2014-05-17 Norja: "Kongo-kylä" suututtaa – kiistanalainen taideprojekti

[Suomi2050]

http://www.hs.fi/ulkomaat/Kongo-kyl%C3%A4+suututtaa+Norjassa++kiistanalainen+taideprojekti+juhlistaa+200-vuotiasta+perustuslakia/a1400291734824

"Kongo-kylä" suututtaa Norjassa – kiistanalainen taideprojekti juhlistaa 200-vuotiasta perustuslakia

Miltä kuulostaa idea ihmiseläintarhasta? Sellaisesta, jossa norjalaiset voivat katsella afrikkalaisten elämää majoissa keskellä luontoa?

Tällainen "Kongo-kylä", Kongolandsbyen, on vastikään auennut Oslossa ja se herättää äkäisiä reaktioita. Torstaina auennutta kylää on ehditty soimata usealta taholta ja uhata muun muassa polttamisella.

Kylä on norjalaistaiteilijoiden Mohamed Ali Fadlabin ja Lars Cuznerin taideprojekti, ja se on osa Norjan perustuslain 200-vuotispäivän juhlallisuuksia.

Norjan perustuslaki allekirjoitettiin 17. toukokuuta 1814 Eidsvollissa, Oslon ulkopuolella. Norja juhlii vuosipäivää lauantaina ja koko vuoden näyttävillä tapahtumilla ympäri maata.

Fadlabin ja Cuznerin Kongo-kylän idea kumpuaa historiasta: Kun Norja juhli perustuslakinsa 100-vuotispäivää vuonna 1914, oli Oslossa vastaava kylä, joka ei niinkään ollut taidetta.

"Kun kuulimme ensimmäisen kerran alkuperäisestä kylästä, emme olleet edes varmoja, oliko kyse vain huhusta. Ei juuri kukaan tiedä asiasta Norjassa", Cuzner sanoo puhelimitse Oslosta.

Hän ja Fadlabi ryhtyivät selvittämään kylän yksityiskohtia, sillä he halusivat levittää tietoa asiasta.

Tutkimusmatka arkistoissa kesti noin neljä vuotta. Kylä oli tosiaan ollut olemassa. Se oli osa suurempaa 100-vuotisjuhlien kunniaksi pystytettyä näyttelyä Oslon Frognerparkenissa.

Vastaavat "neekerikylät" olivat 1900-luvun alkupuolella verraten yleisiä Euroopassa suurten juhlatapahtumien yhteydessä. Niillä haluttiin tuoda esiin länsimaalaisten ja ei-länsimaalaisten kansojen eroja.

Alkuperäisessä Kongo-kylässä asui kuukausien ajan norjalaisten katseltavana noin 80 afrikkalaista, todellisuudessa Senegalista, ei Kongosta.

Torstaina avatussa toisintokylässä "asukkaat" ovat vapaaehtoisia, jotka ovat kotoisin monista maista ympäri maailmaa eivätkä taiteilijat edes tunne itse kaikkia.

Maailma on muuttunut sen verran, ettei vierailija voi käydessään olla varma, kuka on paikalla katselijana, kuka "asukkaana".

Näyttelyllään taiteilijat haluavat osoittaa, miten Norjan nuori valtio rakensi kansallistunnettaan sata vuotta sitten. Norja oli itsenäistynyt vastikään vuonna 1905.

"Tuolloin taustalla oli jonkinlainen tarve kokea rotuun liittyvää ylemmyyttä. Halusimme sanoa, että pohjimmiltaan tilanne on edelleen sama. Nykyisin kyse on vain enemmän jonkinlaisesta sosiaalisesta ja moraalisesta ylemmyydestä", Fadlabi sanoo.

Hän ja Cuzner saivat hankkeestaan kovaa kritiikkiä jo kauan ennen kylän avaamista. Esimerkiksi Norjan antirasistinen keskus on arvostellut projektia.

Lisäksi muun muassa yksittäiset antirasistit ja uusnatsit ovat uhanneet kylän polttamisella, taiteilijat kertovat.

"Se vain osoittaa, kuinka antirasismi on ääripäässään niin samanlaista kuin rasismi. Molemmissa on kyse tietynlaisesta ylemmyydentunnosta", Fadlabi sanoo.

Valtion taidelaitos Koro on rahoittanut hanketta, mikä myös on suututtanut joitakuita Norjassa.

Koron johtaja Bo Krister Wallstrøm toteaa NRK:lle, että projekti on ollut vaikea.

"Olen niin iloinen, että kylä nyt on auki. Tämä on ollut vaikea projekti. Tulenarka aihe ja vaikea käsitellä taiteen kautta niin, että taide herättäisi ajatuksia eikä olisi vain sensaatiohakuista", hän sanoo.

Viimeksi kylän avaamisen yhteydessä Kongon entinen siirtomaaisäntä Belgia suuttui projektista. Maan lähettiläs Norjassa otti taiteilijoiden mukaan yhteyttä ja pyysi ottamaan alas Belgian lipun näyttelykylän edustan lipputangosta. Lippu oli tangossa samoin kuin alkuperäisen kylän edustalla.

Taiteilijat kieltäytyivät kunniasta.

"Sanoimme, ettemme tee niin, elleivät viranomaiset meitä siihen pakota", Fadlabi toteaa.

[Golimar]

Vaasan Neekerikyläkin nimettiin uudelleen, eikö se ole arveluttavaa? Onko se vihjaus siitä etteivät afrikkalaiset osaa perustaa kyliä?

http://yle.fi/uutiset/neekerikyla_historiaan/6814847

[Micke90]

Parempi tuokin kuin se, että n**kereitä tuotaisiin Norjaan veronmaksajien elätettäviksi. Tuollainen n**kerikylä on taatusti kustannustehokkain ja turvallisin tapa tutustua afrikkalaisiin esi-isiimme.

[Golimar]

Parempi tuokin kuin se, että n**kereitä tuotaisiin Norjaan veronmaksajien elätettäviksi. Tuollainen n**kerikylä on taatusti kustannustehokkain ja turvallisin tapa tutustua afrikkalaisiin esi-isiimme.

Norjaan on haalittu melko paljon sinne kuulumattomia hominideja ja sillä on seurauksensa.

http://en.wikipedia.org/wiki/Demographics_of_Norway#Ethnicity

http://www.newsinenglish.no/2012/03/14/immigration-drives-oslos-growth/

http://www.youtube.com/watch?v=u6k9P7L3tYk

http://www.youtube.com/watch?v=j3CWTkF-vwc

[Melbac]

""Tuolloin taustalla oli jonkinlainen tarve kokea rotuun liittyvää ylemmyyttä. Halusimme sanoa, että pohjimmiltaan tilanne on edelleen sama. Nykyisin kyse on vain enemmän jonkinlaisesta sosiaalisesta ja moraalisesta ylemmyydestä", Fadlabi sanoo"

Oliskohan kuitenkin ollut kysymys siitä että on haluttu näyttää kuinka porukka asuu siellä afrikassa.Tietysti tossa on ollut varmasti kyse pikkaisen teknisestä ylivertaisuudesta eli näytetty kuinka alkeellisesti afrikkalaiset villit asuu ja metsästävät vielä keihäillä/nuolilla eivätkä ole kuulletkaan esim mistään sähköstä vaan pitävät sitä mustana magiana tms.

[Outo olio]

Ihan hyvältä kuulostava taideprojekti. Kaksi peukkua pystyyn minulta.

Sivuhuomiona, tämä nauratti:

Lisäksi muun muassa yksittäiset antirasistit ja uusnatsit ovat uhanneet kylän polttamisella, taiteilijat kertovat.

"Se vain osoittaa, kuinka antirasismi on ääripäässään niin samanlaista kuin rasismi. Molemmissa on kyse tietynlaisesta ylemmyydentunnosta", Fadlabi sanoo.

[Eino P. Keravalta]

..haluttiin tuoda esiin länsimaalaisten ja ei-länsimaalaisten kansojen eroja.

Miksi näitä eroja erikseen pitäisi tuoda esiin; erothan ovat jo itsestään silmiinpistävät. Esimerkiksi meno Bujumburassa on vallan erilaista kuin esimerkiksi Altassa.

"Tuolloin taustalla oli jonkinlainen tarve kokea rotuun liittyvää ylemmyyttä. Halusimme sanoa, että pohjimmiltaan tilanne on edelleen sama. Nykyisin kyse on vain enemmän jonkinlaisesta sosiaalisesta ja moraalisesta ylemmyydestä", Fadlabi sanoo.

Jokainen etninen ryhmä on ja sen tuleekin olla ylpeä itsestään - muutoin kyseinen geenipooli ei kulje eteenpäin evoluutiossa. Rotuun liittyvä ylemmyys onkin sitten jo toinen asia ja sellainen lienee melko harvinaista ainakin Euroopassa.

"..antirasismi on ääripäässään niin samanlaista kuin rasismi. Molemmissa on kyse tietynlaisesta ylemmyydentunnosta", Fadlabi sanoo.

Odottamatonta nykyään, että jossain kirjoitetaan ihan tottakin!

PS: Taiteellahan tämän projektin kanssa ei tietenkään ole mitään tekemistä. Taide on kauneuden esiintuomista, mutta tässä kyse on jostain projektista, provokaatiosta, pilasta, performanssista tai sosiaalisesta kokeilusta.

[Uuno Nuivanen]

PS: Taiteellahan tämän projektin kanssa ei tietenkään ole mitään tekemistä. Taide on kauneuden esiintuomista, mutta tässä kyse on jostain projektista, provokaatiosta, pilasta, performanssista tai sosiaalisesta kokeilusta.

Tai ihan vaan rahastuksesta.

Valtion taidelaitos Koro on rahoittanut hanketta

[Leso]

Maailma on muuttunut sen verran, ettei vierailija voi käydessään olla varma, kuka on paikalla katselijana, kuka "asukkaana".

Joten mitä virkaa tällä taidekylällä sitten edes on?
Oisivat vaan tussanneet kyltin jonnekin Osloon.

[JJohannes]

Ehkäpä osuvampaa olisi ollut rakentaa kylä, jossa vuonon rannalla sauvakirkon katveessa ja värikkäiden puutalojen keskellä villapaitaan pukeutuneet vaaleaihoiset ja vaaleahiuksiset norjalaiset hiihtävät, kalastavat ja selailevat Knut Hamsunin ja Henrik Ibsenin tuotantoa.

[Miniluv]

Ehkäpä osuvampaa olisi ollut rakentaa kylä, jossa vuonon rannalla sauvakirkon katveessa ja värikkäiden puutalojen keskellä villapaitaan pukeutuneet vaaleaihoiset ja vaaleahiuksiset norjalaiset hiihtävät, kalastavat ja selailevat Knut Hamsunin ja Henrik Ibsenin tuotantoa.

Tulossa vuonna 2114. Tekijä tuomitaan rasistisen  menneisyyden ihannoimisesta ja islamin lakien loukkaamisesta.

[l'uomo normale]

Ehkäpä osuvampaa olisi ollut rakentaa kylä, jossa vuonon rannalla sauvakirkon katveessa ja värikkäiden puutalojen keskellä villapaitaan pukeutuneet vaaleaihoiset ja vaaleahiuksiset norjalaiset hiihtävät, kalastavat ja selailevat Knut Hamsunin ja Henrik Ibsenin tuotantoa.

Ehkä sellaisen vielä pykäävät Kiinaan.

[Eino P. Keravalta]

Taide on kauneuden esiintuomista

Höpsistä.

Perustelusi ainakin ovat vakuuttavat, vaikkein samaa mieltä olekaan.

Nykyisin taiteeksi katsotaan aivan mikä tahansa. Sellainen käsitteen laajentaminen on merkki rappiosta ja osaamattomuudesta. Kun mikä tahansa on taidetta, mikään ei ole taidetta. Kantasanansa mukaan taide on taitoa. Eikä kaikilla voi olla tuota taitoa, koska muuten käsite olisi hyödytön.

Jos jokin "taide" on sellaista, että jokainen voi sen tehdä, kyseessä ei ole taito, eli taide. Sellaista roskaa on nykyisin paljon, jopa valtaosa taiteeksi väitetyssä. Taiteeseen liittyy estetiikka. Se siis joko kuvaa jotakin kaunista tai sitten se on kauniisti toteutettu. Esimerkiksi taidokkaasti maalattu, hirttäjäisiä kuvaava taulu on taidetta, vaikka aihe ei olekaan "kaunis".

Kuten tämän ketjun aihe osoittaa, nykyisin sekoitetaan taide usein johonkin tapahtumaan, performanssiin, poliittiseen kannanottoon, puuhasteluun, zen-aktiin tai vain yksinkertaisesti tökeröön yritykseen esiintyä taiteilijana apurahojen ja maineen toivossa. Valitettavasti, mutta ennalta-arvattavasti myös kulttuurimarksilainen media osallistuu käsitteiden laajentamiseen ja sotkemiseen pitäessään kaikkea lahjatonta puuhastelua taiteena.

Onneksi tässäkin tapauksessa kansan moraali ja todellisuudentaju ovat terveemmät kuin marksilaisten vastaavat. Ihmiset ymmärtävät, että taide on kauneuden esiintuomista jo siksi, että sana merkitsee "taitoa", ja tuota taitoa voi tuoda esiin vain lahjakkaalla, eli kauniilla ilmaisulla. Marksilaiset käsitteiden laajentajat kuvittelevat, että taide on kaikkea, mikä saa ihmisen kokemaan ja ajattelemaan. Roskaa. Mikäpä ei saisi ihmistä kokemaan ja ajattelemaan? Saatan nähdä kadulla koiranpaskan ja se ehkä saa minut ajattelemaan, mutta se ei tarkoita, että koiran peräsuolesta tullut jäte on taideteos.