2014-05-21 Yle: Suomen kieli ei ole vaikea oppia

[Saippuakupla]

Professori: Suomen kieli ei ole vaikea oppia

Suomen kielen vaikeus on myytti, jota suomalaiset haluavat pitää yllä. Tätä mieltä on vieraskielisille suomea opettanut ja kielen oppimista tutkinut professori Maisa Martin.

[...]

– Suomalaiset mielellään ajattelevat, että meillä on erityisen vaikea kieli, meidän täytyy olla jotenkin fiksumpia kuin muiden. Tieteellistä pohjaa ajatukselle ei ole, toteaa suomen kielen professori Maisa Martin.

[...]

Suomalaiset ovat usein huonoja kielen opettajia. Maahanmuuttajille ei mielellään puhuta suomea, elleivät he osaa kieltä kunnolla.

– Jos suomalainen osaa vähänkin englantia, niin sitten käytetään englantia. Jos englanti ei kelpaa, ei puhuta mitään, Maisa Martin lataa.

Kielen käyttäminen on kuitenkin tärkein edellytys kielen oppimiselle.

– Kieltä ei opita sääntöjen, sanakirjojen ja kieliopin avulla. Nykyisen näkemyksen mukaan kieltä opitaan könttinä. Opitaan kokonaisia sanontoja, sanoja ja ilmauksia eri tilanteisiin. Vähitellen niistä alkaa muokkautua systeemi, jota voidaan kuvata säännöillä. Säännöt ovat lopputulos, ei se, mistä oppiminen alkaa, Martin summaa.

[...]

http://yle.fi/uutiset/professori_suomen_kieli_ei_ole_vaikea_oppia/7253734

[Ali Suoriutuja]

Suomi ei vaikea oppia, maahanmuuttajat siis tyhmiä ja laiskoja. Right? Ehei, vaan suomalaiset huonoja opettajia.

Kiitos tiedosta.

[Blanc73]

Suomi ei vaikea oppia, maahanmuuttajat siis tyhmiä ja laiskoja. Right? Ehei, vaan suomalaiset huonoja opettajia.

Kiitos tiedosta.

Tottakai vika on meissä sisäsiittoisissa mongoleissa, jos jalot ja uljaat mamut eivät opi mongerrusta jota myös suomen kieleksi kutsutaan.

[ekto]

Mikähän on Maisa Martin mielestä suomalaisten motiivi pitää yllä myyttiä, että kielemme olisi vaikea oppia? Me haluamme salata sen, ettemme vain osaa opettaa sitä muille  Hieman ontuu tuo lainauksesta pois jätetty, suomalaisten uskomus omaan älylliseen erinomaisuuteen johtuen vaikeammasta kielestä.

[Possumi]

(http://i.imgur.com/QFm6SCE.png)

[elven archer]

Ei Suomi olekaan mikään poikkeuksellisen vaikea oppia. Tärkein yksittäinen helpottava piirre on se, että sanat lausutaan kuten kirjoitetaan ja toisinpäin. Sanajärjestys on usein myös aika vapaa. Ongelmallisemmat piirteet liittyvät sijamuotoihin, mutta ovatko prepositiot esim. englannissa sitten helppoja? Viimeksi käymäni englannin kurssi osoitti, että oikean preposition valinta monissa kohdissa on erittäin vaikeaa. Kurssilla oli paljon ihmisiä erilaisista kulttuureista ja kielialueilta ja ihan yhtä lailla he painivat noiden kanssa. Sanojen taivutus ei ole edes ylitsepääsemätön ongelma ymmärryksen kannalta, mutta tulee tietenkin vaikeudeksi, jos halutaan tuottaa kelvollista kirjakieltä.

[Saippuakupla]

Mikähän on Maisa Martin mielestä suomalaisten motiivi pitää yllä myyttiä, että kielemme olisi vaikea oppia? Me haluamme salata sen, ettemme vain osaa opettaa sitä muille  Hieman ontuu tuo lainauksesta pois jätetty, suomalaisten uskomus omaan älylliseen erinomaisuuteen johtuen vaikeammasta kielestä.

Kiitos huomiosta, lisäsin vielä kyseisen pätkän lainaukseen.

[Zangibus]

Sanajärjestys on usein myös aika vapaa.

"Vapaa sanajärjestys" tarkoittaa sitä, että sanajärjestys ei määrää, mikä on subjekti ja mikä objekti tai onko kyseessä kysymys vai väite, mutta ei sitä, että sanat voivat olla missä järjestyksessä tahansa: "Halla-aho valittiin eduskuntaan", "Eduskuntaan valittiin Halla-aho" ja "Valittiin Halla-aho eduskuntaan" eivät ole sama asia.

Ongelmallisemmat piirteet liittyvät sijamuotoihin, mutta ovatko prepositiot esim. englannissa sitten helppoja?

Juuri näin. Miten joku "koirissani" on muka oleellisesti vaikeampi kuin "in my dogs", samat asiat hieman eri järjestyksessä.

[SimoMäkelä]

Eli syyllisiä maahanmuuttajien huonoon kielitaitoon ovat suomalaiset itse, kun väittävät Suomen kieltä vaikeaksi + että ovat huonoja kielen opettajia. Tulihan se sieltä lopultakin.

Vai onko tämä nyt sitä konstruointia; sanotaan vaikeaa helpoksi, niin se sitten on helppoa.

[elven archer]

"Vapaa sanajärjestys" tarkoittaa sitä, että sanajärjestys ei määrää, mikä on subjekti ja mikä objekti tai onko kyseessä kysymys vai väite, mutta ei sitä, että sanat voivat olla missä järjestyksessä tahansa: "Halla-aho valittiin eduskuntaan", "Eduskuntaan valittiin Halla-aho" ja "Valittiin Halla-aho eduskuntaan" eivät ole sama asia.

Minä sanoin, että se on aika vapaa, enkä vapaa. Luonnollisesti tämä tarkoittaa, että se ei ole niin tiukka kuin joissain kielissä. Harvassa ovat kielet, joissa sanajärjestys ei olisi erittäin olennaista (en tiedä yhtään sellaista kieltä), joten "aika vapaa" luonnollisesti suhteutetaan siihen. Usein toki sanan paikan vaihtaminen korostaa eri asioita.

[smika]

– Suomalaiset mielellään ajattelevat, että meillä on erityisen vaikea kieli, meidän täytyy olla jotenkin fiksumpia kuin muiden.

Oletteko joskus törmänneet tällaiseen ajatuksenjuoksuun? Itselleni ainakin tämä oli ensimmäinen kerta, kun moista kuulin.

[Marija]

"Koirinennekokaan". 

Jos suomalainen ei välitä oppia omaa kieltään, ei ihme, että jonkun kielitoimiston on rakenneltava idioottimaisia, helppoja versioita sanoista ja näin sanojen merkitysten supistamiset supistavat myös suomalaisten rikasta ajattelua.

Sanoo muuan suomenkielinen.

[J.M]

http://hommaforum.org/index.php/topic,92674.msg1592266.html#msg1592266

Mies vetosi ymmärtämättömyyteen, sillä hän ei osaa kunnolla suomea. Hän myös kertoi luulleensa, että verottaja toimittaa Kelalle tulotiedot.

Oikeuden mukaan kyse ei ollut erehdyksestä, vaan se piti tekoa tahallisena. Oikeus huomautti, että mies on saanut asumistukea yli 17 vuotta.

Ei ole vaikea oppia, kaikki eivät vaan osaa sitä vielä 17 vuoden jälkeen.

[sense]

"– Suomalaiset mielellään ajattelevat, että meillä on erityisen vaikea kieli, meidän täytyy olla jotenkin fiksumpia kuin muiden"

Mistä toi tuli? Siis muualta kuin tutkijan omasta pikku päänupista...

[Kukko]

– Suomalaiset mielellään ajattelevat, että meillä on erityisen vaikea kieli, meidän täytyy olla jotenkin fiksumpia kuin muiden.

Oletteko joskus törmänneet tällaiseen ajatuksenjuoksuun? Itselleni ainakin tämä oli ensimmäinen kerta, kun moista kuulin.

Usein olen törmännyt olkiukkoihin ja tuo näyttää kovasti sellaiselta.

Huikee toi Possumin postaama sarjakuva 

[Miniluv]

The Foreign Service Institute (FSI) has created a list to  show the approximate time you need to learn a specific language as an English speaker. After this particular study time you will reach "Speaking 3: General Professional Proficiency in Speaking (S3)" and "Reading 3: General Professional Proficiency in Reading (R3)"

Suomi on englannin puhujalleluokista I - V luokan IV vaikeammassa osastossa.

http://www.effectivelanguagelearning.com/language-guide/language-difficulty

[Oami]

Myytti johtunee isolta osin siitä, että suomalaisten opiskelemat vieraat kielet (tai edes vieraat kielet joihin ylipäänsä tulee tutustuttua) ovat yleensä kaikki indoeurooppalaisia, siis toisilleen sukua. Niiden keskinäinen yhdennäköisyys on usein niin silmiinpistävä että kieliin vähemmän perehtynyt kansalainen saattaa kuvitella, että suomi on se ainoa erikoinen. Niin ja viro.

Luulisin kuitenkin että kylmiltään (lämpimiltään) Suomeen saapuneelle arabille, somalille ym. ym. tyypille jonka äidinkieli ei ole indoeurooppalainen ja jolla ei ole pohjalla omaa äidinkieltään kummoisempaa kielitaitoa, ei kuitenkaan ole sen kummempaa väliä opetteleeko suomen tyhjästä vai englannin tyhjästä. Jos siis asennetta uuden kielen opiskeluun ylipäänsä löytyy.

[Faidros.]

Pääasia on, että opetetaan suomea oikein!
Anna rahaa lausutaan: Olen varas
Lapseni on sairas sanotaan: Vien kohta lompakkosi
Rakastan sinua pehmeällä äänellä: Haista vittu!
...jne.

[Lahti-Saloranta]

Professori: Suomen kieli ei ole vaikea oppia
Suomalaiset ovat usein huonoja kielen opettajia. Maahanmuuttajille ei mielellään puhuta suomea, elleivät he osaa kieltä kunnolla.

Työvoimapoliittinen juttu. Jos vaikkapa somalit oppisivat nopeasti suomen kielen jos heille virastossa puhuttaisiin sitä niin silloinhan suuri joukko solmalin tulkkej jäisi vaille työtä ja joutuisivat kortistoon.

[nollatoleranssi]

Suomi ei vaikea oppia, maahanmuuttajat siis tyhmiä ja laiskoja. Right? Ehei, vaan suomalaiset huonoja opettajia.

Kiitos tiedosta.

Se on tosiaan hauska juttu, että miten kaikki asiat saadaan nähtyä suomalaisvastaisina tiettyjen tahojen toimesta.

Myyttiä suomen kielen vaikeudesta ovat pitäneet ennen kaikkea opettajat. Mitä nyt on joskus nähnyt jotakin epävirallista tilastoa aiheesta, niin suomen kieli kuuluu keskivaikeisiin kieliin, ei vaikeimpiin.

[nollatoleranssi]

– Suomalaiset mielellään ajattelevat, että meillä on erityisen vaikea kieli, meidän täytyy olla jotenkin fiksumpia kuin muiden.

Oletteko joskus törmänneet tällaiseen ajatuksenjuoksuun? Itselleni ainakin tämä oli ensimmäinen kerta, kun moista kuulin.

Tuo on tyypillinen olkinukke. Käytännössä henkilö projisoi omat ennakkoluulonsa muihin. Koska jos aihetta ajattelisi vähänkin, niin nopeastihan päästäisiin maailman suosituimpaan kieleen eli englantiin.

[Bwana]

– Suomalaiset mielellään ajattelevat, että meillä on erityisen vaikea kieli, meidän täytyy olla jotenkin fiksumpia kuin muiden.

Oletteko joskus törmänneet tällaiseen ajatuksenjuoksuun? Itselleni ainakin tämä oli ensimmäinen kerta, kun moista kuulin.

Usein olen törmännyt olkiukkoihin ja tuo näyttää kovasti sellaiselta.

Huikee toi Possumin postaama sarjakuva 

Olen joskus törmännyt artikkeleihin, joissa on pohdittu kielten rakenteita yms. Koska hahmotamme maailman äidinkielemme "kautta", vaikuttaa tuon kielen rakenteet ajatteluumme/"älykkyyteemme". Ja onhan se totta, että kun esim. pohjois-ugandalaisten pastoralisti karamojongien kielessä on alunperin ollut kärjistetysti joku 400 sanaa niin ei sillä kauhean abstrakteja ajatusrakennelmia rakenneta.

[Bwana]

– Suomalaiset mielellään ajattelevat, että meillä on erityisen vaikea kieli, meidän täytyy olla jotenkin fiksumpia kuin muiden.

Oletteko joskus törmänneet tällaiseen ajatuksenjuoksuun? Itselleni ainakin tämä oli ensimmäinen kerta, kun moista kuulin.

Usein olen törmännyt olkiukkoihin ja tuo näyttää kovasti sellaiselta.

Huikee toi Possumin postaama sarjakuva 

Olen joskus törmännyt artikkeleihin, joissa on pohdittu kielten rakenteita yms. Koska hahmotamme maailman äidinkielemme "kautta", vaikuttavat tuon kielen rakenteet ajatteluumme/"älykkyyteemme". Ja onhan se totta, että kun esim. pohjois-ugandalaisten pastoralisti karamojongien kielessä on alunperin ollut kärjistetysti joku 400 sanaa niin ei sillä kauhean abstrakteja ajatusrakennelmia rakenneta.

[op]

The Foreign Service Institute (FSI) has created a list to  show the approximate time you need to learn a specific language as an English speaker. After this particular study time you will reach "Speaking 3: General Professional Proficiency in Speaking (S3)" and "Reading 3: General Professional Proficiency in Reading (R3)"

Suomi on englannin puhujalleluokista I - V luokan IV vaikeammassa osastossa.

http://www.effectivelanguagelearning.com/language-guide/language-difficulty

True. Mutta samalla lailla luokittelemalla suomenkieliselle kaikki kielet (viroa lukuunottamatta) ovat vähintään luokassa 3, suurin osa luokassa 4 ja 5. Ja kyllä suomalaisetkin kieliä siitä huolimatta oppivat.

Edit: Mieti kuinka helppoa olis olla englanninkielinen, kun ryhmän 1 kieliä on kymmenkunta ja moni niistä isoja kieliä (ranska, italia...). Eli siis kun sinä ymmärrät viron kielestä melko paljon sitä koskaan yhtään opiskelematta, niin englanninkieliset ymmärtävät samalla lailla noista kaikista kielistä. On se niin väärin

[Marija]

Itselleni oli aikoinaan hankalaa opiskella hepreaa, heprea nimittäin on äärettömän yksinkertainen kieli. Oli vaikea töksäyttää asiansa lyhyesti, ilman "turhia" sanoja. Samalla totesin, että myös ihmiset, joiden kieli on suppea, ovat itsekin ajatuksiltaan melko suppeita. Oma puheeni myös esim. englanniksi sisältää runsaasti selityksiä, sillä mielestäni edes englanninkieli ei ole riittävän laaja, jotta sillä voisi kunnolla ilmaista itseään.

[Ali Suoriutuja]

Englanninkielisen olisi tosi helppoa opetella ruotsia, ja sen pohjaltahan oppii hyvin muita vieraita kieliä.

[sr]

The Foreign Service Institute (FSI) has created a list to  show the approximate time you need to learn a specific language as an English speaker. After this particular study time you will reach "Speaking 3: General Professional Proficiency in Speaking (S3)" and "Reading 3: General Professional Proficiency in Reading (R3)"

Suomi on englannin puhujalleluokista I - V luokan IV vaikeammassa osastossa.

http://www.effectivelanguagelearning.com/language-guide/language-difficulty

No, tämä on aika lailla epäreilu vertailu suomen kannalta siksi, että suomi ei kuulu indoeurooppalaisiin kieliin.

Tähän muuten liittynee se, miksi suomea voi Euroopassa pitää aidosti vaikeana kielenä. Ei siis siksi, että suomen kielioppi välttämättä jonkun objektiivisen mittarin mukaan olisi vaikea (jota se minusta kyllä on, mutta tämä on toinen juttu), vaan siksi, että se on eurooppalaisille niin erilainen. Etenkin sanasto eroaa paljon enemmän muista eurooppalaisista kielistä kuin, mitä nämä eroavat toisistaan. Siellä suomea vaikeammassa kategoriassa on vain aasialaisia kieliä, joissa on vielä suomeakin vähemmän lainasanoja Länsi-Euroopan kielistä.

Itse sanoisin, että yksi melko lailla tarpeeton kirjakielen vaikeutus suomen kielessä (ja parissa muussakin, kuten saksassa ja ruotsissa) ovat yhdyssanat, jotka kirjoitetaan yhteen. Pitkän sanan ymmärtäminen on vaikeampaa kuin sellaisen, joka on valmiiksi pilkottu paloihin, jotka voi ymmärtää helpommin. Jos siis kielioppinatsit alkaisivat sallia yhdys sana virheet, niin kirjoitetun suomen ymmärtäminen ulkomaalaisille voisi helpottua. 

[elven archer]

Pitkän sanan ymmärtäminen on vaikeampaa kuin sellaisen, joka on valmiiksi pilkottu paloihin, jotka voi ymmärtää helpommin.

Päinvastoin. Yksi asia, yksi sana. On paljon epäselvempää, kun yksi käsite on jaettu useisiin sanoihin.

"First sergeants". Ensiksi kersantitko?

[Nuivake]

Suomi ei ole vaikea oppia - siihen tarvitaan vain halua.
Monesti sitä ei ole - 20 vuoden jälkeenkään.

[kriittinen_ajattelija]

Suomen kieli on myös siinä mielessä vaikeaa koska Suomessa puhutaan kohtuu paljon murteita verrattuna muihin maihin. Vaikka osaisi Suomen kirjakielen niin saattaa olla vaikeuksia ymmärtää jotain paikallista vaikka savossa tai varsinais-Suomessa.

[Fetissimies]

Suomen kieli on myös siinä mielessä vaikeaa koska Suomessa puhutaan kohtuu paljon murteita verrattuna muihin maihin. Vaikka osaisi Suomen kirjakielen niin saattaa olla vaikeuksia ymmärtää jotain paikallista vaikka savossa tai varsinais-Suomessa.

Myytti. Suomessa puhutaan todella vähän murteita verrattuna muihin maihin.

[Jouko]

Suomen kieli on tavallisen helppo ja alkeellinen: puhutaan kuten kirjoitetaan ja vain muutama poikkeus siitä säännöstä. Eikä mitään nyanssivaihteluja tarvita. Monotoninen aksentti riittää ilmaisemaan kaiken.
Ainoa vaikeus on sijamuodoissa jotka pitää vain osata. Mutta niitä ei ole monta. Ei likikään yhtä monta kuin englanninkielen epäsäännöllisiä verbejä jotka nekin vain pitää osata. Suomenkieli on siten helppo uuntaa koneen puhumaksi.
Lisäksi Suomen Kieli on tasa-arvoinen; ei ole feminiinejä ja maskuliineja erikseen!

Tämän ovat tunnustaneet kielitieteilijät kautta maailman!

[Eino P. Keravalta]

Suomalaiset mielellään ajattelevat, että meillä on erityisen vaikea kieli, meidän täytyy olla jotenkin fiksumpia kuin muiden. Tieteellistä pohjaa ajatukselle ei ole, toteaa suomen kielen professori Maisa Martin.

Professori Maisan logiikkaa on kuvitella, että vauvalle on jotenkin vaikeaa oppia vanhempiensa kieltä...

[Mehud]

Isoäitini väitti että suomenkieli on helpoin kieli oppia, koska hän ei ollut oppinut mitään muuta kieltä. Sen lisäksi se on maailman kaunein kieli. Suomenkielen sana KELA saa ihmisiä jopa muuttamaan suomeen, vaikka tämä on kylmä, pimeä ja rasistinen maa.

[sr]

Pitkän sanan ymmärtäminen on vaikeampaa kuin sellaisen, joka on valmiiksi pilkottu paloihin, jotka voi ymmärtää helpommin.

Päinvastoin. Yksi asia, yksi sana. On paljon epäselvempää, kun yksi käsite on jaettu useisiin sanoihin.

Ehkä äidinkielenään kieltä puhuvalle. Minä puhuin nyt kuitenkin ulkomaalaisesta, jolle ensimmäinen vaikeus yhdyssanojen kohdalla on löytää ne kohdat, joissa sana muuttuu toiseksi. Vähän samasta syystä suomen tapa käyttää sijamuotoja ja muita lisäkkeitä sanaan kiinteästi yhdistettynä on vaikeampaa lukijalle kuin irrallisten prepositioiden ym. lisäsanojen käyttö. Jos katsot niitä Possumin pilakuvan sanoja, niin ihan suomea äidinkielenään puhuvankin pitää hetki päässään miettiä, mitä ne pisimmät muodot oikeastaan tarkoittavat.

"First sergeants". Ensiksi kersantitko?

Totta, yhdyssanoja käytettäessä vältetään (joskus) termin kaksimerkityksellisyys. Sanoisin, että nuo ovat kuitenkin paljon harvinaisempia kuin ne, että ihan tavallista yhdyssanaa joutuu tankkaamaan sen suhteen, että mitäs tässä nyt oikein sanotaan. Voi olla, että tuo jollekin on helppoa. Itselleni ainakin saksaa lukiessa yhdyssanat tuottavat paljon enemmän ongelmia kuin vastaavat ilmaukset englannissa. Kun tähän yhdistetään vielä se suomen vaikeus, että sanasto on muutenkin täysin eri kuin Länsi-Euroopan kielissä, niin veikkaisin, että on odotettavissa vaikeuksia kielenoppijalle.

[sr]

Suomen kieli on myös siinä mielessä vaikeaa koska Suomessa puhutaan kohtuu paljon murteita verrattuna muihin maihin. Vaikka osaisi Suomen kirjakielen niin saattaa olla vaikeuksia ymmärtää jotain paikallista vaikka savossa tai varsinais-Suomessa.

Hmm, minulle skånen ymmärtäminen on täysin mahdotonta, vaikka suomenruotsia kohtuullisesti ymmärränkin. Samoin Pohjois-Englannin murteen ymmärtäminen on aika lailla vaikeaa, vaikka muuten sujuvasti englantia puhunkin. Kiinassa kantonin kiina on käytännössä oma kielensä, vaikka kirjoitettuna hyvin lähellä mandariinikiinaa onkin. Ovatko suomen kielessä siis murteet loppujen lopuksi kauempana toisistaan kuin muissa kielissä?

[Fjödörör Räkinen]

Suomalaisillekin minkä tahansa sijamuotokielen opiskeleminen (esimerkiksi unkari) on vaikeaa, vaikka sijamuotojen idea on omasta äidinkielestä tuttu. Sijamuotoihin tottumattomalle kärryille pääseminen on suuri haaste.

Toinen asia on sitten se, että puhuttu ja kirjoitettu kieli poikkeavat ratkaisevasti toisistaan. Kokemuksia suomen opiskeluun liittyen voi lukea esimerkiksi tuolta.

http://www.finlandforum.org/viewforum.php?f=9

[Teaparty]

The Foreign Service Institute (FSI) has created a list to  show the approximate time you need to learn a specific language as an English speaker. After this particular study time you will reach "Speaking 3: General Professional Proficiency in Speaking (S3)" and "Reading 3: General Professional Proficiency in Reading (R3)"

Suomi on englannin puhujalleluokista I - V luokan IV vaikeammassa osastossa.

http://www.effectivelanguagelearning.com/language-guide/language-difficulty

OT: Kiitoksia mielenkiintoisesta linkistä! Euroopassa liikkuessa kansantajuinen lingvistiikka on paras small-talk -aihe, etenkin suomalaiselle. Jalkapallosta kun ei monestakaan sattuneesta syystä jaksaa jauhaa.

[Teaparty]

Suomen kieli on tavallisen helppo ja alkeellinen: puhutaan kuten kirjoitetaan ja vain muutama poikkeus siitä säännöstä.

Muumit. Suomen kielen kieliopillinen ilmaisuvoima on aivan huikeaa luokkaa, ja indoeurooppalaisen kielen natiivipuhujalla ei ole mitään mahdollisuuksia oppia suomea kunnolla aikuisiässä. Suomen sanojen lukumäärä on verrattaen pieni, mutta kieliopillisten nyanssien määrä on omassa kategoriassaan. Tällä foorumilla lentää han-huumori. Jätetään harjoitustehtäväksi kääntää ao. läppä mille vain kielelle.

[Marija]

http://runomaailma.blogspot.fi/2009/10/aleksis-kivi-suomen-kansalliskirjailija.html   

MAAMME (vrt. "Suomenmaa")

On pohjoisessa kaunis maa
tuo metsän kohdussa.
Siel talven kuuset lumiset
sen tuntureilla humisee,
kuin morsian niin armas taas
on kesä tässä maas.

Sen tuhansissa järvissä
yön tähdet kimmeltää,
siel pohjan-tulet haamottaa
ja kosket vettä ammentaa
kosk kanteleilla soitellaan,
se onpi Suomenmaa.

En millonkan mä unohtas
sun lempeet taivastas,
en tulta heljän auringos,
en kirkast kuuta hongistos,
en kaskiesi sauvua
päin pilviin nousevaa.

Tok monta näissä laaksoissa
on nähty kauhua:
kosk sota surman, kuolon toi
ja tanner miesten verta joi,
mut sankarien kunnian
sai Suomi loistavan.

Ja ihanainen, kallis maa
on meidän ainiaan.
Tuos onpi meidän huoneemme,
tuos lainehtiva peltomme,
tuos metsiemme jylhä yö
ja meriemme vyö.

Tuon tumman metsän kaikunaa
mi autuus kuultella
kosk herättää meit päivän koi
ja paimenien torvet soi,
kosk impi sinisilmänen
käy laaksois laulellen.

Mi autuus helmaas nukkua
sä uniemme maa,
sä kehtomme, sä hautamme !
Oi aina uusi toivomme !
Oi Suomensaari kaunoinen,
oi ijankaikkinen !

[Oami]

Hmm, minulle skånen ymmärtäminen on täysin mahdotonta, vaikka suomenruotsia kohtuullisesti ymmärränkin. Samoin Pohjois-Englannin murteen ymmärtäminen on aika lailla vaikeaa, vaikka muuten sujuvasti englantia puhunkin. Kiinassa kantonin kiina on käytännössä oma kielensä, vaikka kirjoitettuna hyvin lähellä mandariinikiinaa onkin. Ovatko suomen kielessä siis murteet loppujen lopuksi kauempana toisistaan kuin muissa kielissä?

Kantoni on eri kieli. Samoin ovat wu ja minna. Yhdessä mandariinin kanssa kaikki neljä ovat omina kielinään maailman puhutuimpien kielten top-30:ssä. Silti niitä kirjoitetaan samalla tavalla; tätä kirjoitettua kieltä kutsutaan kiinaksi. Useita pienempiäkin kiinalaisia kieliä löytyy.

Se että kantoni, mandariini, minna ja wu niputettaisiin samaksi kieleksi olisi eurooppalaisesta näkökulmasta rinnasteinen siihen että portugali, espanja, ranska ja italia niputettaisiin samaksi kieleksi, ja näiden kaikkien kirjoitusjärjestelmät korvattaisiin latinalla.

Vastaavasti toisinpäin: Intiassa ja Pakistanissa puhuttu hindi-urdu on yksi kieli, mutta sitä kirjoitetaan eri tavoilla. Tyypillisesti kansa toki kutsuu myös puhuttua kieltä omalla sanallaan hindiksi tai urduksi.

Kielen ja murteen määritelmällinen ero pohjautuu kysymykseen siitä, ymmärtävätkö puhujat toisiaan ilman erityistä opiskelua. Usein kuitenkin määrittelyyn sotkeutuu politiikka: esimerkiksi Ruotsi on perinteisesti määritellyt meänkielen ja suomen eri kieliksi. Meänkieltä puhuu Ruotsissa kansa, joka on ollut olemassa kauemmin kuin valtio itse, suomea taas lähinnä Suomesta 1900-luvulla tulleet maahanmuuttajat ja näiden jälkeläiset. Kuitenkin meänkieli ja (standardi)suomi ovat toistensa puhujille erittäin hyvin ymmärrettäviä. Huomattavasti paremmin ymmärrettäviä kuin rauma kummallekaan näistä.