2014-05-21 Yle: Suomen kieli ei ole vaikea oppia

[Fetissimies]

Suomen kieli on myös siinä mielessä vaikeaa koska Suomessa puhutaan kohtuu paljon murteita verrattuna muihin maihin. Vaikka osaisi Suomen kirjakielen niin saattaa olla vaikeuksia ymmärtää jotain paikallista vaikka savossa tai varsinais-Suomessa.

Myytti. Suomessa puhutaan todella vähän murteita verrattuna muihin maihin.

[Jouko]

Suomen kieli on tavallisen helppo ja alkeellinen: puhutaan kuten kirjoitetaan ja vain muutama poikkeus siitä säännöstä. Eikä mitään nyanssivaihteluja tarvita. Monotoninen aksentti riittää ilmaisemaan kaiken.
Ainoa vaikeus on sijamuodoissa jotka pitää vain osata. Mutta niitä ei ole monta. Ei likikään yhtä monta kuin englanninkielen epäsäännöllisiä verbejä jotka nekin vain pitää osata. Suomenkieli on siten helppo uuntaa koneen puhumaksi.
Lisäksi Suomen Kieli on tasa-arvoinen; ei ole feminiinejä ja maskuliineja erikseen!

Tämän ovat tunnustaneet kielitieteilijät kautta maailman!

[Eino P. Keravalta]

Suomalaiset mielellään ajattelevat, että meillä on erityisen vaikea kieli, meidän täytyy olla jotenkin fiksumpia kuin muiden. Tieteellistä pohjaa ajatukselle ei ole, toteaa suomen kielen professori Maisa Martin.

Professori Maisan logiikkaa on kuvitella, että vauvalle on jotenkin vaikeaa oppia vanhempiensa kieltä...

[Mehud]

Isoäitini väitti että suomenkieli on helpoin kieli oppia, koska hän ei ollut oppinut mitään muuta kieltä. Sen lisäksi se on maailman kaunein kieli. Suomenkielen sana KELA saa ihmisiä jopa muuttamaan suomeen, vaikka tämä on kylmä, pimeä ja rasistinen maa.

[sr]

Pitkän sanan ymmärtäminen on vaikeampaa kuin sellaisen, joka on valmiiksi pilkottu paloihin, jotka voi ymmärtää helpommin.

Päinvastoin. Yksi asia, yksi sana. On paljon epäselvempää, kun yksi käsite on jaettu useisiin sanoihin.

Ehkä äidinkielenään kieltä puhuvalle. Minä puhuin nyt kuitenkin ulkomaalaisesta, jolle ensimmäinen vaikeus yhdyssanojen kohdalla on löytää ne kohdat, joissa sana muuttuu toiseksi. Vähän samasta syystä suomen tapa käyttää sijamuotoja ja muita lisäkkeitä sanaan kiinteästi yhdistettynä on vaikeampaa lukijalle kuin irrallisten prepositioiden ym. lisäsanojen käyttö. Jos katsot niitä Possumin pilakuvan sanoja, niin ihan suomea äidinkielenään puhuvankin pitää hetki päässään miettiä, mitä ne pisimmät muodot oikeastaan tarkoittavat.

"First sergeants". Ensiksi kersantitko?

Totta, yhdyssanoja käytettäessä vältetään (joskus) termin kaksimerkityksellisyys. Sanoisin, että nuo ovat kuitenkin paljon harvinaisempia kuin ne, että ihan tavallista yhdyssanaa joutuu tankkaamaan sen suhteen, että mitäs tässä nyt oikein sanotaan. Voi olla, että tuo jollekin on helppoa. Itselleni ainakin saksaa lukiessa yhdyssanat tuottavat paljon enemmän ongelmia kuin vastaavat ilmaukset englannissa. Kun tähän yhdistetään vielä se suomen vaikeus, että sanasto on muutenkin täysin eri kuin Länsi-Euroopan kielissä, niin veikkaisin, että on odotettavissa vaikeuksia kielenoppijalle.

[sr]

Suomen kieli on myös siinä mielessä vaikeaa koska Suomessa puhutaan kohtuu paljon murteita verrattuna muihin maihin. Vaikka osaisi Suomen kirjakielen niin saattaa olla vaikeuksia ymmärtää jotain paikallista vaikka savossa tai varsinais-Suomessa.

Hmm, minulle skånen ymmärtäminen on täysin mahdotonta, vaikka suomenruotsia kohtuullisesti ymmärränkin. Samoin Pohjois-Englannin murteen ymmärtäminen on aika lailla vaikeaa, vaikka muuten sujuvasti englantia puhunkin. Kiinassa kantonin kiina on käytännössä oma kielensä, vaikka kirjoitettuna hyvin lähellä mandariinikiinaa onkin. Ovatko suomen kielessä siis murteet loppujen lopuksi kauempana toisistaan kuin muissa kielissä?

[Fjödörör Räkinen]

Suomalaisillekin minkä tahansa sijamuotokielen opiskeleminen (esimerkiksi unkari) on vaikeaa, vaikka sijamuotojen idea on omasta äidinkielestä tuttu. Sijamuotoihin tottumattomalle kärryille pääseminen on suuri haaste.

Toinen asia on sitten se, että puhuttu ja kirjoitettu kieli poikkeavat ratkaisevasti toisistaan. Kokemuksia suomen opiskeluun liittyen voi lukea esimerkiksi tuolta.

http://www.finlandforum.org/viewforum.php?f=9

[Teaparty]

The Foreign Service Institute (FSI) has created a list to  show the approximate time you need to learn a specific language as an English speaker. After this particular study time you will reach "Speaking 3: General Professional Proficiency in Speaking (S3)" and "Reading 3: General Professional Proficiency in Reading (R3)"

Suomi on englannin puhujalleluokista I - V luokan IV vaikeammassa osastossa.

http://www.effectivelanguagelearning.com/language-guide/language-difficulty

OT: Kiitoksia mielenkiintoisesta linkistä! Euroopassa liikkuessa kansantajuinen lingvistiikka on paras small-talk -aihe, etenkin suomalaiselle. Jalkapallosta kun ei monestakaan sattuneesta syystä jaksaa jauhaa.

[Teaparty]

Suomen kieli on tavallisen helppo ja alkeellinen: puhutaan kuten kirjoitetaan ja vain muutama poikkeus siitä säännöstä.

Muumit. Suomen kielen kieliopillinen ilmaisuvoima on aivan huikeaa luokkaa, ja indoeurooppalaisen kielen natiivipuhujalla ei ole mitään mahdollisuuksia oppia suomea kunnolla aikuisiässä. Suomen sanojen lukumäärä on verrattaen pieni, mutta kieliopillisten nyanssien määrä on omassa kategoriassaan. Tällä foorumilla lentää han-huumori. Jätetään harjoitustehtäväksi kääntää ao. läppä mille vain kielelle.

[Marija]

http://runomaailma.blogspot.fi/2009/10/aleksis-kivi-suomen-kansalliskirjailija.html   

MAAMME (vrt. "Suomenmaa")

On pohjoisessa kaunis maa
tuo metsän kohdussa.
Siel talven kuuset lumiset
sen tuntureilla humisee,
kuin morsian niin armas taas
on kesä tässä maas.

Sen tuhansissa järvissä
yön tähdet kimmeltää,
siel pohjan-tulet haamottaa
ja kosket vettä ammentaa
kosk kanteleilla soitellaan,
se onpi Suomenmaa.

En millonkan mä unohtas
sun lempeet taivastas,
en tulta heljän auringos,
en kirkast kuuta hongistos,
en kaskiesi sauvua
päin pilviin nousevaa.

Tok monta näissä laaksoissa
on nähty kauhua:
kosk sota surman, kuolon toi
ja tanner miesten verta joi,
mut sankarien kunnian
sai Suomi loistavan.

Ja ihanainen, kallis maa
on meidän ainiaan.
Tuos onpi meidän huoneemme,
tuos lainehtiva peltomme,
tuos metsiemme jylhä yö
ja meriemme vyö.

Tuon tumman metsän kaikunaa
mi autuus kuultella
kosk herättää meit päivän koi
ja paimenien torvet soi,
kosk impi sinisilmänen
käy laaksois laulellen.

Mi autuus helmaas nukkua
sä uniemme maa,
sä kehtomme, sä hautamme !
Oi aina uusi toivomme !
Oi Suomensaari kaunoinen,
oi ijankaikkinen !

[Oami]

Hmm, minulle skånen ymmärtäminen on täysin mahdotonta, vaikka suomenruotsia kohtuullisesti ymmärränkin. Samoin Pohjois-Englannin murteen ymmärtäminen on aika lailla vaikeaa, vaikka muuten sujuvasti englantia puhunkin. Kiinassa kantonin kiina on käytännössä oma kielensä, vaikka kirjoitettuna hyvin lähellä mandariinikiinaa onkin. Ovatko suomen kielessä siis murteet loppujen lopuksi kauempana toisistaan kuin muissa kielissä?

Kantoni on eri kieli. Samoin ovat wu ja minna. Yhdessä mandariinin kanssa kaikki neljä ovat omina kielinään maailman puhutuimpien kielten top-30:ssä. Silti niitä kirjoitetaan samalla tavalla; tätä kirjoitettua kieltä kutsutaan kiinaksi. Useita pienempiäkin kiinalaisia kieliä löytyy.

Se että kantoni, mandariini, minna ja wu niputettaisiin samaksi kieleksi olisi eurooppalaisesta näkökulmasta rinnasteinen siihen että portugali, espanja, ranska ja italia niputettaisiin samaksi kieleksi, ja näiden kaikkien kirjoitusjärjestelmät korvattaisiin latinalla.

Vastaavasti toisinpäin: Intiassa ja Pakistanissa puhuttu hindi-urdu on yksi kieli, mutta sitä kirjoitetaan eri tavoilla. Tyypillisesti kansa toki kutsuu myös puhuttua kieltä omalla sanallaan hindiksi tai urduksi.

Kielen ja murteen määritelmällinen ero pohjautuu kysymykseen siitä, ymmärtävätkö puhujat toisiaan ilman erityistä opiskelua. Usein kuitenkin määrittelyyn sotkeutuu politiikka: esimerkiksi Ruotsi on perinteisesti määritellyt meänkielen ja suomen eri kieliksi. Meänkieltä puhuu Ruotsissa kansa, joka on ollut olemassa kauemmin kuin valtio itse, suomea taas lähinnä Suomesta 1900-luvulla tulleet maahanmuuttajat ja näiden jälkeläiset. Kuitenkin meänkieli ja (standardi)suomi ovat toistensa puhujille erittäin hyvin ymmärrettäviä. Huomattavasti paremmin ymmärrettäviä kuin rauma kummallekaan näistä.