Laskevatko liikekiinteistöjen hinnat hiipuvissa kauppakeskuksissa?

[siviilitarkkailija]

Suomalaisen korporaatiokommunismin kukkasiin kuuluu 90-luvulta peräisin oleva pankki- ja rahoituslaitostuki. Kokoomuksen, kepun ja sosialistien yhteisvoimin masinoima eduskunnan äänestämä lupa pankeille ja rahoituslaitoksille jatkaa vaikka minkälaista investointirahoitusta ilman pelkoa pankkikonkurssista ja omaisuusmassan todellisen arvon määrittämisestä eli realisoinnista.

Suomalainen kauppa elää vaikeaa aikaa. Hallitus on leikannut ihmisten ostovoimaa ja kotitalouksien saamia tukia. Seuraukset näkyvät kaupan irtisanomisina. Mutta yksi asia ei muutu vaikka kaiken muun pitäisi. Liikekiinteistöjen hinnat kauppakeskuksissa jatkavat tolkutonta ja holtitonta tasoaa. Itseasiassa jos lasketaan maamme kauppakeskusten määrää niin ostoskapasiteettiä riittää n 25 - 30 miljoonalle ihmiselle 5.5 miljoonaisessa kansassa. Kiitos eduskunnan ja sen äänestämän pankkituen.

Suurista puheistaan huolimatta mm sosialistipuolue on hyökännyt jatkuvasti ja rajulla kädellä pienyrittäjiä vastaan mutta takaa ikuisesti ja loputtomasti kauppakeskusta rahoittavan pankin saatavat. Ne kun ovat tärkeämpi poliittinen arvo kuin pienyrittäjän työllistäminen ja -työllistyminen. Eivätkä liikehuoneistojen vuokrat ole edes asiallisesti neuvoteltavissa. Sillä miksi olisivat. Rahoituslaitosten konkurssisuojan ansiosta pankki voi rakennuttaa vaikka ikuisesti tyhjäksi jääviä kauppakeskuksia ilman merkittävää menetysten pelkoa kun viimeistään konkurssin uhatessa voi alkaa vaatimaan valtion osallistumista mielipuoliseen rakennusmassan käyttökustannusten maksamiseen.

Ja senhän maamme eturivin poliitikot ovat asettaneet tärkeimmäksi prioriteetikseen. Rahoituslaitosten hyvinvoinnin. JA siksi voivat hyvin vaikka omistansa kauppakeskukset ja niissä vuokralla olevat yritykset voivat helvetin huonosti.

[Alkuasukas]

Paatoksellista paskaa.

[siviilitarkkailija]

Riippuu siitä tarkasteleeko asiaa kiinteistön vuokraajan vai pienyrittäjän kannalta. Helsingissä yllättävän monet kauppakeskuskiinteistöt ylittävät potentiaalisten pienyrittäjien maksukyvyn. Ruhtinaallisesti. Vuokranantajan mielestä hinnat ovat pikemminkin alikantissa ja kun kerran kaupunkiin on rakennettu käsittämätön määrä ylikapasiteettiä, niin heidän mielestään kyse on turhasta valituksesta.

Tosiasiat eivät kuitenkaan muutu mihinkään. Maamme liikekiinteistöjen hinnat ovat potentiaalisten pienyritysten ja pienyrittäjien maksukyvyn ulkopuolella.

[Alkuasukas]

Mitä sitten? Moni asia tässä maailmassa on minun maksukynnykseni ulkopuolella.

[siviilitarkkailija]

Niin mutta moni ylihinnoiteltu ostos ei ole valtiovallan erityisessä konkurssisuojeluksessa kuten rahoituslaitoksen takaama kauppakeskus. Jos sinä ostat itsesi konkurssiin niin omapa on ongelmasi. Mutta kun rahoituslaitos ostaa itsensä konkurssiin, niin valtiovalta tulee ja maksaa tappiot kiitos pankkitukipäätöksen.

[Alkuasukas]

Montako kauppakeskusta on mennyt konkurssiin?

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Pankkikos ne liikekiinteistöt omistaa? Väittäisin että pankki ei juurikaan omista liikekiinteistöjä tänä päivänä
Sanooko firma nimeltä http://www.citycon.fi/ jotakin?
Myös eri eläkerahastoilla on isoja omistuksia kauppakeskuksissa.

[siviilitarkkailija]

Kysymys kuuluu että montako liikerakentamisen mahdollistavaa rahoituslaitosta on mennyt konkurssiin. Onko valtiossa edes mahdollista rahoituslaitoksen konkurssimenettely siten että sen omistama liikekiinteistömassa arvioidaan vapailla markkinoilla.

Jahka liikekiinteistön rakennuttaminen on ohi, ei ole poikkeukksellista että koko höskä myydään institutionaaliselle sijoitusyhtiölle. Kauppakeskusten rakennuttaminen ja kauppakeskusten pyörittäminen ovat eri ihmisten ja yhtiöiden ydinosaamisaluetta.

Varsinainen ongelma on se että liikekiinteistöjen rakennuttamisessa palaa enemmän rahaa kuin liikekiinteistöjen tuotoilla kyetään (ikinä) ansaitsemaan. Mutta kiristyvässä kilpailussa ja valtiontakaamissa institutionaalisissa rahoitysyhtiöissä ei nähdä muuta vaihtoehtoa. Tämän seurauksena Suomeen on rakennettu kaupan ostoskeskuskapasiteettia n 25 - 30 miljoonaiselle populalle, minkä lisäksi on vielä perinteiset liikerakennukset.

Koko kansantalous on lievästi sanottuna lirissä kaiken tyhjän kauppakeskusrakentamisen ja sen aiheuttaman kustannuspaineen kanssa. Käytännössä jää kaksi positiivista vaihtoehtoa, hintojen niin raju lasku että ne alkavat itsessään houkuttaa yritystoimintaa, tai itse rakenteiden purkaminen. 

[Alkuasukas]

Pistä nyt edes joku viite tuon hutkimisesi tueksi.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Kysymys kuuluu että montako liikerakentamisen mahdollistavaa rahoituslaitosta on mennyt konkurssiin. Onko valtiossa edes mahdollista rahoituslaitoksen konkurssimenettely siten että sen omistama liikekiinteistömassa arvioidaan vapailla markkinoilla.

Jahka liikekiinteistön rakennuttaminen on ohi, ei ole poikkeukksellista että koko höskä myydään institutionaaliselle sijoitusyhtiölle. Kauppakeskusten rakennuttaminen ja kauppakeskusten pyörittäminen ovat eri ihmisten ja yhtiöiden ydinosaamisaluetta.

Varsinainen ongelma on se että liikekiinteistöjen rakennuttamisessa palaa enemmän rahaa kuin liikekiinteistöjen tuotoilla kyetään (ikinä) ansaitsemaan. Mutta kiristyvässä kilpailussa ja valtiontakaamissa institutionaalisissa rahoitysyhtiöissä ei nähdä muuta vaihtoehtoa. Tämän seurauksena Suomeen on rakennettu kaupan ostoskeskuskapasiteettia n 25 - 30 miljoonaiselle populalle, minkä lisäksi on vielä perinteiset liikerakennukset.

Koko kansantalous on lievästi sanottuna lirissä kaiken tyhjän kauppakeskusrakentamisen ja sen aiheuttaman kustannuspaineen kanssa. Käytännössä jää kaksi positiivista vaihtoehtoa, hintojen niin raju lasku että ne alkavat itsessään houkuttaa yritystoimintaa, tai itse rakenteiden purkaminen.

Ja pöh
Varsinkin näiden isojen hehtaarihallien rakennuttaminen keskelle peltoa ei ole mikään kallis juttu. Ainakin citycon tuottaa ihan mukavsti tällä hetkellä. Kuulemma tuiollainen prisma tai vastaava maksaa itsensä takaisin noin kymmenessä vuodessa.

[Salvation]

Kysymys kuuluu että montako liikerakentamisen mahdollistavaa rahoituslaitosta on mennyt konkurssiin. Onko valtiossa edes mahdollista rahoituslaitoksen konkurssimenettely siten että sen omistama liikekiinteistömassa arvioidaan vapailla markkinoilla.

Jahka liikekiinteistön rakennuttaminen on ohi, ei ole poikkeukksellista että koko höskä myydään institutionaaliselle sijoitusyhtiölle. Kauppakeskusten rakennuttaminen ja kauppakeskusten pyörittäminen ovat eri ihmisten ja yhtiöiden ydinosaamisaluetta.

Varsinainen ongelma on se että liikekiinteistöjen rakennuttamisessa palaa enemmän rahaa kuin liikekiinteistöjen tuotoilla kyetään (ikinä) ansaitsemaan. Mutta kiristyvässä kilpailussa ja valtiontakaamissa institutionaalisissa rahoitysyhtiöissä ei nähdä muuta vaihtoehtoa. Tämän seurauksena Suomeen on rakennettu kaupan ostoskeskuskapasiteettia n 25 - 30 miljoonaiselle populalle, minkä lisäksi on vielä perinteiset liikerakennukset.

Koko kansantalous on lievästi sanottuna lirissä kaiken tyhjän kauppakeskusrakentamisen ja sen aiheuttaman kustannuspaineen kanssa. Käytännössä jää kaksi positiivista vaihtoehtoa, hintojen niin raju lasku että ne alkavat itsessään houkuttaa yritystoimintaa, tai itse rakenteiden purkaminen.

pihalla kuin lumiukko (taas) vaikka lumetkin on jo sulanut 

[siviilitarkkailija]

Varsinkin näiden isojen hehtaarihallien rakennuttaminen keskelle peltoa ei ole mikään kallis juttu.

Riippuu siitä kenen kannalta katsoo. Suomessa on monta keskisuurta tai pientä kaupunkia jonka koko liikerakennusinfrastruktuuri kärsii niin asiakas- kuin yrittäjäkadosta kaupunkien tehtyä myönteisiä hehtaarihallipäätöksiä. Seurauksella että ennenpitkää tyhjää on kaupunkikeskustoissa kuin lopulta itse hehtaarihallien käytävillä. Toiseksi seurauksena on se että kuluttajat joilla ei ole autoa tai mahdollisuutta ajaa itse, jäävät melkoiseen paitsioon.

Jos katsomme menestyviä liikekonsepteja, menestyneimmät eivät ole rakentaneet suuruuden filosofiaa vaan kustannustehokkuutta silmälläpitäen. Suurten ostoskeskusten lopputulema alkaa olla se että niissä ei lopulta ole riittävästi edes asiakaskuntaa vaan niistä tulee viihde- ja notkumakeskuksia. Helsingin itäkeskus on tästä oppikirjaesimerkki.

Muutamassa vuodessa Suomi tulee olemaan täynnä puolityhjiä (optimistin mielestä puoleksi täynnä) kauppakeskuksia joiden kuluttajamäärät eivät mitenkään kannata laitosten ylläpitoa mutta kun kerran on rakennettu, niitä ihmetellään vielä toistaiseksi optimistisen investointisuojan avulla. Mm Itä-Suomen kaupunkeihin on kaikkiin rakennettu mahtipontisia ja ostoskeskuksia venäläisille. Kauppakeskusrakentamisen surkeimpana esimerkkinä Kouvola joka on  tyhjentänyt keskustansa liikeyrityksistä kaupungin ulkopuolelle rakennettuun ostoskeskuskeskittymään. Jonka johtavana ajatuksena oli mm houkutella venäläisiä turisteja. Ei tullut mieleen edes ajatus että venäläisturistit eivät tule...

Mikäli tilavuokrat jatkavat nykyisellä tasollaan, tulemme melko pian näkemään aika ison määrän tyhjää liiketilaa. Siis ne jotka kiinnittävät huomionsa tyhjään tai vajaakäytöllä olevaan liiketilaan. Ihmiset joita liikekiinteistön käyttöaste ei kiinnosta voivat katsella vaikka mainoksia tyhjien seinien päällä.