Belgia aloitti 101 vuotta sitten maailman esimmäisen teollisen sodan

[siviilitarkkailija]

Kaikki pienet sotahistorianharrastajat ovat läkähdyksiin asti saaneet kuulla kuinka I-maailmansota alkoi. Yleisesti uskotaan että se alkoi koska arkkiherttua Ferdinand vaimoineen sai surmansa Sarajevossa serbinationalistien iskusta. Itävalta hyökkäsi Serbiaan, Venäjä Itävaltaan, Saksa Venäjälle, Ranska Saksaan  jne. Mutta onko yksi perintöprinssi oikeasti sodan arvoinen edes 1914?

Oikeasti I-maailmansodan aloitti pikkuriikkinen Napoleonin sotien tuottama äpärävaltio nimeltä Belgia. Se aloitti sen Kongossa käymällä mielipuolista ja rahavaransa ylittävää siirtomaapropagandasotaansa. Oikeasti Belgia oli suvaitsevainen päiväuni. Sen kaikki hallinnolliset ja primitiiviset intressit oli keskitetty hallitisjan henkilökohtaisen siirtomaaomaisuuden ympärille. Onko koskaan aikaisemmin oltu kiinnostuneita investoimaan Kongoon kuin siirtomaaherruuden aikana. Ei tietenkään.

Ranska ja Saksa olivat toistensa kurkuissa kiinni vuoden 1871 sodan jäljiltä. Viha oli niin käsinkosketeltavaa että ranskalaiset käyttivät 1914 samaa punahousumallia kuin 1871. Tästä olisi voinut yrittää päätellä jotain jos sattuisi olemaan Ranskan ja Saksan välissä oleva puolueeton pikkuvaltio. Valitettavasti pikkuvaltiota johti idealistinen ja mielipuolinen despootti ja tämän kaverijengi. Joilla oli hyvät diplomaatit ja brittiläinen intressi shakata Ranskan nouseva valta tarvittaessa Belgialla.

Ranska oli linnoittanut saksanvastaisen rajansa hyvin tiukkaan ja kattavasti. Joukot olivat valmiita sotaan. Belgian vastainen raja on tyhjä. Itseasiassa koko Belgia oli likipitäen sotilaallinen tyhjiö. Kaikki mitä saatiin irti laitettiin mielipuolisen siiirtomaimperiumin kollektiiviseen kitaan.  Sotahistoriallisena nerona esiintyvä yleisesikuntaupseeri Moltke pohti kahta vaihtoehtoa. Päin ranskalaisia vai kiertoliike Von Slieffen suunnitelman mukaan. Ei tarvi olla nero huomatakseen Belgian kautta saatava "helpon" läpimurto...

Belgia väittää omassa historiankirjoituksessaan olleensa puolueeton, vaikka kongolaisilla olisi eriäviäkin mielipiteitä. Tosiasiallisesti se oli sotilaallinen tyhjiö. Läpikulkumaa jonka sotilaallinen ja hallinnollinen mielipuolisuus oli tuottanut kuin tilauksesta Saksan keisarilliselle armeijalle.

Jos Belgia olisi ollut muutakin kuin pystyynkuollut idealistinen siirtomaadinosaurus, joka olisi kyennyt sijottamaan riittävästi joukkoja ja linnoitteita Saksanvastaiselle rajalleen, sensijaan että halusi olla siirtomaaherra, se olisi voinut lannistaa Saksalaiset yleisesikunnan suunnittelijat. Mutta Belgia oli sopimus- ja siirtomaatalous. Se oli niin korruptoitunut ja mätä, että sitä ei kukaan muu kuin britit viitsineet puolustaa henkeen ja vereen, minkä myös tekivät. Tosin omista syistään. Heikko Belgia teki sodasta maailmansodan. Vaarana oli että ilman länsirintamaa Suomeen olisi jäänyt kyriliset paikkakuntakyltit mistä on syytä olla iloinen. Vaikka aikansa korporaatiokommareita korpesi keisarin kaatuminen.

Jos siis pohdimme miksi eurooppa ajautui veriseen kaaokseen jota ilman ei hallitsijoita voitu vaihtaa, niin virallisen historian mukaan yksittäinen anarkisti Serbiassa aloitti maailmansodan.
Onhan se mukavampaa kuin myöntää että "Taas kerran poliittinen ja kaukomaille katseleva hullu hallituksemme jätti kansalaisemme vihollisen armoille ja laiminlöi puolustuksen". Belgian ongelmana kun oli se että saksalainen miehityshallinto oli melko raakaa sitämukaa kun sota eteni. Mutta sopimuksensa olivat erinomaisia. Niitä kelpasi ihailla paskaksi soditun maan raunioilla joita riitti silmänkantamattomiin.

[sologdin]

Sata vuotta sitten alkaneen I maailmansodan syitä on alettu tutkia tieteellisestä näkökulmasta.  Australialainen Christopher Clark on kirjassaan "The Sleepwalkers" tullut siihen tulokseen, että sotaan syyllisiä on useita, tai pikemminkin, että siihen ajauduttiin monista eri syistä.  Jokaiselle historiaa lukeneellehan tämä on ollut aina tiedossa.

"Unissakävijät" tuskin saa kovin suurta kannatusta Ranskassa ja Englannissa; voittajien yksipuolinen tulkintahan on yksi kovasti kutistuneiden imperiumien pyhiä kirjoituksia.

Toivottavasti "The Sleepwalkers" käännetään pikaisesti suomeksi.

http://www.hs.fi/ulkomaat/Ensimm%C3%A4isen+maailmansodan+uudet+syylliset/a1403922835809

[Miniluv]

Lasten ja siviilitarkkailijoiden suusta kuulemme totuuden

[Sampinen]

Eräiden näkemysten mukaan todellinen sodan pääarkkitehti ja pirullinen juonittelija oli Englannin kuningas Edward VII apulaisineen, joka manipuloi kaikki Euroopan keskeiset mahdit saartamaan Saksa. Edward loi kolmientiteetin UK, Ranska ja Venäjä. Euroopan asioista päätti neljä suurta mahtia tuolloin. Saksa jäi yllättäen kaikissa äänestyksissä häviölle 1 - 3.

Edward oli kouluttanut ja valikoinut kokonaisen säädyn manipuloimaan Euroopan asioita. Myös kannattaa huomioida, että Lenin palasi Venäjälle nimenomaan Lontoosta Suomen kautta taskussaan avoin shekki käynnistää bolsevikkien vallankumous.

Kuningas Edwardin työtä jatkoi hänen neuvonantajansa ja ulkoministeri Sir Edward Grey, joka Tarpleyn mukaan on tosiasiallinen ensimmäisen maailmansodan arkkitehti. Grey vakuutti Venäjälle UK:n noudattavan kolmientiteetin toimintaa Saksaa vastaan. Saksalle kerrottiin UK:n olevan neutraali.

Englannin kuningashuoneen vaikutusvalta on niin kova edelleen, että tarvitaan Tarpely kirjoittamaan asiat puhtaaksi. Linkitetty melko pitkä artikkeli lienee varsin tyhjentävä selostus:

http://tarpley.net/online-books/against-oligarchy/king-edward-vii-of-great-britain-evil-demiurge-of-the-triple-entente-and-world-war-1/

"For long years, King Edward wove, with masterly skill, the Nessus robe that was to destroy the German Hercules." – Leipziger Neuste Nachrichten, after the death of Edward VII, May 1910

"What neither Azincourt nor Poitiers could do, the genius of Edward VII realized." – Emile Flourens, La France Conquise, 1906

"There are no frictions between us, there is only rivalry." – Edward VII to State Secretary von Tschirschky of the German Foreign Ministry, at the Cronberg Anglo-German summit, 1906

[Golimar]

Ihan tämän keskustelun kunniaksi puen tänään ylleni belgialaisen M56 maastopuvun.

http://www.varusteleka.fi/pictures/3339a.jpg

[Salvation]

Kaikki pienet sotahistorianharrastajat ovat läkähdyksiin asti saaneet kuulla kuinka I-maailmansota alkoi. Yleisesti uskotaan että se alkoi koska arkkiherttua Ferdinand vaimoineen sai surmansa Sarajevossa serbinationalistien iskusta. Itävalta hyökkäsi Serbiaan, Venäjä Itävaltaan, Saksa Venäjälle, Ranska Saksaan  jne. Mutta onko yksi perintöprinssi oikeasti sodan arvoinen edes 1914?

Oikeasti I-maailmansodan aloitti pikkuriikkinen Napoleonin sotien tuottama äpärävaltio nimeltä Belgia. Se aloitti sen Kongossa käymällä mielipuolista ja rahavaransa ylittävää siirtomaapropagandasotaansa. Oikeasti Belgia oli suvaitsevainen päiväuni. Sen kaikki hallinnolliset ja primitiiviset intressit oli keskitetty hallitisjan henkilökohtaisen siirtomaaomaisuuden ympärille. Onko koskaan aikaisemmin oltu kiinnostuneita investoimaan Kongoon kuin siirtomaaherruuden aikana. Ei tietenkään.

Ranska ja Saksa olivat toistensa kurkuissa kiinni vuoden 1871 sodan jäljiltä. Viha oli niin käsinkosketeltavaa että ranskalaiset käyttivät 1914 samaa punahousumallia kuin 1871. Tästä olisi voinut yrittää päätellä jotain jos sattuisi olemaan Ranskan ja Saksan välissä oleva puolueeton pikkuvaltio. Valitettavasti pikkuvaltiota johti idealistinen ja mielipuolinen despootti ja tämän kaverijengi. Joilla oli hyvät diplomaatit ja brittiläinen intressi shakata Ranskan nouseva valta tarvittaessa Belgialla.

Ranska oli linnoittanut saksanvastaisen rajansa hyvin tiukkaan ja kattavasti. Joukot olivat valmiita sotaan. Belgian vastainen raja on tyhjä. Itseasiassa koko Belgia oli likipitäen sotilaallinen tyhjiö. Kaikki mitä saatiin irti laitettiin mielipuolisen siiirtomaimperiumin kollektiiviseen kitaan.  Sotahistoriallisena nerona esiintyvä yleisesikuntaupseeri Moltke pohti kahta vaihtoehtoa. Päin ranskalaisia vai kiertoliike Von Slieffen suunnitelman mukaan. Ei tarvi olla nero huomatakseen Belgian kautta saatava "helpon" läpimurto...

Belgia väittää omassa historiankirjoituksessaan olleensa puolueeton, vaikka kongolaisilla olisi eriäviäkin mielipiteitä. Tosiasiallisesti se oli sotilaallinen tyhjiö. Läpikulkumaa jonka sotilaallinen ja hallinnollinen mielipuolisuus oli tuottanut kuin tilauksesta Saksan keisarilliselle armeijalle.

Jos Belgia olisi ollut muutakin kuin pystyynkuollut idealistinen siirtomaadinosaurus, joka olisi kyennyt sijottamaan riittävästi joukkoja ja linnoitteita Saksanvastaiselle rajalleen, sensijaan että halusi olla siirtomaaherra, se olisi voinut lannistaa Saksalaiset yleisesikunnan suunnittelijat. Mutta Belgia oli sopimus- ja siirtomaatalous. Se oli niin korruptoitunut ja mätä, että sitä ei kukaan muu kuin britit viitsineet puolustaa henkeen ja vereen, minkä myös tekivät. Tosin omista syistään. Heikko Belgia teki sodasta maailmansodan. Vaarana oli että ilman länsirintamaa Suomeen olisi jäänyt kyriliset paikkakuntakyltit mistä on syytä olla iloinen. Vaikka aikansa korporaatiokommareita korpesi keisarin kaatuminen.

Jos siis pohdimme miksi eurooppa ajautui veriseen kaaokseen jota ilman ei hallitsijoita voitu vaihtaa, niin virallisen historian mukaan yksittäinen anarkisti Serbiassa aloitti maailmansodan.
Onhan se mukavampaa kuin myöntää että "Taas kerran poliittinen ja kaukomaille katseleva hullu hallituksemme jätti kansalaisemme vihollisen armoille ja laiminlöi puolustuksen". Belgian ongelmana kun oli se että saksalainen miehityshallinto oli melko raakaa sitämukaa kun sota eteni. Mutta sopimuksensa olivat erinomaisia. Niitä kelpasi ihailla paskaksi soditun maan raunioilla joita riitti silmänkantamattomiin.

Tuon kaikenko ihan itse pähkäilit?

[siviilitarkkailija]

Jos katsoo euroopan kartasta keisarillisen Saksan hyökkäystä vuodelta 1914 ja vertaa sitä natsi Saksan hyökkäykseen vuodelta 1940, sekä sotien välistä siirtomaahallintoa, niin voidaan havaita kaksi asiaa. Ensiksi sen että Belgia teki temppunsa kaksi kertaa sekä sen että ranskalaiset ovat aivan käsittämättömän tyhmiä. Mutta ilmeisen ostosmatkariippuvaisia belgialaisista.

Kovana laivastomiehenä Edward VII oli saanut Britannian hallituksen rakentamaan laivastoa kun he kauhukseen huomasivat että Saksassa hra Tirpitz oli jo rakentanut 2/5 osaa kokoisen saksalaislaivaston. Saksalaisella teknisellä osaamisella ja mm-mitoilla tehdyn. Imperiumin mitoilla tehty brittiläinen laivasto olisi käytännössä jäänyt saksalaisen metalliosaamisen varjoon ellei sota olisi tullut väliin. Brittiläinen imperiumi = laivaston tykkien kantama johon ei ollut aikomustakaan hyväksyä mitään reilua kilpailua, semminkin kun saksalaisten seosteräkset olivat omaa luokkaansa verrattuna englantilaisiin.

Jos olisi käynyt niin että Saksa olisi ehtinyt rakentaa laivastonsa valmiiksi saksalaisella täsmällisyydellä ja metalliteollisella laadulla, maailmanhistoria olisi aika erilainen. Siksi Britannia ja Britannialla pieni ...Belgia...

[Mursu]

Jos katsoo euroopan kartasta keisarillisen Saksan hyökkäystä vuodelta 1914 ja vertaa sitä natsi Saksan hyökkäykseen vuodelta 1940, sekä sotien välistä siirtomaahallintoa, niin voidaan havaita kaksi asiaa. Ensiksi sen että Belgia teki temppunsa kaksi kertaa sekä sen että ranskalaiset ovat aivan käsittämättömän tyhmiä. .

Tarkoitatko, että ranskalaiset kuvittelivat saksalaisten hyökkäävän taas Belgian kautta eivätkä tajunneet, että se oli hämäys ja todellinen hyökkäys tapahtuikin selän takaa.

[siviilitarkkailija]

Ranskan pohjoispuolella on Belgia. Ranskan Itäpuolella on Saksa. Kieli- ja mielipuolisista siirtomaatalouden intresseistä johtuen Ranska ei linnoittanut eikä myöhemmin miinoittanut Belgianvastaista rajaansa. Ranskalaiset olivat menossa Saksan miehittämiin osiin vapauttamaan ne hapankaalien vallasta, kun se oli aikaisemmin ne sodissa hävinnyt. Se ei tajunnut silloin eikä tajunne vieläkään, että Belgia petti sen. 

Vuonna 1871 Ranska ja Preussi sotivat. Ranska sai turpaan seurauksella että keisarikunta kaatui. Vuonna 1914-1918 Ranska ja Saksa sotivat, seurauksella että taas kaatui keisari mutta tällä kertaa saksalainen. Kaikkia Ranskan sotilaallisia toimia edelsi voimakas linnoittaminen ja vahva usko että saksalaiset nimenomaisesti haluavat lyödä päätään linnoitettuun kiviseinään. Mitä nämä kovasta toivotalkoohankkeesta huolimatta eivät kuitenkaan tehneet. Ja koska saksalaiset eivät näin tehneet, niin ranskalaiset kyllä tekisivät. Ranskalaiset olivat sitäpaitsi tehneet hienon sotateknisen uudelleen-keksinnön, "Elanin eli joukkohengen". Yksin päätään kiviseinään hakkaavalle voi tulla uskonpuute joten joukkovoiman avulla urakasta tulee paljon hauskempaa.

Sotaa edeltävä diplomaattinen toiminta oli häikäisevän hienoa ja taitavaa. Siinä valtiot pettivät, liittoutuivat ja tekivät vetäytymisiä, hyökkäyksiä ja kaikkia älykkäitä siirtoja saadakseen haluamansa. Itse sotatoimet sensijaan olivat likipitäen suoria päinjuoksuttamiskäskyjä joista hienoudet olivat kaukana ellei sellaiseksi lasketa puolustuslaitosten materiaalihallintosopimuksia. Pelkästään armeijan vilttien tekeminen nosti yhden ranskalaisperheen niin rikkaaksi että pystyivät viettämään muutaman sukupolven verran maalailemalla maisemakuvia kivipalatsissaan.

[Mursu]

Maginot  linja ei ollut niin hyödytön kuin usein väitetään.  Linnoituksella ei voi voi estää hyökkäystä,  mutta niillä voi kanavoida sitä.  Linjan vieminen Belgian rajalle olisi vesittänyt tämän. Vika oli siinä,  että oletettiin Saksan hyökkäävän Belgian kautta.

[Deputy M]

Maginot  linja ei ollut niin hyödytön kuin usein väitetään.  Linnoituksella ei voi voi estää hyökkäystä,  mutta niillä voi kanavoida sitä.  Linjan vieminen Belgian rajalle olisi vesittänyt tämän. Vika oli siinä,  että oletettiin Saksan hyökkäävän Belgian kautta.

Itse asiassa Maginotlinja ei ollut linnoitus sanan varsinaisessa merkityksessä. Joitakin osia keskuslinnoituksesta oli muutamassa paikoin. Samoin tunneli jatkui linnoituksen päästä päähän. Junarata oli ja ammusvarastoja. Mutta itse maanpäälliset osat olivat hyvin harvassa.

Televisiossa niitä esteltiin ja pyöriviä tykkitorneja oli keskellä peltoa, mutta seuraavaan oli jo matkaa. Jos Saksa olisi halunnut mennä Maginotlinjasta läpi, niin se olisi mennyt heittämällä. Yhdenkin tykkitornin tuhoaminen olisi avannut rintamaan leveän aukon. Eiköhön kyse ollut peloitteesta, joka oli jo syntyessään vanhanaikainen.

[Parsifal]

Maginot  linja ei ollut niin hyödytön kuin usein väitetään.  Linnoituksella ei voi voi estää hyökkäystä,  mutta niillä voi kanavoida sitä.  Linjan vieminen Belgian rajalle olisi vesittänyt tämän. Vika oli siinä,  että oletettiin Saksan hyökkäävän Belgian kautta.

Itse asiassa Maginotlinja ei ollut linnoitus sanan varsinaisessa merkityksessä. Joitakin osia keskuslinnoituksesta oli muutamassa paikoin. Samoin tunneli jatkui linnoituksen päästä päähän. Junarata oli ja ammusvarastoja. Mutta itse maanpäälliset osat olivat hyvin harvassa.

Televisiossa niitä esteltiin ja pyöriviä tykkitorneja oli keskellä peltoa, mutta seuraavaan oli jo matkaa. Jos Saksa olisi halunnut mennä Maginotlinjasta läpi, niin se olisi mennyt heittämällä. Yhdenkin tykkitornin tuhoaminen olisi avannut rintamaan leveän aukon. Eiköhön kyse ollut peloitteesta, joka oli jo syntyessään vanhanaikainen.

Ymmärtääkseni sakut koukkasivat Belgian kautta nimenomaan välttääkseen Maginot-linjan. Se oli myös yksi viimeisiä ranskalaisten vastarintapesäkkeitä.

[Mursu]

Ymmärtääkseni sakut koukkasivat Belgian kautta nimenomaan välttääkseen Maginot-linjan. Se oli myös yksi viimeisiä ranskalaisten vastarintapesäkkeitä.

Niin tähänhän Ranska laski ja siksi veivät joukkonsa Belgiaan. Saksa hyökkäsikin Ardennien läpi ja hyökkäys Belgiaan oli hämäys. Maginot linjassa sinänsä ei ollut vikaa. Ongelma oli pikemminkin asenteissa. Lähtökohta oli puhtaan puolustuksellinen. Koska joku maa on julistanut toiselle sodan ja jäänyt odottamaan sen hyökkäystä?

Usein puhutaan siitä,m että linja ei jatkunut Belgian rajalle kuin se olisi ollut joku pieni unohdus. Tämä kartta kertoo mistä on kyse:

http://en.wikipedia.org/wiki/Battle_of_France#mediaviewer/File:Maginot_Line_ln-en.jpg

Jos ajattelee Ranskan strategiaa, se oli aika rottamainen temppu belgialaisille. Idea oli pakottaa Saksa hyökkäämään Belgian kautta ja sitten taistella Belgian maaperällä. Se, joka ajattelee, että Belgian rajaa ei linnoitettu vahvasti kohteliaisuudesta Belgialaisia vastaan voittaa Neville Chamberlain palkinnon poliittisesta naiiviudesta.

[EL SID]

. Lähtökohta oli puhtaan puolustuksellinen. Koska joku maa on julistanut toiselle sodan ja jäänyt odottamaan sen hyökkäystä?

käsittääkseni ranskan strategia oli näännyttää Saksa hengiltä ensimmäisen maailmansodan tapaan. Vuosina 1917-18 Saksassa ja sen liittolaismaissa nähtiin nälkää ja tällä oli merkittävä vaikutus Saksan armeijan romahdukseen epäonnistuneen vuoden 1918 offensiivin jälkeen. Offensiivin aikana saksan armeijan sotilaat, jotka olivat jo pari vuotta eläneet erilaisilla korvikkeilla, ollen aliravittuja, näkivät liittoutuneiden jättimäiset varastot ja sen ettei liittoutuneilla ollut mitään ongelmia mm. muonituksen suhteen, päinvastoin mitä Saksan propaganda oli toitottanut. Kun offensiivi kuivui kasaan, loppui saksan sotilaiden usko voittoon ja he alkoivat antautua pelkästään saadakseen ruokaa.

Periaatteessa tuollainen saarto olisi voinut onnistuakin. Kukaan lännessä ei tullut ajatelleeksi että kommunistinen Neuvostoliitto alkaisi salaa toimittamaan natsi-Saksalle tämän tarvitsemia strategisia raaka-aineita ja siten auttoi Saksaa voittamaan lännessä.

Asia, mistä ei ole tarpeeksi tutkittu ja joka on ranskassa tabu,oli ranskan kahtiajakautuminen ensimmäisen maailmansodan jälkeen, ja jolla saattoi olla iso vaikutus Ranskan romahdukseen, eliitin kannattaessa natseja ja osan väestä kommunisteja, kummankin puolen motivaation puolustaa "yhteistä isänmaan asiaa" ollessa lähellä nollaa. 
Anthony Beevor kirjoittaa asiasta enemmänkin kirjassaan Toinen maailmansota.

[siviilitarkkailija]

Sodassa ei ole yksityiskohtia ja sitten on. Suurin osa yksityiskohdista on outoja ja kummallisia mutta ennenkaikkea kaoottisia. Kerrottuna ovat niin uskomattomia että niiden olemassaolo kielletään ja sodan jälkeisessä propagandahistoriassa tukeudutaan uskomuksiin joiden pääasiallinen funktio on palvella sodan voittaneen osapuolen poliittisia näkemyksiä tulevia sotia silmälläpitäen.

Miina onkin aktiivinen hyökkäysase.

Sotatieteen ja -yhteiskuntaopin laitoksilla toistetaan miinasodankäynnistä milloin mitäkin uskomusta. Joskus tosiasiat tukevat näitä ja joskus eivät. Kun väitän että miina on aktiivinen hyökkäysase, niin harva suostuu käsittämään että mistä ihmeestä se taas höpisee. Näin se vain on. Saksalaiset, teknisesti taitavana ja oppivaisena kansana, ymmärsivät ensimmäisenä aktiivisen miinasodankäynnin mekaniikan. Sodassa jokaista sunnattua voimaa kohtaan osuu pian vastakkainen voima. Tätä kutsutaan taisteluksi. Suurempaa tai jäljelle jäänyttä voimavektoria voidaan kutsua voittajaksi.

Vuoden 1914 offensiivin merkittäviin opetuksiin väitetään kuuluvan saksalainen nerokas rautatiejärjestelmän käyttö omien joukkojen kuljetuksiin. Kyseessä ei ollut mitenkään erityisen nerokas järjestelmä koska kaikilla muillakin oli vastaavat järjestelmät ja hyvin lyhyessä ajassa hyökkäävän joukon eteen kasattiin este. Ja kun esteeseen saatiin lisää sotilaita, seurasi vastahyökkäys. Kesti jonkun aikaa ennenkun joukkojen välinen etäisyys ja sijainti saatiin selville verisissä hyökkäyksissä ja vastahyökkäyksissä joita yleisesikunnan upseerit naama ja sikari loistaen suunnittelivat. Jokaista saksalaisten hyökkäystä seurasi hyvin nopea ranskalaisten tekemä vastahyökkäys ja vetäytyminen tai vastahyökkäyksen vastahyökkäys. Sota oli jalostunut sekopäiseksi suunnitelmaksi jolla ei ollut mitään tekemistä todellisuuden kanssa mutta suunnittelijat olivat innoissaan.

Vuonna 1940 saksalaiset joukot olivat paitsi oppineet myös kehittäneet erittäin tehokkaan vastamyrkyn ranskalaisille vastahyökkäyksille. Vastaus oli S-miina. Suomessakin käytetty nimitystä hyppyheikki. Maasta ilmaan nouseva teräslieriö joka levitti ympärilleen 4,5mm kuulasateen jokaisen ilmansuuntaan.

Kun S-miinasta keskustellaan sotahistoriallisena kuriositeettinä, sodan voittajien näkemyksen mukaan S-miina oli painokytkimellä varustettu miina. Joka korkeajännitystietämyksen mukaan voitiin deaktivoida lapiolla ja hiekkäsäkillä vielä jalan astuttua päälle ja kuultua "klik"-äänen. Varsinaisesti näin ei ollut vuoden 1940 S-miinoissa. Ne oli varustettu kahdella poikittaisiin suuntiin menevillä lankalaukaisimilla SEKÄ yhdellä painokytkimellä. Käytännössä yhden miinan laukaisu oli likipitäen varmaa jos vain tiesi suunnilleen mistä suunnasta vihollinen saattaisi tulla. Ja siihen suuntaan miina maahan ja lankalaukaisimet poikittain vihollisen tulosuuntaan nähden. Miina voitiin periaatteessa laukaista myös etäisesti lankalaukaisimella tähdättynä räjähteenä.

Toisin kuin vuonna 1914, vuonna 1940 ranskalainen vastahyökkäys siis kilpistyi useasti saksalaiseen S-miinoitteeseen jonka nopeasti etenevä ryhmä oli tehnyt suojautuakseen odotettavissa olevalta vastahyökkäykseltä. S-miinan etu ja haitta oli siis 360 asteeseen leviävä kuulamyrsky jota ryhdyttiin vähentämään claymore miinatekniikan avulla 1950-luvulla.  Usein jopa jätettiin lankalaukaisimet käyttämättä ja käytettiin vain pystylaukaisinta. S-miina oli niin hirvittävä ja tehokas ase että kaikki liittoutuneiden sotilaat pyrkivät nopeasti unohtamaan koskaan moista kohdanneensa. Köyhän ja puolustuskyvyttömän arsenaalissa sekä agressiivisen hyökkääjän välineenä, se on kuitenkin kiistaton menestystarina joka teki ranskalaisten ja monen muun valtion vastahyökkäyksistä 2-maailmansodassa lopun.

[PaulR]

Tarpley

Websterin juttuja tulee kuunneltua säännöllisesti ja eilen satuin tällaiseen, joka otsikosta huolimatta käsitteli alkuosassa mainitsemiasi.

Webster Tarpley on Coast To Coast AM 6/29/2014 - ISIS in IRAQ  [30.6.2014]
https://www.youtube.com/watch?v=vpnDHcuf0zk

[siviilitarkkailija]

Ymmärtääkseni sakut koukkasivat Belgian kautta nimenomaan välttääkseen Maginot-linjan...

Olet ymmärtänyt aivan väärin. Saksalaiset EIVÄT koukanneet Belgian kautta välttääkseen Maginot-linjaa vaan  nimenomaan koska siellä OLI linnoitus. Selitys on niin typerä että sen uskominen on likipitäen mahdotonta mutta voi yrittää.

Belgia oli henkisesti ja yhteiskunnallisesti täysin sekaisin ja sairas ja läpeensä kaupallinen. Ihmisellä oli hinta ja varsinkin linnoitustyöllä. Koska linnoitustyön tekeminen oli kallista, maa kilpailutti ja ulkoisti. Toisaalta mitäpä sitä ei tehtäisi säästöjen eteen nykypäivänä.

Belgian intressissä oli saada maksimaalinen määrä linnoitustyötä minimaalisella hinnalla + että maalla oli kalavelkoja Saksalta I-maailmansodan ajalta, belgit saivat neronleimauksen. Sensijaan että olisivat tehneet itse, tai todennäköisesti eivät olisi osanneet suunnitella linnoitteita, belgit teetättivät linnoitustensa insinöörityöt Saksassa saksalaisella insinööritoimistolla. Belgia siis teetätti maansa Saksaa vastaan suunnitellut puolustuslinnoitteensa saksalaisella insinööritoimistolla minkä nämä myös tekivät ja hyvät piirustukset tekivätkin. Tekivät itseasiassa niin hyvät piirustukset että insinööritoimiston väki kävi näyttämässä niitä 3. valtakunnan hyökkäyspuolustuskansliassa oleville suunnittelijoille jotka kiittelivät piirustuksen yksityiskohtaisuutta ja laatua. 

Myöhemmin belgit päivittelivät ranskalaisille sitä miten pienellä liitokonejoukolla pystyttiin nujertamaan niin hienosti suunniteltu ja rakennettu bunkkerilinnoitus. Saksalaiset painottivat uusien ontelopanostensa tuhovoimaa ja joukkojensa osaamista sekä taitoa. Sodan jälkeen tietysti kostettiin saksaapuhuville belgialaisille asianmukaisesti ja napakasti...