1990-luvun maahanmuuttajien työllisyys, tuloverot ja tulonsiirrot

[ihminen]

ESIPUHE

Työpoliittinen tutkimus-sarjan 265. niteenä julkaistaan Kari Hämäläisen, Aki Kangasharjun, Sari Pekkalan ja Matti Sarvimäen tutkimus "1990-luvun maahanmuuttajien työllisyys, tuloverot ja tulonsiirrot". Tutkimuksessa arvioidaan 1990-luvulla Suomeen muuttaneiden taloudellisia vaikutuksia ja tässä tarkoituksessa selvitetään maahanmuuttajien työmarkkina-aseman kehitystä sekä heidän maksamiaan välittömiä veroja ja saamiaan tulonsiirtoja. Tämänkaltaista vaikutustutkimusta on tehty Suomessa tähän saakka vähän. Tarkastelu suoritetaan erikseen Suomessa pysyväisluontoisesti (yli vuoden) ja tilapäisesti (alle vuoden) asuville. Tilapäismuuttajia ei ole aikaisemmin Suomessa tutkittu.

Maahanmuuttajien työllisyyden todennäköisyys kasvaa voimakkaasti Suomessa asutun ajan kuluessa. Maahanmuuttajien ryhmä on kuitenkin heterogeeninen, mikä synnyttää tuloksiin hajontaa. Tutkimuksen seurantajakso on lisäksi poikkeuksellisen erilaisista ajankohdista, mm. lama-ajasta, koostuva. Tutkimuksen perustalta esitetään ehdotuksia maahanmuuton taloudellisten hyötyjen lisäämiseksi. Tutkimuksen ohjausryhmän puheenjohtajana on ollut johtaja Mervi Virtanen työministeriöstä. Ryhmän jäseninä ovat eri vaiheissa toimineet ylitarkastaja Olli Sorainen työministeriöstä, hallitusneuvos Riitta Koponen, ylitarkastaja Amanita Marvin ja neuvotteleva virkamies Tuomo Kurri sisäasiainministeriöstä, korkeakouluneuvos Anita Lehikoinen opetusministeriöstä, ylitarkastaja Juho Saari ja erikoistutkija Veli Laine sosiaali- ja terveysministeriöstä, neuvotteleva lakimies Antero Jaakkola, suunnittelupäällikkö Reijo Vuorento ja pääekonomisti Juhani Turkkila Kuntaliitosta sekä Pia Mero SITRA:sta. Hanketta rahoittivat työ-, sisäasiain-, opetus- ja sosiaali- ja terveysministeriö sekä Kuntaliitto ja SITRA.

Helsingissä tammikuussa 2005

Matti Sihto
työmarkkinaneuvos
työpolitiikan dosentti

http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/06_tutkimus/tpt265.pdf

[reino]

Joo, toi on mielenkiintoinen tutkimus.

Varsinaisessa tutkimuksessa todetaan, että näyttää siltä, että ns. JIIS-maista tulevat pysyvät keskimäärin aina tulonsiirtojen nettosaajina riippumatta siitä, miten kauan ovat maassa olleet. Tutkija esittää sitten hurskaan toiveen, että ehkäpä tähän tulee muutos, kun nämä pakolaiset ovat ehtineet kotiutua. Sitten tutkimuksen jatko-osassa tai seurannassa muutaman vuoden päästä todettiin, että eipä ole muutosta näkyvissä.  (Nuo olivat ulkomuistista, pitäisi joskus jaksaa kaivella tuolta mielenkiintoisimmat kohdat.)

[-gentilhommehki-]

http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/06_tutkimus/tpt265.pdf

[o_O]

Myös JIIS-maista tulevien työmarkkinamahdollisuudet paranevat selvästi Suo-
messa asutun ajan kuluessa. Ryhmän lähtötaso on kuitenkin niin matala, että
työllisyys jää heikoksi vielä tarkasteluajanjakson loppupuolellakin. Näin ollen
ryhmä maksaa veroja vähemmän kuin saa tulonsiirtoja koko tarkasteluajanjak-
son. JIIS-maista tulleen keskimääräisen maahanmuuttajan käytettävissä olevat
tulot ylittävät niin sanotun köyhyysrajan vasta neljän maasaolovuoden jälkeen.
Koska tarkastelu perustuu keskiarvoihin, on hyvin mahdollista että huomattava
osa JIIS-maista tulleista jää virallisen köyhyysrajan alapuolelle vielä tämän jäl-
keenkin. Mikäli näin todellakin on, herää kysymys julkisen sektorin tuen riittä-
vyydestä näille henkilöille.

puun takaa.. 

[ihminen]

http://hommaforum.org/index.php/topic,942.msg12171.html#msg12171

[Itä ei nuku]

Kiitos, tämä oli mielenkiintoista luettavaa. Pieni teaseri "Yhteisvaikutus"-alaluvusta:

Esimerkiksi vuonna 1990 maahan tulleille voidaan laskea heidän arvioitu taseensa vuoteen 2000 saakka ja vuonna 2000 saapuneille vuoteen 2010 saakka.

Kaikki maahanmuuttajat yhteen laskettuna 1990-luvun maahanmuuton vero-tulonsiirtotase on Suomelle keskimäärin noin 40–50 miljoonaa euroa negatiivinen ensimmäisen kymmenen vuoden aikana. Humanitaarinen maahanmuutto poisluettuna tase oli keskimäärin noin 5–10 miljoonaa euroa negatiivinen. Arviota voi suhteuttaa esimerkiksi julkisen kehitysavun määrärahaan, joka oli vuonna 2003 noin 500 miljoonaa euroa. Lisäksi kustannusta on syytä verrata tilapäisen maahanmuuton tuottamaan vuosittaiseen verokertymään, joka vuoden 2002 osalta arvioitiin noin 7 miljoonaksi euroksi.

Tutkimuksessahan ei siis laskettu mamujen käyttämiä julkisia palveluja. Humanitaarinen maahanmuutto syö silti jonkinmoisen osan siitä taloudellisesta hyödystä, jonka muu siirtolaisuus tuottaa.

[RP]

Ketjussa olevat linkit ovat vanhentuneet. Ohessa tutkimus (joka on taas relevantti, kun kuulee väitteitä, että nämä turvapaikanhakijat vielä parantavat Suomen huoltosuhdetta ja auttavat julkista taloutta)

[RP]

Uudempi tutkimus saman aihepiirin parissa: http://www.tem.fi/files/40368/maahanmuuttajien_tyollistyminen.pdf
"Maahanmuuttajien työllistyminen – Taustatekijät, työnhaku ja työvoimapalvelut (2014)"

[Roope]

Uudempi tutkimus saman aihepiirin parissa: http://www.tem.fi/files/40368/maahanmuuttajien_tyollistyminen.pdf
"Maahanmuuttajien työllistyminen – Taustatekijät, työnhaku ja työvoimapalvelut (2014)"

Tutkimuksen uutisoinnista ja muusta tässä ketjussa: 2014-02-10 HS: Ulkomaalaisten työttömyys kasvaa kantaväestöä nopeammin

Lisäksi järjestöfoorumin osallistujat korostivat, että TE-hallinnon tulisi aktiivisesti pyrkiä luomaan matalan kynnyksen työllistymismahdollisuuksia myös muille kuin työvoimapula-aloille ja niin sanottuihin perinteisiin maahanmuuttajien sisääntuloammatteihin työmarkkinoilla. Kun työvoimapula ei ole akuutti, on työnantajilla todennäköisesti vähemmän kokemuksia maahanmuuttajista työvoimana. Tällöin korostuvat myös työnantajien asenteet ja tiedot.

Ohhoh. TE-hallinnon pitäisi yrittää luoda Suomeen työpaikkoja kouluttamattomille maahanmuuttajille vieläpä sellaisille aloille, joilla työvoimaa ei tarvita, koska työnantajia sellainen ei kiinnosta, koska ei ole työvoimapulaa. Vaikuttaa siltä, että meillä yritetään paikata purukumilla epäonnistunutta maahanmuuttopolitiikkaa. Tulee kalliiksi, etenkin kun itse ongelmaa ei voida vieläkään myöntää.