Kielikello: Miten uudissanat kotoutua ja kotouttaa ovat kotiutuneet kieleemme?

[Iloveallpeople]

Miten uudissanat kotoutua ja kotouttaa ovat kotiutuneet kieleemme?

Verbien syntytarinassa täytyy lähteä liikkeelle sanasta integraatio ja ajasta, jolloin liityimme Euroopan unioniin. EU-kielessä oli ahkerasti käytetty sanaa integraatio alueellisesta ja taloudellisesta yhdentymisestä. Verbi integroida taas käännettiin asiayhteytensä mukaan sanoilla sopeuttaa, mukauttaa, yhtenäistää jne. Myös maahanmuuttajapolitiikassamme oli alettu käyttää integraatio-sanaa, kun puhuttiin maahanmuuttajan asettumisesta uuteen yhteisöön. Vuonna 1996 oli valmisteilla maahanmuuttajapolitiikkaa koskeva laki. Kun integraation suomenkieliset vastineet eivät tuntuneet lain valmistelijoiden mielestä sopivilta, he kysyivät silloiselta virkakielenhuoltajaltamme Jussi Kalliolta, onko sana integraatio merkityssisällöltään ylipäänsä käypä ja olisiko sille tarjota hyvää omaperäistä vastinetta.

Jussi Kallion ehdotus lain valmistelijoille on seuraavanlainen: "Ehkäpä integraation muuttolaispolitiikassa tavoiteltua merkitystä vastaisi sanapari kotouttaa/kotoutua. Uudissanoina ja muutenkaan näillä sanoilla ei olisi sellaista normatiivista merkityssisältöä kuin vaikkapa sopeutua-sanalla. Pikemmin niihin liittyisi myönteinen mielikuva. Jotta muuttaja kotoutuu muuttoyhteisöön, hänen on voitava tuntea se kodikseen, jonka rakentamiseen hän saa kanta-asukkaiden kanssa tasavertaisena osallistua omin henkisin ja kulttuurisin varoinsa."

Viranomaiset suhtautuivat ehdotuksiin suopeasti. Seuraavana vuonna Maahanmuutto- ja pakolaispoliittinen toimikunta julkaisi mietinnön "Hallittu maahanmuutto ja tehokas kotoutuminen", jossa se suositti kotoutuminen-sanan käyttöä muillekin. Myös sanomalehdet ottivat uudissanan käyttöönsä heti. Helsingin Sanomissa (10.1.1997) kirjoitettiin seuraavasti: "Ohjelman peruspyrkimys on kaikkien maahanmuuttajien joustava ja tehokas integroituminen eli kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan." Muut lehdet seurasivat mallia: seuraavana vuonna puhuttiin jo kotouttamisohjelmista ja kotouttamistavoitteista. Kun laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta tuli voimaan toukokuussa 1999, siitä käytettiin lehdistössä lyhyesti nimeä kotouttamislaki.

Vajaassa kahdeksassa vuodessa kotoutua ja kotouttaa johdoksineen ovat kotiutuneet kieleemme. Ne ovat laajentaneet myös käyttöalaansa nopeasti. Maahanmuuttajapolitiikassa käytetään mm. termejä kotoutustuki ja kotoutuskoulutus; muissakin yhteyksissä niitä näkee. Puhutaan esim. uusien median muotojen kotoutumisesta tai vierassanojen kotouttamisesta suomen kieleen.

Kielikello

[Tosiasiallinen Nuiva]

"Ehkäpä integraation muuttolaispolitiikassa tavoiteltua merkitystä vastaisi sanapari kotouttaa/kotoutua. Uudissanoina ja muutenkaan näillä sanoilla ei olisi sellaista normatiivista merkityssisältöä kuin vaikkapa sopeutua-sanalla. Pikemmin niihin liittyisi myönteinen mielikuva. Jotta muuttaja kotoutuu muuttoyhteisöön, hänen on voitava tuntea se kodikseen, jonka rakentamiseen hän saa kanta-asukkaiden kanssa tasavertaisena osallistua omin henkisin ja kulttuurisin varoinsa."

No nyt selvisi sekin, että kotoutua ja sopeutua eivät ole synonyymejä, vaan toistensa vastakohtia.

[Micke90]

Kyllä suvakeille riittää se, että mamut tuntevat olonsa kotoisaksi. Sillä, tunteeko kantaväestö olonsa kotoisaksi mamujen kansoittamalla alueella, ei ole suvakeille merkitystä, koska eiväthän he jaa samoja asuinalueita kuin peruskansa.

[Eino P. Keravalta]

Kummallista, että käsitteitä keksitään sellaisille asioille, joita ei ole olemassa.

[MW]

"Ukko Murjaani kotouttaa suomalaista sosiaaliturvaa."
"Sosiaaliturva kotoutuu Ukko Murjaanille."

[Iloveallpeople]

Työperusteinen vai työperäinen maahanmuutto

Ministeriöt, työmarkkinajärjestöt, puolueet, kunnat ym. ovat viime aikoina laatineet työvoiman saantiin liittyviä ohjelmia. Niitä laaditaan mm. "työvoimapulan vähentämiseksi", "osaamispohjan vahvistamiseksi" ja "kansainvälistymisen lisäämiseksi". Toisin sanoen Suomeen halutaan saada tiettyä työtä tekeviä maahanmuuttajia työmarkkinoiden tarpeiden mukaan.

Tällaisesta maahanmuutosta puhuttaessa käytetään kahta termiä: työperäistä ja työperusteista maahanmuuttoa. Kielitoimistosta on kysytty, kumpaa termiä on suositeltavampaa käyttää.

Kielitoimiston sanakirja (2006) selittää sanaa työperäinen seuraavasti: "vars. lääk. työstä aiheutuva. [esim.] Työperäinen sairaus, työperäinen astma" Ehkä termissä työperäinen maahanmuutto oudoksuttaa juuri tuo työperäisen yleinen merkitys 'työstä aiheutuva, työstä syntyvä'.

Työperusteinen maahanmuutto on parempi siinä mielessä, että sanan työperusteinen merkitys on laajempi: se kertoo, että on lähdetty työn perässä, kohdemaasta löytyvän työn toivossa tai siksi, ettei lähtömaassa ole töitä. Ja ilmaiseehan se myös muuton kohdemaan viranomaisten toiveen: halutaan ihmisiä töitä tekemään.

Maahanmuuton syitä voi monessa yhteydessä selittää myös useammalla sanalla kuvaillen, jolloin merkitys varmasti selviää: työhön liittyvä maahanmuutto, maahanmuutto työn vuoksi, työhön perustuva maahanmuutto.

Kielikello

[Iloveallpeople]

Kantasuomalaiset ja uussuomalaiset

Sana kantasuomalainen näyttää olevan saamassa uuden merkityksen. Keitä
olivat ja ovat kantasuomalaiset, entiset ja nykyiset?

Kantasuomalainen on vanhastaan ollut kielitieteen termi, ja semmoisena se kuuluu yleiskieleenkin: Kielitoimiston sanakirjan mukaan kantasuomalaiset-sana merkitsee 'itämerensuomalaista kantakansaa', ja sanan adjektiivisessa käytössä voidaan puhua esimerkiksi kantasuomalaisista kielimuodoista. Muita merkityksiä tämä suomen kirjakielen uusin (2006) laajahko sanakirja ei mainitse.

Suomi, viro ja muut itämerensuomalaiset näet polveutuvat samasta kielimuodosta, jota suomeksi nimitetään kantasuomeksi tai oikeastaan myöhäiskantasuomeksi. Rinnalla on nimitys varhaiskantasuomi. Tällä taas tarkoitetaan kielimuotoa, josta periytyvät suomen ja sen lähisukukielten lisäksi myös saamelaiskielet. Oletetun kantasuomen puhujia on nimitetty kantasuomalaisiksi.

Selvästi yleistymässä ovat kuitenkin kantasuomalainen-sanan ihan muunlaiset merkitykset. Sanaa käytetään maahanmuuttaja-sanan vastakohtana:

    Maahanmuuttajille ja kantasuomalaisille on tehtävä selväksi, että tämä yhteiskunta kohtelee kaikkia tasavertaisesti ja odottaa kaikilta tasavertaista panosta (Talouselämä 17/2002).

Kantasuomalainen on uudessa merkityksessään saanut vastakohdakseen 'maahanmuuttajaa, siirtolaista' merkitsevän uussuomalainen-sanan:

    Osa [maan väestöstä] on jo sukupolvia täällä olleita kantasuomalaisia, osa vastikään tulleita uussuomalaisia (Suomen Kuvalehti 46/2000).

Sanaparista kantasuomalainen–uussuomalainen jälkimmäinen on päässyt myös Kielitoimiston sanakirjaan, jossa on sanan käyttöä valaisevana esimerkkinä ilmaus "uussuomalaisten sijoittuminen työelämään".

Sanan kantasuomalainen toinen ilmeisesti verrattain uusi merkitys on 'Manner-Suomen asukas suhteessa ahvenanmaalaisiin'. Kansanedustaja Sulo Aittoniemi on vuonna 2001 tekemässään lakialoitteessa katsonut, että Ahvenanmaan itsehallintolaki "syrjii kantasuomalaisten oikeuksia".

En ole ainakaan havainnut, että kantasuomalainen-sanan uudet merkitykset olisivat johtaneet väärinymmärryksiin. Periaatteessa mahdollisia virhetulkintoja voisi kyllä syntyä esimerkiksi yleistajuisissa tieteellisissä artikkeleissa, jos niissä puhuttaisiin esimerkiksi kantasuomalaisesta (eli esihistoriallisesta) nimistöstä tai kantasuomalaisten ('itämerensuomalaisen kantakansan') asuinpaikoista.

Kielikello

[Tosiasiallinen Nuiva]

tuo työperäinen tai työperusteinen on nykyään pahasti harhaanjohtava. Kuka tahansa voi sanoa tulevansa etsimään töitä (joita ei ole tarjolla) ja sen jälkeen notkua valden pöydässä tappiin saakka.

Mikä olisi oikea sana henkilölle joka tulee täyttämään työpaikan joka on olemassa ja johon ei saada kanta-asukkaita?

[guest3656]

Jussi Kallion ehdotus lain valmistelijoille on seuraavanlainen: "Ehkäpä integraation muuttolaispolitiikassa tavoiteltua merkitystä vastaisi sanapari kotouttaa/kotoutua. Uudissanoina ja muutenkaan näillä sanoilla ei olisi sellaista normatiivista merkityssisältöä kuin vaikkapa sopeutua-sanalla. Pikemmin niihin liittyisi myönteinen mielikuva. Jotta muuttaja kotoutuu muuttoyhteisöön, hänen on voitava tuntea se kodikseen, jonka rakentamiseen hän saa kanta-asukkaiden kanssa tasavertaisena osallistua omin henkisin ja kulttuurisin varoinsa."

Jussi Kallio on syyllistynyt suomen kielen karkeaan häpäisemiseen. Kehitysmaiden vuohipaimenten invaasioon suomalaisen sosiaaliturvan eläteiksi ei liity mitään positiivisia mielikuvia. Kaikkein vähiten näiden vastenmielisten sosiaalipummien maahantunkeutuminen liittyy käsitteeseen "koti". Kun suvaitsevaisto asuttaa kehitysmaalaisia uusiiin kaupungin asuntoihin sen sijaan, että suomalaiset pienipalkkaiset nuoret saisivat katon päänsä päälle, on kysymyksessä haitta-asuttaminen. Jokainen kehitysmaalainen ryöstää asunnon suomalaiselta pienipalkkaiselta nuorelta ja ajaa tämän syrjäytymään kaukaiseen lähiökopperoon.

[ämpee]

Mitenköhän kielitoimisto selittäisi viritteis-väritteisen ?

[MW]

^Eikös se ole sama kuin sävytteis-taustainen?