Pitäiskö/Miten pitää Suomen syrjäseutuja elinvoimaisena?

[Tabula Rasa]

Se sitten että mitä turvallisuutta tuo vaatimus sähköliittymästä jatkuvasti asuttavaan asuntoon? Tai kuuluisa jätevesiuudistus. Onhan näitä. Viljelijöiltä kuulee parhaat jutut eudirektiiveistä. Ei siellä paljon tolkku paina. Esim kylvö pitää suorittaa tiettyyn päivämäärään mennessä jolloin suomessa on yleensä vielä lumet maassa. Tai oikeastaan. Kukaan eussa ei tajua suomalaisista oloista hevonkukkua. Jopa vielä vähemmän kuin käteinen. Se on sentään saavutus.

[nollatoleranssi]

Se sitten että mitä turvallisuutta tuo vaatimus sähköliittymästä jatkuvasti asuttavaan asuntoon? Tai kuuluisa jätevesiuudistus. Onhan näitä. Viljelijöiltä kuulee parhaat jutut eudirektiiveistä. Ei siellä paljon tolkku paina. Esim kylvö pitää suorittaa tiettyyn päivämäärään mennessä jolloin suomessa on yleensä vielä lumet maassa. Tai oikeastaan. Kukaan eussa ei tajua suomalaisista oloista hevonkukkua. Jopa vielä vähemmän kuin käteinen. Se on sentään saavutus.

Se on totta, että EU:sta voi tulla typeriäkin päätöksiä ja niissä ei aina huomioida Suomen tilannetta. Osataan sitä Suomessa tehdä typeryyksiä itsekin, kuten mainittu vesijätelaki.

Tuossa otinkin lähinnä kantaa tuohon rakentamiseen.

[mannym]

Rakentamisessa on hyvä olla perussäännöt, sitä ei käy kieltäminen. Omassa talossa kattotuolit ei oo niin kuranttia, mutta ehjät ovat, ilman lujuusluokituksiakin. Se vaan on kummallista että joku viraston kottarainen voi sanoa ettei valitsemani talon väri sovi ympäröivään asutukseen taikka maisemakuvaan, jolloin väri on vaihdettava. Oma lukunsa vielä siitä että saako tehdä mansardikaton jos huvittaa, vai pitääkö sen olla harjakatto kun naapurilla kilsan tai kahden päässä on sellainen.

Turvallisuus on hieno asia, mutta se harvemmin on se peruste millaisen talon tontilleni saisin rakentaa.

[Pyöräilijä]

Kirjoittajalla on selvästi kovin kieroutunut käsitys Suomesta ja mm. pääkaupunkiseudusta.

Juuri sieltä syrjäseudultakin sitä osaamista tulee mittavassa määrin pääkaupunkiseudulle. Siinä missä heidät toki ensin koulutetaan yhteiskunnan varoin ihan siellä syrjäseudullakin, mutta lopulta heidän hyöty näkyy ennen kaikkea pääkaupunkiseudun liike-elämässä ja tuloissa.

Niin, nämä syrjäseutujen nuoret on koulutettu kaupunkilaisten rahoilla ja kuntien tulontasauksilla.

Toiseksi nämä nuoret eivät kanna maaseudulta kaupounkeihin muutakaan paikallista rahaa kuin henkilökohtaisana perintönä. Kolmanneksi koulutus on ensisijassa jokaisen henkilökohtainen hanke ja omaisuus, jonka voi viedä vaikka ulkomaille. Tästä syystä olen sitä mieltä, että ainakin korkeimman koulutuksen tullisi olla - ainakin osaksi - maksullista.

Meille sopisi hyvin Ison-Britannian järjestelmää, jossa yliopistot perivät lukukausimaksun, mutta samalla valtio takaa opintolainan köyhimmillekin opiskelijoille. Isossa-Britanniassa lainoja ei tarvitse edes maksaa takaisin, jos ei pääse työmarkkinoille opintojen jälkeen.

Tässä ketjussa myös vedotaan pääkaupunkiseudun mittavaan virkakuntaan, mutta unohdetaan, että valtion palkkalistoilla on maakunnissa yli 60.000 viljelijää. Jokainen heistä saa valtiolta vuodessa 65.000 euron tukiaiset, jotka taajamien palkansaajat maksavat.

Uusimaa tuottaa yli kolmanneksen Suomen kansantulosta. Uusimaa. Pirkanmaa ja Satakunta hankkivat yhdessä yli 70 prosenttia Suomen kasantuotteesta. On siis turha puhua, että pääkaupunkiseudulla ei tehtäisi tuottavaa työtä. Toinen ikivanha harhakuva on, että vain puun kaato ja sellun keittäminen olisi oikeaa työtä. Näin ei ole, vaan tietokoneiden kanssa räplääminen voi tuottaa kymmeniä ja jopa satoja kertoja paremman koron sijoitetulle pääomalle - ja se ratkaisee, missä on työnteon tulevaisuus.

Vain ylisuuret tukiaiset estävät kehittämästä modernia tietotyötä samalla tavoin maakunnissa.   

Mistä minä sitten vähentäisin julkisia menoja? Olen ennenkin sanonut, että kehitysapu on ensimmäinen, sosiaaliperusteinen maahanmuutto toinen ja kansalliset maataloustuet kolmas menoerä, jotka joutavat pois. Niistä syntyy 2.500 - 3. 500 miljoonan euron säästö helposti. En ymmärrä, miksi maitotuotteiden vienti tukiaisten avulla  Venäjälle on yhtään sen viisaampaa kuin rahojemme haaskaaminen mustaan Afrikkaan.

Muihinkin suoriin ja epäsuoriin tukiaisiin on otettava entistä tiukempi ja ankarampi ote.

Lähtökohtaisesti jokaisen kunnan ja jokaisen kotitalouden tulee huomisen Suomessa rahoittaa omat menonsa omalla työllään ja omilla tuloillaan. Ei ole konsti eikä mikään karsia Suomessa julkisia menoja, jos aloitetaan karsinta omavastuun pohjalta. Tukiaiset eivät saa olla kenenkään pääasiallinen tulonlähde, vaan pelkkä vakuutusmaksu niille, jotka ovat vakavasti sairaita tai täysin vammaisia. 

Tämä on reilu ja oikeudenmukainen periaate, jossa kukaan työtätekevä ei häviä mitään.

[Tabula Rasa]

Kuten sanottu enkä mielelläni toista itseäni yksikään paperitehdas tai tukki ei tuota mitään pelkällä tietokoneistunnalla. Ne pitää kaataa ja työstää haluttuun muotoon. Myyjä joka myy vain tyhjää on hyvin nopeasti ulkona markkinoilta.

Työtä on käytännössä kolmea lajia.

1. perusasteen tuottava työ. Sellainen kuin maanviljelys tai metsuri tai kaivosmies joka tuottaa raaka-aineita ja lisää näin hyvinvointia.

2. jatkojalostus. Suurin osa viennistä on tätä. Se josta valde kerää suurimmat voitot jollei huomioida veroja ja muita rahojen siirtelyjä taskusta toiseen.

3. huoltotyö/avustava työ. Entisen ylläpito. Kaikkein hankalimmin määriteltävä. Esim autonasentaja tekee varmasti hyödyllistä työtä mutta tässä kuitenkin vain kiertää järjestelmän sisäinen raha. Myös poliisit, hoitsut, virastot jne ovat ylläpitävää työtä. Kuitenkin nämä eivät tuota järjestelmän sisällä kiertävää rahaa. Ainoastaan kierrättävät olemassaolevaa.

Se että väität jonkun paperinpyörittäjän yksinään olevan ainoastaan hyvinvoinnin tuottaja on naurettavaa. Ensin pitää olla sitä mitä myydä eikä suomen talous ole todellakaan mikään ohjelmistovetoinen. Lisäksi suurin osa virasto ja paperiarmeijasta on vähintäänkin epäilyttävää hyödyltään. Vähemmistövaltuutetuista lähtien. Meillä on byrokraatit paljon suuremman kansan tarpeiksi.

Mitä maataloustukiin tulee itse katsoisin että mikäli niissä on ongelmia niitä tulisi muokata elintarvikeomavaraisuutta katsoen. Se kun on kuitenkin yhdeksän ateriaa anarkiaan. 


   

[mannym]

Uusimaa väkiluku 1 586 994. VastA pyöreästi 36% suomen väestöstä. Heidän tuottonsa vastaa heidän osuuttaan väestöstä. Eli verraten muuhun suomeen uusimaa ei tuolla luvulla vaikuta ylivoimaisen tuottavalta. Valitsemasi 3 maakuntaa muodostavat 50% suomen väestöstä. Kutsuisin tuota cherry pickingiksi. Sitten voitkin tarkistella karttaa sillä pirkanmaa ja satakunta eivät kuulu pääkaupunki seutuun. Ja yllä oleva väestö/tuotto kertoo olennaisen.

Olisi kyllä kiva nähdä millainen olisi helsingin tuottoluku ilman satamia ja pörssiä. Sitten kun tarkastellaan kaupungin päättymistä. Se loppuu periaatteessa moottoritien alkuun. Ei kovin pitkää matkaa tarvitse ajaa kun jo kaupunki on jäänyt taakse. Sitten ollaankin jo ns. Maaseudulla jossa on valtion tuilla peltoa viljeleviä. Kas uusimaa on kovin laaja ja sinne mahtuu niin tuottavaa kuin tulonsiirtojakin saavaa väkeä.

Koska helsingissä paljon väkeä, myös valtion tuet ovat suuret, valtio myös tuked korkeakouluja yms instansseja.
Loppuun vielä kysymys. Onko syrjäseutu eri kuin maaseutu. Miten erittelet taajamasta kerätyt verot taajaman ulkopuolelta kerätyistä veroista?

[FlyinHighAgain]

On kyllä kompattava pääosaa aiemmista kirjoituksista.
Oma näkemys on, että kaupungit ja maaseutu kulkevat käsi kädessä kohtaloonsa mikä se sitten onkaan. Ilman maaseutua ei olisi kaupunkeja, ja toisaalta nykysysteemien mukaisesti ilman kaupunkeja ei maaseutukaan voisi järin hyvin, syynä siis kauppa jne.
Vastakkainasettelu on minusta aika turhanpäiväistä.

Mielipide on että maaseutu tulee pitää elinvoimaisena, nykyaikana se saattaa meinata kaikista syrjäisimpien seutujen autioitumista, mutta ei siten etteikö pääosassa maaseutua voisi elää. Tietyntasoinen infrastruktuuri ja tiestö tulee pitää kunnossa pääosassa maata.
Loppupelissä maaseutu on Suomen viimeinen turva, ja tässä tapauksessa se tarkoittaa tietyn osan maataloustuotannon ylläpitämistä (tai ainakin valmiutta siihen, peltomaareservejä) sekä tietenkin metsätaloutta jossa saattaa piillä Nokian jälkeisen Suomen pelastus taas kerran.

Inhoan maallerakentamisen byrokratiaa, jo on ihme jos ei ihminen omille mailleen voi tehdä taloa ja asua siinä mahdollisuuksien mukaan omavaraisena ilman nykyisenlaista byrokratiaa, systeemin jossa lupa vain ilmoitetaan (kunhan säädöksiä noudatetaan purku-uhan varjollakin) tulisi olla riittävä tämänkokoiseen maahan.

[Pyöräilijä]

Se että väität jonkun paperinpyörittäjän yksinään olevan ainoastaan hyvinvoinnin tuottaja on naurettavaa. Ensin pitää olla sitä mitä myydä eikä suomen talous ole todellakaan mikään ohjelmistovetoinen. Lisäksi suurin osa virasto ja paperiarmeijasta on vähintäänkin epäilyttävää hyödyltään. Vähemmistövaltuutetuista lähtien. Meillä on byrokraatit paljon suuremman kansan tarpeiksi.

Mitä maataloustukiin tulee itse katsoisin että mikäli niissä on ongelmia niitä tulisi muokata elintarvikeomavaraisuutta katsoen. Se kun on kuitenkin yhdeksän ateriaa anarkiaan. 

Tietotekniikkaa on keskeisin osa modernia työtä - mutta se ei ole tärkeää - vaan työn ja pääoman tuotto.

Perinteinen teollisuustyö kuten metsätuotteiden jalostus tai laivanrakennus eivät ole automattisesti tuottavaa työtä. Juuri Suomessa metsäyhtiöt ovat sulkeneet viime vuosina kymmeniä paperi- ja sellutehtaita siksi, että ne tuottavat tappiota omistajilleen. Vain hyvin rikas - ja typerä - kansakunta kuten Saudi-Arabia voi teettää työtä firmoissa, jotka tuovat omistajiensa taskuun vähemmän rahaa kuin vievät.

Toiseksi paperinpyörittäminen voi olla - ja onkin - merkittävästi kannattavampaa kuin perinteinen teollisuus ja massatuotteiden valmistus. Juuri siksi länsimaiden suuryritykset siirtävät tuotteidensa valmistuksen edullisemmille työmarkkinoille ja keräävät itse rahansa suunnittelusta, ohjelmistoista, tavaramerkistä ja kaupasta.

Tukholman pörssin arvokkain yritys on H&M, joka ei valmista yhtään mitään, mutta hallitsee maailmanlaajuista muotivaateketjua. H&M suuunnittelee, markkinoi ja myy vaatteita, jotka se tilaa alihankkijoiltaan Aasiasta. H&M:n pörssiarvo on 351 miljardia kruunua, mikä ei ole ihan vähän. Ruotsin toiseksi arvokkain on teollisuuden Ericsson, mutta jo kolmas Nordea, jonka työ on pelkkää paperinpyörittämistä.

Muistettakoon, että Ruotsin valtio tai yksityiset omistajat eivät pelastaneet kansallista ylpeyttään Volvoa, joka myytiin konkurssikelpoisena kiinalaisille. Ruotsi ei myöskään rahoittanut saammuvia telakoitaan eikä kutistuvaa maatalouttaan, koska ei näe niissä kannattavaa tulevaisuutta.   

Saksan arvokkain pörssiyhtiö on SAP, joka vain suunnittelee tietokoneohjelmia asiakkailleen. Se on silti arvokkaampi yhtiö kuin vanhat teolliset jättiläiset Siemens tai Volkswagen. Suomessa Helsingin pörssin arvokkain yritys on Telia-Sonera, joka ei valmista muuta kuin teleliikenneyhteyksiä.

Toinen asia on se paperinpyöritys, joka tapahtuu julkisessa hallinnossa kuten kunnissa. Siihen minä jo annoin korjausohjeen. Reseptini nojaa ajatukseen, että jokainen kunta hankkikoot yksin ja itse rahat omiin palveluihinsa. Lakia muutettakoon siten, että näin tapahtuu.

Maataloudesta vielä pari sanaa. Suomen maatalous on osa EU:n maataloutta jo vuodesta 1995. Mitään kansallisia tukia ei tarvita eikä kaivata. Varmuusvarastotkin on suunniteltu koko EU:n laajuisesti eikä kansallisesti jo 19 vuoden ajan. Viljaa, lihaa, juustoja ja maitonesteitä sekä vettä on mahdollista myös varastoida vuosikausia, jos sellainen olisi tarpeen.

Vakavampaa on, että maatalouden tukiaiset pudottavat järkyttävällä tavalla palkansaajien ostovoimaa ja elintasoa. Tämä vaurioittaa Suomen kansaa ja sen tulevaisuutta kohtalokkaasti, jos kurssia ei pian käännetä.

[mannym]

Maatalouden tukiaiset vs ,julkisen sektorin menot 67%:bkt ja 46% kokonaisveroaste. Ehkä pikkaisen vakavampia nuo kaksi jälkimmäistä kuin ensimmäinen. Sekä kansan ostovoiman että tulevaisuuden kannalta.

Niin arvon pyöräilijä, ensi vuoden alusta saat maksaa Helsingissä asumisestasi vielä vähän enemmän. EU lainsäädännön vuoksi kaupungin kruununjalokivi Helen, yhtiöitetään. Sen jälkeen kaupunki ei voi piilottaa velkaantumistaan sen taseeseen, sen tuloutukset tulevat putoamaan rajusti, kun yhtiö alkaa maksamaan veroja.
Metroa odottaa yhtiöitys sillä se toimii pian kaupungin rajojen ulkopuolella.
25% kaupungin asunnoista on vuokrattu väelle, joka elää tukien varassa. Helsinki on uppoava laiva. Sitä ei pelasta paperinpyöritys, ei ohjelmistofirmat yms. Sellaista se on, sokeasti suuruuteen uskominen.

[Pyöräilijä]

Onko syrjäseutu eri kuin maaseutu. Miten erittelet taajamasta kerätyt verot taajaman ulkopuolelta kerätyistä veroista?

Syrjäseudut ovat niitä kuntia, joiden palveluista ulkopuoliset maksavat leijonan osa.

Kaikki kunnat, jotka saavat yli 40 prosenttia tuloistaan tulontasauksilla, ovat taloudellisesti syrjäseutuja. Ja tämä ratkaisee - ei maantiede. Näitä syrjäseutuja on Suomessa liikaa, eikä ole mitään syytä tekohengittää niitä enää kauempaa. Määrätietoinen alasajo ja hallittu konkurssi on kaikille parempi ratkaisu.

Kysymys ei ole siitä, onko syrjäseutulaisilla nyt riittävä tulot vaan siitä, onko kohta kellään rahaa.

Valtiovarainministeriön mukaan kriisikuntia oli viime vuonna neljä: Jalasjärvi, Hanko, Lavia ja Tarvasjoki.
Kriisiytyviä kuntia olivat Kitee, Ähtäri, Honkajoki, Raasepori, Alavieska, Kauhajoki, Utsjoki, Tohmajärvi, Multia, Paimio, Vaala, Outokumpu, Hyrynsalmi, Urjala, Aura, Suonenjoki, Kotka, Puumala, Ylivieska, Sotkamo, Rääkkylä, Juankoski, Kaustinen, Kärsämäki, Karkkila, Sievi, Raahe, Nivala, Reisjärvi, Halsua, Toholampi, Haapajärvi, Kemi ja Virolahti.

On selvää, että Kotkan, Raahen, Kemin tai Hangon kaupunkien konkurssit eivät ole mahdollista, mutta eivät ne nykyiselläkään voi jatkaa. Pienemmät ja syrjäisemmät kunnat on ajettava kuitenkin alas - mitä pikemmin sen parempi.

Yksityisen yritystoiminnan näkökulmasta syrjäseutujen kartta voi näyttää erilaiselta. Virallisissa kriisikunnissa yritystoimintaa ei silti ole missään tapauksessa riiittävästi, koska muuten ne eivät kuuluisi kriisikuntien joukkoon.

[Pyöräilijä]

Maatalouden tukiaiset vs ,julkisen sektorin menot 67%:bkt ja 46% kokonaisveroaste. Ehkä pikkaisen vakavampia nuo kaksi jälkimmäistä kuin ensimmäinen. Sekä kansan ostovoiman että tulevaisuuden kannalta.

Niin arvon pyöräilijä, ensi vuoden alusta saat maksaa Helsingissä asumisestasi vielä vähän enemmän. Helsinki on uppoava laiva. Sitä ei pelasta paperinpyöritys, ei ohjelmistofirmat yms. Sellaista se on, sokeasti suuruuteen uskominen.

Minä en ole missään sanonut, että Helsinki olisi erinomaisesti hoidettu kunta.

Itse tekisin kuntalaisena monta asiaa toisin, mutta en voi niistä yksin päättää. Luotan siihen, että Helsingissäkin raha - tai itse asiassa sen puute - on paras konsultti ajan mittaan kuten muuallakin Suomessa.

Maataloustuet kuuluvat julkisiin menoihin ja ovat yksi huomattava syy siihen, että julkiset menot ovat 67 prosenttia kansantuotteesta, kuten sanoit. Ilman tukiaisia farmarit ryhtyisivät korjaamaan tuottamattomia ja tuhlaavia työtapojaan sekä kohentamaan pääomansa käyttöä kuten kaikilla muillakin toimialoilla on tapahtunut kun tukiaiset on  poistettu.

Esimerkkejä löytyy kasapäin lentoliikenteestä, vähittäiskaupasta ja paperitehtailusta autonvalmistukseen.

P.S. Helsingin vuokra-asunnoissa lienee tukia saavien osuus jo 60-70 prosenttia. Mahanmuuttajien osuus näissä vuokra-asunnoissa ja sosiaalitoimen toimeentulotuen asiakaskunnassa on yli 40 prosenttia.

[nollatoleranssi]

Kolmanneksi koulutus on ensisijassa jokaisen henkilökohtainen hanke ja omaisuus, jonka voi viedä vaikka ulkomaille. Tästä syystä olen sitä mieltä, että ainakin korkeimman koulutuksen tullisi olla - ainakin osaksi - maksullista.

Suomi ei ole valtava maa. Jos Suomesta siirtyisivät osaajat muihin maihin, niin eipä taitaisi Suomen tilanne tulevaisuudessa kovin hääppöisältä näyttää. Tietääkseni näin tapahtuu mm. Baltian maissa.

Korkeakoulutuksen maksullisuuteen on vaikeaa ottaa kantaa. Se voi periaatteessa olla hyvä juttu, mutta se voi tuoda myös ongelmia. Suomessa on tällä hetkellä kouluttautuminen ilmaista, mutta pelkällä opintotuilla ei kovin pitkälle pötkitä. Tulot eivät helpostikkaan riitä menoihin tai se on +-0.

Tässä ketjussa myös vedotaan pääkaupunkiseudun mittavaan virkakuntaan, mutta unohdetaan, että valtion palkkalistoilla on maakunnissa yli 60.000 viljelijää. Jokainen heistä saa valtiolta vuodessa 65.000 euron tukiaiset, jotka taajamien palkansaajat maksavat.

Jos syyttää maataloustukiaisia ongelmista, niin silloin pitäisi syyttää koko EU:ta siitä, joka on keksinyt tälläisen maataloustukijärjestelmän.

Syy järjestelmään löytyy yksinkertaisesta syystä eli muualla olisi helpompaa ja halvempaa tuottaa ruokaa. Kallis järjestelmä on tehty suojelemaan Euroopan omavaraistaloutta.

Uusimaa tuottaa yli kolmanneksen Suomen kansantulosta. Uusimaa. Pirkanmaa ja Satakunta hankkivat yhdessä yli 70 prosenttia Suomen kasantuotteesta. On siis turha puhua, että pääkaupunkiseudulla ei tehtäisi tuottavaa työtä. Toinen ikivanha harhakuva on, että vain puun kaato ja sellun keittäminen olisi oikeaa työtä. Näin ei ole, vaan tietokoneiden kanssa räplääminen voi tuottaa kymmeniä ja jopa satoja kertoja paremman koron sijoitetulle pääomalle - ja se ratkaisee, missä on työnteon tulevaisuus.

Pääkaupunkiseudulla on Suomen parhaimmat kauppayhteydet kaikkiin suuntiin. Jos haluttaisiin Itä- ja Pohjois-Suomi vetämään paremmin, niin tarvittaisiin merkittävästi lisää yhteistyötä Venäjän kanssa. Eikä tämä taida olla Suomen valtion ykkösintressejä.

Suomi on pärjännyt kilpailussa lähes ainoastaan koulutuksen avulla. Mitä enemmän sille luodaan ongelmia, niin sitä suuremmat ovat todennäköisesti Suomen ongelmat.

IT-alan ongelma on siinä, että se voi luoda pienillä panostuksilla merkittävästi tuloja, mutta ala muuttuu ja tuotteet vaihtuvat nopeasti. Eikä IT-alallekkaan kaikista ole, vaan varsin harvoista. Tarvitaan merkittävää kivijalkateollisuutta sen lisäksi.

Vain ylisuuret tukiaiset estävät kehittämästä modernia tietotyötä samalla tavoin maakunnissa.

Ilman tukiaisia Suomi jakaantuisi Ahvenanmaan kaltaisiin maakuntiin ja jokainen pitäisi huolta itsestään. Ahvenanmaa voitaisiin hyvin erottaa Suomesta (ja se olisi Manner-Suomen edun mukaista), mutta voitaisiinko sama temppu tehdä Itä-, Pohjois-, Länsi- ja Etelä-Suomelle?   

[Pyöräilijä]

Jos syyttää maataloustukiaisia ongelmista, niin silloin pitäisi syyttää koko EU:ta siitä, joka on keksinyt tälläisen maataloustukijärjestelmän.

Syy järjestelmään löytyy yksinkertaisesta syystä eli muualla olisi helpompaa ja halvempaa tuottaa ruokaa. Kallis järjestelmä on tehty suojelemaan Euroopan omavaraistaloutta.

Olen samaa mieltä, EU on vain maailman suurin maatalousjärjestö - ja se on tuhoisaa.

EU:n maataloustuet ovat tietenkin tarpeettomia, koska ne syntyivät pelkän poliittisen lehmänkaupan tuloksena 1950-luvulla. Ranska halusi maataloustuet maksuksi sitä vastaan, että saksalaiset teollisuustuotteet pääsevät vapaasti Ranskan markkinoille.

EU:n maatalouspolitiikka on vakava virhe menneisyydessä, eikä sen korjaaminen ole aivan yksinkertaista. EU:ssa on kuitenkin jo monta jäsenmaata, jotka vastustavat nykyisiä tukiaisia kuten Ruotsi, Tanska, Viro, Hollanti ja Io-Britannia. Myös uudet jäsenmaat ovat tyytymättömiä, koska niiden saamat maataloustuet ovat merkittävästi pienemmät kuin vanhojen jäsenmaiden tuet.

Tukiaisia puolustavat kiivaasti vain eteläisen Euroopan heikkolahjaiset ja veltot kansantaloudet kuten Espanja, Portugali, Italia ja Kreikka - ja tietenkin Ranska. Afrikka alkaa tunnetusti Pariisista ja siinä maailmassa kelpaavat kaikki tukiaiset, jotta työhön ei tarvitse tarttua omin voimin ja omin rahoin.

Suomi saa EU:n maataloustukea 800 miljoona euroa ja maksaa viljelijöille kansallista tukea 1.200 miljoonaa euroa. Minä ehdotin näiden kansallisten tukien poistamista mitä pikimmin. Suomessa ei ole syytä rakentaa mitään työtä tukiaisten varaan - ei ainakaan enempää kuin on täysin välttämätöntä. Maatalouden kokoa ja tuotannon määrää voi Suomessa merkittävästi järkevöittää ja pudottaa ennenkuin tämä välttämätön raja tulee vastaan.

Pari sanaa kansainvälisestä kaupasta. Maailmankaupan valtavirrassa on viime 60 vuotta poistettu maiden välisiä rajoja ja vapautettu kaupankäyntiä. Tämä kehitys ei pysähdy vaan jatkuu. Ennen pitkää vapaampi kauppa koskee myös elintarvikkeita - ja hyvä niin. Pakolaisten virta Afrikasta Eurooppaan tyrehtyy merkittävästi kun afrikkalaiset saavat tilaisuuden ansaita omaa rahaa oman maataloudensa tuotteilla EU:n markkinoilla.

[Pyöräilijä]

Pääkaupunkiseudulla on Suomen parhaimmat kauppayhteydet kaikkiin suuntiin. Jos haluttaisiin Itä- ja Pohjois-Suomi vetämään paremmin, niin tarvittaisiin merkittävästi lisää yhteistyötä Venäjän kanssa. Eikä tämä taida olla Suomen valtion ykkösintressejä.

Ilman tukiaisia Suomi jakaantuisi Ahvenanmaan kaltaisiin maakuntiin ja jokainen pitäisi huolta itsestään. Ahvenanmaa voitaisiin hyvin erottaa Suomesta (ja se olisi Manner-Suomen edun mukaista), mutta voitaisiinko sama temppu tehdä Itä-, Pohjois-, Länsi- ja Etelä-Suomelle?

Minä luulen, että Venäjä on ainoa saavutettava ja kasvava vientimarkkina suomalaisille yrityyksille.

Suomalaisten yritysten ponnistukset länsimarkkinoilla eivät tuota tulosta samalla tavalla kuin ennen. Tämä johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että Suomen vientiä länteen vauhditettiin devalvaatioilla kymmenen vuoden välein ennen vuotta 1995. Tästä syntyi harhakuva, että suomalaisilla on jotain erinomaista osaamista länsimaiden vientimarkkinoilla - ja tämä ei ole totta.

Maakuntien pärjäämisestä minulla ei ole niin pessimististä kuvaa kuin sinulla. Omavastuun kasvattaminen kohentaa maakuntien keskinäistä kauppaa, riippuvuutta ja vuorovaikutusta eikä päinvastoin. 

[Tabula Rasa]

Ihmisten perustarpeet eivät ole ohjelmistoja. Jossain pitää tuottaa ihmisten kuluttamat tavarat. Rahaa ei voi syödä. Mitä enemmän halutaan rahaa sen korkeamman jatkokehitysasteen tuotteita pitää tuottaa. Ohjelmistot ovat toki osa taloutta mutta eivät suomessa mitenkään merkittävässä osassa. Mikä ei sano etteivät voisi olla. Sitä odotellessa.

Lisäksi toki tulee energiabisnes ihan omanaan.

Loppu tuotanto on firmojen tarvitsemaa.

Jos lähdetään tuota ajatusrakennelmaa jatkamaan niin suomi on syrjäseurua eusta katsottuna ja joutaisi sulkea. Suomalaiset saisivat luvan marssia johonkin berliinin lähiöön tms. Mikäli siis mennään tuota tietä loppuun saakka.

[kriittinen_ajattelija]

Ihmisten perustarpeet eivät ole ohjelmistoja. Jossain pitää tuottaa ihmisten kuluttamat tavarat. Rahaa ei voi syödä. Mitä enemmän halutaan rahaa sen korkeamman jatkokehitysasteen tuotteita pitää tuottaa. Ohjelmistot ovat toki osa taloutta mutta eivät suomessa mitenkään merkittävässä osassa. Mikä ei sano etteivät voisi olla. Sitä odotellessa.

Lisäksi toki tulee energiabisnes ihan omanaan.

Loppu tuotanto on firmojen tarvitsemaa.

Jos lähdetään tuota ajatusrakennelmaa jatkamaan niin suomi on syrjäseurua eusta katsottuna ja joutaisi sulkea. Suomalaiset saisivat luvan marssia johonkin berliinin lähiöön tms. Mikäli siis mennään tuota tietä loppuun saakka.

Minustakin on väärä ajattelutapa lähtä siitä liikkelle että vain "talouskasvu" ja "taloudellinen voitto" merkitsisi. Minun mielestäni olisi ihan kohdallaan että Suomen valtio harjottaisi politiikkaa joka mahdollistaisi kenties jopa kannustaisi ihmisiä asumaan siellä täällä ympäri Suomea eikä vain PK-seudulla, kuitenkin pystyen harjoittamaan erilaisia elinkeinoja. En tiedä onko tämä tapa taloudellisesti paras, onko väliä? Pyöräilijän tapaiset voidaan panna maksamaan tämä lysti sitten.