2014-06-08 Kaleva: Thomas Piketty, Vain talouskasvu vie eteenpäin

[ihminen]

Kaleva Pääkirjoitus

Vain talouskasvu vie eteenpäin


Ranskalainen taloustieteilijä Thomas Piketty, 42, on ravistellut länsimaista talousajattelua äsken ilmestyneellä tietokirjallaan Capital in the Twenty-First Century (Pääoma 21. vuosisadalla).

Uuden ajan Adam Smithiksi ja Karl Marxiksi mainittu Piketty pohdiskelee modernin markkinatalouden ongelmia ja näkee sekä uhkia että mahdollisuuksia.

Ranskassa ja Yhdysvalloissa opiskellut Piketty kannattaa vapaata markkinataloutta. Pikettyn mukaan rahalla saa olla valtaa mutta sillä pitää olla myös vastuuta.

Piketty väittää, että länsimaisissa yhteiskunnissa varallisuus kasaantuu yhä harvempien käsiin, mikä vie kehitystä taaksepäin. Markkinoiden dynaamisuus alkaa kärsiä tuloerojen kasvaessa ja varallisuuden keskittyessä. Vastuu yhteiskunnan kokonaishyvästä katoaa.

Piketty keräsi kirjaansa valtavan tietokannan yli 30 maasta. Hän tutki veroilmoituksia 1700-luvulta lähtien. Niiden perusteella tutkija kuvaa tuloerojen muodostumista.

Aineiston mukaan tuloerot pienenivät 1900-luvun alusta lähtien 1970-luvulle saakka. Sen jälkeen ne ovat revenneet.

Piketty pitää pohjoismaista hyvinvointivaltiota amerikkalaisen unelman huipentumana. Meikäläisissä oloissa on voinut menestyä, vaikka vanhemmat olisivat vähävaraisia. Suomessa ilmainen peruskoulu ja yliopistokoulutus ovat taanneet etenemisväylän, joka on luonnostaan tasannut eriarvoisuutta.

Unelman kaava on vaarassa hävitä finanssikeinottelun tuuliin.

Pikettyn tilastoaineistosta kumpuava viesti on selvä: kehittynyt länsi on palaamassa 1800-luvun taloudelliseen todellisuuteen, jossa perinnöillä ja koroilla elävä pieni finanssieliitti hallitsi yhteiskuntaa.

Taantuisimme Pikettyn uhkakuvassa jopa keskiajan kaltaiseen feodaaliseen maailmaan, jos valta olisi demokraattisesti valittujen poliittisten hallitusten sijasta yksityisillä finanssivaikuttajilla, joita on mahdoton säädellä saati verottaa.

Näkymiä siihen suuntaan on. Talouselämän moraali suosii keveästi verotettuja vapaamatkustajia. Yritykset käyttävät tilannetta hyväkseen. Pääomia pakenee veroparatiiseihin, jolloin yhteiskunnan palveluiden kuten terveydenhoidon, koulutuksen ja sosiaaliturvan veropohja uhkaa huveta.

Valtion on pakko verottaa armottomasti pieni- ja keskituloisia. Näin on käymässä Suomessa, jossa tuloverotus on korkea. Arvonlisäveron kaltaiset kulutusverot tuntuvat tasaveroina enemmän pieni- ja keskituloisen lompakoissa kuin varakkaan.

Entä mikä voisi olla ratkaisu, jolla selättää markkinatalouteen sisältäpäin kohdistuvat uhkat?

Pikettyn mukaan omaisuus alkaa keskittyä eliitille siinä vaiheessa kun talouskasvu jää pääoman verotettua tuottoa pienemmäksi.

Tutkimuksen perusteella voikin päätellä, että reaalitalouteen perustuva talouskasvu on paras keino. Silloin hyödykkeitä tuotetaan ja kulutetaan, ja silloin myös uskalletaan investoida.

KALEVA http://www.kaleva.fi/mielipide/paakirjoitukset/vain-talouskasvu-vie-eteenpain/666661/

Pohtimisen arvoinen tämä Pikettyn teoria, eikä loppujen lopuksi kaukana totuudesta?

[Alkuasukas]

Tutkimuksen perusteella voikin päätellä, että reaalitalouteen perustuva talouskasvu on paras keino.

No tästä ei nyt ihan vielä talouden Nobelia saa... Talouskasvuahan tässä kaikki haluaisivat, keinoista ollaan jotakuinkin täysin eri mieltä. Tai siis Zumbalandiassa kiistellään vain niistä veronkorotusten suuruuksista, muualla pohditaan leikkausten ja elvytyksen suhdetta.

[ihminen]

^ Totta.

...Paras lääke olisi hänen mukaansa kansainvälinen pääomavero, joka olisi progressiivinen. Vero olisi asteikon alapäässä vaatimaton, mutta nousisi 5–10 prosenttiin, jos on miljardeista kysymys. Ongelma on kuitenkin sama kuin niin sanotun Tobinin veron kohdalla: miten estää pääoman pakeneminen veroparatiiseihin?

Ensi alkuun Piketty on ehdottanut yhteistä verotusjärjestelmää Euroopan unioniin, ja siinä taas alullepanijoiksi sopisivat Saksa ja Ranska, vanhaan hyvään malliin.

http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/ulkomaat/3171190/thomas-piketty-nosti-tuloerot-talouskeskusteluun

Onkohan tässä teoriassa huomioitu se että se jolla on raha (pääoma) perustaa yritys ja työllistää muita kantaa taloudellisen riskin koko porukan edestä. Muut vain hyötyvät, eivät kanna vastuuta tai aloita tuottavaa toimintaa. Myyvät vain aikaansa korvausta vastaan?

Vai viitataanko tässä pörssikeinotteluun?

Tämän päivän lainsäädännöllä työntekijällä on enemmän oikeuksia kuin palkan maksajalla ja sillä joka kantaa taloudellisen vastuun koko touhusta. (Pienyrittäjä tai aloittava yritys)

Pitäisi tutustua juttun tarkemmin että voisi olla jotain todellista mieltä tästä teoriasta, ei taida aika riittää saatikka kiinnostus uuteen "Marxiin"...

Raha tulee rahan luo, aloittaa voi pienelläkin summalla.

... Mihin tulokseen hän on tullut? Lähinnä siihen, että pääomatulot yleensä ovat suuremmat kuin työtulot, mikä johtaa siihen, että pääoma kasvaa ja keskittyy. Tämähän ei sinänsä ole sensaatio, mutta se ei myöskään ole itsestäänselvyys. 1900-luvulla nimittäin ensimmäisestä maailmansodasta lähtien aina 1970-luvulle asti tuloerot ensin kaventuivat, minkä jälkeen pääoma- ja työtulot kehittyivät samaan tahtiin. Tällöin taloustieteessä kehitettiin teoria näiden tulomuotojen harmoniasta.

Pikettyn mukaan tämä johtui kuitenkin poikkeuksellisista oloista. Ensimmäisessä maailmansodassa omaisuudet tuhoutuivat Euroopassa ja aloitettiin tavallaan puhtaalta pöydältä ja myös uuden yhteiskuntakäsityksen merkeissä. Uusi sota ja uusi Saksa muuttivat uudestaan kaiken. Toisen maailmansodan jälkeen hallitukset ryhtyivät jälleenrakennustyöhön, jossa tarvittiin kaikkia ihmisiä ja talouskasvukin oli suurempi kuin normaalioloissa.
....

http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/ulkomaat/3171190/thomas-piketty-nosti-tuloerot-talouskeskusteluun

[Alkuasukas]

Varallisuus todellakin kertyy, eikä ihme. Pörssin tuotto on historiallisesti jotain 10% luokkaa, joten omaisuuden tuplaaminen kestää rapiat seitsemän vuotta. Siis jos on mitä tuplata.

[Miniluv]

Zero Hedge -käsittelyä:

Pikettyn perusluvut on kyseenalaistettu; Englannin kohdalla kehitys näyttäisi olevan menossa toiseen suuntaan kuin Piketty väittää. (liitekuva)

http://www.zerohedge.com/news/2014-05-24/piketty-fudged-his-wealth-data-progressives-still-support-his-compelling-theoretical

Numeerisesti pääomaerot voivat olla suuret, mutta elintasoerot ovat nyt paljon siedettävämmät kuin menneisyydessä
Perintö- ja pääomaverot olisivat raskas negatiivinen kannuste tuottavalle työlle ja pääoman sijoittamiselle tuhlaamisen sijaan

http://www.zerohedge.com/news/2014-05-29/peter-schiff-slams-pikettymania

Superrikkaat voisivat suostua verosysteemeihin; kyllä he ne pystyvät kiertämään ja joka tapauksessa ne pönkittäisivät systeemiä, jossa he pysyvät huipulla

http://www.zerohedge.com/news/2014-04-28/critique-pikettys-solution-widening-wealth-inequality

[Micke90]

Kansainvälisen pääomaveron ongelma on lähinnä se, että miksi sitä kerättäisiin ja kenelle se maksettaisiin. Itse en ainakaan haluaisi maksaa veroa turhan takia jollekin kasvottomalle maailmanhallitukselle. Euroopan hallituksessa on tarpeeksi kestämistä.

[JNappula]

NRO:nkin kirjoittava Jonah Goldberg kirjoitti äskettäin kolumnin jossa hän arvostelee Pikettya ja hänen kohuteostaan:

http://www.commentarymagazine.com/article/mr-pikettys-big-book-of-marxiness/

[RP]

Zero Hedge -käsittelyä:

Pikettyn perusluvut on kyseenalaistettu; Englannin kohdalla kehitys näyttäisi olevan menossa toiseen suuntaan kuin Piketty väittää. (liitekuva)

http://www.zerohedge.com/news/2014-05-24/piketty-fudged-his-wealth-data-progressives-still-support-his-compelling-theoretical

Pikettyhän vastasi tuohon kritiikkiin
http://www.voxeu.org/article/factual-response-ft-s-fact-checking

Perintö- ja pääomaverot olisivat raskas negatiivinen kannuste tuottavalle työlle ja pääoman sijoittamiselle tuhlaamisen sijaan

Nykyisessä työllisyystilanteessa rahan tuhlaaminen (= työllistäminen) ei sekään oilisi niin paha juttu...
Yhdysvalloissa veroasteet olivat selvästi nykyistä korkeammat toisen maailman sodan jälkeen, eikä se näyttänyt estävän tuottavaa työtä ja pääoman sijoittamista.

[Mehud]

Talouskasvun on tänä päivänä pakko mennä eteenpäin, koska väestöräjähdys vaatii sitä tai nykytilaan jääminen olisi taloudellista kiihtyvää taantumista ja kurjuuden vieläkin nopeampaa lisääntymistä.

"Piketty pitää pohjoismaista hyvinvointivaltiota amerikkalaisen unelman huipentumana. Meikäläisissä oloissa on voinut menestyä, vaikka vanhemmat olisivat vähävaraisia. Suomessa ilmainen peruskoulu ja yliopistokoulutus ovat taanneet etenemisväylän, joka on luonnostaan tasannut eriarvoisuutta.

Unelman kaava on vaarassa hävitä finanssikeinottelun tuuliin."

Piketty on yllä olevassa lausumassaan oikeassa siinä, että pohjoismaalainen hyvinvointivaltio on amerikkalaisen unelman huipentuma, koska kaikilla on ollut periaatteessa sama mahdollisuus menestyä suomalaisen koulutusjärjestelmän ansiosta, mutta siihen tuon viittauksen oikeellisuus loppuukin.

Pohjoismaiden ylivoimaisuus on perustunut mm. em. koulutusjärjestelmään ja poliittiseen vakauteen, sekä yhteiseen arvomaailmaan. Väite unelman haihtumisesta taivaan tuuliin finanssikeinottelun ansiosta on kerrassaan kestämätön. Tämä "finanssikeinottelu", jolla hän käsittääkseni tarkoittaa sijoittajan pyrkimystä saada sijoitukselleen tuottoa, on tuhansia vuosia ollut yksi selviytymisen ehto ja suomi on huikeasti jälkijunassa esim. ruotsin kansalaisten "finanssikeinottelusta" osakeomistusten suhteen (suomessa 20% ja ruotsissa 80% kansalaisista omistaa osakkeita).

Miten näin erisuhtaisesti sijoittavilla kansoilla voi olla niin yhteneväinen tulevaisuus Pikettyn mielestä? Syynä ei suinkaan ole "finanssikeinottelu" vaan kansalaisten omistaman omaisuuden ja hyvinvoinnin jakaminen ulkopuolisille valtioille, kansoille ja ihmisille. Koska pohjoismaat ottavat maahan kaikin puolin kyvytöntä väkeä, maksavat heille vastikkeettomasti suoraa rahaa, sekä kylvävät rahaa ulkomaalaisiin "projekteihin" saamatta vastinetta, on talouskasvun pakosta olla nopeasti kasvavaa.

Tällä menolla pohjoismaita kohtaa kiihtyvä rapistuminen kaikilla tasoilla, ellei talouskasvu ole huikeasti nousevaa. Liian vähän tekeviä ihmisiä, liian montaa ruokittavaa suuta kohden.

Sinä, minä ja Hentun Liisa olemme kärsimässä itse aiheutetusta dekadenssistä, koska valitsemamme päättäjät haluavat tänne ihmisiä olemaan mukana alati kurjistuvassa suomessa. Kerro tulevaisuudessa hauskoja juttuja lastenlapsillesi muinaisesta hyvinvointi suomesta ja mieti vastausta, kun he kysyvät, "Miksi meillä ei ole asiat enää niin hyvin?"

"Talouselämän moraali suosii keveästi verotettuja vapaamatkustajia. Yritykset käyttävät tilannetta hyväkseen. Pääomia pakenee veroparatiiseihin, jolloin yhteiskunnan palveluiden kuten terveydenhoidon, koulutuksen ja sosiaaliturvan veropohja uhkaa huveta."

Pikettyn sokeus jatkuu ylläolevassa. Itse väittäisin että poliittinen eliitti suosii ilmaiseksi ylläpidettyjä vapaamatkustajia ja niiden tänne tuomista, sekä heidän elättämistään ulkomailla. Vapaamatkustajat käyttävät tilannetta hyväkseen. Pääomia pakenee KELAn kautta vapaamatkustajien taskuihin ja kotimaihin, jolloin yhteiskunnan palveluiden kuten terveydenhoidon etc. veropohja uhkaa huveta.

Miksi älyllinen epärehellisyys ei ole rangaistavaa?

[Salvation]

Talouskasvu perustuu mielestäni pohjimmiltaan yhä suurempaan kulutukseen, joka taas pohjautuu yhä suurempaan väestöön. Kuulostaa huonolle yhtälölle.

[vade_w]

Talouskasvu perustuu mielestäni pohjimmiltaan yhä suurempaan kulutukseen, joka taas pohjautuu yhä suurempaan väestöön. Kuulostaa huonolle yhtälölle.

Talouskasvu on huono hyvinvoinnin mittari ja perustuu lähinnä kakun infiniittiselle jakamiselle. Ja kuten moni viisas tietää kertoa ikuisuuden käsite on yksi filosofian suurista ongelmista.

[BeerBelly]

Yhdysvalloissa veroasteet olivat selvästi nykyistä korkeammat toisen maailman sodan jälkeen, eikä se näyttänyt estävän tuottavaa työtä ja pääoman sijoittamista.

Ainakin liittovaltio keräsi veroina ja veroluonteisina vain hieman suuremman osuuden BKT:sta 1946 (17,2%) kuin 2013 (16,7%). Paljon ansaitsevien tuloveroasteet olivat nykyistä selvästi korkeammat, jos sitä tarkoitit.

[KJ]

Eihän tuossa Kalevan kirjoituksessa ole päätä eikä häntää: Piketty ei ole koskaan väittänyt, että vain talouskasvu vie eteenpäin. Edes Kalevan omassa kirjoituksessa otsikko ei kohtaa leipätekstiä.

Otsikko perustuu toimittajan omaan tulkintaan: Tutkimuksen perusteella voikin päätellä, että reaalitalouteen perustuva talouskasvu on paras keino. Silloin hyödykkeitä tuotetaan ja kulutetaan, ja silloin myös uskalletaan investoida.

Ööh, reaalitalouteen perustuva talouskasvu. No shit, onko sellaistakin talouskasvua, jota ei perustuisi reaalitalouteen?

Silloin hyödykkeitä tuotetaan ja kulutetaan Älä, noinko pääsee käymään.

ja silloin myös uskalletaan investoida. No jopas on: tuotanto ja kulutus lisää uskallusta investoida.

Aina kun maakuntalehtien toimittelijat kirjoittavat taloudesta, niin onhan siinä jonkinlainen myötähäpeän ja myötäelämisen meininki.

[Aktiivieläin]

Yhdysvalloissa veroasteet olivat selvästi nykyistä korkeammat toisen maailman sodan jälkeen, eikä se näyttänyt estävän tuottavaa työtä ja pääoman sijoittamista.

Ainakin liittovaltio keräsi veroina ja veroluonteisina vain hieman suuremman osuuden BKT:sta 1946 (17,2%) kuin 2013 (16,7%).

Tuo on todella hämmästyttävää, mikäli pitää paikkansa. Tulee muistaa se poliittinen konteksti, että Yhdysvaltain nykyisessä poliittisessa elämässä äänessä on näkemys, jonka mukaan korkeat verot (hyvätuloisille) ovat tuhoamassa amerikan. Odottaisin tuon osuuden vähintään tuplaantuneen 1940-luvulta. Tosin mukana eivät liene vakuutusluonteiset maksut kuten terveydenhuolto, mutta numeroita on silti pidettävä alhaisina. Lisäksi 1946 toinen maailmansota oli vasta päättynyt ja poikkeamia varustelumenoissa ei näy. No, analyysin paikka.

Pikettyn kirjaa en ole lukenut. Luin hyvän arvostelman sen väitetyistä heikkouksista, mutten nyt millään löydä sitä (Brad deLong listasi näkökohdat jossain verkkosivullaan). Perusnäkemystä, jonka mukaan pääoma kasautuu tulojakauman yläpäähän, pidän oikeana. Yksi melko yksinkertainen testi sille on, miten hyvin 80-luvun
'trickle down' -talousajattelu on toiminut. Jos elää täysin erillisessä rinnakkaistodellisuudessa ja irrallaan kaikesta saatavilla olevasta aineistosta, niin sen voinee sanoa toimivan hyvin. Toisekseen miksi meidän olisi koskaan pitänyt olettaa, ettei pääoma kasaudu tulojakauman yläpäähän? Oliko ajatukselle muita kuin ideologisia perusteita? Tietääkseni sellaista tasapainoa ei tunneta makrotaloustieteen puolella, ettei säätelemättömillä markkinoilla synny ennen pitkää poliittiseen järjestelmään pesiytyvää yläluokkaa. Pikemminkin yläluokka on ollut aina olemassa muodossa tai toisessa, ja ellei poliittista järjestelmää ole, yläluokka ennen pitkää luo sen etujensa suojelemiseksi. Tässä mielessä parlamentaarinen demokratia on eurooppalaista sääty-yhteiskuntaa seurannut anomalia, joka on väistämättä aina altis muuttumaan yläluokan etujen käsikassaraksi.

Kannatan markkinataloutta, mutten kuvittele markkinoiden ikään kuin taikaiskusta ratkaisevan kaikkia ongelmia. Markkinatalous on pragmaatikon näkökulmasta ainoastaan huonoista talousjärjestelmistä paras.  Sen rinnalle tarvitaan muita järjestelmiä tasoittamaan sen epäkohtia.

Lisäys: en ole lukenut Kalevan kirjoitusta kirjasta. Nimimerkki KJ:n kuvauksesta voisi päätellä, ettei toimittaja ole lainkaan ymmärtänyt Pikettyn kirjassaan esittämiä teesejä.

Ah, siellähän se juttu löytyi heti ketjun alussa. Olen iloinen että viittaus veroparatiiseihin löytyy, koska ihmiset eivät tunnu ymmärtävän miten vakavasta ongelmasta maailmantaloudelle niissä on kysymys. Pelkästään kehitysavun varassa olevista maista katoaa vuosittain huomattavasti enemmän pääomaa veroparatiiseihin kuin lännestä suunnataan niihin kehitysapua, eivätkä länsimaatkaan ole vaikutukselta suojassa (ja olen argumentoinut kevyen rahapolitiikan puolesta pelkästään sen vuoksi, että kyseistä laiskaa pääomaa on niin paljon).

[Sibis]

Varallisuus todellakin kertyy, eikä ihme. Pörssin tuotto on historiallisesti jotain 10% luokkaa, joten omaisuuden tuplaaminen kestää rapiat seitsemän vuotta. Siis jos on mitä tuplata.

Itse en ole seitsemässä vuodessa tuplannut

Päinvastoin olen hävinnyt yli puolet satsauksista.

Kotikutoinen talouskasvu BKT ei mitään kerro!

Vaihtotase ollessaan positiivinen on AINOA mittari hyvinvoinnin lisäämiseen.

[Aktiivieläin]

Vaihtotase ollessaan positiivinen on AINOA mittari hyvinvoinnin lisäämiseen.

Sekä väärin että mahdoton ideana.

[Alkuasukas]

Itse en ole seitsemässä vuodessa tuplannut

Päinvastoin olen hävinnyt yli puolet satsauksista.

Miten tämä on mahdollista? OMX 25-indeksi on noussut 65% viimeisen 5 vuoden aikana. Yritikö olla nokkela ja sijoitit suoraan yksittäisiin osakkeisiin?

[Miniluv]

Keskuspankkiirien kavereilleen pumppaama fiatraha päätyy sinne yläportaan taskuihin ja näin syntyneet kuplat näkyvät sijoitusomaisuutta omistavien varallisuusluvuissa.

Vakaa raha pitäisi varallisuuseroja kurissa.

[Sibis]

Itse en ole seitsemässä vuodessa tuplannut

Päinvastoin olen hävinnyt yli puolet satsauksista.

Miten tämä on mahdollista? OMX 25-indeksi on noussut 65% viimeisen 5 vuoden aikana. Yritikö olla nokkela ja sijoitit suoraan yksittäisiin osakkeisiin?

Mistä olisin saanut varat ostaa koko orkesterin?

[Alkuasukas]

Indeksiä/indeksejä saa osuuksina. Nordnetillä nykyään OMX-indeksi ilman kuluja.

[Sibis]

Vaihtotase ollessaan positiivinen on AINOA mittari hyvinvoinnin lisäämiseen.

Sekä väärin että mahdoton ideana.

Kasinopöydässä on tapana antaa "kymmenyksiä" jakajalle kun voittoa tulee.

Mutta en herranjestas sentään lähde pankkiautomaatista nostamaan varoja jotta jakaja saisi "manun illallisen".

Voitoista sensijaan on helpompi sponssata.

Suomen valtionvelka nyt
93 537 543 297,51 euroa
Vaihtotaseesta en tiedä.

[Aktiivieläin]

Vaihtotase ollessaan positiivinen on AINOA mittari hyvinvoinnin lisäämiseen.

Sekä väärin että mahdoton ideana.

Vaihtotaseesta en tiedä.

Et selvästikään. Tuolta löytyy jotain:

https://uk.answers.yahoo.com/question/index?qid=20070912092719AA2eUTU
http://emi1777.hubpages.com/hub/trade-surpluses-and-trade-deficits-for-dummies

Keskusteluissa törmää toistuvasti ilmiöön, että joku väittää varmaksi jotain ilman etukäteen tehtyä selvitystyötä. Jos maailma olisi pelkällä arkijärjellä selitettävissä, niin mihin tarvittaisiin mitään asiantuntemusta erityisaloilla?

Ok, positiivinen vaihtotase voi olla hyvä juttu. Entä kun kaikki maat ajavat yhtä aikaa positiivista vaihtotasetta? Toivottavasti olet tietoinen siitä tilinpidollisesta ominaisuudesta, että jossain täytyy samaan aikaan olla vastaava vaihtotaseen alijäämä, mikäli yhdessä maassa on ylijäämä.

Älä vain sano, ettet tullut ajatelleeksi sitä.

[törö]

Keskuspankkiirien kavereilleen pumppaama fiatraha päätyy sinne yläportaan taskuihin ja näin syntyneet kuplat näkyvät sijoitusomaisuutta omistavien varallisuusluvuissa.

Vakaa raha pitäisi varallisuuseroja kurissa.

Sääntelyn purkaminen ne rahat sinne yläportaan taskuihin on vienyt, sillä casino-taloudessa parhaat pelurit saavat suurimmat voitot.

Rahan pumppaaminen johtuu lähinnä siitä, ettei keskuspankeilla ole sääntelyn puutteen takia ihmeemmin mahdollisuuksia vaikuttaa talouteen. Lähinnä ne vekslaavat valuutan määrän ja viitekoron kanssa.

Tilanteelle ei kumminkaan mahda mitään niin kaukan kuin tuulipukurahvaskin on pelissä mukana. Jos ylimääräistä rahaa ei löydy niin ainakin eläkerahastojen tuotto kiinnostaa kovasti. Lantapuntit ovat jopa kirjanneet puolueohjelmaansa, että maaseudun tulevaisuus on kasvurahastojen varassa.

[Trendkill]

En ole lukenut Pikettyn teosta ja luultavasti en edes lue. Vastaan tulleista referaateista ja arvosteluista tulin lähinnä hämmentyneeksi: mistä tämä hype? Mitä sellaista uutta Piketty tarjoaa, jota Marx tai Keynes ei olisi esittänyt? Onko Piketty vasemmistolle jonkinlainen uusi guru vanhalla, moneen kertaan kuullulla sisällöllä.

[Aktiivieläin]

En ole lukenut Pikettyn teosta ja luultavasti en edes lue. Vastaan tulleista referaateista ja arvosteluista tulin lähinnä hämmentyneeksi: mistä tämä hype? Mitä sellaista uutta Piketty tarjoaa, jota Marx tai Keynes ei olisi esittänyt? Onko Piketty vasemmistolle jonkinlainen uusi guru vanhalla, moneen kertaan kuullulla sisällöllä.

Kun en ole kirjaa lukenut, puhun referaattien varassa. Tietääkseni Pikettyn lähtökohta on kunnianhimoinen: hän kertoo, miten aikamme kapitalismi toimii ja mitä siitä käytännössä seuraa. Tosin tuo kunnianhimoinen tavoite on makrotaloustieteellä yleensä, siis kysyä miten maailma toimii. Piketty on ennen muuta taloustieteilijä. Jos taloustiede ei kiinnosta, niin ei varmaan kannata lukea.

Keynesiä muuten ei nykykontekstissa millään voisi kutsua vasemmistolaiseksi, ellei hänen ajatuksiaan hylkivän poliittisen spektrin laita olisi niin irrallaan todellisuudesta. Keynes vain sattui esittämään todellisuudesta kuvan, joka ei mahdu yhden ainoan ideologian kuvaan maailmasta ja sen taloudellisista lainalaisuuksista.

[Miniluv]

Keynesiä muuten ei nykykontekstissa millään voisi kutsua vasemmistolaiseksi, ellei hänen ajatuksiaan hylkivän poliittisen spektrin laita olisi niin irrallaan todellisuudesta. Keynes vain sattui esittämään todellisuudesta kuvan, joka ei mahdu yhden ainoan ideologian kuvaan maailmasta ja sen taloudellisista lainalaisuuksista.

Aktiivieläimen paras ja ainoa teema: kuinka siellä laidalla ollaan irrallaan todellisuudesta. Samaan aikaan nykykeynesiläisten ympärillä maailma luhistuu. Teoriat säilyvät onneksi ehjinä.

[Aktiivieläin]

Keynesiä muuten ei nykykontekstissa millään voisi kutsua vasemmistolaiseksi, ellei hänen ajatuksiaan hylkivän poliittisen spektrin laita olisi niin irrallaan todellisuudesta. Keynes vain sattui esittämään todellisuudesta kuvan, joka ei mahdu yhden ainoan ideologian kuvaan maailmasta ja sen taloudellisista lainalaisuuksista.

Aktiivieläimen paras ja ainoa teema: kuinka siellä laidalla ollaan irrallaan todellisuudesta. Samaan aikaan nykykeynesiläisten ympärillä maailma luhistuu. Teoriat säilyvät onneksi ehjinä.

Wikipedia kertoo Keynesistä seuraavan henkilökuvan:

Keynes used the word "niggers" to refer to black people in casual conversations.[118] However, this term was often used neutrally in British circles at that time, and was not necessarily an expression of negative feelings, as when, for example, he wrote to Duncan Grant that "the only really sympathetic and original thing in America are the niggers, who are charming".[119] Nonetheless fellow British observers recount being shocked by some statements he made, such as the following, apropos the Washington summer: "It's far too hot. Much too hot for white men. All right for niggers."[118] He also wrote that there was "beastliness in the Russian nature" as well as "cruelty and stupidity", and other comments which may be construed as anti-Russian.[120] Some critics, such as Rothbard, have sought to infer that Keynes had sympathy with Nazism, and a number of writers have described him as antisemitic. Keynes's private letters express portraits and descriptions some of which can be characterised as antisemitic, others as philosemitic.[121][122] Scholars have suggested that these reflect clichés current at the time that he accepted uncritically, rather than any racism.[119] Keynes had many Jewish friends, including Isaiah Berlin and Piero Sraffa.[123][124] Keynes several times used his influence to help his Jewish friends, most notably when he successfully lobbied for Ludwig Wittgenstein to be allowed residency in the United Kingdom explicitly in order to rescue him from being deported to Nazi-occupied Austria. Keynes was, furthermore, a supporter of Zionism, serving on committees supporting the cause.[119]

Poliittisesti mies vaikuttaa venäläiskriittiseltä, israelmyönteiseltä, öh, roturealistilta? Oli miten oli, ei hänestä saa leipomallakaan nykyajan vihervassaria. Peribrittiläiseltä vanhan ajan patriootilta vaikuttaisi minusta ennemminkin. Vasemmistolaiseksi Keynes muuttui vasta, kun osa taloustieteilijöistä kielsi epämieluisiksi kokemansa faktat talouden prosesseista.

[Miniluv]

Väliä on sillä, mitä porukkaa nykykeynesiläiset ovat, ei sillä, mitä lordi joskus rupatteli aatelisten ajanvieton lomassa.

Täytyy kyllä sanoa, ettei voi tietää, olisiko Keynes nykykeynesiläisten kanssa enää kovinkaan samoilla linjoilla.

[-PPT-]

Tuo on kieltämättä omituinen piirre suomalaisessa yhteiskunnassa kuinka ihmiset pääsääntöisesti mielummin makuuttavat rahojansa lähes nollakorkoisilla tileillä kuin ostaisivat osakkeita. Lieneekö jonkinlainen jäänne puolisosialismista missä elettiin vuosikymmenien ajan?

[Trendkill]

Kun en ole kirjaa lukenut, puhun referaattien varassa. Tietääkseni Pikettyn lähtökohta on kunnianhimoinen: hän kertoo, miten aikamme kapitalismi toimii ja mitä siitä käytännössä seuraa. Tosin tuo kunnianhimoinen tavoite on makrotaloustieteellä yleensä, siis kysyä miten maailma toimii. Piketty on ennen muuta taloustieteilijä. Jos taloustiede ei kiinnosta, niin ei varmaan kannata lukea.

Niin, eli toisin sanoen hän ei juurikaan tuo mitään uutta, vaan toistelee vanhoja ennestään tuttuja ajatuksia. Kysyinkin mistä hype, kun otetaan huomioon se, että tutkimustulokset ovat aika ennalta-arvattavia moneltakin kantilta.

Käsittääkseni Piketty edustaa poliittista taloustieteen linjaa, vastakohtana "atomistiselle" taloustieteelle. Piketty vaikuttaa vasemmistolaiselta, ja hän ehdotti globaalia progressiivista pääomaveroa ratkaisuksi kapitalismin pahimpiin ongelmiin.

Minua ei sinänsä kiinnosta Piketty, vaan hänestä noussut hype.

Keynesiä muuten ei nykykontekstissa millään voisi kutsua vasemmistolaiseksi, ellei hänen ajatuksiaan hylkivän poliittisen spektrin laita olisi niin irrallaan todellisuudesta. Keynes vain sattui esittämään todellisuudesta kuvan, joka ei mahdu yhden ainoan ideologian kuvaan maailmasta ja sen taloudellisista lainalaisuuksista.

Oleellista on se, että Keynes on nykyajan vasemmiston eräänlainen oppi-isä. Kun taas oikeistolaiset vierastavat selvästi enemmän hänen ajatuksiaan. Puhun tässä vasemmistosta merkityksessä 'sosialisti' ja oikeistosta merkityksessä 'markkinaliberaali'/'uusliberaali'.

En siis puhu siitä, että mitä Keynes mahdollisesti oli jossain vaiheessa elämäänsä, vaan siitä, että mitä hän käytännössä tänä päivänä poliittisessa mielessä edustaa.

[Miniluv]

Kysyinkin mistä hype

Sama hype kuin siinä, että Dan Koivulaakson uusin kirja saa ilmaista tilaa Voima-lehdessä.

[RP]

Niin, eli toisin sanoen hän ei juurikaan tuo mitään uutta, vaan toistelee vanhoja ennestään tuttuja ajatuksia. Kysyinkin mistä hype, kun otetaan huomioon se, että tutkimustulokset ovat aika ennalta-arvattavia moneltakin kantilta.

Keskeisin väitehän on, että maailma on palaamassa vanhaan järjestykseen, jossa varallisuus on lähinnä keskittynyt niille, joidenka vanhemmatkin olivat rikkaita. 1930-luvun laman ja sodan jälkeisen ajan uusi trendi olisivatkin vain välikaineen häiriö, ja uusi vähemmän egaqlitäärinen maailma olisi, no suunilleen sama kuin se wanha maailma.

Krittikki on (parempi ja huonompi) on kyllä nähdäkseni koskettanut sitä, onko Piketty oikeassa, ei sitä, että väite olisi ollut jotenkin itsestään selvä.'markkinaliberaali'/'uusliberaali'.

[Sibis]

Aktiivieläin;
"Ok, positiivinen vaihtotase voi olla hyvä juttu. Entä kun kaikki maat ajavat yhtä aikaa positiivista vaihtotasetta? Toivottavasti olet tietoinen siitä tilinpidollisesta ominaisuudesta, että jossain täytyy samaan aikaan olla vastaava vaihtotaseen alijäämä, mikäli yhdessä maassa on ylijäämä.

Älä vain sano, ettet tullut ajatelleeksi sitä.

positiivinen vaihtotase voi olla hyvä juttu
- Kyllä koska silloin sponssia voi maksaa omalle kansalle, YK ja EU-lle ja kehitysmaille. Ei siis velkarahalla.

"Entä kun kaikki maat ajavat yhtä aikaa positiivista vaihtotasetta?"
- niinhän kaikki maat pyrkivät tekemään taatakseen kansalleen/(hallitsijoilleen!) hyvinvoinnin.

"Älä vain sano, ettet tullut ajatelleeksi sitä."
- en mä nyt ole niin tyhmä miltä näytän.

Kertonet minulle miksi öljyvaltiot, Japani, Kiina, Norja ym. hakevat ja satsaavat vaihtotaseen positiiviin? Jotkut gepardit toki kahmivat mutta usein taviskansa hyötyy.

Suomen kansa hyötyisi positiivisesta vaihtotaseesta!

[Roope]

Tuntuuko, että vauraus kasautuu liian harvoille? Ranskalainen tähtiekonomisti Thomas Piketty on samaa mieltä

Thomas Piketty on palannut – ja vaarallisempana kuin koskaan.

Näin julisti konservatiivinen brittilehti The Telegraph syksyllä 2019, kun taloustieteilijä Thomas Pikettyn uutuuskirja Pääoma ja ideologia julkistettiin.

Nyt teos on julkaistu suomeksi. Lähes tuhatsivuinen järkäle ilmestyi tänään tiistaina.

Mutta mikä Pikettyssä oikein on "vaarallista"?

Ainakin kaksi asiaa: Piketty pitää talousjärjestelmään tehtäviä muutoksia välttämättöminä ja hän on tähti, jolla on vaikutusvaltaa.

Yle tutustui Pikettyn uutuuskirjan keskeisiin väittämiin.

[...]

Piketty osoittaa laajaan tilastoaineistoon perustuen, että tuloerot ovat maailmanlaajuisesti kasvaneet 1980-luvulta lähtien, kun pääomat vapautettiin ja kapitalismin nykyvaihe alkoi.

Tätä vaihetta Piketty nimittää hyperkapitalismiksi. Hänen mukaansa se uhkaa johtaa romahdukseen, ellei tulonjakoa muuteta tasaisemmaksi.

Piketty sanoo olevansa globalisaation kannattaja. Mutta hänen mukaansa kansainvälisen verotuksen on oltava tiukempaa, jotta rahan liikkeistä saatavat hyödyt jakautuisivat tasaisemmin.

– Pääoman vapaa liikkuvuus ei pudonnut taivaasta. Se sovittiin kansainvälisillä sopimuksilla, ja meidän täytyy kirjoittaa uudelleen nuo sopimukset, Piketty sanoo kustantajan tiedotteessa.

Leijonanosa talouskasvusta on vuosina 1980–2018 kasautunut maailman rikkaimmalle prosentille, Piketty osoittaa. Tämä johtuu muun muassa siitä, että pääomia on helppo siirrellä kevyen verotuksen perässä.

Pikettyn mielestä omistusten pitäisi olla avoimia ja verotuksen yhtenäistä, jotta kaikkein vahvimmatkin taloustoimijat osallistuvat yhteiseen hyvään.

[...]

Pikettyn huolena on, etteivät monet ihmiset koe hyötyneensä lainkaan globalisaatiosta tai Euroopan unionista. He jäävät osattomiksi koulutus- ja talouseliittien väliin.

Tässä piilee Pikettyn mukaan populismin ja äärilaitojen politiikan vahvistumisen vaara. Poliittinen keskustelu valtion tehtävistä on Pikettyn mukaan kaventunut lähinnä rajavalvonta- ja identiteettikysymyksiin.

Sanaa "populismi" Piketty ehdottaa poistettavaksi kokonaan.

– Populismikeskustelun pahin seuraus on se, että se ruokkii uusia identiteettikonflikteja ja tyrehdyttää kaiken rakentavan pohdinnan, Piketty väittää.

[...]

– Piketty on ollut uraauurtava erityisesti pitkän aikavälin eriarvoistumiskehityksen mittaamisessa, sanoo Tukholman yliopiston taloustieteen professori Markus Jäntti.

– Hän on hyvä tarinankertoja, avoin erityyppisille lähteille ja hyvin laaja-alainen. Piketty yhdistää eri tieteenaloja taloustieteilijälle tyypilliseen materiaaliin, kuten kansantaloustieteen tilinpitoon.

[...]

Tieteen tähtinimet ovat maailmanlaajuisen suurennuslasin alla. Pikettyn teesit ovat herättäneet valtavasti keskustelua, ja osa taloustieteilijöistä on kritisoinut hänen päätelmiään ja ratkaisujaan löyhiksi.

Myös pääomien vapauttamisen hyviä puolia korostavat poliitikot ovat suhtautuneet Pikettyyn nihkeästi.

Jäntin mukaan yksittäisistä asioista löytyy aina keskusteltavaa, erityisesti kun työ on hyvin laaja-alaista. Hän myöntää, ettei ole itsekään kykenevä arvioimaan kaikkia Pikettyn käyttämiä tieteenaloja.

Jäntin mielestä Pikettyn suuri merkitys on keskustelun herättämisessä ja siinä, että Piketty pyrkii löytämään ratkaisuja.

– Minusta hän on tehnyt ison yhteiskunnallisen palveluksen. Ellei hän olisi tehnyt tällaista työtä, näistä asioista ei keskusteltaisi lainkaan.

Yle 9.4.2024

Telkkarijutun ja nettijutun näkökulma suunnilleen se, että Piketty on tähti. Ei sanaakaan hänen esittämistään äärivasemmistolaisista ratkaisuista, jotka Jäntin jälleen kerran annetaan kuitata sillä, että "Pikettyn suuri merkitys on keskustelun herättämisessä". Siis minkä keskustelun, kun Pikettyn ajaman politiikan sijaan Jäntti puhuu mieluummin vaikka siitä, että ei ole koskaan ollut kommunisti, vaikka on ollut SKDL:n jäsen.

[Penan kaveri Eki]

Ranskalainen tähtiekonomisti Thomas Piketty on samaa mieltä

Tirsk boldaukselle.

Piketty heilaa kommunismia ja suomennuksen on tehnyt "tarkastanut" vasemmalle kallellaan oleva Markus Jäntti. Jos olet Pikettyn kanssaan eri mieltä, niin olet suomiklatuuran mielestä vähintäänkin paatunut fasisti, todennäköisesti jotain vielä pahempaa.

Harmi, että tämä kirja ei ole enää saatavilla:

De tio sämsta ekonomiska teorierna - Från Keynes till Piketty
    https://www.antikvaari.fi/k/wahlroos-bjorn/de-tio-samsta-ekonomiska-teorierna/001c1766df7e793858d65f64

Tähän tietysti sellainen sivuhuomautus, että Nalle "fanitti" Keynesiä, koska Kaynes kuvasi miten talous käytännössä toimii.
    https://fi.wikipedia.org/wiki/John_Maynard_Keynes


Ihmetyttää, että uutistoimisto alentuu Asterix & Obelix -tyylisin puhekuplaruusuin toistamaan kustannettua viestiä:

Talouskeskustelun ylistetty rocktähti Thomas Piketty tarjoaa nyt suomeksi ilmestyvässä kirjassaan tärkeitä ratkaisuja yhteiskunnalliseen umpikujaamme
Kirjan suomennos on ollut suurhanke, jota on vetänyt taloustieteilijä Markus Jäntti. Jäntti on Tukholman yliopiston taloustieteen professori. Hän on toiminut myös Helsingin yliopiston julkistalouden professorina ja Åbo Akademin taloustieteen professorina.

https://www.sttinfo.fi/tiedote/70122856/talouskeskustelun-ylistetty-rocktahti-thomas-piketty-tarjoaa-nyt-suomeksi-ilmestyvassa-kirjassaan-tarkeita-ratkaisuja-yhteiskunnalliseen-umpikujaamme?publisherId=69817158&lang=fi


Johon Nalle:

Kun joku ääliö vasemmalta esittää veronkorotuksia" – Björn Wahlroos kertoo, mitä Suomessa ei tajuta

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/ad79a8c1-277b-4282-9e11-c349850ffaff

Ja Roopen viestissä mainittu Jäntin vastapallo:

Taloustieteilijä Markus Jäntti vastaa Björn Wahlroosin herjoihin: En ole koskaan ollut kommunisti – ja tiedän mitä Nalle oikeasti pelkää ...

https://demokraatti.fi/taloustieteilija-markus-jantti-vastaa-bjorn-wahlroosin-herjoihin-en-ole-koskaan-ollut-kommunisti-ja-tiedan-mita-nalle-oikeasti-pelkaa

[ApuaHommmaan]

Talous toimii nykymaailmassa pääosin niin, että aidoilta tekijöiltä viedään ilmaiseksi aito lisäarvo, ja sitten sen kääritään kakkapaketiksi turhakkeiden rikastuttamiseksi.

Toimii erityisen huonosti nollakasvua jyskyttävässä Suomessa.

Aito tutkimus, open source jne.

[Nikolas]

Jäntti voi kuittailla takaisin Wahlroosin menneisyydestä, mutta ei sekään varsinaista asiaa muuksi muuta: Jos verotuksella ahkerat yrittäjät ja kapitalistit savustetaan ulos maasta pääomineen, siellä jossain ulkomailla he sitten ovat, eikä takaisin houkutteleminen ole helppoa. Siinä missä ansiotulojen verottaminen ja koko verokiila karkottavat ulos maasta työvoimavaltaista vientiteollisuutta, muut tuloverot (pääomatuloverot, osinkoverot, perintöverot, jne.) karkottavat omistajia ja etenkin omistusta, siten että entistä enemmän suomalaisille tärkeän pääoman omistus löytyy ulkomailta. Suomi muuttuu vähitellen yhä enemmän tytäryhtiötaloudeksi. En tiedä, haluaako joku sitä, mutta minä ainakaan en halua.

[Dangr]

 

[Miniluv]

One answer is that taxes in the 50s weren't really high. Yes, the top marginal tax rate was 90%, but it applied to almost no one. What matters more is the average marginal tax rate – that is, the average rate paid on the next dollar of earned income. That figure tells you more about the incentives facing individuals working in the economy.

And based on data from a 2009 study by Robert Barro and Charles Redlick, the good old days in terms of economic growth were also pretty good in terms of taxes. Barro and Redlick calculated average marginal tax rates inclusive of federal income taxes, Social Security taxes, and state income taxes. In the 1950s, the average marginal rates equaled just 25%, versus 37% in the 2000s.

1950-luku ja korkea verotus? Ei oikeastaan.

https://www.aei.org/economics/public-economics/were-taxes-really-higher-in-the-1950s/

[Dangr]