Ruotsalainen yhteiskuntamalli Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen

[talous ja muutos]

Neuvostoliitto reagoi Ruotsin EEC -jäsenyyshaikailuun ilmeisesti ns. Beljakov -tapauksella:

---

Beljakovin asema ennenkuin hänestä tuli Suomen suurlähettiläs:


Wikipedia/Aleksei Beljakov
Kesällä 1970 Beljakov siirrettiin suurlähettilääksi Suomeen merkittävältä Mihail Suslovin ja Boris Ponomarevin avustajan paikalta.

Wikipedia/Mihail Suslov
Mihail Suslov neuvostoliittolainen valtiomies ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) pääideologi. Suslov oli NKP:n politbyroon ja sihteeristön jäsen.

/Toisen maailmansodan jälkeinen aika
Suslov oli myöhemmin merkittävässä roolissa Hruštšovin poistamisesta vallasta ja Leonid Brežnevin nostamisessa valtaan lokakuussa 1964. Suslovia kutsuttiin usein "harmaaksi eminenssiksi".
Hän oli muotoilemassa NKP:n ideologiaa suurimmastaan osastaan ajastaan sihteeristössä.


Wikipedia/Boris Ponomarev
Boris Nikolajevitš Ponomarev (17. tammikuuta 1905 – 21. joulukuuta 1995) oli neuvostoliittolainen poliitikko. Hän kuului NKP:n keskuskomitean sihteeristöön vuosina 1961–1985 ja oli politbyroon ehdokasjäsen vuosina 1972–1986. Ponomarev johti NKP:n keskuskomitean kansainvälistä osastoa vuosina 1957–1986.

---

Beljakovin alkuvaiheen toiminta Neuvostoliiton suurlähettiläänä Suomessa:

Wikipedia/Aleksei Beljakov

"Beljakov suuntautui voimakkaasti SKP:n vähemmistösiipeen ja omaksui siihen nähden agitoivan, suurvallan arvovaltaa hyödyntävän "tutorin" roolin. Beljakovin kilpailijan lähetystöneuvos Viktor Vladimirovin mukaan Beljakov arvioi Suomen olevan siirtymässä vallankumoukselliseen tilanteeseen, ja tätä tilannetta hän pyrki ruokkimaan tukemalla mm. lakkotaisteluideaa ja kirjoittamalla Pravdaan Suomen "luokkaristiriidoista".
Beljakovin linjaan kuului myös UKK-sopimuksen vastustaminen ja SKP:n kannustaminen sen hylkäämiseen."

Mutta Neuvostoliitto antoi kuitenkin Kekkosen lieventää Beljakovin toimintaa Suomessa:

"Urho Kekkonen kutsui Vladimirovin luokseen ja moitti tälle Beljakovia. Vladimirov kertoo lähettäneensä tämän jälkeen Moskovaan sähkeen, jossa hän kritisoi Beljakovin toimintaa. Sähkeeseen reagotiin nopeasti lähettämällä ulkoministerin sijainen Vasili Kuznetsov salaiselle vierailulle Suomeen, jolloin hän vakuutti Kekkoselle, ettei Neuvostoliiton politiikka Suomen suhteen ole muuttunut ja että Suomi saa vapaasti hoitaa sisäiset asiansa. Vierailun jälkeen Beljakov muutti linjaansa ja pyrki luomaan kontakteja SKP:n ulkopuolelle mm. kokoomukseen, vuorineuvoksiin ja pankkimiehiin."

Lopulta Neuvostoliitto antoi Kekkosen karkoittaa Beljakovin:
(Mutta humalatila oli vain tekosyy karkoitukselle, sillä Neuvostoliiton yläluokan tapoihin kuului juopottelu.)

"Beljakovin lähtölaskenta Suomesta alkoi kun hän oli presidentin päivällisillä Tamminiemessä ollut kovassa humalassa ja käyttäytynyt huonosti. Vladimirov lähetti seuraavana aamuna Kremliin sähkeen, jossa esitettiin Beljakovin kotiin kutsumista. Helmikuussa 1971 Beljakov matkusti Moskovaan eikä enää palannut Suomeen."

---

Ruotsin aie liittyä EEC:hen

KÖ/OP: 332 - 334:

(Kun Beljakov oli matkustanut helmikuussa 1971 Moskovaan, niin Olof Palme saattoi omia ja Ruotsin kasvoja menettämättä maaliskuussa 1971 toimia näin:)
"maaliskuussa 1971 Palme ilmoitti eduskuntaryhmälle, että jäsenyys ei enä ollut realistinen vaihtoehto. Puheessaan Tukholman työläisille, jotka olivat vahvasti EEC:tä vastaan, hän kertoi myös syyn: kansallisesta päätösvallasta luopuminen tärkeillä yhteiskunnan alueilla ei sopinut yhteen Ruotsin puolueettomuuspolitiikan kanssa."

(Tietenkään Palme ei voinut julkisesti myöntää kytkentää Ruotsin EEC -haikailun ja Beljakovin tapauksen välillä.)

Beljakovin tapauksesta ei kerrota Palmen elämäkerrassa ja luultavasti ei ole ollut edes muistiinpanoja Beljakov suurlähettiläänä/Ruotsin EEC -haikailun -kytkennästä:
- Sekä Kekkonen että Palme kuolivat kylmän sodan aikana.
--- Olisi ollut kiusallista myöntää Neuvostoliiton vahvuuden aikana, että Neuvostoliitto olisi kyennyt vaikuttamaan Ruotsin ulkopolitiikkaan painostamalla Suomea.
- Kumpikaan ei kirjoittanut tai kirjoituttanut elämäkertaansa, koska:
--- Palme murhattiin kesken pääministerikauttansa 8. lokakuuta 1982 – 28. helmikuuta 1986.
--- Kekkonen ehti vaipua varsin huonoon kuntoon ennenkuin erosi presidentin virasta.

---

Beljakovin tapaus muistuttaa noottikriisiä:

* Suomi sai nootin
- Kekkonen meni Neuvostoliittoon, jossa nootti todettiin tarpeettomaksi.
- Kekkosen asema vahvistui, joten esim. Honka -liitto kuihtui.
* Elettiin Neuvostoliiton ja USA:n suhteitten vaikeata aikaa: Kuuban kriisit, Berliinin asema ym.

* Suomi sai Beljakovin Neuvostoliiton suurlähettilääksi
- Kekkonen sai Moskovan rauhoittamaan Beljakovin toimintaa.
- Kekkonen sai Moskovan kutsumaan kotiin Beljakovin.
- Kekkosen asema vahvistui.
* Taustalla Ruotsin haikailu EEC -jäseneksi.
- Kun Ruotsi luopui EEC -jäsenyyden tavoittelusta, niin Neuvostoliitto ei enää tarvinnut Beljakovia Suomen lähettiläänä eikä muutenkaan Suomessa.

[Lalli IsoTalo]

Sikäli mikäli yhteiskunta on nollasummapeliä, pienikin siivu pois keskiluokalta tarkoittaa valtavia mahdollisuuksia eliitille. Eliitin kannattaa siis pyrkiä häiritsemään keskiluokalle suotuisaa tasapainoa kaikin keinoin, etenkin jos taloudessa ei ole kasvun tarjoamia mahdollisuuksia rikastua. Eliitti itse on häiriöille huomattavasti vähemmän haavoittuvainen, ja siis yleensä jopa voittaa niissä. Nassim Nicolas Taleb on lanseeraannut käsitteen "antifragiili", joka tarkoittaa tätä kykyä hyötyä kaaoksesta.

Keskiluokka on massastaan, keskimääräisestä älystään ja konservatiivisuudestaan johtuen hyvin hidas tajuamaan omaa parastaan, jonka suunta politiikassa voi muuttua hyvinkin nopeasti johtuen yläluokan tuottamista häiriöistä ja teknologian kehityksestä. Keskiluokalla on myös äärimmäisen heikko "luokkatietoisuus", hyvin usein aivan tavalliset ihmiset esittävät itselleen haitallisia ja eliitille suotuisia mielipiteitä statuksen signaloinnin (vai pitäisikö sanoa feikkaamisen?) välineenä.

huhha on muuten todella hyvin asioiden ytimessä, tässä näin.

[talous ja muutos]

Venäjän ei tarvitse heikentää Suomea, koska Suomen länsinaapurina on Ruotsi, joka ei kuulu NATO:on. - Sen sijaan Venäjän kannattaa heikentää Ruotsia ja tehdä siitä:
- Pasifistinen
- Heikot puolustusvoimat omaava
- NATO:sta erossa pysyvä
# Tässä tilanteessa suomalaiset realipoliitikot tajuavat, että Suomi tarvitsee hyviä suhteita Venäjälle. Nimittäin NATO joutuu keskittymään sotilaallisesti heikon Ruotsin puolustamiseen, jotta Venäjä ei saisi jalansijaan Itämeren länsirannalta, jolloin se voisi uhata Norjaa ja Tanskaa.

Näyttää siltä em. tavoite on jo pitkälti toteutunut:

* Runsas humanitaarinen maahanmuutto Ruotsiin vie taloudellisia resursseja, joten:
- Rahaa riittää vähemmän maanpuolustukseen.
- Hyvinvointivaltio rapautuu, jolloin heikkenee motivaatio asevelvollisuusarmeijaan ja muuhun maanpuolustukseen.
* Runsas maahanmuutto vie motivaation maanpuolustukseen:
- Ruotsalaisilla ei ole intoa puolustaa Ruotsia, jotta sinne tulisi yhä enemmän ulkomaalaisia.
- Kaukaa tulleilla ulkomaalaisilla ei ole motivaatiota sekaantua Venäjän ja EU/NATO:n välisiin riitoihin.
--- Humanitaarisilla maahanmuuttajilla ei ole intoa maanpuolustukseen, koska he elävät slummeissa, joissa kärsitään halpatyövoimana olemisesta, pätkätöistä ja työttömyydestä sekä katujengeistä ym. rikollisuudesta.

-----

Wikipedia/Ruotsin puolustusvoimat
"Kesäkuussa 2009 Ruotsin valtiopäivät teki päätöksen ammattiarmeijaan siirtymisestä.[2] Ruotsalaisten sotilaiden palvelu ulkomailla on tähänkin asti perustunut vapaaehtoisuuteen. Ruotsin valtiopäivät sinetöi päätöksen yleisen asevelvollisuuden lakkauttamisesta 19. toukokuuta 2010. Aivan viime vuosina sen suoritti enää 12 prosenttia ikäluokasta.[3]"

Laatikko oikeassa yläkulmassa:
Ruotsin armeijan koko:
- 20 000 aktiivipalveluksessa.
- 30 000 reservissä.

/Miesvahvuus
"Ruotsin puolustusvoimien budjetin loppusumma on vaihdellut viime vuosina ollen noin 37 miljardia kruunua (noin 4 miljardia euroa). Puolustusmenojen osuus BKT:stä on noin 1,5 %"

/Uhkakuvat
"Koska Ruotsi on halunnut varata itselleen mahdollisuuden pysyttäytyä puolueettomana mahdollisen sodan puhjetessa lähialueilla, se ei ole liittynyt Naton jäseneksi. Mikäli itse Ruotsiin kohdistettaisiin aseellinen hyökkäys, komentaja Göranson arvioi vuonna 2013 maan joutuvan turvatumaan ulkopuoliseen apuun viikon kuluessa. Apua saataisiin todennäköisimmin naapurimaasta Norjasta, joka on Naton jäsenmaa.[6] "

[talous ja muutos]

Ei enää paljon puutu siitä, että Suomen armeija menettää kykynsä puolustaa Suomea. - Silloin Suomi on ottanut esimerkkiä Ruotsista, joka on menettänyt maanpuolustuskyvyn jo vuosia sitten.

Suomen valtio on taloudellisesti tiukalla, koska vahvan euron politiikka on vienyt Suomelta hintakilpailukyvyn. Lisäksi Kreikan ja muitten eurokriisivaltioitten tukipaketit ovat vieneet Suomen rahoja.

Niinpä Suomen armeijaa karsittiin, koska valtiot rahoista oli pula.
Tässä on vähän tietoa kyseisen päätöksen ajankohdasta:
Wikipedia/Stefan Wallin
/Poliittinen ura
"Vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen Wallin siirtyi puolustusministeriksi ja sai hoidettavakseen toisen maailmansodan jälkeisen ajan suurimman muutoksen Suomen puolustusrakenteissa. Hallitusohjelman mukaan käynnistettiin puolustusvoimauudistus samalla, kun puolustusbudjettia supistettiin yli 200 miljoonalla eurolla."
Wallin toimi puolustusministerinä Kataisen hallituksessa 22.6.2011 – 5.7.2012.
Siis Kataisen hallitus teki puolustusbudjetin leikkauksen.

-----

Suomen armeijan nykytila:

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1441252049953

Vieraskynä
Puolustusministeri Niinistö ja komentaja Lindberg: Puolustusvoimat on ahdistettu minimitasolle
Pääkirjoitus 4.9.2015 2:00 Päivitetty: 4.9.2015 16:26
Puolustusvoimien toimintamenokehykseen kohdistuvat budjettileikkaukset heikentäisivät Suomen puolustuskykyä. Leikkausten vaikutukset tuntuisivat vielä ensi vuosikymmenelläkin.
Hallitusohjelman ulko- ja turvallisuuspoliittisen osion otsikoksi valittiin "Suomi vahvistaa asemaansa heikentyneessä turvallisuustilanteessa". Tämä ei ole sattumaa. Heti ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskevan luvun alussa todetaan, että "erityisesti Ukrainan kriisin seurauksena Euroopan ja Itämeren alueen turvallisuustilanne on heikentynyt".
Hallitusohjelmassa kuvattu kehityssuunta on pantu merkille myös muissa Itämeren alueen maissa, ja ne nostavat poikkeuksetta puolustusmenojaan. Esimerkiksi rajanaapurimme Norja, Ruotsi ja Venäjä sekä Baltian maat panostavat valmiuden ja taistelukestävyyden korottamiseen merkittävällä lisärahoituksella.
Hallitusohjelmaan kirjattiin lisämäärärahaa Puolustusvoimien materiaalihankintoihin parlamentaarisen selvitysryhmän esitysten mukaisesti. Se on välttämätöntä, jotta Puolustusvoimat voisi säilyttää materiaalisen toimintakyvyn tämän vuosikymmenen loppuun saakka.
Yleinen mielikuva onkin, että Suomessa panostetaan nyt puolustukseen. Valitettavasti samaan aikaan suunnitellaan leikkauksia, jotka kohdistuisivat Puolustusvoimien toimintaan. Vasemmalla kädellä annetaan ja oikealla otetaan.
Edellinen hallitus leikkasi Puolustusvoimien määrärahoja noin kymmenellä prosentilla samaan aikaan kun Puolustusvoimat toteutti suurimman rakennemuutoksen sitten toisen maailmansodan. Vastaavia leikkauksia ei kohdistettu muualle valtionhallintoon. Uudistuksen jälkeen Puolustusvoimat on nyt mitoitettu toimintakyvyn ja toiminnan kannalta minimitasolle.
Myös Puolustusvoimien rakenteen ja hallinnon osalta on tiivistämisessä ja keventämisessä tultu tien päähän. Seuraava askel olisi paljon pidemmälle menevä muutos, jossa jouduttaisiin vakavasti arvioimaan, kykenemmekö säilyttämään maanpuolustuksen perusvalinnat: yleisen asevelvollisuuden ja koko maan puolustamisen.
Puolustusvoimauudistuksen aikana Puolustusvoimien toiminnan tasoa jouduttiin laskemaan määrärahaleikkausten vuoksi.
Nyt toimintaa on ryhdytty palauttamaan oikealle tasolle muun muassa lisäämällä reserviläisten ja varusmiesten harjoitustoimintaa. Tämä on huomioitu myös hallitusohjelmassa toteamalla, että hallitus varmistaa kertausharjoitusten riittävän määrän. Hallitusohjelmaan on lisäksi kirjattu lupaus siitä, että vapaaehtoisten harjoitusten ja reservin omaehtoisen koulutuksen edellytykset turvataan.
Ensi viikon budjettiriihessä on pöydällä kaikkia hallinnonaloja koskevia toimintamenoleikkauksia. Mikäli Puolustusvoimien toimintamenokehyksiä leikataan, on harjoitustoimintaa pakko supistaa.
Koska Ilmavoimilla ja Merivoimilla on hoidettavanaan välttämättömiä aluevalvontatehtäviä, Maavoimien olisi kannettava päävastuu toiminnan supistamisesta. Leikkauksia ei ole enää mahdollista kohdentaa reserviläisten ja varusmiesten koulutukseen ilman merkittävää vaikutusta puolustuskykyyn. Leikkaukset vaikuttaisivat myös varaosien ja ampumatarvikkeiden määrään.
Puolustusvoimauudistuksen jälkeen käynnistetty toiminnan tason palauttaminen pysähtyisi heti alkumetreille. Käytännössä tämä tarkoittaisi pysyviä muutoksia, joiden vaikutukset tuntuisivat pitkälle seuraavalle vuosikymmenelle. Esimerkiksi valmiuden kehittämiseen ei jäisi resursseja.
Kun edellisellä vaalikaudella päätettiin leikata puolustuksesta, Suomen turvallisuusympäristö oli erilainen. Vallitsevassa tilanteessa sotilaiden on kannettava vastuunsa ja huolehdittava valtakunnan turvallisuudesta. Tämä päätös ei voi olla vain sotilaiden vastuulla. Kyse on periaatteellisesta asiasta: maanpuolustuksemme toimintakyvystä.
Tiedostamme hyvin Suomen julkisen talouden nykyisen tilanteen. Puolustusvoimiin kohdistuvia uusia leikkauksia ei kyseenalaisteta kevein perustein. Kyse on suomalaisen yhteiskunnan ja kansalaisten turvallisuuden kivijalasta.
Jussi Niinistö ja Jarmo Lindberg
Niinistö on puolustusministeri (ps) ja Lindberg Puolustusvoimain komentaja.

Kun edellisellä vaalikaudella päätettiin leikata puolustuksesta, Suomen turvallisuusympäristö oli erilainen.

Miten niin erilainen?:
Wikipedia/Russo-Georgian War
Tämä sota kesti 7–12 elokuuta 2008.

Toisaalta on väkilukueroja maissa, joihin Venäjä on kohdistanut sotilaallisia toimenpiteitä:
- Georgiassa on 3.7 miljoonaa asukasta. (Wikipedia/Georgia (country))
- Ukrainassa on 44 miljoonaa asukasta. (Wikipedia/Ukraine)