Suomalaista muslimi-identiteettiä rakentamassa (väitöskirja)

[Kemolitor]

Mielenkiintoinen väitöskirja tulossa:

Suomalaista muslimi-identiteettiä rakentamassa

Tuoreessa väitöstutkimuksessa analysoidaan suomalaista islamin uskonnonopetusta.

Väittelijä Inkeri Rissanen on selvittänyt, miten oppilaiden uskonnollisen identiteetin kehittymistä tuetaan islamin uskonnonopetuksessa. Hän tarkastelee, kuinka oppilaat käsittelevät sekä kohtaavat uskonnollista ja kulttuurista erilaisuutta, ja minkälaiset ideologiset vaikutteet ovat muokanneet oppilaiden käsitystä erilaisuudesta ja suvaitsevaisuudesta.

− Islamin uskonnonopetuksessa suvaitsevaisuuteen kasvatettiin uskonnon kautta. Liberaaleja arvoja tulkittiin islamilaisessa viitekehyksessä ja oppilaille opetettiin, että hyvä muslimi on myös hyvä kansalainen, Rissanen kertoo väitöstiedotteessaan.

Tutkimuksessa oppilaiden tavat käsitellä erilaisuutta ja suvaitsevaisuutta paljastivat, että uskontojen välisen erilaisuuden, uskontojen sisäisen erilaisuuden ja kulttuurisen erilaisuuden kohtaamiseen liittyvät haasteet ovat erilaisia ja vaativat tasapainottelua erilaisista viitekehyksistä tulevien suvaitsevaisuuskäsitysten kesken.

Sekä opettajat että oppilaat neuvottelivat islamilaisen tradition ja liberaalien arvojen välillä. Liberaaleja koulutuksellisia arvoja käsiteltiin islamilaisessa viitekehyksessä ja islamilaista traditiota suhteessa tämänhetkiseen yhteiskunnalliseen yhteyteen.

− Näissä neuvotteluissa islamin opetus toimi tilana, jossa rakennettiin suomalaista muslimi-identiteettiä, edistettiin rauhallisen ja oikeudenmukaisen monikulttuurisen yhteiskunnan kehitystä sekä tuettiin muslimioppilaiden integraatiota suomalaiseen yhteiskuntaan, Rissanen tiivistää.

Kokonaisuudessaan uskonnon opettajilla on hänen mukaansa merkittävä rooli uskonnollisten traditioiden sekä uskonnon ja kansalaisuuden välisen suhteen tulkitsijoina.

- He ovat uskontopoliittisia toimijoita ja vaikuttajia, joiden vastuullinen tehtävä edellyttää kykyä itsereflektioon ja opetuksen lähtökohtien avoimeen tunnustamiseen, Rissanen jatkaa.

Tutkimuksen aineisto kerättiin havainnoimalla islamin opetusta pääkaupunkiseudulla kahdessa yläkoulussa ja yhdessä lukiossa.

TM Inkeri Rissasen väitöskirja Negotiating identity and tradition in a single-faith religion education: A case study of Islamic education in Finnish schools tarkastetaan 30. toukokuuta Helsingin yliopistossa.

VU: Suomalaista muslimi-identiteettiä rakentamassa

[Asra]

Olipas kattava otos, kun kolmessa koulussa havannoitiin.   

[Asra]

Aika usein koulujen uskonnonopetuksessa törmätään ongelmaan siinä, että islamin opettaja ei ole itse muslimi ja vanhemmat taas vaativat lapsilleen islamin opettajan, jonka on ehdottomasti oltava muslimi...

[Simo Hankaniemi]

Ainahan voi vaatia, mutta koulujen uskonnonopetus nimenomaan ei ole tunnustuksellista. Opettaja voi olla vaikka ateisti.

[FatFrank]

Aika usein koulujen uskonnonopetuksessa törmätään ongelmaan siinä, että islamin opettaja ei ole itse muslimi ja vanhemmat taas vaativat lapsilleen islamin opettajan, jonka on ehdottomasti oltava muslimi...

aika usein näemmmekin että ei-muslimi osaa ja tietää enemmän islamista kuin muslimit. Opettajan on oltava muslimi on tämmöinen harha...ei-muslimi saattaisi tarkastella islamia kriittisesti ja sehän on kielletty.

[Asra]

Tai jos opettaja on shia, niin ongelmia edessä sunni-perheiden osalta... Joku varmaan tietää miten maahanmuuttajaperheille voitaisiin selittää, ettei uskonnon opetus ole tunnustuksellista? Tiedän tapauksia, joissa lapsi on lopulta lähetetty kokonaan pois Suomesta näiden opetuksellisten haasteiden takia.

[Asra]

Miksi ylipäätään muslimeille sitten tarjotaan mahdollisuus islamin tunteihin? On myös hinduja, ateisteja, budhalaisia yms..

[mieite]

Voi sen noinkin ilmaista.

Minä tulkitsen islamilaisia arvoja nuivasta viitekehyksestä lähtien.

Mutta erityisen kauniisti oli tohtori lausunu :

" oppilaiden tavat käsitellä erilaisuutta ja suvaitsevaisuutta paljastivat, että uskontojen välisen erilaisuuden, uskontojen sisäisen erilaisuuden ja kulttuurisen erilaisuuden kohtaamiseen liittyvät haasteet ovat erilaisia ja vaativat tasapainottelua erilaisista viitekehyksistä tulevien suvaitsevaisuuskäsitysten kesken. "

[elven archer]

Mutta erityisen kauniisti oli tohtori lausunu :

Aina lukiessani tuollaisia virkkeitä ajattelen, että ihminen ei ymmärrä, mitä hän yrittää sanoa. Toivottavasti tuo on vain toimittajan kieltä.

[FatFrank]

Miksi ylipäätään muslimeille sitten tarjotaan mahdollisuus islamin tunteihin? On myös hinduja, ateisteja, budhalaisia yms..

Miksi ylipäätään ei-muslimeille sitten tarjotaan mahdollisuus islamin tunteihin? On myös muslimeja

[elven archer]

Kun puhutaan uskonnonopetuksesta koulussa, niin usein törmää ajatukseen, että eihän se opetus ole enää nykypäivänä tunnustuksellista. Minä olen aika skeptinen sen suhteen, mutta eipä minulla ihan viime vuosilta ole varsinaista tietoa asiasta. Kuitenkin näistä uutisista käy päivänselvästi ilmi, että islamin opetus tuntuu todellakin olevan tunnustuksellista.

"Sekä opettajat että oppilaat neuvottelivat islamilaisen tradition ja liberaalien arvojen välillä. "

"Kokonaisuudessaan uskonnon opettajilla on hänen mukaansa merkittävä rooli uskonnollisten traditioiden sekä uskonnon ja kansalaisuuden välisen suhteen tulkitsijoina."

"- He ovat uskontopoliittisia toimijoita ja vaikuttajia, joiden vastuullinen tehtävä edellyttää kykyä itsereflektioon ja opetuksen lähtökohtien avoimeen tunnustamiseen, Rissanen jatkaa."

[elven archer]

Ainahan voi vaatia, mutta koulujen uskonnonopetus nimenomaan ei ole tunnustuksellista. Opettaja voi olla vaikka ateisti.

Oho. En huomannutkaan, mutta tässähän tämä juuri yllä mainitsemani asia taas tuli. Siis uskonnonopetuksesta sanotaan nykyisin noin, mutta minulle syntyy jatkuvasti erityisesti islamin opetuksesta puhuttaessa mielikuva, että siellä kyllä tunnustetaan uskontoa ihan tosissaan. Lain muutoksella poistettiin sana "tunnustuksellisuus", mutta toisaalta silloin sanottiin, että sanan poistamisen tarkoitus ei ole vaikuttaa opetuksen sisältöön. Ehkä minä sitten vain näen sanan laajemmin kuin jonkin varsinaisen uskontunnustuksen tai muun riitin suorittamisen.

[Asra]

Jos islamin opetus ei ole tunnustuksellista, niin kukaan muslimiperhe ei pidä sitä uskonnon opetuksena. Näin ainakin luulisin...

[n.n.]

Tai jos opettaja on shia, niin ongelmia edessä sunni-perheiden osalta... Joku varmaan tietää miten maahanmuuttajaperheille voitaisiin selittää, ettei uskonnon opetus ole tunnustuksellista? Tiedän tapauksia, joissa lapsi on lopulta lähetetty kokonaan pois Suomesta näiden opetuksellisten haasteiden takia.

Tällainen esimerkki kuvastaa ehkä parhaiten vastustusta sitoutua suomalaiseen yhteiskuntaan. Jos on tarpeellista lähettää tenava oppimaan oikeaa islamia muualle, niin selvästikään paikallinen tulkinta ei tyydytä vanhempia.
Asian vierestä voisi todeta, että jos sharia noudattaa jo valmiiksi suomalaista oikeuskäsitystä (ts. sharia ei ole ristiriidassa Suomen lain kanssa) miksi vaatia sitä ollenkaan? Jos opetus niiden ääneen lausuttujen perusteiden mukaista, miksi pitäisi lähteä hakemaan opetusta muualta? 'Opettaja on väärätaustainen' on huono peruste jo laajennetun rasismimääritelmän valossa. Jos opetus on kuranttia, missä vika?

Jos islamin opetus ei ole tunnustuksellista, niin kukaan muslimiperhe ei pidä sitä uskonnon opetuksena. Näin ainakin luulisin...

Toisin sanoen resitointi on ymmärtämistä tärkeämpää? Tämä on ristiriidassa suomalaisen yhteiskunnan kanssa, eikä rakenna 'suomalaista muslimisuutta'.

E. Lisätty myöhempi lainaus & kommentti siihen

[Sitruunamelissa]

Jotenkin hämmentävän kuuloista opetusta. Tai se mitä ensimmäisessä viestissä oli. Toisaalta on tietysti hyvä, että muslimioppilaiden maailmankuvaa ja tietämystä asioista pyritään avartamaan sillä tavalla varovasti ja asteittain, ettei se aiheuta torjuntareaktiota heissä, ja siten he myös varmaan oppivat jotain. Tämä on toisaalta ristiriidassa sen kanssa, että opetetaan sellaisia asioita, kuin "hyvä muslimi on hyvä kansalainen". Mielestäni hyvä muslimius ei ihan riitä hyvän kansalaisen määritelmäksi. Vielä vähemmän, jos muslimi käsittää hyvän muslimiuden islamin tiukkana tulkintana.

Lisäksi kuulostaa taas siltä, että annetaan periksi islamin edessä: opetetaan kaikki islamin ulkopuolinen jonkinlaisen muslimi-viitekehyksen kautta. Neuvotellaan tulkinnoista oppilaiden kanssa. Hiivitään varpaisillaan räjähdysherkkien aiheiden ympärillä, eikä tajuta miten huono asia on, että räjähdysherkkiä aihealueita yleensä on islamissa olemassa. Annetaan muslimeille erityisasema uskonnon opetuksessa, eikä käsitellä islamia vain yhtenä uskontona monien muiden joukossa, vaan islam nostetaan jalustalle ja käsitellään muut aiheet sen kautta. Muslimi-identiteetin tukeminen tulisi tulla kotoa ja omasta uskonyhteisöstä, jos siihen on tarvetta. Ei kouluopinnoista.

[elven archer]

Minusta tuollainen kuvattu tasapainoilu on taas yksi todiste sen puolesta, mikä saa minut olemaan haluamatta yhtään lisää islamia tähän maahan.

[saint]

[...]
- He ovat uskontopoliittisia toimijoita ja vaikuttajia, joiden vastuullinen tehtävä edellyttää kykyä itsereflektioon ja opetuksen lähtökohtien avoimeen tunnustamiseen, Rissanen jatkaa.
[...]

Uskontopoliittisia...siis uskontopoliittisia? Eiköhän se riittäisi, että meillä on jo tuo surkuhupaisa alkoholipolitiikka!

Ennen pitkää uskontopoliittista vääntöä tullaan käymään todennäköisesti siitä, kuinka saada kahmituksi mahdollimman paljon resursseja islamin eri suuntausten opettamiseen.

[Kemolitor]

Väitöskirjan tiivistelmä:

Tämä laadullinen tapaustutkimus tarkastelee islamin uskonnonopetusta suomalaisissa kouluissa. Tutkimus analysoi suomalaista uskonnonopetusmallia islamin opetuksen näkökulmasta ja osallistuu eurooppalaiseen keskusteluun, jossa pyritään hahmottamaan legitiimejä ja hyvin toimivia malleja uskonnonopetukselle. Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, miten oppilaan oman uskonnon opetuksessa voidaan toteuttaa niitä tavoitteita, joita Eurooppalaisissa monikulttuurisissa yhteiskunnissa uskonnonopetukselle yleisimmin asetetaan, ja minkälaisiin neuvotteluihin islamin opettaminen modernissa liberaalissa kontekstissa johtaa. Tutkimustehtävä tarkentuu seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1) Miten oppilaan uskonnollisen identiteetin kehittymistä tuetaan islamin uskonnonopetuksessa? Miten käytännön tasolla ilmenee uskonnonopetuksen sosialisaatiotavoitteiden vaihtuminen identiteetin tukemisen tavoitteiksi? 2)Miten oppilaiden valmiutta kohdata erilaisuutta tuetaan islamin uskonnonopetuksessa? Miten tavat tukea oppilaiden valmiutta kohdata a)uskontojen välistä b)kulttuurista c)uskontojen sisäistä erilaisuutta poikkeavat toisistaan? 3)Miten oppilaat käsittelevät ja kohtaavat uskonnollista ja kulttuurista erilaisuutta? Minkälaiset ideologiset vaikutteet ovat muokanneet oppilaiden käsitystä erilaisuudesta ja suvaitsevaisuudesta? 4)Miten opettajat neuvottelevat suomalaiseen uskonnon opetussuunnitelmaan kytkeytyneitä jännitteitä, jotka liittyvät yhtäältä islamin moninaisuuteen ja toisaalta islamilaisten sekä liberaalien demokraattisten arvojen ja ideaalien välisiin suhteisiin? Minkälaiseen islamin representaatioon nämä neuvottelut johtavat?

Tutkimuksen aineisto kerättiin havainnoimalla islamin opetusta pääkaupunkiseudulla kahdessa yläkoulussa ja yhdessä lukiossa sekä haastattelemalla havainnoitujen kurssien opettajia (n=3) sekä oppilaita (n=16). Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen metodologiassa on vaikutteita kouluetnografian sekä kriittisen etnografian tutkimusperinteistä.

Tutkimuksessa havaittiin sekä opettajien että oppilaiden neuvottelevan islamilaisen tradition ja liberaalien ideaalien välillä. Opettajat tavoittelivat liberaaleja koulutuksellisia arvoja, kuten autonomiaa, suvaitsevaisuutta ja vastuullista kansalaisuutta uskontoon kasvattamisen kautta. Oppilaiden uskonnollista identiteettiä sekä heidän valmiuttaan kohdata erilaisuutta tuettiin monin tavoin, ja nämä tavat perustuivat autonomian, suvaitsevaisuuden ja vastuullisen kansalaisuuden esittämiseen islamilaisina hyveinä. Sen lisäksi että opettajat neuvottelivat liberaaleja koulutuksellisia arvoja islamilaisessa viitekehyksessä, he myös neuvottelivat islamilaista traditiota suhteessa sen tämänhetkiseen yhteiskunnalliseen kontekstiin. He opettivat islamia korostaen sen yhteensopivuutta suomalaisen yhteiskunnan kanssa, ja yleisemmin modernien liberaalien läntisten yhteiskuntien kanssa. Opettajat neuvottelivat myös islamin moninaisuutta tekemällä selvän käsitteellisen eron kulttuurin ja uskonnon välillä sekä keskittymällä siihen, mikä on yhteistä.

Oppilaiden tavat käsitellä erilaisuutta ja suvaitsevaisuutta paljastivat, että uskontojen välisen erilaisuuden, uskontojen sisäisen erilaisuuden ja kulttuurisen erilaisuuden kohtaamiseen liittyvät haasteet ovat erilaisia. Oppilaat myös tasapainottelivat liberaalista ja islamilaisesta viitekehyksestä tulevien erilaisten suvaitsevaisuuskäsitysten välillä, mikä monimutkaisti heidän erilaisuuden kohtaamiseen liittyviä neuvotteluitaan. Uskonnollisesta traditiosta ja liberaalista viitekehyksestä nousevien ideaalien kietoutuminen yhteen islamin opetuksessa johti siis sekä opettajat että oppilaat neuvottelemaan ruohonjuuritasolla monikulttuurisen ja -uskontoisen yhteiskunnan järjestäytymisen kannalta olennaisia kysymyksiä ja asemoi opettajat tärkeiksi monikulttuurisuuspolitiikan toimijoiksi. Voidaankin todeta, että tarjoamalla tilan tällaisille neuvotteluille islamin opetus voi osaltaan edistää suomalaisen islamin sekä rauhallisen, oikeudenmukaisen monikulttuurisen yhteiskunnan kehitystä.

https://helda.helsinki.fi/handle/10138/45013

[Leso]

Voidaankin todeta, että tarjoamalla tilan tällaisille neuvotteluille islamin opetus voi osaltaan edistää suomalaisen islamin sekä rauhallisen, oikeudenmukaisen monikulttuurisen yhteiskunnan kehitystä.

Ai että tällaista... Suomalainen islam. Monikulttuurinen yhteiskunta. Täsmää, joo.

[Asra]

Suomessahan on ollut aika rauhallinen ja oikeudenmukainen yhteiskunta. Nyt sitä ikäänkuin yritetään keksiä uudelleen monikulttuurisuuden kautta. Ainakaan vielä islamin opetus ei ole näyttänyt parasta tehoa näissä tavoitteissa, kun somalit ja kurdit joukkotappelevat jne..

[Asra]

Jos Suomeen ei haluta muslimimaahanmuuttajia, niin miksi täällä on niin kannustava maahanmuuttopolitiikka ja tulonsiirrot maahanmuuttajille?

[FatFrank]

Jos Suomeen ei haluta muslimimaahanmuuttajia, niin miksi täällä on niin kannustava maahanmuuttopolitiikka ja tulonsiirrot maahanmuuttajille?

lähtokohta on että kaikki aikuiset pystyisivät tienaamaan omat rahansa.

[Phantasticum]

Kuka tietää, mistä termit neuvotella ja neuvottelu tulevat? Ovatko ne suoria käännöksiä englannin kielen sanoista negotiate ja negotiation ja käytetäänkö niitä tutkimuskirjallisuudessa? Omaksuin termit erään maahanmuuttotutkijan haastattelusta ja olen käyttänyt näitä sanoja silloin, kun tarkoitukseni on ollut ironisoida sitä, miten erään tietyn kulttuurin ja uskontoryhmän kanssa pitäisi toimia.

Minusta se nyt vaan on aika kummallista, että maahan muuttaa väkeä muualta paremman elämän toivossa ja sen jälkeen nämä henkilöt alkavat neuvotella suomalaisten viranomaisten ja instanssien kanssa, millaisin myönnytyksin ja ehdoin he aikovat kotoutua uuteen kotimaahansa. Ja mikä valtava maahanmuuttoteollinen koneisto tässä kaikessa onkaan takana.

[Golimar]

^Neuvottelu ja neuvotella ovat ehkä lainasanoja mutta eivät varmasti ole englannin kielestä tulleita vaan vanhempaa perua.
Jossain joku väitti että neuvotella sana tulee latinan kielen ilmauksesta "Nec Otium" eli ei lomaa.

[Phantasticum]

Neuvottelu ja neuvotella ovat ehkä lainasanoja mutta eivät varmasti ole englannin kielestä tulleita vaan vanhempaa perua.

Juu. Mutta mistä maahanmuuttoteollisuus maahanmuuttotutkijoineen on omaksunut termit käyttöönsä?

[Maastamuuttaja]

Helpompaa lienee rakentaa suomalaiselle alkuperäisväestölle muslimi-identiteetti.

[Kasvokeskeinen]

Juu. Mutta mistä maahanmuuttoteollisuus maahanmuuttotutkijoineen on omaksunut termit käyttöönsä?

Taitaa olla jenkkiläisistä naistutkimusyliopistoista humanististen tiedekuntien tyttösille tarttunut muotisana, jota on sillee d44 ihan pakko käyttää ku Mirkka ja Ida-Mariiakin käyttää. Itse olen ainakin huomannut että feministifiilistelijät ovat nykyään kovia negotioimaan erilaisten regulaatioiden kanssa.

[Roope]

Vahva vieraantuneisuuden tunne kuuluu tekijöihin, jotka lisäävät nuorten muslimien riskiä joutua ekstremistijihadistien houkuttelemiksi ja liittyä heihin. Tampereen yliopiston tutkija ja teologian tohtori Inkeri Rissanen luettelee tekijöitä, jotka voivat lisätä tunnetta, ettei kuulu joukkoon.

– Heikko sosioekonominen asema on yksi asia. Monet nuoret muslimit eivät tunne voivansa vaikuttaa yhteiskuntaan, heiltä puuttuvat roolimallit. Syrjinnän kokemukset – vaikka ne eivät olisikaan suoria – tekevät vaikeaa kuulua yhteisöön. Esimerkiksi kielteinen asenneilmasto kuuluu tähän, sanoo Rissanen, joka on tutkinut koulujen islamin opetusta.

Suomessa asenteet muslimeihin ovat Euroopan kielteisimpien joukossa, ainakin joidenkin tutkimusten mukaan.  (käännös)

[...]

Hbl: "Utanförskap ökar risk för radikalisering" 17.2.2015

[Ernst]

Aika usein koulujen uskonnonopetuksessa törmätään ongelmaan siinä, että islamin opettaja ei ole itse muslimi ja vanhemmat taas vaativat lapsilleen islamin opettajan, jonka on ehdottomasti oltava muslimi...

Siis islamisti, joka toteuttaa elämässään totalitaarista ideologiaa.

Neuvottele nyt siinä länsimaisista liberaaleista arvoista änkyrämusun kanssa, jonka ianoa suhtautumistapa totalitarismin oppipoikkeamiin on kuolemanrangaistus. Lapsetkin sen tietävät, mutta väittelijä lepertää Hameen-Anttilan teehuoneen satuja.

[Maastamuuttaja]

Negotiate-verbiä käytetään myös konkreettisessa merkityksessä, esim. "I had to negotiate my car through a wild mass of true believers".

Arkielämässä kuudennen polven suomalaisetkin joutuvat tavan takaa neuvottelutilanteisiin, mikäli esim. pyrkivät ohittamaan syrjäytyneitä muslimiteinejä tai pitämään paikkansa jonossa.

Neuvottelutaitojen opettamista tulisikin lisätä erityisesti kantaväestöpainotteisilla luokilla.