi joutumisessa ovat suuria. Valtaosa maahanmuuttajista ei syyllisty rikoksiin.

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tiistaina julkaistu tutkimusraportti osoittaa, että osa maahanmuuttajaryhmistä joutuu rikosten uhriksi ja tekee rikoksia selvästi kantaväestöä enemmän.

Valtaosa maahanmuuttajista ei syyllisty rikoksiin. Rikoksesta epäiltyjen määrä ei yhdessäkään tutkituista väestöryhmistä ylittänyt kymmentä prosenttia ryhmän jäsenistä.

Maahanmuuttajaryhmien väliset erot rikosten tekemisessä ja uhriksi joutumisessa olivat suurempia kuin koko maahanmuuttajaväestön ja suomalaisten erot.

– Maahanmuuttajaryhmät ovat hyvin erilaisia keskenään. On tärkeää huomioida, että maahanmuuttajat eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä, oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen erikoistutkija Venla Salmi korostaa.

Nuorten miesten määrä ja huono tulotaso lisäävät rikosriskiä

Korkean rikosriskin maahanmuuttajaryhmissä eroa suomalaisiin ja muihin maahanmuuttajaryhmiin selittää nuorten miesten suuri osuus.

Loput jutusta:
http://yle.fi/uutiset/tutkimus_maahanmuuttajat_tekevat_rikoksia_ja_joutuvat_rikosten_uhriksi_suomalaisia_useammin/7301683

Toimittelija:
Tiina-Rakel Liekki
Yle Uutiset

Raportti:
Maahanmuuttajat rikosten uhreina ja tekijöinä

Edit:    https://helda.helsinki.fi/handle/10138/152441

[Ink Visitor]

Eräissä maahanmuuttajaryhmissä syyllistytään väkivalta- ja omaisuusrikoksiin kantaväestöä useammin, selviää Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen raportista. Valtaosa maahanmuuttajista pysyy kuitenkin kaidalla tiellä. 

Myös riski joutua rikoksen uhriksi oli eräissä ryhmissä kantaväestöä suurempi. Yksi syy on, että monesti tekijä ja uhri olivat molemmat maahanmuuttajia. 

Eri maahanmuuttajaryhmien keskinäiset erot rikollisuustasossa olivat suurempia kuin koko maahanmuuttajaväestön ja kantaväestön ero.   

Tutkimusraportti  perustui poliisin tietoon tulleisiin rikoksiin vuosina 2010–2011 sekä muun muassa rikosuhritutkimukseen vuonna 2012. 

Koko väestön rikollisuustilastossa henkirikokset ja pahoinpitelyt vähentyivät viime vuonna, mutta petokset ja kavallukset lisääntyivät. Liikennerikkomuksia kirjattiin lähes viidennes edellisvuotta vähemmän.

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/tutkimus-valtaosa-maahanmuuttajista-ei-syyllisty-rikoksiin/3447886


Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tiistaina julkaistu tutkimusraportti osoittaa, että osa maahanmuuttajaryhmistä joutuu rikosten uhriksi ja tekee rikoksia selvästi kantaväestöä enemmän.

Valtaosa maahanmuuttajista ei syyllisty rikoksiin. Rikoksesta epäiltyjen määrä ei yhdessäkään tutkituista väestöryhmistä ylittänyt kymmentä prosenttia ryhmän jäsenistä.

Maahanmuuttajaryhmien väliset erot rikosten tekemisessä ja uhriksi joutumisessa olivat suurempia kuin koko maahanmuuttajaväestön ja suomalaisten erot.

– Maahanmuuttajaryhmät ovat hyvin erilaisia keskenään. On tärkeää huomioida, että maahanmuuttajat eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä, oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen erikoistutkija Venla Salmi korostaa.


    (snip)

http://yle.fi/uutiset/tutkimus_maahanmuuttajat_tekevat_rikoksia_ja_joutuvat_rikosten_uhriksi_suomalaisia_useammin/7301683

[Blanc73]

Samaan tutkimukseen liittyen. Otsikko on oikea suvis-klassikko:
Tutkimus: Valtaosa maahanmuuttajista ei syyllisty rikoksiin
http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2014/06/17/tutkimus-valtaosa-maahanmuuttajista-ei-syyllisty-rikoksiin

Eräissä maahanmuuttajaryhmissä syyllistytään väkivalta- ja omaisuusrikoksiin kantaväestöä useammin, selviää Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen raportista. Valtaosa maahanmuuttajista pysyy kuitenkin kaidalla tiellä. 

Myös riski joutua rikoksen uhriksi oli eräissä ryhmissä kantaväestöä suurempi. Yksi syy on, että monesti tekijä ja uhri olivat molemmat maahanmuuttajia.

Eri maahanmuuttajaryhmien keskinäiset erot rikollisuustasossa olivat suurempia kuin koko maahanmuuttajaväestön ja kantaväestön ero.

[Kemolitor]

Varsinainen raportti löytyy Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen sivulta:
Maahanmuuttajat rikosten uhreina ja tekijöinä

En vielä ehtinyt tarkemmin tutustumaan, 261 sivuinen järkäle.

[Juffe]

Piti tarkistaa, että MTV on opikeasti otsikoinut noin. Onhan se. Uutista ei tosin tällä hetkellä löydy, mutta otsikko näkyy vielä uutisosastossa.

Tuohan on lähes razzismilta käryävä otsikko. Miksi se muka on uutinen, että valtaosa maahanmuuttajista EI syyllisty rikoksiin? Eikö se uutisoijan mielestä siis ole itsestäänselvyys?

[Blanc73]

Varsinainen raportti löytyy Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen sivulta:
Maahanmuuttajat rikosten uhreina ja tekijöinä

En vielä ehtinyt tarkemmin tutustumaan, 261 sivuinen järkäle.

Tutkimuksesta napattu kappale:

Tutkimus osoitti myös, että rikollisuus-tasoerot maahanmuuttajataustaisessa aikuisväestössä, niin maahanmuuttajaryhmien väliset kuin suhteessa kantaväestöön,ovat Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa väkivalta- ja omaisuusrikoksissa tällä hetkellä käytännössä identtiset.

Eläköön rappiota edistävä massamaahanmuutto Afrikasta ja Lähi-idästä Skandinaviaan! Ei toivottua-ainesta pukkaa ovista ja ikkunoista taikaseinien ääreen.

[ihminen]

^ Tuohan täällä jo tiedettiin. Nyt se on sitten tutkittukin ja ylekin voi sen uutisoida, omalla tavallaan.

[Titus]

Tutkimus osoitti myös, että rikollisuus-tasoerot maahanmuuttajataustaisessa aikuisväestössä, niin maahanmuuttajaryhmien väliset kuin suhteessa kantaväestöön,ovat Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa väkivalta- ja omaisuusrikoksissa tällä hetkellä käytännössä identtiset.

Tarkoittaako tämä, että toiset ryhmät rötöstelevät enemmän kuin toiset ? Sukupolvesta
toiseen paikasta riippumatta? Miten se geenijuttu, että toisilla vaan on taipumus tehdä
asioita enemmän kuin toisilla ?

[Blanc73]

http://yle.fi/uutiset/tutkimus_maahanmuuttajat_tekevat_rikoksia_ja_joutuvat_rikosten_uhriksi_muita_useammin/7301683

On tärkeää huomioida, että maahanmuuttajat eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä, oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen erikoistutkija Venla Salmi korostaa.

LoL. Maahanmuuttajat ovat yksi ja autuaaksi tekevä monoliitti kun puhutaan "työvoimapulasta, voimavaroista ja rikkaudesta". Rikoksista puhuttaessa kaikki eivät olekkaan samassa veneessä? Ei tietenkään. Miksi tuo terve logiikka aina unohtuu, kun meille markkinoidaan maahanmuuton välttämättömyyttä ja ihanuutta? Kaikki maahanmuutto ei ole hyvästä eikä tarpeellista. Case closed.

Kotouttamistoimet vähentävät rikollisuutta

Ei, ei todellakaan noin. Mamu joka on valmis raiskaamaan, ryöstämään ja pahoinpitelemään ei "kesyynny" kotoutuksella. Ei luonnevikaista koiraakaan saa vaarattomaksi koulutuksella.

[jmk]

Täällä Radio Jerevan. Meiltä kysytään:
- Onko totta, että puolet Keskuskomitean jäsenistä on typeryksiä?

Me vastaamme:
- Tehän mielettömiä kysytte! Puolet Keskuskomitean jäsenistä ei ole typeryksiä!

[Siili]

Kotouttamistoimet vähentävät rikollisuutta

Ei, ei todellakaan noin. Mamu joka on valmis raiskaamaan, ryöstämään ja pahoinpitelemään ei "kesyynny" kotoutuksella. Ei luonnevikaista koiraakaan saa vaarattomaksi koulutuksella.

Ei vanha koira opikaan.  Mutta ainahan voi toivoa parempaa seuraavasta sukupolvesta. 

Ongelmaksi muodostuu kuitenkin kukkisfilosofia, jonka mukaan vanhempien on hyvä (monikulttuurisuuden hengessä) kasvattaa lapsiaan samojen periaatteiden mukaan kuin he kasvattaisivat heitä kotimaassaan.

[chacha2]

Varsinainen raportti löytyy Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen sivulta:
Maahanmuuttajat rikosten uhreina ja tekijöinä

En vielä ehtinyt tarkemmin tutustumaan, 261 sivuinen järkäle.

Tässä olennaiset huomiot, tiedotteesta:

Tutkimus osoitti, että eräiden maahanmuuttajaryhmien rikollisuustaso ja rikos-
ten uhriksi joutumisriski perinteisissä omaisuus- ja väkivaltarikoksissa on maas-
samme selvästi kantaväestöä korkeampi.Toisaalta maahanmuuttajaryhmien väliset
erot rikosten tekemisessä ja uhriksi joutumisessa olivat suurempia kuin koko maa-
hanmuuttajaväestön ja kantaväestön erot. Maahanmuuttajat eivät siten ole yhtenäi-
nen ryhmä rikollisuusriskin tai rikollisuuden rakenteen suhteen. Kaikkien maahan-
muuttajaryhmien osalta voidaan todeta, että valtaosa niihin kuuluvista ei syyllisty-
nyt tarkastelujaksolla rikoksiin. Aikuisilla maahanmuuttajilla rikosriski
yhdistyi korkeaan uhriksi joutumisriskiin. Eräs syy tähän oli se,
että korkean rikollisuusriskin ryhmissä huomattava osa
rikollisuudesta oli ryhmien sisäistä. Tutkimus osoitti myös, että rikollisuustasoerot
maahanmuuttajataustaisessa aikuisväestössä ovat Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa
väkivalta- ja omaisuusrikoksissa tällä hetkellä käytännössä identtiset. Tämä koskee
sekä maahanmuuttajaryhmien keskinäisiä eroja että eroa kantaväestöön.
Keskeisten väestörakenteeseen liittyvienja sosiaalisten taustatekijöiden huomi-
ointi vähensi, muttei poistanut, kantaväestön ja korkean rikollisuusriskin maahan-
muuttajaryhmien välisiä eroja rikollisuustasossa ja uhriksi joutumisen riskissä. Ai-
kuisväestössä korkean riskin maahanmuuttajaryhmissä eroa kantaväestöön selittivät
nuorten miesten suuri osuus ja alhainen tulotaso. Näiden tekijöiden huomioiminen ei
kuitenkaan selittänyt maahanmuuttajaryhmien välisiä eroja. Nuorten keskuudessa
vapaa-ajan rutiinitoiminnot, vanhempien harjoittama sosiaalinen kontrolli sekä per-
heen sosioekonominen tilanne olivat yhteydessä maahanmuuttajanuorten korkeam-
paan rikoskäyttäytymisen ja uhriksi joutumisen riskiin.
Suuret rikollisuuden tason ja rakenteenerot väestöryhmien välillä kertovat on-
gelmista, joiden syyt on tärkeää selvittää. Rikollisuustaso on usein merkki muista
sosiaalisen sopeutumisen ongelmista jotka saattavat vaikeutua, jollei niihin puututa.
Tutkimuksessa huomio kohdentuukin sellaisiinsosiaalipoliittisiintoimiin, jotka tu-
kevat maahanmuuttajien kotoutumista. ..

http://www.optula.om.fi/material/attachments/optula/ajankohtaista/tiedotteet/XqB8lhj0b/tiedote_265.pdf  olennaisimmat havainnot boldatut

Lukemalla raporttia läpi selviää mitkä väestöryhmät aiheuttavat ongelmia.

Minusta varsinkin sivut 16-24 kertovat paljon.
Siinä puhutaan eri ryhmien työttömyydestä, työllisyydestä, koulutustasosta ja myöskin maahanmuuton tyyppirakenteesta.
Varsin valaiseva osuus tässä tutkimuksessa.

Lyhyt ote sivulta 16:

Jos maahanmuutto kaiken lisäksi tapahtuu laittomin keinoin, maahan-
muuttaja päätyy uudessa kotimaassaanalun alkaen yhteiskunnan suojame-
kanismien ulkopuolelle ja muuttuu helpoksi uhriksi ja hedelmälliseksi rek-
rytointikohteeksi kaiken tyyppisellerikollisuudelle (Barbagli 1998; Ethni-
city, Crime, and Immigration 1997;Geissler 2001). Eräiden tutkimusten
mukaan järjestäytymätön maahanmuutto23ylipäätään valikoi maahanmuut-
tajiksi keskimääräistä enemmän henkilöitä, joilla on korostunut tarve ris-
kinottoon ja tavanomaista suurempi riski syyllistyä rikoksiin tai joutua ri-
kosten uhriksi (Barbagli 1998, 10;de Boom, Snel & Engbersen 2008).

Eli suomennettuna;
jos saapuu Suomeen laittomasti,
laittomuudet rajan sisällä todennäköisesti jatkuvat.

Hallitsematon maahanmuutto on siis haitallinen Suomelle.

[juge]

Tämän Yle jätti hienovaraisesti mainitsematta:

Myös riski joutua rikoksen uhriksi oli eräissä ryhmissä kantaväestöä suurempi. Yksi syy on, että monesti tekijä ja uhri olivat molemmat maahanmuuttajia.

http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2014/06/17/tutkimus-valtaosa-maahanmuuttajista-ei-syyllisty-rikoksiin

[chacha2]

sivu 19

Paitsi demografiselta rakenteeltaan, väestöryhmät eroavat
toisistaan myössosioekonomisilta piirteiltään. Rikollisuuden kannalta merkityksellisiä so-
sioekonomisia piirteitä ovat muun muassa toimettomien työikäisen osuus,
yleinen koulutus- ja ammattirakenne sekä keskimääräinen ansiotaso. Rikol-
lisuuden riskitekijät ovat pääosin samankaltaiset uhriksi joutumisen ja ri-
kosten tekemisen suhteen. Väestöryhmien sosiodemografiset erityispiirteet
vaikuttavat siten periaatteessa samallatavoin sekä uhriksi joutumisriskiin
että rikollisuustasoon (Aaltonen 2010).

oma boldaus

Eli  toimettomuus on riskintekijä:

Sivu 20:

Suomea äidinkielenään puhuneista nuorista aikuisista
26 oli vuonna 2010 toimettomia (ei opiskellut eikä ollut töissä) vajaat neljä prosenttia ja ruotsia
puhuneista kaksi ja puoli prosenttia. Suurimmissa maahanmuuttajaryhmissä
osuus oli kaikissa korkeampi, mutta ryhmien väliset erot olivat huomattavia.
27 Persiaa, kiinaa, venäjää,vietnamia tai viroa puhuneista nuorista toimettomia
oli 10–15 prosenttia, turkinkielisistä 22prosenttia, thainkielisistä 27 prosent-
tia, kurdinkielisistä 35 prosenttia ja somalinkielisistä 41 prosenttia (Myrskylä
2011; Myrskylä 2012; Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2013). Toimettomuus
on yksi yksilön rikollisuusriskiä lisäävä tekijä , vaikkakaan yhteys syrjäytymi-
sen ja rikosriskin välillä ei ole yksiselitteinen.

oma boldaus

[JT]

Tutkimus: Valtaosa kantaväestöstä ei syyllisty rikoksiin
Tutkimus: Kaikki ihmiset kuolevat
Tutkimus: Loton päävoittoa ei saa kovin helposti

[Roope]

En vielä ehtinyt tarkemmin tutustumaan, 261 sivuinen järkäle.

Yritin, mutta oli pakko nostaa kädet pystyyn ainakin toistaiseksi. Muutamia otteita:

Nuorten maahanmuuttajamiesten keskimääräistä korkeampi rikosalttius
on melkeinpä kaikkien kriminologisten rikollisuusselitysten ennustama
asiaintila. Maahanmuuttajien aineelliset olot ovat usein kantaväestöä huo-
nommat, mikä johtaa turhautumiseen ja sitä kautta aggressioon; myös itse
muuttaminen merkinnee kriminologisen paineteorian korostamaa rasiteläh-
dettä kaikkine pulmineen. Maahanmuutto irrottaa nuoria miehiä lähtömaan
sosiaalisista verkostoista ja yhteisöistä – prosessi, joka sosiaalisen kontrol-
lin teorian mukaan kohottaa rikosalttiutta. Tulomaassa ennakkoluulot vai-
keuttavat maahanmuuttajien pääsyä sellaisten instituutioiden piiriin, joista
hohkaa sosiaalista kontrollia yksilöihin. Oppimisteorian näkökulmasta eri-
laiset kulttuuriset käsitykset ja asenteet voivat selittää ryhmien välisiä kes-
kimääräisiä tasoeroja rikosalttiudessa. Leimaamisprosessit lienevät erityi-
sen voimakkaita maahanmuuttajien kohdalla muun muassa rasismin vuok-
si. Kaikki nämä tekijät vaikuttavat kriminologian teoriakorpuksen perus-
teella rikosalttiutta kohottavasti.

Hyvin tärkeää on myös korostaa, että kaikissa tarkastelluissa väestö-
ryhmissä suuri enemmistö ei ole osallistunut rikoksiin. Tämän tutkimusra-
portin perusteella ei siis voi väittää, että jokin ryhmä olisi kaikkinensa tai
olemuksellisesti "rikollinen". Kuten tutkimuksen tekijät toteavat, rikosris-
kin ryhmätasoiset erot kiinnittävät huomiota sosiaalipoliittisen tuen tarpee-
seen yleisen kotouttamisen puitteissa.

Niin, ja sellaisen väittäminen tai edes siihen suuntaan tulkittu vihjaaminen johtaa Suomessa syytteeseen kansanryhmää vastaan kiihottamisesta, sanoivat tutkimustulokset mitä tahansa, joten tutkijoiden disclaimer on välttämätön.

Rikosriskin ryhmäkohtaiset erot kiinnittävät huomiota kotouttamisen sijasta maahanmuuttajien valikoitumiseen, sillä kuten tutkimuksessa todetaan, "erot näyttäisivät olevan pääasiassa sidoksissa maahanmuuttajaryhmiin liittyviin tekijöihin ja sellaisiin maahanmuuttopolitiikan piirteisiin, jotka ovat yhteisiä kaikille kolmelle maalle (ja käytännössä koko läntiselle Euroopalle)". Esimerkiksi Ruotsissa kotouttamisponnistelujen lisääminen ei ole poistanut sitä maahanmuuttajien suurempaa rikosriskiä, joka on aiheutettu maahanmuuttajien valikointia vähentämällä.

Keskeisten demografisten ja sosiaalisten taustatekijöiden huomiointi vähensi,
muttei poistanut, kantaväestön ja korkean rikollisuusriskin maahanmuuttajaryh-
mien välisiä eroja rikollisuustasossa ja uhriksi joutumisriskissä. Aikuisväestössä
korkean riskin maahanmuuttajaryhmien ero kantaväestöön liittyi osin nuorten
miesten suureen osuuteen ja alhaiseen tulotasoon. Näiden tekijöiden huomioimi-
nen ei kuitenkaan selittänyt maahanmuuttajaryhmien välisiä eroja. Nuorten kes-
kuudessa taas vapaa-ajan rutiinitoiminnot, vanhempien harjoittama sosiaalinen
kontrolli sekä perheen sosioekonominen tilanne olivat yhteydessä maahanmuutta-
januorten korkeampaan rikoskäyttäytymisen ja uhriksi joutumisen riskiin.

Maahanmuuttajien rikollisuus on kiistanalainen aihe nykyeurooppalai-
sessa kriminologisessa tutkimuksessa. Aihe nähdään ongelmalliseksi muun
muassa siksi, että tuloksia voidaan käyttää yksittäisten maahanmuuttaja-
ryhmien leimaamiseen. Tutkimuksen pelätään levittävän rasistisia uhkaku-
via ja yleistyksiä. Vasta-argumenttina kritiikille voidaan esittää, että to-
siseikkoihin pohjautuva tieto on aina parempaa kuin erilaiset enemmän tai
vähemmän perusteettomat oletukset. Rasistisia yleistyksiä ja uhkakuvia
leviää ilman tutkimustakin, tutkimuksen avulla niitä voidaan oikoa. Tutki-
mustuloksia tulkittaessa on hyvä pitää mielessä, että Suomessa kaikki väes-
töryhmät, onpa erotteluperusteena äidinkieli tai syntymämaa, ovat koostu-
mukseltaan heterogeenisia ja kaikissa niistä rikoksiin syyllistyy vain pieni
joukko jäsenistä. Vuosina 2010–2011 rikoksesta epäiltyjen määrä ei yhdes-
säkään tutkituista väestöryhmistä ylittänyt kymmentä prosenttia ryhmän
jäsenistä. Syntymämaa tai äidinkieli sinällään ei Suomessa ole rikollisuu-
den kannalta (sen enempää tehtyjen rikosten kuin uhriksi joutumisenkaan)
olennainen tekijä. Tästä huolimatta väestöryhmien välisiä rikollisuuden
taso- ja rakenne-eroja kannattaa tutkia. Suuret rikollisuuden tason tai ra-
kenteen erot väestöryhmien välillä eivät ole nimittäin merkityksettömiä,
vaan kertovat todellisista ongelmista, joiden syyt on tärkeä selvittää. Rikol-
lisuustaso on hyvä indikaattori kaiken tyyppisille sosiaalisille ongelmille,
jotka hoitamattomina yleensä tapaavat aikaa myöten pahentua.

Korkein rikollisuustaso oli Afrikassa ja Lähi-idässä syntyneillä miehillä,
17-kertainen syntyperäisiin suomalaisiin nähden. Itä-Euroopassa (ilman
Venäjää) syntyneiden miesten rikollisuustaso oli noin kymmenkertainen
syntyperäisiin suomalaisiin nähden. Myös kaikissa muissa maahanmuutta-
jaryhmissä rikollisuustaso oli syntyperäisiä suomalaisia korkeampi, ainoa
poikkeus olivat Oseaniassa syntyneet, joilla ei aineistossa ollut ainoatakaan
raiskausrikosta. Suomessa syntyneiden maahanmuuttajataustaisten miesten
rikollisuustaso oli yli kuusinkertainen syntyperäisiin suomalaisiin nähden
(kuvio 7).

Iän ja tulojen vakiointi alensi Afrikasta ja Lähi-idästä muuttaneiden ri-
kollisuustasoa 35 prosenttia, Itä-Euroopasta ja latinalaisesta Amerikasta
kotoisin olleiden 25 prosenttia. Kotikuntatyypin vakiointi ei vaikuttanut
merkittävästi yhdenkään väestöryhmän rikollisuustasoon.

Sosiodemografisten tekijöiden vakioinnin jälkeen Afrikasta ja Lähi-
idästä kotoisin olleiden miesten raiskausrikollisuuden taso oli edelleen
kymmenkertainen syntyperäisiin suomalaisiin nähden, lisäksi myös seitse-
män muun maahanmuuttajaryhmän rikollisuustaso jäi tilastollisesti merkit-
sevästi syntyperäisiä suomalaisia korkeammaksi. Yhdenkään väestöryhmän
rikollisuustaso ei ollut tilastollisesti merkitsevästi syntyperäisten suoma-
laisten rikollisuustasoa matalampi.

Iän, sukupuolen ja tulojen vakiointi alensi afrikkalaisten maahanmuut-
tajien rikollisuustasoa 60 prosenttia. Vakiointien jälkeenkin ryhmän rikolli-
suustaso oli kuitenkin nelinkertainen syntyperäisiin suomalaisiin nähden,
Lähi-idästä muuttaneiden kaksinkertainen. Kolmas ryhmä, jonka rikolli-
suustason korkeutta syntyperäisiin suomalaisiin verrattuna ei voinut selittää
yksin sosiodemografisilla eroilla, olivat Ruotsissa syntyneet suomenkieli-
set. Ryhmän epäillyistä puolet oli romaneja.

Sosiodemografisten erojen
huomioimisen jälkeen korkein varkausrikollisuuden taso tässä käytetyn
jaotuksen mukaisista väestöryhmistä oli virolaisilla maahanmuuttajilla ja
toiseksi korkein Ruotsissa syntyneillä suomenkielisillä.

Ryöstörikosten tavoin varkausrikoksista epäillyistä ruotsinsuomalaisista maahanmuut-
tajista yli 40 prosenttia oli romaneja.

Ruotsissa maahanmuuttajien keskimääräinen riski syyllistyä minkään
tyyppiseen rikokseen on tällä hetkellä kaksi ja puoli -kertainen syntyperäi-
siin ruotsalaisiin nähden. Sosiodemografiset tekijät vakioimalla riski laskee
kaksinkertaiseksi. Ruotsissa syntyneiden henkilöiden, joiden kumpikin van-
hempi on syntynyt ulkomailla, riski syyllistyä rikoksiin on syntyperäisiin
ruotsalaisiin nähden kaksinkertainen. Rikollisuustasoero kantaväestöön on
kummassakin ryhmässä pysynyt suhteellisen vakaana viimeiset kaksikym-
mentä vuotta (Martens & Holmberg 2005, 10 ja 34). Vertailukelpoisella ta-
valla laskien ilman sosiodemografisten tekijöiden vakioimista maahanmuut-
tajaväestön varkausrikollisuuden taso oli Suomessa vuosina 2010–2011 2,6-
kertainen ja pahoinpitelyrikollisuuden taso 2,9-kertainen kantaväestöön näh-
den. Suomessa syntyneiden vieraskielisten rikollisuustaso oli varkausrikok-
sissa 2,2-kertainen ja pahoinpitelyrikoksissa 1,4-kertainen kantaväestön ko-
konaisrikollisuustasoon nähden. Yleiskuva on siten varsin samanlainen kuin
Ruotsissa.

On huomionarvoista, nimenomaan eurooppalaisen kulttuuripiirin ulko-
puolelta tulevien väestöryhmien kohdalla, että maahanmuuttajaryhmien
väliset rikollisuustasoerot näyttäisivät olevan lähes identtiset Suomessa,
Norjassa ja Ruotsissa. Tämä viittaa siihen, että erojen taustalla ei ole juu-
rikaan tekijöitä, jotka liittyvät maiden maahanmuuttopolitiikan kansallisiin
erityispiirteisiin. Erot näyttäisivät olevan pääasiassa sidoksissa maahan-
muuttajaryhmiin liittyviin tekijöihin ja sellaisiin maahanmuuttopolitiikan
piirteisiin, jotka ovat yhteisiä kaikille kolmelle maalle (ja käytännössä koko
läntiselle Euroopalle).

Afrikkalaistaustaisten naisten riski
joutua raiskausrikoksen uhriksi oli vakioinnin jälkeenkin yli nelinkertainen
kantaväestöön nähden (kuvio 18).

Tarkasteltaessa rikosten kohdentumista uhreista käsin kuva oli hyvin saman-
kaltainen (kuvio 24). Korkeimman uhriksi joutumisriskin siirtolaisryhmissä,
Afrikasta ja Lähi-idästä muuttaneilla, omaan siirtolaisryhmään kuuluneiden
rikoksentekijöiden osuus oli korkein. Afrikkalaisten uhrien pahoinpitelijöistä
40 prosenttia oli itsekin afrikkalaisia ja 57 prosenttia oli maahanmuuttaja-68
taustaisia. Lähi-idästä kotoisin olleiden uhrien pahoinpitelijöistä niin ikään
57 prosenttia oli maahanmuuttajataustaisia, 41 prosenttia oli kotoisin samalta
maantieteelliseltä alueelta kuin uhri. Kummankin ryhmän korkea väkivallan
uhriksi joutumisriski ja korkea pahoinpitelyrikollisuuden taso aiheutuivat siten
osin ryhmien sisäisestä rikollisuudesta (kuvio 24). Tämä ei tarkoittanut sitä,
että korkean uhriksi joutumisriskin väestöryhmissä riski joutua kantaväestön
rikosten uhriksi olisi ollut sama tai pienempi kuin kantaväestössä. Kun väestö-
ryhmien ikä- ja sukupuolirakenne vakioitiin, esimerkiksi Somaliassa synty-
neiden riski joutua kantaväestön suomalaisten pahoinpitelemiksi oli lähes
kaksinkertainen suomalaisiin nähden. Toisaalta pelkästään ryhmän sisäiset ja
muiden maahanmuuttajien tekemät pahoinpitelyt kohottivat Somaliassa
syntyneiden pahoinpidellyksi joutumisriskin kaksi ja puoli -kertaiseksi
kantaväestön suomalaisten riskiin nähden. Pääsyy afrikkalaisten ja Lähi-
idästä kotoisin olleiden siirtolaisten poikkeuksellisen korkealle pahoinpi-
dellyksi joutumisriskille oli väestöryhmien sisäinen rikollisuus, mutta ryh-
millä oli myös selvästi kohonnut riski joutua kantaväestön tekemien rikosten
uhriksi. Kaiken kaikkiaan maahanmuuttajiin kohdistuneiden pahoinpitelyi-
den tekijöistä 42 prosenttia oli itsekin maahanmuuttajia, kantaväestöön koh-
distuneiden rikosten tekijöistä 91 prosenttia kuului kantaväestöön.

Kiistattomasti rasistinen rikollisuus, nimenomaan väkivaltarikollisuus,
kohdistui erityisesti Afrikasta ja Lähi-idästä kotoisin olleisiin maahanmuut-
tajiin. Rikollisuus ei ollut näissä kahdessa ryhmässä myöskään määrällisesti
merkityksetöntä: afrikkalaisiin kohdistuneista pahoinpitelyistä 10–20 pro-
senttia oli motiiviltaan rasistisia, Lähi-idässä syntyneisiin kohdistuneista 5–
15 prosenttia. Kahteen riskiryhmään kohdistuneet rasistiset väkivaltarikok-
set erosivat kuitenkin huomattavasti tekijöiltään. Afrikkalaisten siirtolaisten
pahoinpitelijät olivat pääosin (92 %) syntyperäisiä suomalaisia, sen sijaan
Lähi-idästä kotoisin olleisiin maahanmuuttajiin kohdistuneiden rasististen
pahoinpitelyrikosten enemmistö (51 %) oli alueelta kotoisin olleiden kansal-
lisuus- ja kulttuuriryhmien välisiä. Kahden korkean riskin ryhmän riski-
tasojen korkeus johtui siten erilaisista rasismin muodoista. Afrikkalaisiin
kohdistunut rasistinen väkivalta kumpusi kantaväestön ja maahanmuuttajien
välisistä konflikteista, Lähi-idästä kotoisin oleviin kohdistunut puolestaan
siirtolaisten kotialueeltaan mukanaan tuomista konflikteista.

[chacha2]

Riskintekijänä työttömyys:

Raportin sivu 21

Työttömyysaste vaihtelee niin ikään väestöryhmittäin. Syntyperäisten
suomalaisten (10 %) ja saamelaisten(12 %) työttömyysasteet olivat vuon-
na 2010 kaksinkertaiset suomenruotsalaisiin (5 %) verrattuna. Maahan-
muuttajataustaisen väestön työttömyysaste (22 %) oli vuonna 2010 keski-
määrin kaksinkertainen kantaväestöön nähden. Maahanmuuttajaryhmien
välillä oli kuitenkin myös tässä suhteessa suuria eroja.
Euroopan unionin jäsenmaista kotoisin olleiden työttömyys oli samaa tasoa kuin kantaväestön
tai hieman korkeampi. Suurimmista siirtolaisryhmistä venäläisten työttö-
myysaste oli kaksi ja puoli -kertainen ja Lähi-idästä ja Afrikasta kotoisin
olleiden yli nelinkertainen kantaväestöön nähden. Huomionarvoista oli Itä-
Aasiasta muuttaneiden suhteellisen alhainen työttömyys, joka oli samaa
tasoa kuin kantaväestöllä. Korkein työttömyysaste oli pääväestöryhmistä
somalinkielisillä, 54 prosenttia (Tilastokeskus).

omat boldukset

[vastauslähetys]

Olemassaolevan datan perusteella vähän noteerataan asioita liittyen maahanmuuttoon. Sitten voidaan sanoa, että kyllä meillä diskuteerataan. Miksei riskienkartoitusta tehdä jo silloin, kun päätetään, kuka tänne tulee? Ai niin, ei tarvitse vastata kuin kansalaisille eli rupusakille. Nuorukaiset taas mainittu... Totta-han toki nuorukaiset...

[Kemolitor]

Raiskausrikoksista:

s. 32: Korkein rikollisuustaso oli Afrikassa ja Lähi-idässä syntyneillä miehillä, 17-kertainen syntyperäisiin suomalaisiin nähden. Itä-Euroopassa (ilman Venäjää) syntyneiden miesten rikollisuustaso oli noin kymmenkertainen syntyperäisiin suomalaisiin nähden. Myös kaikissa muissa maahanmuuttajaryhmissä rikollisuustaso oli syntyperäisiä suomalaisia korkeampi, ainoa poikkeus olivat Oseaniassa syntyneet, joilla ei aineistossa ollut ainoatakaan raiskausrikosta. Suomessa syntyneiden maahanmuuttajataustaisten miesten rikollisuustaso oli yli kuusinkertainen syntyperäisiin suomalaisiin nähden (kuvio 7).

Sosiodemografisten tekijöiden vakioinnin jälkeen Afrikasta ja Lähi-idästä kotoisin olleiden miesten raiskausrikollisuuden taso oli edelleen kymmenkertainen syntyperäisiin suomalaisiin nähden,

Tämä siis tyrmää aika selkeästi sen kliseen, että ko. ryhmien korkeat raiskauslukemat johtuisivat siitä, että ryhmässä on paljon kantaväestöä enemmän nuoria miehiä. Ikä-, sukupuoli- ym. -tekijöiden huomioimisen jälkeenkin nämä ryhmät erottuvat aineistosta selvästi.

Entä ryöstörikokset:

s. 34: Afrikkalaisten maahanmuuttajien rikollisuustaso oli syntyperäisiin suomalaisiin nähden kymmenkertainen.
-----
Vakiointien jälkeenkin ryhmän rikollisuustaso oli kuitenkin nelinkertainen syntyperäisiin suomalaisiin nähden, Lähi-idästä muuttaneiden kaksinkertainen. Kolmas ryhmä, jonka rikollisuustason korkeutta syntyperäisiin suomalaisiin verrattuna ei voinut selittää yksin sosiodemografisilla eroilla, olivat Ruotsissa syntyneet suomenkieliset. Ryhmän epäillyistä puolet oli romaneja.

[Blanc73]

Afrikasta ja Lähi-idästä kotoisin olleiden miesten raiskausrikollisuuden taso oli edelleen kymmenkertainen syntyperäisiin suomalaisiin nähden

Huonosti kotoutettuja? 

[Micke90]

Oi, mikä älynväläys toimittajilta: valtaosa mamuista ei syyllisty rikoksiin. Eihän valtaosa suomalaisistakaan syyllisty rikokseen. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että mamut tekevät rikoksia suhteessa väkilukuun moninkertaisesti enemmän kuin kantaväestö. 

[jmk]

Ikää ja tulotasoa merkittävämpiä seikkoja ovat kulttuuri, keskimääräinen älykkyys, geeniperimä ja uskonto. Väitettä puoltaa tuo, että vaikka iän ja tulojen vakionti on tehty, niin silti varsinaisten rikollisuustaso on luokkaa jotain kymmenkertainen pottunokkiin verrattuna.

Pitäisi siis tarkastella rikollisuustilastoja vasta sitten, kun myös kulttuuri, keskimääräinen älykkyys, geeniperimä ja uskonto on vakioitu.

Tulos voitaisiin esittää jotakuinkin näin: Maahanmuuttajaryhmä X tekee aivan älyttömän paljon rikoksia, mutta se johtuu vain siitä, että heillä on näihin rikoksiin älyttömän paljon altistavia ominaisuuksia, kuten Suomeen sopimaton ja sopeutumaton haistapaskakulttuuri, alhainen älykkyys, sekä väkivaltainen ja "vääräuskoisia" halveksiva uskonto. Kun näiden tekijöiden vaikutus poistetaan, niin eivät he muuten ole yhtään sen rikollisempia kuin kantaväestökään. Siitäs saitte tyhmät ja ennakkoluuloiset netsit!

[Ink Visitor]

Maahanmuuttajien rikosriski Suomessa: 4 selitystä

Uusi tutkimus esittelee neljä selitystä ja keinoa vaikuttaa maahanmuuttajien kantaväestöä suurempaan riskiin tehdä rikos tai joutua rikoksen uhriksi.

Maahanmuuttajien työllisyys, alueellinen eriytyminen ja ajanviettotottumukset ovat yhteydessä rikollisuustasoon, ja yhteiskuntatietouden puute vaikeuttaa maahanmuuttajien sopeutumista yhteiskuntaan, selviää Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen uudesta tutkimusraportista.

1. Työllisyys

–Maahanmuuttajien työllistymisasteessa on tällä hetkellä huomattavia eroja ja erot työllistymisessä näyttäisivät olevan yhteydessä myös rikollisuustason ja uhriksijoutumisriskin korkeuteen, tutkimuksessa kerrotaan.

Tutkijoiden mukaan havainto korostaa sosiaali- tai työllisyyspoliittisten keinojen eli sosiaalisen rikoksentorjunnan merkitystä.

–Tämän hankkeen perusteella painotus maahanmuuttajien työllistymisasteen kohentamiseen todennäköisesti vähentäisi kyseisen ryhmän osallistumista rikollisuuteen.

2. Alueellinen eriytyminen

Tutkimuksen mukaan alueellinen eriytyminen on yksi tekijä, joka voi osaltaan vaikuttaa maahanmuuttajien rikollisuuden määrän. Muun muassa Helsingissä asuinalueiden eriytyminen on voimistunut viime vuosina.


–Tämän tutkimuksen rekisteriosassa voitiin havaita, että maahanmuuttajien keskimääräistä korkeamman rikosalttiuden vaikutus rikosten kokonaismäärään on Helsingissä suurempi kuin maassa keskimäärin, johtuen alueen väestöllisestä koostumuksesta, tutkimuksessa kerrotaan.

Myös Suomen kotouttamisohjelmassa todetaan, että maahanmuuttajien asumisen keskittyminen pienituloisille ja heikon statuksen omaaville vuokra-asuntoalueille nostaa riskiä huono-osaisuuden kasautumisesta.

Tutkimuksen mukaan valikoiva poismuutto tietyiltä asuinalueilta voi käynnistää kielteisen kierteen alueella.

–Alueellinen eriytyminen vaikuttaa paitsi väestöryhmien rikollisuustasoon myös rikosten uhriksi joutumisen riskiin, tutkijat kirjoittavat.

3. Ajanvietto

Tutkimuksessa havaittiin, että erityisesti nuorten kohdalla harrastukset ja muut rutiinitoiminnot eli ajanviettotottumukset olivat yhteydessä maahanmuuttajien kantaväestöä korkeampaan rikoskäyttäytymisen ja uhriksi joutumisen tasoon.

–Tutkimuksen tulokset rohkaisevat sosiaali- ja nuorisopoliittisiin toimenpiteisiin, joilla pyritään vahvistamaan, että maahanmuuttajilla on kantaväestön nuoriin nähden yhtäläiset mahdollisuudet ohjattuun harrastus- ja vapaa-ajantoimintaan, tutkijat kertovat.

4. Mallia Euroopasta

–Normitiedon puute ainakin nuorten maahanmuuttajien kohdalla on vaikeuttanut yhteiskuntaan sopeutumista, tutkijat toteavat.

Tutkimuksessa korostetaan, että Euroopan maiden kotouttamisohjelmissa maahanmuuttajien aktivoimiseksi ja siten kotoutumiseksi koetaan tarpeelliseksi välittää maahanmuuttajille tietoa yhteiskunnasta ja sen arvoista, normeista ja laeista. Tutkijat pitävät eurooppalaista panostusta "järkevänä".

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/69916-maahanmuuttajien-rikosriski-suomessa-4-selitysta

[kummastelija]

Lukaiskaapa tuo juttu läpi sijoittaen sanan maahanmuuttaja tilalle sana känniörveltäjä.... että se siitä.

[Roope]

4. Mallia Euroopasta

–Normitiedon puute ainakin nuorten maahanmuuttajien kohdalla on vaikeuttanut yhteiskuntaan sopeutumista, tutkijat toteavat.

Tutkimuksessa korostetaan, että Euroopan maiden kotouttamisohjelmissa maahanmuuttajien aktivoimiseksi ja siten kotoutumiseksi koetaan tarpeelliseksi välittää maahanmuuttajille tietoa yhteiskunnasta ja sen arvoista, normeista ja laeista. Tutkijat pitävät eurooppalaista panostusta "järkevänä".

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/69916-maahanmuuttajien-rikosriski-suomessa-4-selitysta

Tämä on samanlaista nerokkuutta, kun Rovaniemen turvapaikanhakijakurdien kuukausia jatkunut naisten seksuaalinen ahdistelu ja tappouhkaus pantiin sen piikkiin, ettei vastaanottokeskuksessa ollut vielä ehditty järjestää "infotilaisuutta", jossa kerrottaisiin, "mikä Suomessa on mahdollista ja mikä ei".

[Siili]

Noin maalaisjärjellä arvioituna harrastusten ja vapaa-ajan toiminnan tarjoamisella ja yhteiskunnallisen tiedon välittämisellä ei kovin kummoista vaikutusta saavuteta.

Työllistymisellä on varmasti merkitystä, mutta positiivinen syrjiminen tässä suhteessa ei varmasti onnistu kivuttomasti yhteiskunnassa, jossa nuorisotyöttömyys on muutenkin korkealla.  Alueellinen eriytyminenkin on varmasti ongelma, mutta senkin välttely maassa, jossa vallitsee muuttovapaus, on aika mahdoton juttu. 

Huono-osaisten ja toimettomien "varsinaisten" ghetot ovat luonnollinen ja väistämätön seuraus, jos "varsinaisia" pukkaa Suomeen nykytahtia.  Ei tuo tosiasia millään lisäanalyyseillä muutu.

[Roope]

2. Alueellinen eriytyminen

Tutkimuksen mukaan alueellinen eriytyminen on yksi tekijä, joka voi osaltaan vaikuttaa maahanmuuttajien rikollisuuden määrän. Muun muassa Helsingissä asuinalueiden eriytyminen on voimistunut viime vuosina.

–Tämän tutkimuksen rekisteriosassa voitiin havaita, että maahanmuuttajien keskimääräistä korkeamman rikosalttiuden vaikutus rikosten kokonaismäärään on Helsingissä suurempi kuin maassa keskimäärin, johtuen alueen väestöllisestä koostumuksesta, tutkimuksessa kerrotaan.

Myös Suomen kotouttamisohjelmassa todetaan, että maahanmuuttajien asumisen keskittyminen pienituloisille ja heikon statuksen omaaville vuokra-asuntoalueille nostaa riskiä huono-osaisuuden kasautumisesta.

Tutkimuksen mukaan valikoiva poismuutto tietyiltä asuinalueilta voi käynnistää kielteisen kierteen alueella.

–Alueellinen eriytyminen vaikuttaa paitsi väestöryhmien rikollisuustasoon myös rikosten uhriksi joutumisen riskiin, tutkijat kirjoittavat.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/69916-maahanmuuttajien-rikosriski-suomessa-4-selitysta

Tietääkseni ei ole osoitettu, enkä huomannut raportissakaan viitatun sellaiseen tutkimukseen, että valikoiva poismuutto ja segregaatio lisäisivät rikosten kokonaismäärää. Se on mielenkiintoinen näkökulma, että maahanmuuttajien keskittyminen johtaa heidän alueillaan rikollisuuden kasvuun ja kantaväestön alueilla vastaavasti rikollisuuden vähenemiseen. Tämä tekisi white flightista rationaalisesti perusteltua. Segregaatiokehitystä voi tosin tarkastella myös tulotason ja koulutuksen kannalta. Niin, ja tietysti rasismin.

[Roope]

Demari: Myyttejä kumoon? Leijonanosa maahanmuuttajista elää kaidalla tiellä 17.6.2014

[ämpee]

"– Maahanmuuttajaryhmät ovat hyvin erilaisia keskenään. On tärkeää huomioida, että maahanmuuttajat eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä, oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen erikoistutkija Venla Salmi korostaa."

Tuolla lausunnolla he kiskaisivat Pandoran lippaan auki, eikä se enää sulkeudu.
Tähän mennessä on aina huolella puhuttu maahanmuuttajista yhtenä pakettina, jotta paketissa saatavaa "rikkautta" ei voitaisi arvioida, nyt samalla sekin on arvioitu.

[Micke90]

Demari: Myyttejä kumoon? Leijonanosa maahanmuuttajista elää kaidalla tiellä 17.6.2014

Ei tuossa mitään myyttejä kumottu, koska ei kukaan ole koskaan väittänytkään, että suurin osa mamuista tekisi rikoksia.