Ruotsalainen yhteiskuntamalli Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen

[talous ja muutos]

Tarkoitus olisi keskustella yleisellä tasolla siitä, millainen ruotsalainen yhteiskuntamalli on ollut Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.
Ruotsia koskevia keskusteluketjuja on monta Hommaforumissa. Olisi hyvä, jos niitten sisällöstä kirjoitettaisiin tiivistelmä tähän keskusteluketjuun, ja annettaisiin linkki niihin.
Toivottavasti keskustelu täällä käytäisiin yleisellä tasolla, ja Ruotsia koskevia mielenkiintoisia erikoisaiheita varten perustettaisiin omat keskusteluketjut - jos niistä innostutaan keskustelemaan vilkkaasti.

[talous ja muutos]

Ruotsalaiselle yhteiskuntamallille näyttää olevan tyypillistä, että ei saa kyseenalaistaa eikä muutenkaan arvostella:
- Aikakauden hallitsevia ideologioita
- Oikeaoppisia poliittisia linjauksia

Tämän käsityksen perusteeksi tämä lähde:
http://rahmispossu.net/2013/09/22/tanskan-poliisi-kavi-malmossa/
(Ongelmat tummensin.
Sensuurin tummensin ja lisäsin kirjainkokoa. Oleellisen sensuurin muutin ruskeaksi.)

Tanskan poliisi kävi Malmössä
rähmis | 22-09-2013

Rosengård on Malmön vastine Tanskan Vollsmoselle. Alueella on 23.000 asukasta – tilastojen mukaan. Todellisuudessa heitä on jopa 40.000. Dansk Politi-julkaisu piipahti Malmössä nuuhkimassa, kuinka hommat hoituu Öresundin toisella puolella, missä Tanskaan (tai mihin hyvänsä muuhun maahan, ehkä Suomea lukuunottamatta) verrattuna maahanmuuttokeskustelun sävy on hyvin erilainen.
Poliisiaviisin toimittajat hyppäsivät junaan ja matkasivat Rosengårdiin, yhteen Malmön tulijoita pullistelevista kaupunginosista. Yksi syy reissuun oli selvittää, kuinka Ruotsissa hoidetaan hommat seuduilla, joita Tanskassa kutsutaan "erityisen haasteellisiksi asuinalueiksi". Toinen matkan syy oli selvittää, onko ruotsalaisella lähestymistavalla keskusteluun kotouttamisen haasteista vaikutusta poliisityöhön.
Rosengård muistuttaa Vollsmosea tai vaikkapa Gellerupia. Eli se on suurien sisään- ja ulostuloteiden ympäröimä alue, mikä koostuu lähinnä betonitaloista ja niiden välissä luikertelevista kävelyteistä, parkkipaikoista, ostoskeskuksesta ja bensa-asemista.
Yli 90% asukkaista on taustaltaan tulijoita, sosiaaliset ongelmat ovat mittasuhteiltaan järkyttävät ja alle 25-vuotiaiden osuus asukkaista on suuri. Työttömyysluvut ovat karmeat, koska kielipuolilla ja kouluja käymättömillä ei ole juurikaan käyttöä korkeaan teknologian varaan nojaavassa ruotsalaisessa yhteiskunnassa.

Ongelmista vaietaan visusti

Se, että alueella työskentelevät viranomaiset eivät tiedä kuka asuu missäkin, on jo haaste itsessään. Lisäksi ei ole hyvien tapojen mukaista nostaa esille ongelmia, jos niihin liitty etnisyyksiä, taustaisuuksia tai toiskulttuurisuutta, kuten Rosengårdin tapauksessa tilanne on.
Kun Dansk Politi vierailee Rosengårdin poliisiasemalla, henkilökunnan kanssa jutellessa käy heti kättelyssä selväksi, että mahdollisuuksia alueen ongelmien esiintuomiselle ei ole. Olosuhteet edellyttävät, että ongelmista ei puhuta avoimesti, mikä muodostaa virkavallan ensimmäisen haasteen.
Ensimmäinen asemalla vastaan tullut poliisi kiteytti tilanteen osuvasti.
Jos me alkaisimme kertomaan asioista, joihin törmäämme Rosengårdissa, voisimme saman tien aloittaa uuden työpaikan etsimisen.
Jokainen poliisi, jolta asiasta kysyttiin, vastasi vähemmän tai enemmän samalla tavalla.
Perinteisesti julkisessa keskustelussa ja ruotsalainen mediassa ei haluta käydä kotoutumiskeskustelua.
Jos erehtyy mainitsemaan, että monet lapset Rosengårdin ongelmallisimmilla alueilla vain notkuvat kaduilla koulupäivän jälkeen, joista jotkut myyvät myös huimausaineita – ja että turhautuneisuus johtaa väkivaltaan, ryöstöihin ja raiskauksiin, on seurauksena luonnollisesti rasistileima otsassa.

Radikalisoituminen

Siitä, mitä julkisen sektorin työntekijät kokevat Rosengårdissa, ei juurikaan puhuta ääneen Ruotsissa. – Toki ääneen kuitenkin pääsevät asiantuntijat, jotka harvoin ovat edes käyneet paikan päällä.
Vuonna 2009 Ruotsin hallitus kuitenkin käynnisti tutkimuksen aiheesta. Hallituksessa haluttiin ajantasaista tietoa juurikin siitä, millaiseksi alueella työskentelevät kokevat ilmapiirin. Erityisesti kiinnosti turvallisuuteen ja alakulttuureihin liittyvät seikat, elämmehän sentään terroriuhkien aikakautta.
Hommiin laitettiin tutkija Magnus Ranstorp, joka haastatteli 30 sosiaalityöntekijää, opettajaa, koululaista ja poliisia. Tutkijan päätelmät olivat kuin päin naamaa heitetty märkä rätti yleisölle, jolle media on jatkuvista mellakoista, sosiaalisesta kurjuudesta, viranomaisten kivittelystä ja autojen polttamisista huolimatta suoltanut tuutin täydeltä satuja kulttuurien kohtaamisen ihanuudesta.
Entistäkin enemmän Magnus Ranstorpin havainnoista poliisin sai huolestumaan tieto, että enenevässä määrin Rosengårdin asukkaat elävät uskonnollissävytteisen sosiaalisen kontrollin alla. Ajatella, että ysiluokan tyttöjä lähetetään kotimaahan miehelään, ja että talojen kellareista löytyy useampia uskonnollisia kouluja, joissa lapsille saarnattiin ihan muita asioita kuin mitä he itse pikkulapsina olivat pyhäkoulussa kuulleet. Järkyttävä tieto oli sekin, että nuorukaiset notkuvat kaduilla, koska asunnot ovat niin pieniä, ettei sinne mahdu muiden sekaan. Tämän vuoksi kaduista tulee nuorukaisille koti ja kaikki oppi imetään sieltä.
"Uudet tulijat, jotka eivät koskaan olleet olleet erityisen uskovaisia tai vanhoihin perinteisiin tukeutuvia, kertoivat, että meininki oli kotimaissa paljon Rosengårdia liberaalimpaa", Magnus Ranstorp kertoi raporttinsa julkistamisen yhteydessä vuonna 2009.
Tänään, kolme vuotta tutkimuksen valmistumisen jälkeen, mitään ei ole tehty asioiden parantamiseksi. Tutkija ei kuitenkaan usko, että tilanne Rosengårdissa olisi muuttunut miksikään. Ja kuinka olisikaan, kun ottaa huomioon, että tulijoiden virta ja perheenyhdistämisten määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosien aikana.
Ehkä juuri siksi Magnus Ranstorp, kuten monet muutkin kotoutumiskysymyksiin ja rinnakkaisyhteiskuntaan syvällisemmin perehtyneet, yleensä teilataan Ruotsin tiedotusvälineissä. Helpoimmin tämä tapahtuu rasistiksi leimaamalla. Pidemmän kaavan mukaan saatetaan syyttää tutkimuksia epärehelliseksi. Ranstorp kuitenkin kertoo, että hänen tutkijakollegansa kuin myös hallitus, suhtautuivat löydöksiin vakavasti. Kotoutumiskritiikki vain on niin herkkä aihe Ruotsissa.
"Monet minua kritisoineet kehuivat tekevän oman tutkimuksen, millä hutkimukseni lytätään maanrakoon. Tähän päivään mennessä minun tiedossani ei ole onnistumisia", sanailee Ranstorp vuosia oman tutkimuksensa julkistamisen jälkeen.

Lukittujen ovien takana

Aikaa myöten Rosengård on sulautunut niin tiivisti Malmön keskustaan, että paikallinen rähinänuoriso operoi niin kaupungin keskustassa kuin Rosengårdissakin. Vastaavasti poliisi ei pysty toimimaan ihan kaikkialla.
"Olen täysin vakuuttunut siitä, täällä Rosengårdissa on yliedustus perheväkivaltasattumuksissa. Poliiseina emme kuitenkaan oikein voi puuttua tähän. Tai tietenkin voisimme, mutta sitten meidän leimattaisiin rasisteiksi. Tämä tekee ongelmien ratkaisemiseen tähtäävien strategioiden laatimisesta erittäin vaikean tehtävän", sanoo Martiniksi esittäytyvä poliisi, joka ei halua paljastaa oikeaa nimeään.

Jälkiseuraamukset

Se, että Rosengårdin poliisit eivät voi kertoa kokemuksistaan ja kohtaamistaan haasteista rasistileiman pelossa, saa tanskalaisvieraiden uteliaisuuden heräämään.
Siksipä he ottavat yhteyttä Ruotsin telkkarin entiseen toimittajaan Gunnar Sandeliniin, joka omien sanojensa mukaan kärsii tänään siitä, että yritti kertoa ja synnyttää keskustelua kotoutumiskysymyksistä Ruotsissa. Hän on yrittänyt esimerkiksi analysoida seuraamuksia siitä, että Ruotsi on listojen kärjessä, mitä tulee vastaanotettujen turvapaikanhakijoiden ja perheenyhdistämistapausten määrään väkilukuun suhteutettuna.
Gunnar Sandelin on myös sosionomi ja hän äskettäin julkaisi kirjan, mikä käsittelee maahanmuuton mukanaan tuomia haasteita ja tuosta ilmiöstä vaikenemisesta Ruotsissa. Hän yritti tuoda esiin sitä, että asuntotilanne maassa on epätoivoinen, työttömyys korkealla tasolle ja että siellä täällä ympäri Ruotsia eletään rinnakkaisyhteiskunnissa. Julkaisustaan lähtien teos on ollut tiedekirjojen myyntilistojen kärjessä, vaikka yksikään kustantaja ei suostunut sitä julkaisemaan ja teos on ostettavissa ainoastaan internetistä.
Sandelin kertoo, että 110.000 myönnetyllä pysyvällä oleskeluluvalla – kuten viime vuonna tapahtui – on hintansa. Tänä vuonna tuo luku on vieläkin korkeampi. Suurin osa tulijoista jätetään oman onnensa nojaan ja heidän kohtalonaan on työttömyysputki. Eurostatin tilastojen mukaan turvapaikkatulijan kompetenssi riittää 2,5%:een Ruotsin työmarkkinoilla olevista työpaikoista. Hän myös toteaa, että tulijoiden mukanaan tuoma rikkaus maksaa Ruotsille kolminumeroisen miljardisumman, mikä on melkein yhtä iso kasa rahaa, mikä palaa terveydenhuollon järjestämiseen maassa.

Kevyt-DDR

Nykyään Gunnar Sandelin on ajettu marginaaliin ja häntä kutsutaan julkisuudessa rasistiksi ja parhaimmillaankin muukalaisvihamieliseksi huolimatta siitä – että hänen kirjansa hyvin pitkälle perustui pelkkiin numeroihin ja tilastotietoihin.
Ymmärrän hyvin, jos poliisit tai vastaavat eivät uskalla puhua mitään julkisesti. Se yksinkertaisesti on kamalinta, mitä Ruotsissa voi tehdä. Siinä mielessä olemme kevytversio DDR:stä, ja kun sinut leimataan muukalaisvihamieliseksi, olet menettänyt kaiken. Minä olen 62-vuotias ja eläkeiässä, joten omalla kohdallani tällä ei ole niin väliä, mutta maksamani hinta on ollut korkea. Hyvin korkea. Olen menettänyt sekä ystäviä että työtilaisuuksia nostaessani kissan pöydälle. Jos olisin 10 vuotta nuorempi, en olisi lähtenyt tähän ruljanssiin, koska silloin minulla olisi ollut vielä työvuosia jäljellä.
Gunnar Sandelin jatkaa:
"Meidän yhteiskunnassamme Rosengårdista viisauksia lausuvat asiantuntijat tuskin koskaan ovat käyneet siellä. Minä sentään olen työskennellyt sosiaalityöntekijänä haasteellisella alueella ja tehnyt työtä pakolaislasten kanssa. Tästä huolimatta minua ei haluta kuunnella, vaan syytetään rasistiksi, kun haluan sanoa jotain. Ruotsalaiset eivät yksinkertaisesti halua keskustella harjoittamamme poliitiikan seuraamuksista".

-----

Ruotsalaisen poliittisen eliitin yksituumaisuus ja vääräoppisten leimaaminen ikäviksi ja inhottaviksi ihmisiksi on tärkeä aihe. Eikä pelkästään siksi, että Ruotsi on Suomen naapurimaa. Miten länsimainen demokratia on muuttunut tälläiseksi?
Onko hommaforumissa tätä aihepiiriä koskevia keskusteluketjuja?
Seuraavatko jotkut hommalaiset ruotsalaista yksituumaisuutta ja sensuuria?
Tämä aihe olisi oman keskusteluketjun arvoinen.

[talous ja muutos]

Wikipedia/Kyrkovalet/Nomineringsgrupper/Mandatfördelning i kyrkomötet efter kyrkovalen 2001–2013

Kirkollisvaalien 2013 tulos:

Puolueet:
73  Ruotsin demarit
31  Maltillinen kokoomus
30  Ruotsin keskustapuolue
15  Ruotsidemokraatit
12  Ympäristöpuolue Vihreät
8    Kansanpuolue liberaalit
6    Ruotsin vasemmistopuolue
12  Ruotsin kristillisdemokraatit
187  puolueet yhteensä

Puoluevaltaa kirkossa vastustavat. Mutta ne eivät edusta tiettyä uskonlahkoa:
38  Ruotsin kirkon puoluepoliittisesti sitoutumattomat POSK
12  Frimodig kyrka
11  Avoin kirkko - kirkko kaikille Öka - Kannanottoja kirkon viroista ja rituaaleista, mutta ei varsinaisesti uskonlahko (Wikipedia/Öppen kyrka – en kyrka för alla)
61  puoluevaltaa vastustavat yhteensä

Muita:
1   Kyrklig samverkan i Visby stift
2   Ruotsin kirkko ulkomailla
Paikkoja yhteensä 251.


Wikipedia/Christian Democrats (Sweden)/History/Reasons for founding the party
Ruotsi poisti uskonnonopetuksen peruskoulusta vuonna 1963.

Wikipedia/Christian Democrats (Sweden)/History/Reasons for founding the party
Ruotsin kristillisdemokraattien äänestäjät kuuluvat paljolti vapaakirkollisiin liikkeisiin, jotka eivät toimi valtiokirkkoideologian mukaisesti.


Ruotsin kirkko on selvästi Ruotsin puolueitten vallassa, vaikka siellä on puoluevaltaa vastustavia liikkeitä. Uskonlahkojen edustajina voidaan pitää ainoastaan Ruotsin kristillisdemokraatteja ja Ökaa.

Ruotsin kirkonkin tapauksessa pitää paikkansa sanonta: kenen leipää syöt, hänen lauluja laulat. Eli Ruotsin kirkon piispojen ja pappien pitää myötäillä Ruotsin puolueitten näkemyksiä uskonopeista, aatteista, käsityksiä asioista jne.
Ruotsin kirkko on Ruotsin puolueitten vallassa, mikä on yksi tärkeä syy siihen, että Ruotsin eliitin piirissä on voimakas yhtenäiskulttuuri. Tämä on johtanut siihen, että Ruotsissa on asioita, joissa saa olla vain oikeaoppisia mielipiteitä. Esim. maahanmuuttokeskustelussa vääräoppiset leimataan mm. rasisteiksi.

[talous ja muutos]

Tämä on kylmän sodan aikaista taustatietoa, jotta voitaisiin paremmin ymmärtää kylmän sodan jälkeinen Ruotsi.

Ilmeisesti Ruotsissa oli eräs varhaisimmista vihreistä puolueista: Thorbjörn Fälldinin keskustapuolue.

Lähteenä on Henrik Berggren: Edessä ihana tulevaisuus. Olof Palme ja kansankoti. Otava 2011.
Lyhenteenä: HB2011

Sivut 489 - 494:
Vuonna 1970 fysiikan nobelin saanut plasmafyysikko Hannes Alfvén sai Kalifornian yliopistopiireissä ydinvoiman vastaisen herätyksen. Hän piti ydinvoiman vastaisen puheen Ruotsin keskustan puoluekokouksessa 1973. Puhe vaikutti voimakkaasti kuulijoihin ja erityisesti keskustan puheenjohtajaan Thorbjörn Fälldiniin.
Fälldin piti epämoraalisena sitä, että nykyinen sukupolvi jättää ydinjätteet tulevien sukupolvien hoidettavaksi. Häntä huolestutti myös energiatuotannon keskittyminen harvoihin yksiköihin, kuten tilanne on ydinvoiman kohdalla.
Fälldinin mielestä ydinvoiman energiatuotantokäytöstä pitää luopua.
Vuonna 1975 Fälldin vaati, että Ruotsiin ei saa rakentaa uutta ydinvoimaa. - Muuten keskusta ei mene mukaan porvaripuolueitten hallitukseen.

Ydinvoimasta tuli Fälldinin valttikortti vaalitaistelussa. Ydinvoiman tekniset yksityiskohdat olivat sen ajan ruotsalaisille tuntemattomia, mutta aiheeksi otettiin ydinvoiman vaikutus ihmiskunnan tulevaisuuteen.
Mutta muut porvaripuolueet ja SDP kannattivat ydinvoimaa.
Syyskuussa 1976 Fälldin vaati, että Ruotsin pitää luopua ydinvoimasta vuoteen 1985 mennessä.
Vaalitaistelun loppuvaiheessa moni kirjailija liittyi ydinvoiman vastustajiin. Heihin kuului Ruotsin Akatemian jäsenet Lars Gyllensten ja Artur Lundkvist.
Järjestettiin vaaliväittely, jonka pääaiheena oli ydinvoima. Siitä väittelivät SDP:n johtaja Olof Palme ja keskustan johtaja Thorbjörn Fälldin.
Mutta muutama viikko vaalien jälkeen suoraselkäisen ja moraalisen maineen saanut Fälldin suostui porvarihallituksessa Barsebäckin toisen voimalan lataamiseen.

Sivu 514:
Fälldinin keskusta erosi porvarihallituksesta lokakuussa 1978 ydinvoimaa koskevan parin viikon kiistelyn jälkeen. Fälldin kieltäytyi antamasta lupaa Forsmarkin ensimmäisen reaktorin käynnistämiseen.

Sivut 516 - 518:
USA:n Pennsylvanian osavaltion Harrisburgin kaupungin lähistöllä sijaitsevaan Three Mile Islandin ydinvoimalan yhteen reaktoriin ilmaantui vika 27.3.1979. Perjantaina 30.3 ilmaan pääsi radioaktiivista kaasua, ja viranomaiset ilmoittivat, että reaktorinydin voi sulaa.
Näissä olosuhteissa SDP:n johtaja Olof Palme halusi, että Ruotsissa pidettäisiin kansanäänestys ydinvoimasta. Muutama johtava demari halusi lykätä päätöstä kansanäänestyksestä, jotta saataisiin selvä, mitä Harrisburgissa oli tapahtunut. Mutta Palme ei halunnut myöhentää kansanäänestystä ja sai taivutettua puolueen kannallensa.
Ruotsin muut puolueet alkoivat kannattaa kansanäänestystä. - 4.4 Ruotsin valtiopäivät teki periaatepäätöksen siitä, että Ruotsissa pidetään kansanäänestys ydinvoimasta.

Sivut 528 - 532
Keskustan ja vasemmistopuolue kommunistien tukema Kansanliike ydinvoimaa vastaan oli kansaan vetoava. Järjestettiin musiikkijuhlia, joukkokokouksia ja mielenosoituksia.
Marraskuussa tehtiin päätös, että kansanäänestys ydinvoimasta järjestetään 23.3.1980.
Norjassa oli järjestetty 1971 kansanäänestys EEC:n jäseneksi liittymisestä. Kamppailu äänistä oli jättänyt Norjan työväenliikkeeseen pitkään jatkuneita erimielisyyksiä. Puolueen EEC -myönteinen johto oli tehnyt yhteistyötä oikeiston kanssa, mikä oli herättänyt pahaa verta työväenliikkeen EEC:hen epäilevästi suhtautuvien piirissä.
Palme päätti, että Ruotsin SDP ei tee yhteistyötä Ruotsin oikeiston kanssa ydinvoiman kansanäänestyksessä. Juonittelukuvioitten jälkeen tämä tavoite onnistui.

Ydinvoimamyönteisin vaihtoehto 1 sai 18,9 % äänistä.
Myös SDP:n kannattama vaihtoehto 2 sai 39.1 % äänistä. - Tämä vaihtoehto voitti.
Ydinvoimavastainen vaihtoehto 3 sai 38.7 % äänistä.

Yleisesti ottaen miehet kannattivat ydinvoimaa ja naiset vastustivat. Myös johtavat demarinaiset vastustivat ydinvoimaa.
Erikoista oli, että Ruotsin ainoa valtiollinen teatteri, Kungliga Dramatiska Teatern, asettui ydinvoimaa vastaan.

-----

Vuonna 1973 oli öljykriisi, joka nosti öljyn hintaa voimakkaasti. Öljystä tuli liian kallis sähköntuotantoon.
Millä öljy korvattaisiin sähkötuotannossa? Vaihtoehtoina oli:
- Vesivoima
- Ydinvoima
- Puunpoltto
- Kivihiilen poltto
- Maakaasun poltto

Joka vaihtoehdolla oli haittapuolensa:
- Vesivoima vaatii patoaltaita ja patoaltaan vedenpinnan vaihtelua. Luonnonsuojelun kannalta menetetään elinympäristöjä: koskia, putouksia, jokilaaksoja. Lisäksi patoaltaitten alle jäävissä jokilaaksoissa oli usein asutusta ja maanviljelyä.
- Ydinvoiman jätteitä pitää säilyttää turvallisessa paikassa tuhansia vuosia.
- Polttamisessa tulee hiilidioksidin lisäksi saastepäästöjä. Esim. Länsi - Euroopassa happosateet olivat ongelma vielä 1980 -luvulla (Wikipedia/Happamoituminen). Puita tarvittiin paperinvalmistukseen.

-----

Näyttää siltä, että Thorbjörn Fälldinin keskustan aikakauden ydinvoiman vastaisuudessa oli pohjimmiltaan kyse julkisuuden hallinnasta. Kun yksi energiatuotantomuoto ja sen haitat pysyvät julkisuuden keskiössä, niin muitten energiatuotantomuotojen haitoista ei juurikaan kerrota julkisuudessa. Näin Ruotsin väestön oli vaikea tehdä kunnollisia vertailuja eri energiatuotantomuotojen haitoista ja eduista suhteessa kilpaileviin vaihtoehtoihin.

-----

Täydensin hiukan.

[Oho]

http://en.wikipedia.org/wiki/The_New_Totalitarians

Toi menee jo tietysti hiukan ohi. Sopii muuten Suomeenkin kuin nenä perseeseen.

[talous ja muutos]

Lisätietoa Ruotsin valtion suhteesta Ruotsissa toimiviin uskonnollisiin järjestöihin.


Wikipedia/Religion in Sweden/Religion in Sweden today
Merkittävä syy Ruotsin kirkon passiivisten jäsenten huomattavaan määrään ja myöhempään jäsenkatoon: Vuoteen 1996 asti vastasyntyneet lapset automaattisesti merkittiin Ruotsin kirkon jäseniksi, jos ainakin yksi lapsen vanhemmista kuului kirkkoon. Vuodesta 1996 lähtien kirkon jäseneksi ovat tulleet vain kastetut lapset.


http://www.state.gov/j/drl/rls/irf/2009/127339.htm
USA:n raportti Ruotsin uskonnonvapaudesta vuodelta 2009.
Section II. Status of Government Respect for Religious Freedom
Legal/Policy Framework

Kaikilla rekisteröidyillä uskonlahkoilla on oikeus valtion suoraan taloudelliseen tukeen, osuuteen kansallisen verotuksen kautta, tai kumpaankin. Rekisteröityihin uskonlahkoihin kuuluu Ruotsin kirkko, Ruotsin lähetyskirkko, roomalaiskatolinen kirkko, Ruotsin lähetysliitto, Ruotsin baptistiunioni, Pelastusarmeija, Ruotsin metodistikirkko, Helluntaikirkko ja Evankelistinen kirkko.

Valtion avustukset voivat johtaa siihen, että uskonlahko tulee taloudellisesti riippuvaiseksi valtion tukirahoista. Riippuvuus aiheuttaa painetta mielistellä Ruotsin valtion valtaapitäviä:
- Ruotsin johtaviin puolueisiin kriittisesti suhtautuva pastori voi menettää työnsä, koska kirkko pelkää valtion tuen heikkenemistä.
- Kirkon virallisissa kannanotoissa ei uskalleta haastaa Ruotsin valtion johtavia voimia.
- Jopa kirkon uskonoppia voidaan muokata paremmin yhteensopivaksi Ruotsin valtion ideologian ja päämäärien suhteen. Eli ns. positiivinen uskonnollisuus.

[talous ja muutos]

Tässä kuvausta uskonnonvapaudesta ja sen rajoituksista:

1. Maksimaalinen uskonnonvapaus
Ihminen saa valita uskonoppinsa. Kyseessä voi olla ideologia, aate, maailmanselitys, uskonnollisen mahtiolennon (UMO) lähettämäksi uskottu sanoma jne.
- Vain rikoslaki, oikeuskulttuuri ja aikakauden normisto rajoittavat uskonnonvapautta. Mutta näitäkin saa haastaa, koska pidetään tärkeänä, että em. perustuvat kriittiseen arviointiin.
2. Taloudellinen rajoitus uskonnonvapauteen
* Valtio tukee taloudellisesti uskonnollisia organisaatioita. Valtion valtaapitävät odottavat vastineeksi:
- Pidättäytymistä valtaapitävien kritiikiltä.
- Myötämieltä valtaapitävien tavoitteille.
- Joissakin tapauksissa uskonnollisten tulkintojen muokkaamista valtaapitävien aatteille (paremmin) sopiviksi.
* Uskonlahkon jäsenkunta rahoittaa uskonlahkonsa organisaation toiminnan.
- Tulee paineita ottaa huomioon (aktiivisen) jäsenkunnan toiveita ja eettisiä käsityksiä, kun uskonoppia tulkitaan ja valitaan painopisteitä uskonopin sisällöstä.
* Ulkopuoliset organisaatiot (yhtiöt, ulkomaiset kirkot jne.) rahoittavat uskonnollista organisaatiota
- Tulee houkutusta tai painostusta ottaa huomioon rahoittajatahon intressit.
- Ulkomainen kirkko ym. uskonnollinen organisaatio voi haluta määrätä uskonopin tulkinnoista tai jopa haluta määrätä, mikä on sopiva uskonlahko uskonnon sisällä.
3. Hallinnolliset rajoitukset uskonnonvapauteen
* Valtio nimittää uskonnollisen organisaation henkilökuntaa, erityisesti sen johtoporrasta.
* Kirkon yms. ylin johtaja nimittää lähimmät alaisensa, jotka puolestaan nimittävät omat lähimmät alaisensa. Jne. - Mutta uskonnollisen organisaation jäsenille saatetaan antaa oikeus valita joittenkin hallintovirkojen työntekijöitä.
- Kummassakin tapauksessa uskonnollisen organisaation jäsenellä on vain vähän tai ei ollenkaan mahdollisuutta valita henkilöitä oman uskonnollisen organisaation johtoon.
4. Sisällölliset rajoitukset uskonnonvapauteen
* Esim. kuningas voi valita, mikä uskonlahko on oikea. - Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa vaihtoi Ruotsin uskonnoksi luterilaisuuden katolilaisuuden tilalle.
* Uskonnollisen organisaation johto voi muokata uskonoppia.
- Uskonnonvapauteen sen sijaan kuuluisi:
--- Ihminen etsii totuutta pohtimalla ideologioita ja aatteita tai tutkimalla pyhiä kirjoituksia tai odottamalla viestejä yhdeltä tai useammalta UMO:lta.

[talous ja muutos]

On eri asia, kun kyseessä on uskonlahkon toimintaa varten muodostettu uskonnollinen organisaatio tai valtion uskontopoliittisia tavoitteita varten muodostettu uskonnollinen organisaatio. - Ruotsin kirkko on esimerkki jälkimmäisestä, koska siellä on valta Ruotsin puolueilla ja uskonlahkoilla vain vähäinen valta.

Tämä esimerkki toivottavasti selventää, mitä käytännössä merkitsee, että uskonnollisen organisaation pitää toteuttaa valtion uskontopoliittisia tavoitteita.

Nykyäikana voidaan vaikuttaa toisen valtion ulko- tai sisäpolitiikkaan mm. näillä tavoilla:
- Rahoitetaan poliitikkoja tai puolueita (esim. vaalirahoitus). - Suomessa kylmän sodan aikana Neuvostoliitto rahoitti kommunistista puoluetta sekä myötämielisiä poliitikkoja muista puolueista.
- Rahoitetaan mediahenkilöstöä.
- Edullisia kauppasopimuksia medialle.
- Ostetaan tai perustetaan mediaa (paperilehtiä, radiokanavia, tv -kanavia, nettilehtiä)
- Alennusta raaka-aineitten hinnoista ulkomaankaupassa.
- Ulkomaankaupan sujuvuutta ja edullisia kauppasopimuksia.

Tässä esimerkissä ulkomaat haluavat vaikuttaa Ruotsin uskontopolitiikkaan. Se onnistuu puolueitten kautta, koska niillä on valta Ruotsin kirkossa. Nämä valtiot haluavat vaikuttaa:
- Japani haluaa edistää shintolaisuutta Ruotsisa.
- Myanmar haluaa edistää  theravadabuddhalaisuutta Ruotsissa.
- Intia haluaa edistää hindulaisuuden eri lahkoja Ruotsissa.
- Saudi - Arabia haluaa edistää sunnalaisuuden wahhabilaista lahkoa Ruotsissa.
- Iran haluaa edistää 12 -shiialaisuutta Ruotsissa.
- Venezuela haluaa edistää katolilaisuuden asemaa Ruotsissa.
- Venäjä haluaa edistää ortodoksisuuden asemaa Ruotsissa.
Nämä valtiot voisivat kilpailla keskenään, mutta tässä esimerkissä ne valitsivat yhteistyön, kun kyseessä on kunkin valtion uskonnollisten tavoitteitten edistäminen Ruotsissa.

1. Vaihe
Em. mainitut uskonlahkot saavat luvan käyttää Ruotsin kirkon tiloja kokoontumiseen ja uskonnonharjoittamiseen.
2. Vaihe
Säädetään laki, joka kieltää uskonnollisen syrjinnän rajoituksena pääsylle Ruotsin kirkon jäseneksi.
3. Vaihe
Säädetään laki, joka kieltää uskonnollisen syrjinnän, kun valitaan työntekijöitä Ruotsin kirkon ei-uskonnollisiin töihin (nuorisotyö, vanhustyö jne.).
4. Vaihe
Säädetään laki, joka kieltää kysymästä uskonnollista vakaumusta, kun kyseessä on Ruotsin kirkon papisto.
5. Vaihe
Annetaan lupa rahoittaa Ruotsin kirkon seurakuntien ja itse kirkon toimintaa, kun kyseessä ovat em. uskonlahkot.
6. Vaihe
Säädetään laki, joka myöntää uskonnonvapauden Ruotsin kirkon papistolle.
7. Vaihe
Säädetään laki, joka antaa Ruotsin kirkon seurakunnille oikeuden erikoistua yhteen uskonlahkoon.
- Aluksi laki koskee vain alueita, joissa asuu vähintään 100 000 henkeä 100 km x 100 km:n alueella, jotta asukkailla olisi valinnanvaraa.
- Myöhemmin myös harvaan asuttujen alueitten seurakunnat voivat erikoistua tiettyyn uskonlahkoon.
8. Vaihe
- Annetaan oikeus kunkin uskonlahkon seurakunnille järjestäytyä omaksi hiippakunnaksi.

Uskonlahkojen vaikutusvaltakilpailun lopputulos Ruotsin kirkon sisällä riippuu siitä, että kuinka hyvin ne saavat aitoja kannattajia tai rahoitettuja kannattajia kunkin seurakunnan kirkkoraatiin (Wikipedia/Kyrkoråd).
Kirkonvaltaus on tehokkaampi levittäytymiskanava uskonlahkolle kuin lähetystyö, sillä haltuun otetun seurakunnan myötä tulee:
- Rakennukset uskonnollista toimintaa tai siihen liittyvää toimintaa varten.
- Sosiaalityöntekijät (nuorisotyö, vanhustyö jne.), joita voidaan käyttää hyvän imagon saamiseksi väestön keskuudessa tai jopa uskonnollisen sanoman levitykseen.
- Pappeja sananjulistukseen
- Paljon passiivisia jäseniä seurakunnan toiminnan rahoittamiseen. Näitä kiinnostaa sosiaalityö, elämän siirtymäriitit (häät, hautajaiset jne.), kirkkokonsertit ym. toiminta, joka ei varsinaisesti ole uskonnollista.

[talous ja muutos]

Ruotsin siirtolaispolitiikasta:

Wikipedia/Assyrians/Syriacs in Sweden
Ruotsissa asuu n. 120 000 assyrialaista, jotka olivat alunperin Lähi-idästä kotoisin olevia, jotka yhä kuuluvat Lähi-idän perinteisiin kristillisiin kirkkoihin (esim. Syyrian Ortodoksinen kirkko). Aluksi useimmat tulivat Turkista, Libanonista ja Syyriasta. Irakin sodan aikana 2000 -luvulla Ruotsiin muutti iso joukko assyrialaisia.

Wikipedia/Swedish Iranians
Ruotsissa asuu n. 92 500 iranilaista. He alkoivat paeta Ruotsiin 1980 -luvulla. Heillä oli Iranissa pääosin keskiluokkainen asema.
Heidän uskonnostansa ei ollut mainintaa, mutta he eivät kannata Iranin nykyistä uskonnollis - poliittista järjestelmää. He saattaisivat kuulua Iranin uskonnollisiin vähemmistöihin. Todennäköisesti varsin moni heistä kuuluu maallistuneisiin shiialaisiin. Heidän joukossansa voi olla hartaita shiialaisia, jotka eivät hyväksy Iranissa vallalla olevaa tulkintaa shiialaisuudesta, jossa ylimmällä uskonnollisella johtajalla on perimmäinen valta maassa.

Wikipedia/Islam in Sweden
Ruotsissa asuu 450 000 - 500 000 muslimia eli n. 5 % väestöstä. Kuitenkin vain n. 106 000 heistä on niin paljon innostunut uskonnosta, että on rekisteröitynyt Ruotsin muslimineuvoston alaisiin järjestöihin. On esitetty arvioita, että uskonnollisia muslimeja olisi 100 000 - 150 000 ja hartaita muslimeja olisi 25 000. Niinpä muslimeista olisi uskonnollisia 20 - 30 %.


Ruotsin kirkkopolitiikasta:

Wikipedia/Church of Sweden/Theology
1900 -luvulla Ruotsin kirkko on lähestynyt voimakkaasti liberaalia kristillisyyttä.
Wikipedia/Liberal Christianity
Tekstistä on vaikea löytää punaista lankaa. Mutta liberaaliin kristillisyyteen kuuluu, että ei uskota ihmeisiin. Tuollaiseen maailmankuvaan ei varsinaisesti sovi Luoja tai muutkaan uskonnolliset mahtiolennot. Riippuu siitäkin, mitä ihmeillä tarkoitetaan.
Kun kehittyneeseen eurooppalaiseen kulttuuriin kuuluneet brittiläiset saapuivat 1700 -luvun jälkipuoliskolla Australiaan ja tapasivat siellä metsästäjä-keräilijä -tasolla olleita alkuasukkaita, niin kyseessä oli, että alkukantaiset ihmiset kohtasivat mahtiolentoja suhteessa heidän kulttuuriinsa. - Mutta kyseessä eivät olleet uskonnolliset mahtiolennot.

Mutta ilmeisesti Ruotsissa on raadollisesti vain kyse siitä, että Ruotsin kirkko toteuttaa Ruotsin puolueitten uskontopoliittisia ohjelmia. - Nimittäin valta Ruotsin kirkossa on Ruotsin puolueilla ja uskonlahkoilla on vain hiukan valtaa Ruotsin kirkossa.

Israelin ja laajemminkin Lähi-idän kannalta on merkittävää, että Ruotsin kirkko on irtaantumassa Raamatusta. Nimittäin Vanhaa testamenttia painottavat raamattukristilliset piirit usein tukevat Israelia perusteena: Valitulle kansalle luvattu maa.

-----

Verrataanpa Ruotsin tilannetta "muslimi-imperialismin" päämääriin:
- Kristityt pois Lähi-idästä
- Paljon muslimisiirtolaisia Länsi - Eurooppaan
- Tuki Israelille on lakkautettava

Onko sattumaa, kun Ruotsin tilanne muistuttaa "muslimi-imperialismin" tavoitteita? Vain Ruotsin muslimien vähäinen (20 - 30 %) uskonnollisuus ei tue tavoitteita. Mutta uskonnollisuus on heidän henkilökohtainen valintansa eikä Ruotsin politiikalla ole kovin paljon vaikutusta siihen.

[talous ja muutos]

http://rahmispossu.net/2013/09/22/tanskan-poliisi-kavi-malmossa/

Tanskan poliisi kävi Malmössä
rähmis | 22-09-2013

Rosengård on Malmön vastine Tanskan Vollsmoselle. Alueella on 23.000 asukasta – tilastojen mukaan. Todellisuudessa heitä on jopa 40.000. Dansk Politi-julkaisu piipahti Malmössä nuuhkimassa, kuinka hommat hoituu Öresundin toisella puolella, missä Tanskaan (tai mihin hyvänsä muuhun maahan, ehkä Suomea lukuunottamatta) verrattuna maahanmuuttokeskustelun sävy on hyvin erilainen.
Poliisiaviisin toimittajat hyppäsivät junaan ja matkasivat Rosengårdiin, yhteen Malmön tulijoita pullistelevista kaupunginosista. Yksi syy reissuun oli selvittää, kuinka Ruotsissa hoidetaan hommat seuduilla, joita Tanskassa kutsutaan "erityisen haasteellisiksi asuinalueiksi". Toinen matkan syy oli selvittää, onko ruotsalaisella lähestymistavalla keskusteluun kotouttamisen haasteista vaikutusta poliisityöhön.
Rosengård muistuttaa Vollsmosea tai vaikkapa Gellerupia. Eli se on suurien sisään- ja ulostuloteiden ympäröimä alue, mikä koostuu lähinnä betonitaloista ja niiden välissä luikertelevista kävelyteistä, parkkipaikoista, ostoskeskuksesta ja bensa-asemista.
Yli 90% asukkaista on taustaltaan tulijoita, sosiaaliset ongelmat ovat mittasuhteiltaan järkyttävät ja alle 25-vuotiaiden osuus asukkaista on suuri. Työttömyysluvut ovat karmeat, koska kielipuolilla ja kouluja käymättömillä ei ole juurikaan käyttöä korkeaan teknologian varaan nojaavassa ruotsalaisessa yhteiskunnassa.

Jälkiseuraamukset

Se, että Rosengårdin poliisit eivät voi kertoa kokemuksistaan ja kohtaamistaan haasteista rasistileiman pelossa, saa tanskalaisvieraiden uteliaisuuden heräämään.
Siksipä he ottavat yhteyttä Ruotsin telkkarin entiseen toimittajaan Gunnar Sandeliniin, joka omien sanojensa mukaan kärsii tänään siitä, että yritti kertoa ja synnyttää keskustelua kotoutumiskysymyksistä Ruotsissa. Hän on yrittänyt esimerkiksi analysoida seuraamuksia siitä, että Ruotsi on listojen kärjessä, mitä tulee vastaanotettujen turvapaikanhakijoiden ja perheenyhdistämistapausten määrään väkilukuun suhteutettuna.
Gunnar Sandelin on myös sosionomi ja hän äskettäin julkaisi kirjan, mikä käsittelee maahanmuuton mukanaan tuomia haasteita ja tuosta ilmiöstä vaikenemisesta Ruotsissa. Hän yritti tuoda esiin sitä, että asuntotilanne maassa on epätoivoinen, työttömyys korkealla tasolle ja että siellä täällä ympäri Ruotsia eletään rinnakkaisyhteiskunnissa. Julkaisustaan lähtien teos on ollut tiedekirjojen myyntilistojen kärjessä, vaikka yksikään kustantaja ei suostunut sitä julkaisemaan ja teos on ostettavissa ainoastaan internetistä.
Sandelin kertoo, että 110.000 myönnetyllä pysyvällä oleskeluluvalla – kuten viime vuonna tapahtui – on hintansa. Tänä vuonna tuo luku on vieläkin korkeampi. Suurin osa tulijoista jätetään oman onnensa nojaan ja heidän kohtalonaan on työttömyysputki. Eurostatin tilastojen mukaan turvapaikkatulijan kompetenssi riittää 2,5%:een Ruotsin työmarkkinoilla olevista työpaikoista. Hän myös toteaa, että tulijoiden mukanaan tuoma rikkaus maksaa Ruotsille kolminumeroisen miljardisumman, mikä on melkein yhtä iso kasa rahaa, mikä palaa terveydenhuollon järjestämiseen maassa.

Kuitenkin on tiedossa, että slummeissa esiintyy paljon rikollisuutta, ja sinne muodostuu ennen pitkää katujengejä.
Slummit syntyvät.
* Köyhän väestön asuinalueen muodostuminen
1. vaihe: Köyhien lukumäärää kasvaa:
- Pitkäaikainen laskukausi
- Halpatyövoimasiirtolaisuus
- Humanistinen maahanmuutto
- Siirtolaisilla on puutteita kielitaidossa ja puuttuu sopiva ammattitaito, mikä johtaa työttömyyteen
2. vaihe: Köyhät keskittyvät tietyille alueille
3. vaihe: Sosiaalisten syitten takia työrajoitteiset muuttavat köyhien alueille. - Ajallisesti samanaikainen kakkosvaiheen kanssa
- alkoholistit
- narkkarit
- väkivaltaiset
- mielenterveysongelmista kärsivät
- nopeaan hyötyyn vähällä vaivalla haluavat
- suoraviivaista huijaamista tekevät
- innokkaat varkaat
- jne.
4. vaihe: Oman käden oikeuteen perustuva kulttuuri syntyy ja voimistuu
- Katujengit syntyvät ja vahvistuvat:
--- itsepuolustus
--- reviirin hallinta
--- eläminen rikollisin keinoin: varkaudet, asuntomurrot, ryöstöt
--- pyrkimys rikastua rikollisin keinoin: huumebisnes jne.
¤ Suurin piirtein noin slummikehitys menee

Wikipediasta löytyy tietoja katujengeistä:
* USA:n Amerikan afrikkalaista alkuperää olevia katujengejä:
- Bloods
- Crips
* Latino -taustaisia katujengejä
- Mara Salvatrucha (USA ja Keski - Amerikka)
- Latin Kings (USA)
- Sureños (USA)
Jne.


Katujengi-ilmiö oli tunnettu USA:ssa ainakin 1970 -luvulta lähtien ja slummimellakoita oli USA:ssa jo 1960 -luvulla. - Mutta Ruotsi ei ole halunnut ottaa opiksi USA:n kokemuksista, vaan vääränlaisella maahanmuutolla ylläpitää ja voimistaa slummikehitystä ja katujengi-ilmiötä. - Missä vaiheessa Ruotsin maahanmuuttopolitiikka muuttui tuollaiseksi? Alunperinhän Ruotsi halusi lähinnä tehdastyöläisiä työvoimapulaa paikkaamaan.

[Peltipaita]

Katujengi-ilmiö oli tunnettu USA:ssa ainakin 1970 -luvulta lähtien ja slummimellakoita oli USA:ssa jo 1960 -luvulla. - Mutta Ruotsi ei ole halunnut ottaa opiksi USA:n kokemuksista, vaan vääränlaisella maahanmuutolla ylläpitää ja voimistaa slummikehitystä ja katujengi-ilmiötä. - Missä vaiheessa Ruotsin maahanmuuttopolitiikka muuttui tuollaiseksi? Alunperinhän Ruotsi halusi lähinnä tehdastyöläisiä työvoimapulaa paikkaamaan.

Porvarit ovat niin ahneita että jos he voivat jollain tavoin alentaa palkkatasoa, mikään hinta, mukaanlukien turvallisen liikkumisen puute ei heitä näytä haittaavaan, tyhmiä kun näköjään ovat. Työväenpuolueista en sano muuta kuin että köyhien puolue tarvitsee köyhiä, ja siinä on se logiikka miksi köyhiä halutaan lisää. Palkat alas! Sitä toivovat kaikki nykypäättäjät omista motiiveistaan.

[talous ja muutos]

http://rahmispossu.net/2013/09/22/tanskan-poliisi-kavi-malmossa/

Tanskan poliisi kävi Malmössä
rähmis | 22-09-2013

Tänään, kolme vuotta tutkimuksen valmistumisen jälkeen, mitään ei ole tehty asioiden parantamiseksi. Tutkija ei kuitenkaan usko, että tilanne Rosengårdissa olisi muuttunut miksikään. Ja kuinka olisikaan, kun ottaa huomioon, että tulijoiden virta ja perheenyhdistämisten määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosien aikana.
Ehkä juuri siksi Magnus Ranstorp, kuten monet muutkin kotoutumiskysymyksiin ja rinnakkaisyhteiskuntaan syvällisemmin perehtyneet, yleensä teilataan Ruotsin tiedotusvälineissä. Helpoimmin tämä tapahtuu rasistiksi leimaamalla. Pidemmän kaavan mukaan saatetaan syyttää tutkimuksia epärehelliseksi. Ranstorp kuitenkin kertoo, että hänen tutkijakollegansa kuin myös hallitus, suhtautuivat löydöksiin vakavasti. Kotoutumiskritiikki vain on niin herkkä aihe Ruotsissa.

Gunnar Sandelin on myös sosionomi ja hän äskettäin julkaisi kirjan, mikä käsittelee maahanmuuton mukanaan tuomia haasteita ja tuosta ilmiöstä vaikenemisesta Ruotsissa. Hän yritti tuoda esiin sitä, että asuntotilanne maassa on epätoivoinen, työttömyys korkealla tasolle ja että siellä täällä ympäri Ruotsia eletään rinnakkaisyhteiskunnissa. Julkaisustaan lähtien teos on ollut tiedekirjojen myyntilistojen kärjessä, vaikka yksikään kustantaja ei suostunut sitä julkaisemaan ja teos on ostettavissa ainoastaan internetistä.

Kevyt-DDR

Nykyään Gunnar Sandelin on ajettu marginaaliin ja häntä kutsutaan julkisuudessa rasistiksi ja parhaimmillaankin muukalaisvihamieliseksi huolimatta siitä – että hänen kirjansa hyvin pitkälle perustui pelkkiin numeroihin ja tilastotietoihin.
Ymmärrän hyvin, jos poliisit tai vastaavat eivät uskalla puhua mitään julkisesti. Se yksinkertaisesti on kamalinta, mitä Ruotsissa voi tehdä. Siinä mielessä olemme kevytversio DDR:stä, ja kun sinut leimataan muukalaisvihamieliseksi, olet menettänyt kaiken. Minä olen 62-vuotias ja eläkeiässä, joten omalla kohdallani tällä ei ole niin väliä, mutta maksamani hinta on ollut korkea. Hyvin korkea. Olen menettänyt sekä ystäviä että työtilaisuuksia nostaessani kissan pöydälle. Jos olisin 10 vuotta nuorempi, en olisi lähtenyt tähän ruljanssiin, koska silloin minulla olisi ollut vielä työvuosia jäljellä.

Ruotsissa on poliittisesti ja ajanhengen mukaan sopimatonta maahanmuuttokritiikki: kotoutumisen puutteet, maahanmuuttaneitten kyky työllistyä, maahanmuuttaneitten rikollisuus, slummikehitys jne.
Ongelmia esiintuoville ja maahanmuuttopolitiikkaa arvosteleville tarjotaan rasistikorttia ja muukalaisvihamielisyyskorttia. Uhkana on kaverien ja työtilaisuuksien menetys.

-----

Ruotsalaisen vaikenemisen ja hyssyttelyn kulttuurin maahanmuuton ongelmista uhkana ovat naapurimaitten maahanmuuttokriittiset ja kansallismieliset. Netissä naapurimaitten maahanmuuttokriittiset mielipidekirjoittajat ja vielä enemmän blogistit uhkaavat ruotsalaista vaikenemisen kulttuuria maahanmuuton ongelmista. Varsinaisia uhkia ovat maahanmuuttokriittiset keskustelupalstat. Ja pahimpia ovat maahanmuuttokriittiset puolueet. - Näiltä tahoilta ruotsalaiset voivat omaksua maahanmuuttokriittisiä mielipiteitä ja tietoja.

Siispä Ruotsin eliitti ottaa käyttöön äärikoikeistokortin suomalaisia maahanmuuttokriittisiä tahoja vastaan:
http://hommaforum.org/index.php?topic=78099.0
Aihe: 2012-12-16 Ruotsin äärioikeistoraportti: Hommaforum äärioikeistoekstremistinen

The Institute for Strategic Dialogue: Preventing and Countering Far-Right Extremism: European Cooperation
http://www.strategicdialogue.org/publications/

About the Project

From 2012 to 2014, the Swedish Ministry of Justice and the Institute for Strategic Dialogue (ISD) are partnering on a pan-European project aiming to enhance understanding of what works in preventing and countering far-right extremism. These reports were commissioned as part of the project to document the history, existence and varieties of far-right extremism in 10 countries (Sweden, UK, the Netherlands, Norway, Finland, Denmark, Germany, Poland, Hungary, Slovak Republic). Over the course of the two year project, the Ministry and ISD will carry out research and country visits to identify measures taken at the policy level and by civil society, and gather best practices in preventing and countering far-right extremism. The project will produce a policy recommendations report; a best practices handbook; and an e-learning tool to provide practical training for practitioners; and will seed a long-term network of experts and practitioners working to counter far-right extremism.

Suomen osuuden kirjoittaja:
"Dr Ann-Cathrine Jungar is a Senior Lecturer in Political Science at Södertörn högskola in Stockholm. She is currently leading the multidisciplinary researche project "New Voices Old Roots: Populism in enlarged Europe". Her research interests include parliamentarism, governmental behaviour, Europeanisation, referenda and gender equality."

Suomen osuus, sivut 10 - 17:
"Both historical right-wing ideologies (i.e. fascism and Nazism) and more recent ideologies from new radical right and counter-Jihad movements have found resonance in Finnish society. These ideologies have, however, been reshaped to resonate with salient domestic issues: anti-communism, the protection and advancement of Finnish culture and language, and integration into the EU. Although right-wing extremist organisations were prohibited between 1944 and 1989 under the terms of the peace treaty with the Soviet Union, far-right ideologies and sentiments have nonetheless been constant elements in Finnish."
Suomen sisällissodan osapuolten kuvaus perustuu siihen, mikä oli osapuolijako n. 10 vuotta sisällissodan jälkeen.
Suomen sisällissodan aikana Venäjän bolshevikkipuolue oli virallisesti ja julkisesti anarkososialistinen puolue (työläis- ja sotilasneuvostojen kannattaja). Vasta sisällissodan aikana Venäjän bolshevikkipuolue muuttui totalitaariseksi kommunistipuolueeksi, joka kukisti sisällissodan päätteeksi anarkososialistien Kronstadtin kapinan, joka halusi Venäjän palaavan työläis- ja sotilasneuvostojen valtaan.
Suomen punaiset olivat sosiaalidemokraatteja, joita johtivat punakaartit. - Arvoitukseksi jää, millaisen hallintomallin punakaartit olisivat Suomeen kehittäneet, jos olisivat voittaneet sisällissodan.
Vuosien mittaan valkoiseen Suomeen tyytymättömät punaiset muuttuivat kommunisteiksi Neuvostoliiton vaikutuksesta.
Valkoiset olivat porvareita ja maanviljelijöitä sekä pienen yläluokan jäseniä. - Tutkijan selostuksesta tulee mielikuva, että hän tarkoittaa sotien välisen ajan äärioikeistolaisilla porvareita ja talonpoikia, jotka pelkäsivät kommunistien johtamaa työläisten kapinaa.
(Tavallisesti porvarit ja maanviljelijät ovat poliittisesti keskellä. Oikealla on suurkapitalismi sekä vasemmalla sosialismi ja syndikalismi.)
Tutkija laskee oikeistolaisiksi:
- Akateemisen Karjala Seuran, joka puolusti suomenkieltä, ja joka halusi yhdistää Suomen veljeskansat samaan valtioon.
- Lapuan liikkeen
- Isänmaallisen kansanliikkeen (IKL)
Tutkija nimittää IKL:ä fasistiseksi, vaikka Italian fasismilla oli syndikalistiset (ay -liikejohtoinen) juuret ja sosialistitaustainen johtaja (Mussolini), mitkä puuttuivat IKL:ltä. - Sisällissodan takia fasismiin kuuluva korporativismi oli mahdollista Suomessa vasta Neuvostoliiton vastaisten sotien vaatiman kansallisen yhtenäisyyden ansiosta.
* Tutkija nimittää kylmän sodan aikaista kansallismielisyyttä oikeistolaisuudeksi, vaikka kansallismielisyyttä on esiintynyt myös kommunistipuolueissa.

Otsikko: Äärioikeistolaiset maahanmuuton ja islamin vastustajat sekä EU -skeptiset ryhmät

Otsikossa tutkija määritteli äärioikeiston ja tarkensi myöhemmin sitä. - Mutta kirjoitan asian esiin yksityiskohtaisesti ja selkokielellä:
* Maahanmuuton vastustajat:
- Työpaikan menettämistä pelkäävät
- Ulkomaalaisten palkkakilpailua pelkäävät
- Työttömät töihinpaluuta toivovat
- Matalapalkkaiset - maahanmuutto painottui tänne
- Pienen koulutustason työt - maahanmuutto painottui tänne
- Sosiaalitukia tarvitsevat, jotka pelkäsivät sosiaaliturvarahojen loppuvan, koska sosiaalinen maahanmuutto ja työttömyys lisäävät sosiaalitukien tarvetta.
¤ Nämä olivat lähinnä alimpien tuloluokkien jäsenten ongelmia.
- Sosiaalikustannusten paisuminen
- Verorasitusten kasvu
¤ Nämä olivat lähinnä keskiluokan ongelmia
- Pienituloisten ja ulkomaalaisten slummien syntymistä ja voimistumista pelkäävät

Kun äärioikeistolaisuus määritellään em. tavalla, niin kyllä hommafoorumi ja muut maahanmuuttokriittiset keskustelupalstat ovat äärioikeistolaisia!

Sitten annetaan SUPO:n luvut äärioikeistolaisten lukumäärästä, mutta ei kerrota, miten SUPO on määritellyt äärioikeistolaisuuden.

-----

Ongelma on siinä, kun moniulotteisia ilmiöitä kuvataan yksiulotteisella sanastolla, niin joudutaan tekemään mielivaltaisia päätöksiä siitä, mikä on vasen, ja mikä on oikea.
Pitäisi käyttää kullekin ulottuvuudelle omaa nimeä:
* Valtio-omistus - henkilöomistus
* Anarkia - byrokraattinen organisaatio
Jne.

Tutkija on tehnyt omat valintansa, mitä ominaisuuksia hän nimittää äärioikeistolaisuudeksi:
* Maahanmuuttokriittisyys
* Islamin vastustaminen
* EU -skeptisyys
* Kansallismielisyys

Varsinainen ongelma on siinä, että mikä tahansa ilmiö äärisuunnaksi vietynä on tuhoisa:
* Hitleriläinen äärikansallismielisyys johti juutalaisten joukkotuhontaan.
* Pohjoisamerikkalainen ääriantikansallismielisyys johti intiaanien vainoihin ja karkoittamiseen reservaatteihin.

Äärioikeistolaisuudella on yhä kielteinen leima, koska sitä on käytetty vuosikymmeniä hitleriläisen kansallissosialismin ja Mussolinin fasistisen Italian poliittisten järjestelmien nimityksenä.
* Koska tutkimus on tehty Ruotsissa ei ole yllättävää, että äärioikeistokorttia on käytetty leimaamaan ilmiöitä, joita Ruotsin nykyinen poliittinen järjestelmä ei hyväksy:
- Maahanmuuttokriittisyys
- Kansallismielisyys

[Roope]

Kun äärioikeistolaisuus määritellään em. tavalla, niin kyllä hommafoorumi ja muut maahanmuuttokriittiset keskustelupalstat ovat äärioikeistolaisia!

Sitten annetaan SUPO:n luvut äärioikeistolaisten lukumäärästä, mutta ei kerrota, miten SUPO on määritellyt äärioikeistolaisuuden.

Ann-Cathrine Jungar väittää raportissaan tuota ("1000 to 2000 individuals involved") Suojelupoliisin arvioksi, mutta ei esitä lähdeviitettä, enkä usko sellaista kysyttäessäkään löytyvän. Todennäköisesti Jungar on keksinyt lukumäärän omasta päästään.

Suojelupoliisin (Supo) mukaan äärioikeistolaisia ryhmiä on Suomessa vähän ja ne ovat henkilömääriltään pieniä.

Helsingin Sanomat: Supo: Suomen äärioikeisto on pieni 26.7.2011

En tiedä Suojelupoliisin määritelmää äärioikeistolle, mutta ovat erikseen todenneet, että eivät määrittele esimerkiksi Suomen Sisua äärioikeistolaiseksi järjestöksi, vaikka tällaista tietoa levitetään pitkin nettiä muka Suojelupoliisin antamana arviona.

[talous ja muutos]

Ruotsin ja ylipäätään EU:n siirtolaispolitiikan onnistumista on tutkittu työllistymismittarilla:

Eurostatin julkaisu:
119/2014 - 30 July 2014
Migrant integration in the labour market in 2013
Unemployment rate for non-EU citizens notably higher than for nationals in the EU28

Tutkimuksen kohteena oli 20 - 64 -vuotiaitten työllistyminen vuonna 2013.

Kotimaalaiset  /Ulkomaalaiset  /Muitten EU -valtioitten kansalaiset  /EU:n ulkopuolisten valtioitten kansalaiset
EU28:
Työllistymisaste:          68.9  /61.9  /70.9  /56.1
Työttömyysprosentti:  10.0  /17.5  /12.2  /21.3

Työllistymisaste:
Kotimaalaiset  /Ulkomaalaiset  /Muitten EU -valtioitten kansalaiset  /EU:n ulkopuolisten valtioitten kansalaiset
Alankomaat: 77.3  /61.6  /74.6  /50.5  R
Belgia:    68.7  /55.3  /63.6  /39.9  R
Espanja:  59.5  /52.8  /58.2  /50.0
Irlanti:     65.8  /64.2  /68.6  /54.4  M
Italia:       59.5  /61.9  /65.8  /60.1  M  V
Itävalta:  76.8  /67.2  /75.5  /60.7
Kreikka:   53.4  /50.3  /52.4  /49.7
Kypros:    66.8  /68.7  /64.8  /74.3  V
Latvia:     71.3  /60.5  /76.6  /60.2  M
Luxemburg  68.7  /73.6  /74.8  /61.7  M
Malta:      65.0  /59.9  /53.4  /63.8 
Portugal:  65.8  /59.0  /60.4  /58.6
Puola:      64.9  /67.0  /(79.0)  /62.0  M
Ranska:   70.6  /55.9  /70.1  /48.6  R
Ruotsi:      81.3  /61.0  /75.5  /50.2  R
Saksa:    78.7  /65.0  /75.2  /58.5  R
Slovenia:  67.4  /59.6  /52.4  /60.4
Suomi:      73.8  /60.9  /71.4  /53.3  R
Tanska:  76.7  /64.6  /74.1  /58.0
Tshekki:  72.4  /78.5  /77.4  /79.5  M V
UK:            75.4  /70.4  /79.2  /61.9  M
Unkari:    63.2  /64.9  /65.6  /63.0  M
Viro:        74.6  /67.0  /(67.1)  /67.0


Vihreä väri = EU:n ulkopuolisten valtioitten kansalaiset työllistyvät paremmin kuin kotimaalaiset eli vihreä utopia toteutuu.
Musta väri  = Kotimaalaisia paremmin työllistyvät muitten EU -valtioiten kansalaiset eli EU -työvoiman vapaan liikkuvuuden utopia toteutuu. 
Perusväri = Kotimaalaisilla on lievästi parempi työllistymisaste kuin ulkomaalaisilla.
Ruskea väri = Kotimaalaisten työllistymisaste on selvästi parempi kuin ulkomaalaisilla. Eli rasistifasistiset maat ;; tuloksena  -ideologiasta. - Kotimaisen ja ulkomaisen työvoiman työllisyysasteen ero on vähintään 20 pp.

[talous ja muutos]

Näissä valtioissa kotimaalaiset työllistyivät selvästi paremmin kuin EU:n ulkopuolisten valtioitten kansalaiset:

1. Ruotsi: 31.1 pp
2. Belgia: 28.8 pp
3. Alankomaat: 26.8 pp
4. Ranska: 22.0 pp
5. Suomi: 20.5 pp
6. Saksa: 20.2 pp
7. Tanska: 18.7 pp
8. Itävalta: 16.1 pp
9. Kroatia: 14.2 pp
10. UK: 13.5 pp
11. Irlanti: 11.4 pp
12. Latvia: 11.1 pp
Muissa EU -maissa EU:n ulkopuolisten valtioitten kansalaisten työllistymisaste on alle 10 pp huonompi kuin kotimaalaisten.

Tästä aiheesta on kuva:
Eurostatin julkaisu:
119/2014 - 30 July 2014
Migrant integration in the labour market in 2013
Unemployment rate for non-EU citizens notably higher than for nationals in the EU28


Näissä valtioissa kotimaalaiset työllistyivät selvästi paremmin kuin EU:n jäsenvaltioitten kansalaiset:

Slovenia: 15.0 pp
Malta: 11.6 pp
Muissa EU -maissa toisten EU  -valtioitten kansalaisten työllistymisaste on alle 10 pp huonompi kuin kotimaalaisten.
Puola: -14.1 pp
Siis Puolassa kotimaalaiset työllistyivät yli 10 pp huonommin kuin muitten EU -valtioitten kansalaiset.


Parhaat työllistymisasteet eri EU -valtioitten kotimaalaisille:

1. Ruotsi:     81.3
2. Saksa:     78.7
3. Alankomaat: 77.3
4. Itävalta:  76.8
5. Tanska:   76.7
6. UK:          75.4
7. Viro:        74.6
8. Suomi:     73.8
9. Tshekki:   72.4
10. Latvia:   71.3
11. Ranska: 70.6
Muissa EU -valtioissa kotimaalaisten työllistymisaste oli alle 70 %.

-----

Tarkastellaan tälläistä tapausta:

- EU -valtiossa kotimaalaisten työllistymisaste on hyvä.
- Muitten EU -valtioitten kansalaisten työllistymisaste ei paljon poikkea kotimaalaisten työllistymisasteesta.
- Maassa asuu vain vähän venäläisiä, valkovenäläisiä, ukrainalaisia ja EU -valtioitten ulkopuolisia balkanilaisia. Tai:
- Maassa asuvilla venäläisillä, valkovenäläisillä, ukrainalaisilla ja EU -valtioitten ulkopuolisilla balkanilaisilla on suurinpiirtein sama työllistymisaste kuin kotimaalaisilla.
- EU:n ulkopuolisten valtioitten kansalaisten työllistymisaste on huono verrattuna kotimaalaisiin.

Tälläinen tilanne herättää katkeruutta EU -valtioitten ulkopuolisilla. Helposti nousee myös rasismisyytöksiä.


Riskialttiimmat valtiot syrjintä- ja rasismisyytöksille:

Maltalla ja Slovenialla ei ollut hyvä työllistymisaste kotimaalaisten kohdalla, joten ne eivät vähennä näitä maita:
EU -valtion kotimaalaisilla hyvä työllistymisaste. o EU:n ulkopuolisten valtioitten kansalaisten työllistymisaste on huono verrattuna kotimaalaisiin.

1. Ruotsi:     81.3  o  1. Ruotsi: 31.1 pp
2. Saksa:     78.7  o  6. Saksa: 20.2 pp
3. Alankomaat: 77.3  o  3. Alankomaat: 26.8 pp
4. Itävalta:  76.8  o  8. Itävalta: 16.1 pp
5. Tanska:   76.7  o  7. Tanska: 18.7 pp
6. UK:          75.4  o  10. UK: 13.5 pp
7. Viro:        74.6  o  Ei merkitystä eli alle 10 pp
8. Suomi:     73.8  o  5. Suomi: 20.5 pp
9. Tshekki:   72.4  o  EU:n ulkopuolisten valtioitten kansalaiset työllistyvät paremmin kuin kotimaalaiset.
10. Latvia:   71.3  o  12. Latvia: 11.1 pp
11. Ranska: 70.6  o  4. Ranska: 22.0 pp

Ruotsilla on syrjintä- ja rasismisyytösten kohdalla suurimmat riskit, koska se on selvä ykkönen sekä kotimaalaisten työllistymisasteessa että siinä suhteessa, että EU:n ulkopuolisten valtioitten kansalaisilla on pienempi työllistymisaste kuin kotimaalaisilla.
Maahanmuuttopolitiikka voi olla sellainen, että EU:n ulkopuolisten valtioitten kansalaisten työllistymisaste on alle 10 pp huonompi kuin kotimaalaisten. Suurin osa EU -valtioista on valinnut tälläisen maahanmuuttopolitiikan. 3 EU -valtion kohdalla EU:n ulkopuolisten valtioitten kansalaiset työllistyvät paremmin kuin kotimaalaiset: Italia, Kypros ja Tshekki.

[törö]

Min en edelleenkään ymmärrä mitä tekoa neukuilla on asian kanssa.

Ruotsalaiset alkoivat suunnitella avoimien rajojen mokuhelvettiään jo 70-luvulla ja sen tärkein profeetta Olof Palme oli kulissien takana melkeinpä äärioikeistolainen kunnes hurahti toiseen äärilaitaan ja sai luodin päähänsä.

Se on ihan svedujen oma keksintö eikä se muistuta Neuvostoliittoa ollenkaan. Ruotsissa joutuisi varmaan vankilaan jos alkaisi puuhata samanlaista rajavalvontaa.

Se on enempi yhdistelmä ääretöntä omahyväisyyttä ja kylmän sodan aikaista oikeiston ja vasemmiston propagandaa. Talous kasvaa kohisten samaan aikaan kun kaikki kansat tanssivat kukkakedolla käsi kädessä, ja joka ei usko että se toimii käytännössä, on desantti ja luokkavihollinen.

Moista ei olla ennen nähnyt ja sveduille nauraisi niin Hitler kuin Stalinkin.

Jos syitä aletaan etsiä niin se kannattaa aloittaa puolueiden nuoisojärjestöistä, joissa ensimmäisenä keksittiin, että on mahdollista harrastaa fantsuja juttuja valden rahoilla ilman että oltaisiin vastuussa mistään. Niissä todella on mahdollista vain tanssia kukkakedolla ja luottaa siihen, että avustukset kasvavat.

[huhha]

Porvarit ovat niin ahneita että jos he voivat jollain tavoin alentaa palkkatasoa, mikään hinta, mukaanlukien turvallisen liikkumisen puute ei heitä näytä haittaavaan, tyhmiä kun näköjään ovat. Työväenpuolueista en sano muuta kuin että köyhien puolue tarvitsee köyhiä, ja siinä on se logiikka miksi köyhiä halutaan lisää. Palkat alas! Sitä toivovat kaikki nykypäättäjät omista motiiveistaan.

Eivät nuo minusta ole mitenkään tyhmiä.

Keskiluokalle suotuisa elinympäristö ja yhteiskuntajärjestys on hyvin pieni alue kaikkien mahdollisten yhteiskuntien joukossa. Se on myös eräänlainen tasapainotila johon ollaan historian saatossa tultu, valistuksen ja käsituliaseiden myötä.

Sikäli mikäli yhteiskunta on nollasummapeliä, pienikin siivu pois keskiluokalta tarkoittaa valtavia mahdollisuuksia eliitille. Eliitin kannattaa siis pyrkiä häiritsemään keskiluokalle suotuisaa tasapainoa kaikin keinoin, etenkin jos taloudessa ei ole kasvun tarjoamia mahdollisuuksia rikastua. Eliitti itse on häiriöille huomattavasti vähemmän haavoittuvainen, ja siis yleensä jopa voittaa niissä. Nassim Nicolas Taleb on lanseeraannut käsitteen "antifragiili", joka tarkoittaa tätä kykyä hyötyä kaaoksesta.

Keskiluokka on massastaan, keskimääräisestä älystään ja konservatiivisuudestaan johtuen hyvin hidas tajuamaan omaa parastaan, jonka suunta politiikassa voi muuttua hyvinkin nopeasti johtuen yläluokan tuottamista häiriöistä ja teknologian kehityksestä. Keskiluokalla on myös äärimmäisen heikko "luokkatietoisuus", hyvin usein aivan tavalliset ihmiset esittävät itselleen haitallisia ja eliitille suotuisia mielipiteitä statuksen signaloinnin (vai pitäisikö sanoa feikkaamisen?) välineenä.

Yläluokka on tietenkin huomattavasti liukkaampi liikkeissään. Intressien keskittyminen helpottaa oikeiden poliitikkojen/virkamiesten kanssa kaveeraamista, tai heidän ostamistaan. Keskiluokan demokraattista ylivoimaa voi tasapainottaa liittoutumalla alaluokan kanssa. Tämä on helppoa, jos luokat ovat jakautuneet rodun (esim. USA) tai muun syyn takia.

Pidän tätä ajatusta (eliitti pyrkii aina äärimmäisyyksiin (oli se sitten kommunistista äärimerkantilismia monopoleineen tai rajat auki rabieksellekin -libertarismia) ajatuksella "komiat pärjää aina", kun taas alemmat luokat ovat ulalla tai sumutettuja oman haavoittuvaisuutensa suhteen) paljon hyödyllisempänä näkökulmana nykypolitiikkaan kuin puoluejakoa, vasemmistoa/oikeistoa, con vs lib jne. Toimii joten kuten myös historiaa tarkastellessa.

[talous ja muutos]

Se on enempi yhdistelmä ääretöntä omahyväisyyttä ja kylmän sodan aikaista oikeiston ja vasemmiston propagandaa. Talous kasvaa kohisten samaan aikaan kun kaikki kansat tanssivat kukkakedolla käsi kädessä, ja joka ei usko että se toimii käytännössä, on desantti ja luokkavihollinen.

Ruotsin ja laajemmin Länsi - Euroopan maahanmuuttopolitiikkaan voi vaikuttaa menneisyyden loiston aikojen kaipuu:
1. Siirtomaavalta
- Emämaan asukkailla oli siirtomaissa valtaa, hyvät virat, kunnon kartanot, palveluskunta koostui alkuasukkaista jne.
- Länsi - Euroopan entisiä siirtomaavaltoja: Portugali, Espanja, Ranska, UK + Irlanti, Belgia, Alankomaat, Saksa ja Italia.
2. Teollistumisen ja teknologian kärjessä
- Teknologiamaassa suunniteltiin ja valmistettiin teknotuotteita, joita myytiin vähemmän kehittyneille mailla, jotka eivät kyenneet valmistamaan ja vielä vähemmän suunnittelemaan teknotuotteita.
- 1800 -luvulla teollistumisen ja teknologian kärkimaita (nykyisillä rajoilla): Englanti + Skotlanti + Wales, Ranska, Belgia, Alankomaat, Saksa, Tshekki, Itävalta, Sveitsi, Pohjois - Italia.
3. Toisen maailmansodan jälkeen Länsi - Euroopassa oli voimakas ja pitkäkestoinen taloudellinen nousukausi
- Talous kasvoi niin nopeasti ja kauan, että tarvittiin tehtaitten toimintaan ulkomaista työvoimaa. Eikä vähempiarvoisiin ja huonopalkkaisiin töihin riittänyt kotimaista työvoimaa.

Ruotsi kuuluu 3. -kohtaan:
- Esim. suomalaiset ryntäsivät Ruotsiin töihin.
- 1960 -luku oli Ruotsin kukoistusaikaa taloudellisesti: Ruotsi nousi bkt/asukas -tilastossa viidenneltä sijalta (1960) kakkostilalle (1970).

Wikipedia/List of countries by past and projected GDP (nominal) per capita
/World Bank, 1960–69
/World Bank, 1970–1979
Bkt/hlö, rahayksikkönä on dollari

1960:
1. USA: 2,881
2. Uusi Seelanti: 2,313
3. Kanada: 2,295
4. Luxemburg: 2,235
5. Ruotsi: 1,983
6. Sveitsi: 1,776
7. Bahama: 1,550
8. Norja: 1,442
9. Islanti: 1,412
10. UK: 1,381
11. Israel: 1,366
12. Tanska: 1,364
13. Ranska: 1,320
14. Belgia: 1,279
15. Suomi: 1,179
16. Venezuela: 1,138
17. Alankomaat: 1,069

1965:
1. Kuwait: 4,331
2. USA: 3,665
3. Ruotsi: 3,006
4. Luxemburg: 2,768
5. Kanada: 2,740
6. Islanti: 2,699
7. Sveitsi: 2,621
8. Australia: 2,295
9. Tanska: 2,244
10. Norja: 2,165
11. Uusi Seelanti: 2,152
12. Bahama: 2,145
13. Ranska: 2,012
14. Suomi: 1,882
15. UK: 1,851
16. Belgia: 1,839
17. Alankomaat: 1,708

1970:
1. USA: 4,998
2. Ruotsi: 4,404
3. Luxemburg: 4,254
4. Kanada: 4,047
5. Kuwait: 3,816
6. Sveitsi: 3,648
7. Tanska: 3,366
8. Australia: 3,324
9. Norja: 3,283
10. Bahama: 3,179
11. Ranska: 2,821
12. Qatar: 2,784
13. Belgia: 2,734
14. Alankomaat: 2,711
15. Saksa: 2,687
16. Islanti: 2,544
17. Suomi: 2,436
18. Uusi Seelanti: 2,283
19. UK: 2,243
20. Itävalta: 2,055
21. Italia: 2,030

[talous ja muutos]

Min en edelleenkään ymmärrä mitä tekoa neukuilla on asian kanssa.

Tarkasteluajankohtana on Neuvostoliiton hajoamisen jälkeinen Ruotsi.
* Osa tämän aikakauden erityispiirteistä syntyi jo kylmän sodan aikana, mutta ei ole kadonnut, vaikka luulisi, että Neuvostoliiton hajoaminen olisi mahdollistanut vapaamman ilmapiirin.

Vastaus #3
Ruotsin keskustapuolueen puheenjohtaja Thorbjörn Fälldin 1970 -luvulla loi itsellensä ja puolueellensa menestyksekkään uran arvostelemalla ydinvoiman käytön haittapuolia.
Tämä tilanne paljastaa sen, että Ruotsi oli melko paljon jo 1970 -luvulla ohjatun mielipiteen yhteiskunta. Nimittäin yhden energiamuodon arvostelemisen sijasta olisi pitänyt julkisessa keskustelussa arvioida jokaisen merkittävän energiamuodon hyviä ja huonoja puolia, jotta Ruotsi olisi valinnut parhaimman vaihtoehdon energiankäytössä hyöty/haitta -arvioinnin perusteella.
Siihen aikaan oli näitä energiavaihtoehtoja:
- Vesivoima
- Ydinvoima
- Puunpoltto
- Kivihiilen poltto
- Maakaasun poltto
¤ On syytä epäillä, että ohjattu mielipideilmasto johtuu siitä, että jotkut tahot hyötyvät siitä. - Tosin kyseessä oli vain yksi merkittävä puolue eli Ruotsin keskustapuolue.

* Joitakin merkittäviä muutoksia Ruotsissa on tapahtunut vuosia Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.

Vastaus #2
Ruotsin puolueilla on vahva ote Ruotsin kirkosta.
- Ruotsin puolueet muuttavat Ruotsin kirkon oppisisältöä (Wikipedia/Church of Sweden/Theology). Vastaus #8
--- Ehkä tarkoitus on vain vahvistaa puolueitten otetta Ruotsin kirkosta irrottautumalla raamattukristillisyydestä. Kirkon opillinen ym. liikkumavapaus kasvaa, kun se irrottautuu pyhistä kirjoituksista (Raamattu).
- Ruotsin valtiovalta on ennenkin muuttanut ruotsalaisten uskontoa. Nimittäin Kustaa Vaasa muutti katolisen kirkon luterilaiseksi kirkoksi Ruotsissa. Wikipedia/Religion in Sweden/History/Lutheran Reformation
--- "The Protestant Reformation in Sweden is generally regarded as a political tool used by the king to secure control over the church and its assets."
¤ Ruotsin puolueitten vahva ote Ruotsin kirkosta voimistaa ohjatun mielipideilmaston yhteiskuntaa Ruotsissa.

* Neuvostoliiton hajoamisen vaikutus

- Neuvostoliitto ja sen vasallivaltiot rajoittivat voimakkaasti kansalaistensa mahdollisuutta matkustaa ulkomaille - varsinkin Neuvostoliiton valtapiirin ulkopuolisiin maihin.
--- Berliinin muurilla ammuttiin Länsi - Saksaan yrittäviä ihmisiä.
--- Toisaalta Brezhnevin aikana sallittiin jonkin verran ulkomaihin muuttamista, jotta päästiin näppärästi eroon osasta oppositiomielisiä tai oppositioaktivisteja.
¤ Länsi - Euroopalla oli tehokas propagandavaltti julistaa vapaata maahanmuuttoa Neuvostoliiton ja sen vasallivaltioitten asukkaille.
- Mukana oli myös huoli toisinajattelijoitten ja oppositioaktivistien huonosta kohtelusta Itä - Euroopassa.
¤ Ihmisten vapaa liikkuvuus pysyi Neuvostoliiton hajoamisen jälkeenkin poliittisesti kyseenalaistamattomana ideologina, koska Länsi - Euroopan kylmän sodan aikainen poliitikko-, media- ym. eliitti ei voinut ryhtyä takinkääntäjäksi, kun tätä sanomaa oli julistettu kylmän sodan aikana itäeurooppalaisille.

[talous ja muutos]

Ruotsin vaaleissa ei ole käytännössä vaalisalaisuutta:
Wikipedia/Ruotsin vaalijärjestelmä

Puolueet toimittavat Ruotsissa äänestysliput, joissa lukee puolueen nimi - kuten Wikipedian kuvista näkyy. Niinpä vaalivirkailijat käytännössä näkevät, mitä puoluetta henkilö äänesti. Jos äänestäjä on ulkonäöltä tai nimeltä tuttu edes yhdelle vaalivirkailijalle, niin äänestyskohde jää todennäköisesti vaalivirkailijan mieleen.

Tälläinen vaalisalaisuuden puuttuminen vaikuttaa monen ruotsalaisen äänestyskäyttäytymiseen:
- Kerettiläispuolueen äänestäminen (ruotsidemokraatit yms.)
- Väärän sosiaaliryhmän puolue (esim. maltillinen kokoomus vs. sosiaalidemokraatit)
- Väärän viiteryhmän puolue
¤ Todennäköisesti työpaikan menettämisen pelosta tai uraetenemisen hankaloitumisen pelosta moni ei uskalla äänestää "väärää" puoluetta - eikä varsinkaan kerettiläispuoluetta!

Vaalisalaisuuden puuttuminen heikentää ruotsalaisten intoa äänestää protestipuolueita, mikä vahvistaa ruotsalaista yhtenäistä poliittista kulttuuria.

-----

Paikalla olevat muut äänestäjät voivat seurata ja painaa mieleensä, kuka on äänestänyt mitäkin puoluetta. Ihmiset käytännössä muistavat ulkonäöltä tai nimeltä tutun henkilön äänestysvalinnan.
Puolueet, järjestöt jne. voivat lähettää henkilöitä partioimaan äänestyspaikalle katsomaan, kuka äänesti mitäkin puoluetta. - Muistan hämärästi, että Ruotsin ay -liike pestasi 150 000 (?) henkeä valvomaan, että ruotsidemokraatit eivät pääse luottamusmiehiksi eikä muutenkaan ay -liikkeen tehtäviin.

Tekniikankin voi ottaa avuksi. Kämmenmikroon voisi naputella, kuka äänesti mitäkin puoluetta.

[MW]

Ruotsin vaaleissa ei ole käytännössä vaalisalaisuutta:
***.

Tämä on tiedossa. Ja uskomatonta. Demokratiaksi itseään väittävältä maalta. Mutta kuten jo aiemmissa sanoin, viisi vai kymmenen vuotta?

Tuo onnela nimittäin hajoaa.

[l'uomo normale]

Ruotsin vaaleissa ei ole käytännössä vaalisalaisuutta:
***.

Tämä on tiedossa. Ja uskomatonta. Demokratiaksi itseään väittävältä maalta.

Joskus vuonna 2000 kävin turistikierroksella Tukholman Riksdagshusetissa. Opas näytti ulos ikkunasta pientä taloa vieressä ja kertoi että siinä työskenteli järjestö, joka valvoi vaalien rehellisyyttä maailmalla. Onkohan paikka vielä samassa käytössä?

[Nanfung]

- Muistan hämärästi, että Ruotsin ay -liike pestasi 150 000 (?) henkeä valvomaan, että ruotsidemokraatit eivät pääse luottamusmiehiksi eikä muutenkaan ay -liikkeen tehtäviin.

Mitä tästä opimme? No sen, ettei ruotsalaisiin voi luottaa missään olosuhteissa.

[talous ja muutos]

Katujengi-ilmiö oli tunnettu USA:ssa ainakin 1970 -luvulta lähtien ja slummimellakoita oli USA:ssa jo 1960 -luvulla. - Mutta Ruotsi ei ole halunnut ottaa opiksi USA:n kokemuksista, vaan vääränlaisella maahanmuutolla ylläpitää ja voimistaa slummikehitystä ja katujengi-ilmiötä. - Missä vaiheessa Ruotsin maahanmuuttopolitiikka muuttui tuollaiseksi? Alunperinhän Ruotsi halusi lähinnä tehdastyöläisiä työvoimapulaa paikkaamaan.

Skandinaviaan on syntynyt siirtolaisten katujengejä:
Wikipedia/Black Cobra (gang)
Black Cobra (Musta kobra) on yksi isoimmista siirtolaisten katujengeistä Tanskassa. Se valvoo nuorisojengiä, jonka nimi on Black Scorpions.
Musta kobra perustettiin Roskildessa vuonna 2 000. Nykyään se kuuluu Tanskan isoimpiin siirtolaisten katujengeihin. Se on edustettuna useimmissa Tanskan isoissa kaupungeissa. Se toimii aktiivisesti myös Ruotissa, jossa se on vakiinnuttanut asemansa Malmön Rosengårdissa sekä Tukholman lähiöissä: Tensta, Rissne ja Rinkeby.
Poliisin mukaan Musta kobra on löysä verkosto, joka koostuu vahvojen johtohahmojen jengeistä.
Vuonna 2009 Mustan kobran jäseniä pidätettiin Malmössä, koska he kiristivät yhtiöiltä suojelurahaa ja kävivät kauppaa laittomilla huumeilla.

Musta kobra on jo päässyt pitkälle kohti sitä, mitä Etelä - Italian mafiat ovat tehneet vuosikymmeniä:
- Huumebisnes
- Suojelurahan kiristäminen yhtiöiltä (verotuksen yksityistäminen)
- Tuottavimpien bisneksien haltuunotto
- Rikkaitten sieppaukset lunnasrahoja varten
- Ym. rikolliset bisnekset
- Poliitikkojen, tuomarien ja poliisien lahjonta

[talous ja muutos]

Ilmeisesti kuuluisin siirtolaisuuden tuoma rikollisjärjestö on USA:n mafia, jonka italialaiset siirtolaiset perustivat.
(Tietolähteinä:
Wikipedia/Mafia
John Dickie: Cosa Nostra Sisilian mafian historia. 2004 Eli JD2004)

Italiassa toimii 4 mafiajärjestöä: Sisilian Cosa nostra eli varsinainen mafia, Calabrian maakunnan 'Ndrangheta, Apulian seudun Sacra Corona Unita ja Napolin seudun Camorra.


Sisilian mafian historiaa

Sisilian mafian synty:
JD2004: s. 71 - 79
Leopoldo Franchetti tutki Sisilian mafiaa 1800 -luvun jälkipuolella. Hänen mukaansa Sisilian mafia syntyi näin: Napolin kuningaskuntaan kuuluvassa Sisiliassa oli feodaalihallinto. Se tarkoittaa, että kuningas myönsi läänityksiä feodaaliherroille, jotka hallitsivat alueitansa omilla sotajoukoillansa ja tukivat kuningasta. Napoleonin sotien aikana UK piti Sisiliaa hallussansa. Vuonna 1812 UK lakkautti feodalismin Sisiliassa.
Mutta Napolin keskushallinto ei onnistunut täyttämään Sisilian valtatyhjiötä, joka syntyi feodalismin lakkauttamisen myötä. Feodaaliherrojen pikkuarmeijojen miehistöt muodostivat asejoukkoja, jotka hankkivat elantonsa karjavarkauksilla, maantierosvoina, suojelurahan kiristäjinä jne. Asejoukkoihin tuli mukaan muitakin miehiä. - Usein poliisi muuttui oikeudenpalvelijasta välittäjäksi: Karjavarkaat palauttivat karjan maksua vastaan, kun poliisi toimi välittäjänä. Poliisi sai tästä toiminnasta palkkion.

Sisilian asejoukot kapinoivat välillä Napolin keskusvaltaa vastaan. Garibaldi hyödynsi asejoukkioitten kapinallisuutta, ja niitten avulla hän karkoitti Napolin keskusvallan joukot Sisiliasta ja myöhemmin kukisti Napolin. - Seurauksena oli, että Molempain Sisiliain kuningaskunta liitettiin Sardinian kuningaskuntaan. Vuonna 1861 yhdistyneet kuningaskunnat muutti nimensä Italiaksi.
Tämän jälkeen asejoukoilla oli enemmän tai vähemmän vahva asema Sisilian paikallishallinnossa. Silloin ne muuttuivat rikollisjärjestöiksi, jotka hyödynsivät poliittisia suhteita ja vaikutusvaltaansa poliisissa jne., kun ne kaappasivat omaisuutta, keräsivät suojelurahaa, ryöstivät jne. - Sisilian mafia oli syntynyt.
Toimivia suhteita kuvastaa se, että Sisilian mafian 100 ensimmäisen toimintavuoden aikana se oli tappanut vain kaksi henkilöä, joilla oli merkittävä asema liike-elämässä, politiikassa, hallinnossa, journalismissa, oikeuslaitoksessa tai lainvalvonnassa. (JD2004, s. 404) - Tosin Mussolinin fasistinen Italia kukisti Sisilian mafian. Mutta se nousi toisen maailmansodan jälkeen.

1970 -luvulla Sisilian mafia nousi taloudelliseen kukoistukseen, joka perustui pääasiassa heroiinivalmistukseen, ja osittain esim. tupakan salakuljetukseen. Yhteistyö USA:ssa toimivan italiaissiirtolaisten perustaman mafian kanssa oli tärkeätä ja hyödyllistä. (JD2004, s. 380 - 385)

Mutta corleonelaisten valtaannousu muutti Sisilian mafian luonteen: siitä tuli erittäin väkivaltainen salaseura.
Corleonen mafian päällikkönä oli toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen lääkäri Michele Navarra. Hän toimi yleislääkärinä Corleonessa, ja vuonna 1946 hänestä tuli sairaalan johtaja, kun hänen edeltäjänsä oli murhattu. Lisäksi hän toimi Corleonen talonpoikien liiton puheenjohtajana ja alueen sairausvakuutusjärjestelmän ylitarkastajana. Hänen valtakaudellansa Corleonessa murhattiin 57 ihmistä aikavälillä 1944 - 1948. Corleonessa kuten muuallakin Länsi - Sisiliassa tuon ajanjakson murha-aalto liittyi siihen, että paikalliset mafiaperheet kukistivat maaseutuväestön taistelutahdon. - Vuonna 1948 Corleonen rivimafioso Luciano Leggio tappoi Placido Rizzotton, joka oli ay -aktiivi ja vastarintaliikkeen veteraani. (JD2004, s. 355 - 358)
1950 -luvun jälkipuoliskolla Leggio alkoi kapinoida Navarraa vastaan. Tilanne kärjistyi vuonna 1958 tappoyrityksiksi. Viiden vuoden taistelu päättyi Leggion johtamien rivimafiosojen voittoon. Ammuskeluissa tapettiin Navarra ja monta hänen kannattajaansa. (JD2004, s. 359 - 361)

Mafian komissio perustettiin uudelleen vuonna 1970. (JD2004, s. 394) Sen johtokolmikkona toimivat Gaetano Badalamenti, joka oli merkittävä huumekauppias, Stefano Bontate, joka oli Palermon suurimman mafiaperheen capo, ja Luciano Leggio, joka Corleonen mafiaperheen pomo. Leggiota edusti usein kokouksissa hänen varamiehensä Toto Riina. (JD2004, s. 362)
1970 -luvun alkupuolelta lähtien Corleonen mafiaperhe alkoi harjoittaa kidnappauksia rahan saamiseksi. Pääkohteina olivat johtavien palermolaisten liikemiesten jälkeläiset. Tämä oli provokaatio Palermon mafiaperheitä kohtaan, sillä alue oli niitten reviiriä ja kohteet niitten "suojeluksessa".  (JD2004, s. 381)
Vuonna 1977 corleonelaiset erottivat Gaetano Badalamentin Sisilian mafiasta. Mutta hänellä oli edelleen vahva tukialue Cinisissä ja sen ympäristössä, vaikka hän asuikin jo USA:ssa. Mafiakomission muodolliseksi johtajaksi tuli Michele Greco, joka oli Palermon esikaupunkialueen voimakkaimman mafiaperheen pomo. (JD2004, s. 394 - 395)
Vuotta 1974 Leggio päätyi vankilaan. (JD2004, s. 358) Muutamassa vuodessa valta siirtyi Leggon ryhmäkunnassa Toto Riinalle. (JD2004, s. 395)
1970 -luvulla Sisilian mafia alkoi tappaa merkittävässä asemassa olevia. Aluksi ne olivat hajatapauksia. Mutta 1979 oli selvää, että Sisilian mafia halusi näyttää, että merkittävässä asemassa olevat eivät ole turvassa. Sinä vuonna mafia tappoi yhden toimittajan, Palermon kristillisdemokraattien johtajan, Palermon liikkuvan poliisin päällikön ja yhden tuomarin. Sama linja jatkui seuraavina vuosina. (JD2004, s. 405 - 406)

Mafiasota

Riinan ryhmäkunta alkoi 1970 -luvun lopulla tappaa sitä vastustavien mafiaperheitten johtajia Sisilian pikkukaupungeissa ja Sisilian itäisellä osalla. Merkittävin uhri oli Pippo Calderoni, joka oli Catanian mafiaperheen johtaja. Calderoni oli vuonna 1975 perustanut mafian koko Sisilian laajuisen hallintoelimen. Tapettujen johtajien mafiaperheet annettiin Riinan ryhmäkunnan liittolaisille. - Corleonelaiset olivat soluttautuneet vihollisten mafiaperheisiin. Lisäksi he olivat kokoamassa salaista armeijaa eli vihkivät mafiaan uusia jäseniä ilmoittamatta siitä muille johtajille. (JD2004, s. 390 - 396)
Vuonna 1981 Riinan ryhmäkunta hyökkäsi Palermoon. Uhreina olivat Stefano Bontate ja Salvatore Inzerillo. Seuraavina kuukausina tapettiin runsaasti Bontaten ja Inzerillon ryhmäkunnan jäseniä. Parisataa ruumista löydettiin, mutta vielä useampi katosi.
Useimmat corleonelaisten vihollista tapettiin ennen kuin he huomasivat olevansa vaarassa. Heidät kavalsivat heidän oman mafiaperheensä jäsenet, jotka olivat salaa siirtyneet corleonelaisten puolelle. Osan corleonelaisia vastustaneista mafiosoista tappoivat heidän oman mafiaperheen jäsenet, jotka halusivat mielistellä corleonelaisia.
Corleonelaiset eivät ainoastaan tuhonneet vihollisiansa, vaan tappoivat kaikki mafiosot, joitten ehdotonta uskollisuutta oli syytä epäillä edes hitusen.
Corleonelaiset käyttivät poltetun maan taktiikkaa Bontaten ja Inzerillon ryhmäkunnan piileskeleviä jäseniä kohtaan: piileskelijöitten ystävät, sukulaiset ja liikekumppanit tapettiin, jos heidän arveltiin voivan tarjota suojaa piileskelijöille.
Välienselvittelylle ei oikein löytynyt loppua, sillä Riinan tehtyä selvää vihollisista ja aidalla istujista hän hyökkäsi liittolaisiansa kohtaan, jos he olivat alkaneet osoittaa merkkejä itsenäisestä ajattelusta. (JD2004, s. 397 - 399)
Koska corleonelaiset tappoivat mafiosojen sukulaisia, niin moni heistä kostoksi kertoi poliisille, mitä tiesivät mafiasta. Tätä hyödyntäen voitiin käynnistää oikeustoimet Sisilian mafian jäseniä vastaan.

Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991. Niinpä kristillisdemokraatit eivät enää voineet käyttää kommunismin pelko  -korttia äänystysperusteena. Poliitikkokunnassa syntyi paine vähentää korruptiota ja sanoutua irti yhteistyöstä rikollisten kanssa. Näin järjestäytyneen rikollisuuden vastaisia toimia tehostettiin. (JD2004, s. 422 - 424)
Toto Riina pidätettiin vuonna 1993. Mutta hänen seuraajansa Leoluca Bagarelli jatkoi taistelua, joten Sisilian mafia käynnisti pommikampanjan Pohjois - Italiassa.
Toisaalta kovat otteet saivat usean mafioson antautumaan poliisille. Heitä oli jo 424 vuonna 1996.
Leoluca Bagarelli pidättiin vuonna vuonna 1995. Hänen seuraajansa luopui verilöylystrategiasta, joten mafiasota päättyi. (JD2004, s. 432 - 436)

-----

USA:n mafia

Italialainen mafia levisi USA:han italialaisten siirtolaisten mukana 1880 -luvulla. Sen kukoistuskausi alkoi, kun USA:ssa säädettiin kieltolaki 1919. Rahakkaana bisneksenä toimi alkoholin salamyynti, salakuljetus ja salavalmistus.
1933 kieltolaki kumottiin, mutta mafia oli jo riittävän vahva selviämään tästä.
Toisen maailmansodan päättymisen jälkeen mafia löysi rahakkaan bisneksen huumeista ja pelikasinoista.
Välillä mafiaperheet ovat sotineet toisiansa vastaan.

-----

Kannattaa kiinnittää huomiota näihin seikkoihin italialais - usalaisen mafian historiassa:
* Epäonnistunut valtio
- Napolin keskusvalta ei onnistunut saamaan itsellensä väkivallan monopolia Sisiliassa.
- Sisiliassa asejoukkiot ryöstivät ja kaappasivat omaisuutta itsellensä.
* Mafiatyyppinen rikollisuus
- Rikollisjärjestöillä on pitkäaikaiset ja vahvat suhteet poliitikkoihin ja virkamiehiin sekä osittain myös poliiseihin ja tuomioistuimiin.
- Mafian suosikkitavoitteisiin kuuluu saada vartijat ja vartiointiliikkeet itsellensä. Tätä kautta se pystyy valvomaan varkauksia, liiketilamurtoja, ilkivaltaa omaisuutta kohtaan jne. Niinpä omistajat maksavat suojelurahaa, jotta mafiajärjestö estäisi kyseiset rikokset omaisuutta kohtaan.
- Mafiosona tai jopa mafiaperheen johtajana voi olla lääkäri tai sairaalan johtaja. Sairaalayhtiö voi olla mafiaperheen pomon omistuksessa.
--- Taisteluissa haavoittuneet eivät ole turvassa sairaalassa tai lääkärin vastaanotolla.
--- Sairaanhoitaja tai lääkäri voi antaa myrkkyruiskeen, yliannoksen huumeita jne. myrkyttää mafialle hankalia ihmisiä sairaalassa tai muualla. - Tämä saa ihmiset varovaisiksi, kun kyseessä on mafian vastustaminen.
* Toto Riinan johtaman corleonelaisen mafian verenhimoista toimintaa.
- Tavallisesti mafiasodassa tyydytään vain siihen, että voiton saamiseen riittävä määrä kilpailevan mafiakunnan johtajia ja rivimafiosoja tapetaan.
- Mutta Riinan johtama corleonelainen mafia tappoi kilpailevan ryhmäkunnan ulkomailla asuvien ja Italiassa piileskelevien mafiosojen sukulaisia, ystäviä ja liikekumppaneita.
- Pommikampanjat viranomaisia, poliitikkoja ja sivullisia vastaan, jotta Italian valtio antaisi periksi ja luopuisi mafiosojen vankilaan panemisesta.
- Rikkaita ja heidän läheisiänsä kidnapattiin lunnasrahojen takia.

[talous ja muutos]

Taustatiedoksi Ruotsin historiaa kylmän sodan ajalta:
Tietolähteenä on Kjell Östberg: Olof Palme 1927 - 1986. Valtiomies ja humanisti. Elämäkerta. 2008. (KÖ/OP)

Olof Palmen ja laajemmin Ruotsin Vietnam -politiikan vaikutukset.

Sivuhuomautuksena totean, että Olof Palme on yhä pyhimys historiankirjoituksessa. Vaikka Kjell Östberg on historiantutkija ja professori, niin hän aineistoa karsimalla estää lukijaa saamasta riittävän huonoa kuvaa Palmesta. Toisaalta hän antaa lukijalle mahdollisuuden tarkistaa itse tietoja. Ilmeisesti tilanne on sellainen, että Östberg haluaisi kirjoittaa vapaasti Palmesta. Mutta häntä sitoo poliittisen korrektiuden kahleet, jotka tulevat ruotsalaisen yhteiskunnan halusta pitää Palme pyhimyksenä.
Östberg keskittyy Palmen ja laajemmin Ruotsin Vietnam -politiikassa vain Ruotsin sisäpolitiikkaan. Lukija joutuu omin päin etsimään tietoa siitä, mitä Vietnamissa tapahtui.
Myös Hannu Salaman Juhannustanssit -kirjan kohukohdan sisällön lukija joutuu itse hakemaan. Tätä kirjaa Palme puolusti julkisuudessa, joten julkinen Palme -kuva olisi heikennyt selvästi, jos kyseinen kohta pantu lähelle Palmen puolustustekstiä tästä kirjasta. (KÖ/OP, s. 270)

Olof Palmen ura (Wikipedia/Olof Palme):
1963 - 1965 salkuttomana ministerinä erikoistuen nuorisoasioihin.
1965 - 1967 liikenneministerinä
1967 - 1969 opetusministerinä
1969 - 1976 pääministerinä
1982 - 1986 pääministerinä
1969 - 1986 SDP:n puheenjohtajana


Olof Palmen ja laajemmin Ruotsin Vietnam -politiikka. (KÖ/OP, ss. 216 - 259)

Palmen kuuluisat Vietnam -lausumat ja niihin liittyvä toiminta:

s. 217:
Palme piti ensimmäisen puheen kristillisten demarien (veljeysliitto) kongressissa Gävlessä kesällä 1965, pian sen jälkeen kun USA:n presidentti Johnson oli antanut luvan ensimmäisen ison maajoukon osallistumiselle Vietnamin sotaan.
Silloin Vietnam -keskustelu alkoi Ruotsissa. Palme heittäytyi keskusteluun sanomalla: "On harhaa kuvitella, että vaatimukseen sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta voitaisiin vastata väkivallalla ja sotilaallisin voimakeinoin".
Palme piti toisen puheen vuoden 1968 helmikuussa, kun Pohjois - Vietnamin ja FNL:n Tet -hyökkäys oli ensimmäisen kerran osoittanut, että ne todellakin pystyivät vavisuttamaan maailman mahtavinta maata ja voimakkainta sotilaskoneistoa.
Palme haastoi USA:n paitsi esiintymällä mielenosoituksessa rinta rinnan Pohjois - Vietnamin Moskovan -suurlähettilään kanssa myös väittämällä, että FNL edusti demokratiaa Vietnamissa merkittävästi enemmän kuin USA ja sen liittolaisjuntat.
Palmen luki kolmannen puheen radiossa, kun USA pommitti Pohjois - Vietnamin pääkaupunkia Hanoita rajusti joulun aikoihin 1972.
Palme sanoi: "Asioita on kutsuttava niitten oikeilla nimillä. Se, mitä Vietnamissa nyt tapahtuu, on kidutuksen yksi muoto." Sen jälkeen hän vertasi hyökkäystä Natsi - Saksan tuhotöihin, kuten Guernicaan, Oradouriin ja Treblinkaan.

s. 218:
Vietnamista tuli keskeinen poliittinen kysymys vuonna 1965. Helmikuussa USA oli aloittanut varsinaisen ilmasodan pommittamalla Pohjois - Vietnamia. Kesän aikana päätettiin lisätä merkittävästi usalaisia maajoukkoja lähes 200 000 mieheen.
Seurauksena oli protestien aalto. (- Ilmeisesti Neuvostoliitto liittolaisineen sai aiheutettua nämä protestit ehkä myös monimutkaisten toimintaketjujen kautta.)
Ruotsissa ilmestyivät ensimmäiset mielenosoittajat USA:n lähetystön ulkopuolelle. Kun poliisi kesäkuussa pidätti pari kolme mielenosoittajaa töykein ottein, niin Vietnam -protestit nousivat ensi kertaa uutisotsikkoihin. Muutamassa kuukaudessa otsikot täyttyivät Vietnam -aiheisista jutuista.

s. 219:
Palme toimi kesäloma-aikana ulkoministeri Torsten Nilssonin sijaisena.
s. 220 - 225:
Palme siis piti heinäkuun 30. päivänä Gävlessä kuuluisan puheensa virkaa tekevänä ulkoministerinä. Kirjassa käsitellään laajasti tätä puhetta. Mutta tässä vain tärkeimmät osat:
Palme sijoittaa puheessansa Vietnamin sodan samaan viitekehykseen kuin siirtomaitten itsenäistymissodat.  "On harhaa kuvitella, että vaatimukseen sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta voitaisiin vastata väkivallalla ja sotilaallisin voimakeinoin".
Tuolla tavoin Ruotsin ulkoministeri ei ollut koskaan aikaisemmin puhunut julkisuudessa.
Palmen puhe herätti voimakkaita reaktioita lehdistössä. Johtavat sosiaalidemokraattiset lehdet suhtautuivat erittäin myönteisesti Palmen puheeseen. Porvarilehtien tuomio oli huomattavasti kirpeämpää.
Tähän asti virallinen Ruotsi oli puhunut Vietnamista vain varovaisesti. Pääministeri ja ulkoministeri asettuivat heti tukemaan vt. ulkoministeri Palmea. Pääministeri Erlander totesi radiossa, että Palmen linja on hallituksen linja, ja että sekä hän että ulkoministeri olivat etukäteen olleet tietoisia puheesta.
Lomalta palattuansa ulkoministeri Nilsson puheessansa arvosteli terävästi USA:ta, mutta asetti vastuun sotatilanteesta kummankin osapuolen harteille.
(Kuitenkin Palmen puhe merkitsi linjanmuutosta Ruotsin suhtautumisessa Vietnamin sotaan.)

USA:n reaktio Palmen puheeseen: s. 225 - 232

USA yllättyi Palmen puheesta, sillä tähän asti siellä oli luotettu siihen, että Ruotsin ja USA:n suhteet olivat hyvät mukaanlukien Ruotsin suhtautuminen Vietnamin sotaan.
USA:n apulaisulkoministeri kutsui Ruotsin asianhoitajan puhutteluun, jossa apulaisulkoministeri kyseli, oliko Ruotsi muuttamassa perinteistä puolueettomuuslinjaansa.
USA:n Ruotsin lähetystö päätyi siihen, että Palme oli saanut SDP:ssä rooliksensa toimia vasempana laitahyökkääjänä ja radikaalien lepyttelijänä.
Mutta vuosi Palmen puheen jälkeen USA:n lähetystö oli huomannut, että kuluneen vuoden aikana USA:n ja erityisesti sen Vietnamin politiikan vastainen arvostelu oli lisääntynyt. Sitä esittivät hallitus, ammattiyhdistykset ja älymystö. Arvostelun sävyn ja tason Palme oli määrännyt Gävlessä pitämällänsä puheella.
Vuonna 1965 syyskuussa Vietnamin asiassa ruotsalaisista 42 % oli USA:n toimia vastaan ja vain 12 % niitten puolesta. Kansainvälisesti katsoen nämä olivat ainoalaatuisia lukuja. Demarien joukossa vastustus oli vielä voimakkaampaa.
Kuitenkaan Vietnamin kysymys ei vielä ollut kovin polttava ruotsalais - usalaisissa suhteissa.
Mutta vuonna 1966 Palme piti Vietnamin puheen, jossa hän sanoi: "Maailman suurin ja monella tapaa elinvoimaisin demokratia on sitoutunut puolustamaan hallintoa, jota kansa inhoaa ja maailma halveksii."

[talous ja muutos]

Ruotsin koululaitoksen heikkous, kun kyseessä on ulkomaalaistaustaisten oppimistulokset:

http://hommaforum.org/index.php/topic,101338.0.html
2015-06-22 Göteborgin nuorissa ei ole tulevaisuutta


Lainaus jäseneltä valla_valla

Katsokaa näitä Göteborgin koulujen aivan helvetin järkyttäviä lukuja oppilaiden hyväksytyistä todistuksista. Esim. Bergsjön koulussa VAIN 18,5 % luokkien 7-9 oppilaista sai hyväksytyn toikkarin. Sandeklevin koulun 7-9 luokan oppilaista vain 35 % pääsi luokalle eli 65 % oppilaista jäi luokalle.

http://m.gp.se/nyheter/goteborg/1.2751106-grafik-niornas-betyg-skola-for-skola


Katsokaa näitä Göteborgin koulujen aivan helvetin järkyttäviä lukuja oppilaiden hyväksytyistä todistuksista. Esim. Bergsjön koulussa VAIN 18,5 % luokkien 7-9 oppilaista sai hyväksytyn toikkarin. Sandeklevin koulun 7-9 luokan oppilaista vain 35 % pääsi luokalle eli 65 % oppilaista jäi luokalle.

http://m.gp.se/nyheter/goteborg/1.2751106-grafik-niornas-betyg-skola-for-skola

Nuo koulut ovat puhtaasti myös siinä järjestyksessä, mitä enempi kehitysmaalaisia, sitä surkeampi tulos. Ihan pahaa tekee.

Yhdessä toisessa jutussa eräs suomalaistaustainen göteborgilainen opettaja kertoi, että monet nuoret osaavat lukea yläasteelta päästyään suurinpiirtein yhtä hyvin kuin suomalainen lapsi, joka oppii lukemaan ennen koulun alkua. Kirjoitustaito taas on aivan kauheaa paskaa. Ei pilkkuja, ei isoja kirjaimia, sellaista vajakin ulosantia. Vähän kuin se yksi legendaarinen apina, joka oppi kirjoittamaan jotain juuri ja juuri ymmärrettäviä koukeroita.

Opettajan mukaan hän ymmärtää, että jos lapsi muuttaa jostain kehitysmaasta esim. 15- vuotiaana Ruotsiin, ei tällainen lapsi luonnollisestikaan opi jo kielitaidon puuttumisen takia niitä asioita, joita ruotsalaiset nuoret osaavat peruskoulun jälkeen.

Mutta kun nyt kyse näissä tilastoissa onkin ruotsissa syntyneistä kehitysmaalaisten jälkeläisistä, tai lapsista, jotka ovat aloittaneet koulun jo alaluokilla 1-3. Opettajan mukaan moni ei osaa edes ruotsia siten, että opetus menisi perille. Kouluissa keskitytään ensinnäkin suurin osa ajasta järjestyksenpitoon, ettei pojat ryntää toistensa niskaan tai revi (jos luokkaan on eksynyt kuffarityttöjä) tyttöjen housuja alas.

Miten nämä nuoret muka pärjäävät yhteiskunnassa? Eivät mitenkään. He eivät pääse jatkokoulutukseen, tosin tuskinpa edes haluavat sitä.

Nyt kaivattaisiin tilastotietoja, tutkimuksia yms., jotka paljastaisivat yhteyden Ruotsin maahanmuutto- ja kotoutuspolitiikan sekä ulkomaalaistaustaisten huonojen oppimistulosten välillä. - Mutta se taitaa olla poliittisesti liian sopimaton aihe tutkittavaksi Ruotsissa.

[timo73]

Afrikkalainen perhe länsimaassa viis välittää tenaviensa koulunkäynnistä ja -menestyksestä, jos ei ole rikkaasta suvusta. Etenkin isät loistavat poissaolollaan lasten kasvatuksessa. Ei mikään ihme, että lapsista kasvaa kurittomia äpäriä, jotka hädin tuskin osaavat lukea ja kirjoittaa. Heidän aikahorisontti on tämä päivä, ensi viikosta tai ensi vuodesta ei välitetä.

Tämä on maratontaistelu, suvakeille ei pidä antaa löysää köyttä yhtään. Siihen kannattaa varautua. He kyllä ottaisivat vaikka 50 000 vuodessa sisään viis välittämättä seurauksista. Ideologia on hyvin läheistä sukua kommunismille. Olihan Suomessa taistolaisia, joiden mielestä Neuvostoliitto oli paratiisi.

Ehkäpä tuleva Ruotsin romahdus taloudellisesti ja poliittisesti lopulta tukkii näiden suvakkien turvat tai ainakin heidän vaikutusvaltansa huomattavasti pienenee politiikassa.

[talous ja muutos]

On hyvä kerrata historiasta, kuinka Ruotsin ulkopoliittiset linjaukset ovat vaikuttaneet Suomen ulkopoliittiseen asemaan.

Suomettumiseen ei pitäisi laskea mukaan reaalipolitiikkaa, joka johtui siitä, että Suomen naapurina oli sotilaallinen supervalta Neuvostoliitto. - Sensijaan suomettumiseen kuuluu hätävarjelun liioittelu mielistelyssä ja erityisesti sokea usko Neuvostoliiton yhteiskunnan hyvyyteen.

---

Suomettumisen lähtökohtana on pidetty Tšekkoslovakian miehitystä 1968.

Wikipedia/Tšekkoslovakian miehitys 1968
Tshekkoslovakian johto meni liian pitkälle omaperäisessä tulkinnassa sosialismista. Niinpä Brezhnev päätti, että Tshekkoslovakia ei saa etääntyä liikaa hänen omasta tulkinnastansa sosialismista. Niinpä hän määräsi Varsovan liiton maat miehittämään Tshekkoslovakian.


Mutta Suomella oli jo ollut omasta takaa kokemusta siitä, että Neuvostoliitto ei sallinut Suomelle liian itsenäistä politiikkaa:

Yöpakkashallitus:
Wikipedia/Fagerholmin III hallitus
"Hallitus toimi 29. elokuuta 1958 – 13. tammikuuta 1959 138 päivää."

Neuvostoliitto osoitti tyytymättömyytensä uuteen hallitukseen:
"Konkreettisena tyytymättömyyden ilmauksena Neuvostoliitto veti Helsingin-suurlähettiläänsä Viktor Lebedevin kotiin ilman protokollan edellyttämiä hyvästelykäyntejä syyskuun puolivälissä. Muutamaa viikkoa myöhemmin ilmoitettiin Lebedevin siirtyneen muihin tehtäviin eikä hänelle nimitettäisi seuraajaa Helsinkiin. Lisäksi kauppaneuvottelut ja mm. Saimaan kanavan vuokrausta koskeneet neuvottelut keskeytettiin."

Neuvostoliiton tyytymättömyyden kohteita:
- Kokoomuslainen maatalousministeri Niilo Kosola, jonka isä Vihtori Kosola oli kuulunut 1930-luvulla Lapuanliikkeen johtomiehiin.
- SDP, koska sitä johti Väinö Tanner.

Wikipedia/Väinö Tanner
* "Jatkosodan jälkeisessä sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä Tanner tuomittiin viideksi ja puoleksi vuodeksi vankeuteen helmikuussa 1946. "
* "Tammikuussa 1945 pääministeri J. K. Paasikivi kehotti Suomen sodanaikaisia johtavia poliitikkoja siirtymään syrjään poliittisesta toiminnasta "hyvien ja luottamuksellisten suhteiden aikaansaamiseksi Suomen ja Neuvostoliiton välillä". Hieman myöhemmin puolueiden tietoon saatettiin nimilista henkilöistä, jotka eivät saaneet asettua ehdokkaiksi tulevissa eduskuntavaaleissa. Listalla oli mukana myös Väinö Tanner, joka nautti SDP:n kannattajien keskuudessa edelleen vankkaa suosiota.[18] Tanner erosi välittömästi eduskunnasta katsottuaan julkisuuteen toimittamassaan lausunnossa hallituksen asettuneen tässä asiassa eduskunnan ja äänestäjien yläpuolelle."
* "Tanner toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1907–1910, 1914, 1919–1927, 1930–1945, 1951–1954 ja 1958–1962."
* "Hän (Tanner) oli Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (SDP) puheenjohtaja 1918–1926 ja 1957–1963"


Noottikriisi:
Wikipedia/Noottikriisi

Neuvostoliiton ja USA:n välit olivat kireitä:
/Suurvaltapolitiikka
"Vuosi 1961 oli kylmän sodan kuuminta aikaa. Neuvostoliitto oli yrittänyt 1958 saada länsijoukot pois Berliinistä ehdottamalla kaupungin muuttamista kansainväliseksi vapaakaupungiksi. Pian tämän epäonnistuttua alettiin Länsi- ja Itä-Berliinin rajalla rakentaa "fasismin vastaista suojamuuria". Berliinin muuri nousi pystyyn loppukesästä 1961 ja siitä tuli kylmän sodan näkyvin symboli. Tällä välin Yhdysvaltain tukemat joukot olivat nousseet maihin Sikojenlahdella Kuubassa. Myöhemmin suurvaltojen välit olivat vähällä kiristyä sodan asteelle Kuuban ohjuskriisin aikaan lokakuussa 1962."

Suomen politiikassa:
- Neuvostoliiton tarkoitus oli hajoittaa Honka -liitto ja varmistaa Kekkosen pääsy presidentiksi.
- Kekkonen tiesi etukäteen nootista.

---

Mutta Ruotsin politiikan vaikutus suomettumiseen on jäänyt vähälle huomiolle.

« Vastaus #25
Täällä kuvataan, kuinka Ruotsi myötäili Neuvostoliiton politiikkaa Vietnamin sodassa.

Koska Suomi sijaitsi Neuvostoliiton ja puolueettoman Ruotsin välissä, niin Neuvostoliitto halusi Suomelta enemmän myönnytyksiä, kun Ruotsi myötäili Neuvostoliiton politiikkaa. Lopputuloksena oli suomettuminen.

[talous ja muutos]

On hyvä kerrata historiasta, kuinka Ruotsin ulkopoliittiset linjaukset ovat vaikuttaneet Suomen ulkopoliittiseen asemaan.

Kiikkulauta kuvasi osuvasti Suomen ja Ruotsin asemaa Neuvostoliiton ja NATO -valtioitten välissä.
- Ruotsilla oli Suomi puskurivaltiona ennen Neuvostoliittoa.
- Suomella oli Ruotsi puskurivaltiona ennen NATO -valtio Norjaa.

Jos Ruotsi oli länsimielinen, niin Ruotsin länsiliittoutumista pelkäävä Neuvostoliitto vaati Suomea olemaan valmiina liittoutumaan Neuvostoliiton kanssa.
Jos Ruotsi oli puolueeton, niin Suomikin pystyi olemaan puolueeton. - Tälläisessä tilanteessa Suomella oli isoin liikkumatila ulkopolitiikassa ja sen seurauksena myös sisäpolitiikassa.
Jos Ruotsi mielisteli Neuvostoliittoa joillakin alueilla, niin Suomen piti laaja-alaisemmin mielistellä Neuvostoliittoa. - Seurauksena oli suomettumiskausi Suomen politiikassa.

---

Tietolähteenä on Kjell Östberg: Olof Palme 1927 - 1986. Valtiomies ja humanisti. Elämäkerta. 2008. (KÖ/OP)

Osa IV Pääministeri
Kansainvälisyysmies
Euroopan kysymys
s. 330 - 335

Ranskan presidentti de Gaulle käytti 1963 veto-oikeuttansa estääkseen uusien jäsenvaltioitten tulon EEC:hen. Kun de Gaulle siirtyi syrjään 1969, niin EEC:n laajeneminen mahdollistui.


Wikipedia/Nordek

Aloitteen yhteispohjoismaisesta talousalueesta teki Tanska keväällä 1968 Kööpenhaminassa pidetyssä Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa. Saman vuoden kesäkuussa asetettiin virkamieskomitea tutkimaan edellytyksiä hankkeen toteuttamiseksi. Komitean mietintö valmistui alkuvuodesta 1969 ja sitä käsiteltiin Pohjoismaiden pääministerien kokouksissa ja Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa. Komitean mietintöön sisältyi myös ehdotus pohjoismaisen taloudellisen yhteistyöjärjestön – työnimeltään Nordek – perustamiseksi

Nordek-hankkeen neuvotteluasetelmat muuttuivat kuitenkin täysin Ranskan presidentin vaihduttua. Charles de Gaulle oli kerta toisensa jälkeen estänyt Ison-Britannian pääsyn Euroopan talousjärjestön EEC:n jäseneksi, mutta uusi presidentti Georges Pompidou suhtautui Britannian pyrkimyksiin myötämielisemmin. Britannian vanavedessä myös Tanska ja Norja ilmaisivat halunsa liittyä EEC:hen. Kun Neuvostoliitto suhtautui EEC:hen varsin varauksellisesti, Suomi ehdotti Nordek-hankkeen aikataulun hidastamista.

Nordek-hankeen voidaan katsoa tulleen lopullisesti haudatuksi Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa Reykjavíkissa keväällä 1970, kun Suomi ilmoitti, ettei se tule allekirjoittamaan Nordek-sopimusta. Nordekia innokkaasti ajanut pääministeri Mauno Koivisto koki hankkeen kariutumisen henkilökohtaisena pettymyksenä. Samoin Ruotsin pääministeri Olof Palme pahoitteli useasti jälkeenpäin Nordekin raukeamista. Toisaalta Tanskan liittyminen EEC:hen, mikä toteutui vuoden 1973 alussa, olisi merkinnyt sitä, että Nordek olisi ehkä hajonnut jo heti synnyttyään.

KÖ/OP: 331 - 332:

Myöhemmässä vaiheessa Nordekin enemmän tai vähemmän ääneen lausutuksi päämääräksi tuli, että Nordek helpottaisi Pohjoismaitten tulevaa liittymistä EEC:hen, ja toivottavasti vahvistaisi maitten neuvottelulähtökohtia - tästä käsityksestä Palme oli samaa mieltä.
Aluksi Nordet -neuvottelut sujuivat hyvin, joten Pohjoismaitten neuvoston kokouksessa Reykjavikissä helmikuussa 1970 Palme saattoi tyytyväisenä todeta, että Nordek -suunnitelma oli toteutumassa. Tämä ei kuitenkaan ollut realistinen kuva tilanteesta. Nimittäin Neuvostoliitto painosti kovasti Suomea liittymästä EEC:hen.
Kun Tanska ilmoitti avoimesti, että Nordekin tarkoituksena oli ennen kaikkea olla askelma EEC:hen, Suomi joutui tukalaan asemaan. Niinpä Suomen hallitus ilmoitti muutamaa viikkoa myöhemmin, ettei se voinut allekirjoittaa esiettyä sopimusta. Annettiin ymmärtää, että Neuvostoliitto oli kieltänyt Suomea.


Ruotsin aie liittyä EEC:hen

KÖ/OP: 332 - 334:

Nordek -hanke oli vasta ajanut karille, kun Palme oli jo EEC:n kimpussa. Hän epäilemättä pohdiskeli näihin aikoihin vakavissaan Ruotsin liittymistä EEC:hen.

Palme antoi Länsi - Euroopassa selvästi ymmärtää, että Ruotsi harkitsi vakavasti EEC -jäsenyyttä. L'Express -lehdelle hän sanoi tuntevansa itsensä yhä enenevässä määrin eurooppalaiseksi.
Palme tulkitsi keskustelunsa eurooppalaisten suurvaltojen kanssa, niin että niitä todella kiinnosti sitoa Ruotsi lähemmin mukaan EEC:hen.

Pian tämän jälkeen esitettiin Werner -suunnitelma, jonka mukaan talous- ja rahayhteistyön alueella piti tehdä pitkälle meneviä toimenpiteitä. Samoin Davignon -raportissa ehdotettiin läheisempää ulkopoliittista yhteistyötä, jonka tarkoituksena oli saavuttaa yhteiset kannanotot ja tulevaisuudessa myös yhteinen toiminta ulkopoliittisissa kysymyksissä. EEC:n jäsenvaltiot hyväksyivät raportin lokakuussa 1970. Werner -suunnitelma, jooka helmikuussa 1970 hyväksyttiin, oli sinänsä vesitetty, mutta siinä oli selkeä suuntaus kohti läheisempää taloudellista yhteistyötä.

Marraskuussa 1970 Ruotsi jätti muodollisesti avoimen jäsenyyshakemuksen EEC:lle. Ruotsi halusi olla mukana eurooppalaisen yhteisön laajenemisessa: "kattavien, läheisten ja pysyvien taloudellisten siteitten kautta" puolueettomuuspolitiikan huomioon ottaen. Liian läheinen yhteistyö ulkopolitiikan alalla sekä talous- ja rahakysymyksissä ei siksi ollut mahdollista.

Vaikka Palme halusi edelleen EEC -neuvotteluja, niin tuli eteen hankalasti ylitettäviä kynnyksiä: Davignon- ja Werner -suunnitelmat sekä Ruotsin sisäpoliittinen tilanne. - Hallituksen EEC -kaavailut herättivät paljon arvostelua radikaalin liikkeen ja vaikutusvaltaisten sosiaalidemokraattisten järjestöjen parissa. Erityisesti nuorisoliitto SSU vastusti EEC:tä aktiivisesti yhdessä keskustan nuorisoliiton ja joittenkin uusien vasemmistojärjestöjen kanssa. Niinpä ympäri maata järjestettiin mielenosoituksia.
Palmen kannalta vakavampaa oli puolueen vanhan kaartin skeptisyys. Talousministeri Strängin mieleen ei ollut ajatus siitä, että merkittävä osa talouspolitiikan päätösvallasta siirtyisi Brysslein teknokraateille. Sitäpaitsi oli voimakas levottomuus siitä, mitä EEC -merkitsi Ruotsin hyvinvointipolitiikalle.

Muutaman neuvottelukierroksen jälkeen maaliskuussa 1971 Palme ilmoitti eduskuntaryhmälle, että jäsenyys ei enä ollut realistinen vaihtoehto. Puheessaan Tukholman työläisille, jotka olivat vahvasti EEC:tä vastaan, hän kertoi myös syy: kansallisesta päätösvallasta luopuminen tärkeillä yhteiskunnan alueilla ei sopinut yhteen Ruotsin puolueettomuuspolitiikan kanssa.

Vuoden neuvottelujen jälkeen Ruotsi kuitenkin allekirjoitti kesällä 1972 laajan vapaakauppasopimuksen EEC:n kanssa.

[talous ja muutos]

Neuvostoliitto reagoi Ruotsin EEC -jäsenyyshaikailuun ilmeisesti ns. Beljakov -tapauksella:

---

Beljakovin asema ennenkuin hänestä tuli Suomen suurlähettiläs:


Wikipedia/Aleksei Beljakov
Kesällä 1970 Beljakov siirrettiin suurlähettilääksi Suomeen merkittävältä Mihail Suslovin ja Boris Ponomarevin avustajan paikalta.

Wikipedia/Mihail Suslov
Mihail Suslov neuvostoliittolainen valtiomies ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) pääideologi. Suslov oli NKP:n politbyroon ja sihteeristön jäsen.

/Toisen maailmansodan jälkeinen aika
Suslov oli myöhemmin merkittävässä roolissa Hruštšovin poistamisesta vallasta ja Leonid Brežnevin nostamisessa valtaan lokakuussa 1964. Suslovia kutsuttiin usein "harmaaksi eminenssiksi".
Hän oli muotoilemassa NKP:n ideologiaa suurimmastaan osastaan ajastaan sihteeristössä.


Wikipedia/Boris Ponomarev
Boris Nikolajevitš Ponomarev (17. tammikuuta 1905 – 21. joulukuuta 1995) oli neuvostoliittolainen poliitikko. Hän kuului NKP:n keskuskomitean sihteeristöön vuosina 1961–1985 ja oli politbyroon ehdokasjäsen vuosina 1972–1986. Ponomarev johti NKP:n keskuskomitean kansainvälistä osastoa vuosina 1957–1986.

---

Beljakovin alkuvaiheen toiminta Neuvostoliiton suurlähettiläänä Suomessa:

Wikipedia/Aleksei Beljakov

"Beljakov suuntautui voimakkaasti SKP:n vähemmistösiipeen ja omaksui siihen nähden agitoivan, suurvallan arvovaltaa hyödyntävän "tutorin" roolin. Beljakovin kilpailijan lähetystöneuvos Viktor Vladimirovin mukaan Beljakov arvioi Suomen olevan siirtymässä vallankumoukselliseen tilanteeseen, ja tätä tilannetta hän pyrki ruokkimaan tukemalla mm. lakkotaisteluideaa ja kirjoittamalla Pravdaan Suomen "luokkaristiriidoista".
Beljakovin linjaan kuului myös UKK-sopimuksen vastustaminen ja SKP:n kannustaminen sen hylkäämiseen."

Mutta Neuvostoliitto antoi kuitenkin Kekkosen lieventää Beljakovin toimintaa Suomessa:

"Urho Kekkonen kutsui Vladimirovin luokseen ja moitti tälle Beljakovia. Vladimirov kertoo lähettäneensä tämän jälkeen Moskovaan sähkeen, jossa hän kritisoi Beljakovin toimintaa. Sähkeeseen reagotiin nopeasti lähettämällä ulkoministerin sijainen Vasili Kuznetsov salaiselle vierailulle Suomeen, jolloin hän vakuutti Kekkoselle, ettei Neuvostoliiton politiikka Suomen suhteen ole muuttunut ja että Suomi saa vapaasti hoitaa sisäiset asiansa. Vierailun jälkeen Beljakov muutti linjaansa ja pyrki luomaan kontakteja SKP:n ulkopuolelle mm. kokoomukseen, vuorineuvoksiin ja pankkimiehiin."

Lopulta Neuvostoliitto antoi Kekkosen karkoittaa Beljakovin:
(Mutta humalatila oli vain tekosyy karkoitukselle, sillä Neuvostoliiton yläluokan tapoihin kuului juopottelu.)

"Beljakovin lähtölaskenta Suomesta alkoi kun hän oli presidentin päivällisillä Tamminiemessä ollut kovassa humalassa ja käyttäytynyt huonosti. Vladimirov lähetti seuraavana aamuna Kremliin sähkeen, jossa esitettiin Beljakovin kotiin kutsumista. Helmikuussa 1971 Beljakov matkusti Moskovaan eikä enää palannut Suomeen."

---

Ruotsin aie liittyä EEC:hen

KÖ/OP: 332 - 334:

(Kun Beljakov oli matkustanut helmikuussa 1971 Moskovaan, niin Olof Palme saattoi omia ja Ruotsin kasvoja menettämättä maaliskuussa 1971 toimia näin:)
"maaliskuussa 1971 Palme ilmoitti eduskuntaryhmälle, että jäsenyys ei enä ollut realistinen vaihtoehto. Puheessaan Tukholman työläisille, jotka olivat vahvasti EEC:tä vastaan, hän kertoi myös syyn: kansallisesta päätösvallasta luopuminen tärkeillä yhteiskunnan alueilla ei sopinut yhteen Ruotsin puolueettomuuspolitiikan kanssa."

(Tietenkään Palme ei voinut julkisesti myöntää kytkentää Ruotsin EEC -haikailun ja Beljakovin tapauksen välillä.)

Beljakovin tapauksesta ei kerrota Palmen elämäkerrassa ja luultavasti ei ole ollut edes muistiinpanoja Beljakov suurlähettiläänä/Ruotsin EEC -haikailun -kytkennästä:
- Sekä Kekkonen että Palme kuolivat kylmän sodan aikana.
--- Olisi ollut kiusallista myöntää Neuvostoliiton vahvuuden aikana, että Neuvostoliitto olisi kyennyt vaikuttamaan Ruotsin ulkopolitiikkaan painostamalla Suomea.
- Kumpikaan ei kirjoittanut tai kirjoituttanut elämäkertaansa, koska:
--- Palme murhattiin kesken pääministerikauttansa 8. lokakuuta 1982 – 28. helmikuuta 1986.
--- Kekkonen ehti vaipua varsin huonoon kuntoon ennenkuin erosi presidentin virasta.

---

Beljakovin tapaus muistuttaa noottikriisiä:

* Suomi sai nootin
- Kekkonen meni Neuvostoliittoon, jossa nootti todettiin tarpeettomaksi.
- Kekkosen asema vahvistui, joten esim. Honka -liitto kuihtui.
* Elettiin Neuvostoliiton ja USA:n suhteitten vaikeata aikaa: Kuuban kriisit, Berliinin asema ym.

* Suomi sai Beljakovin Neuvostoliiton suurlähettilääksi
- Kekkonen sai Moskovan rauhoittamaan Beljakovin toimintaa.
- Kekkonen sai Moskovan kutsumaan kotiin Beljakovin.
- Kekkosen asema vahvistui.
* Taustalla Ruotsin haikailu EEC -jäseneksi.
- Kun Ruotsi luopui EEC -jäsenyyden tavoittelusta, niin Neuvostoliitto ei enää tarvinnut Beljakovia Suomen lähettiläänä eikä muutenkaan Suomessa.

[Lalli IsoTalo]

Sikäli mikäli yhteiskunta on nollasummapeliä, pienikin siivu pois keskiluokalta tarkoittaa valtavia mahdollisuuksia eliitille. Eliitin kannattaa siis pyrkiä häiritsemään keskiluokalle suotuisaa tasapainoa kaikin keinoin, etenkin jos taloudessa ei ole kasvun tarjoamia mahdollisuuksia rikastua. Eliitti itse on häiriöille huomattavasti vähemmän haavoittuvainen, ja siis yleensä jopa voittaa niissä. Nassim Nicolas Taleb on lanseeraannut käsitteen "antifragiili", joka tarkoittaa tätä kykyä hyötyä kaaoksesta.

Keskiluokka on massastaan, keskimääräisestä älystään ja konservatiivisuudestaan johtuen hyvin hidas tajuamaan omaa parastaan, jonka suunta politiikassa voi muuttua hyvinkin nopeasti johtuen yläluokan tuottamista häiriöistä ja teknologian kehityksestä. Keskiluokalla on myös äärimmäisen heikko "luokkatietoisuus", hyvin usein aivan tavalliset ihmiset esittävät itselleen haitallisia ja eliitille suotuisia mielipiteitä statuksen signaloinnin (vai pitäisikö sanoa feikkaamisen?) välineenä.

huhha on muuten todella hyvin asioiden ytimessä, tässä näin.

[talous ja muutos]

Venäjän ei tarvitse heikentää Suomea, koska Suomen länsinaapurina on Ruotsi, joka ei kuulu NATO:on. - Sen sijaan Venäjän kannattaa heikentää Ruotsia ja tehdä siitä:
- Pasifistinen
- Heikot puolustusvoimat omaava
- NATO:sta erossa pysyvä
# Tässä tilanteessa suomalaiset realipoliitikot tajuavat, että Suomi tarvitsee hyviä suhteita Venäjälle. Nimittäin NATO joutuu keskittymään sotilaallisesti heikon Ruotsin puolustamiseen, jotta Venäjä ei saisi jalansijaan Itämeren länsirannalta, jolloin se voisi uhata Norjaa ja Tanskaa.

Näyttää siltä em. tavoite on jo pitkälti toteutunut:

* Runsas humanitaarinen maahanmuutto Ruotsiin vie taloudellisia resursseja, joten:
- Rahaa riittää vähemmän maanpuolustukseen.
- Hyvinvointivaltio rapautuu, jolloin heikkenee motivaatio asevelvollisuusarmeijaan ja muuhun maanpuolustukseen.
* Runsas maahanmuutto vie motivaation maanpuolustukseen:
- Ruotsalaisilla ei ole intoa puolustaa Ruotsia, jotta sinne tulisi yhä enemmän ulkomaalaisia.
- Kaukaa tulleilla ulkomaalaisilla ei ole motivaatiota sekaantua Venäjän ja EU/NATO:n välisiin riitoihin.
--- Humanitaarisilla maahanmuuttajilla ei ole intoa maanpuolustukseen, koska he elävät slummeissa, joissa kärsitään halpatyövoimana olemisesta, pätkätöistä ja työttömyydestä sekä katujengeistä ym. rikollisuudesta.

-----

Wikipedia/Ruotsin puolustusvoimat
"Kesäkuussa 2009 Ruotsin valtiopäivät teki päätöksen ammattiarmeijaan siirtymisestä.[2] Ruotsalaisten sotilaiden palvelu ulkomailla on tähänkin asti perustunut vapaaehtoisuuteen. Ruotsin valtiopäivät sinetöi päätöksen yleisen asevelvollisuuden lakkauttamisesta 19. toukokuuta 2010. Aivan viime vuosina sen suoritti enää 12 prosenttia ikäluokasta.[3]"

Laatikko oikeassa yläkulmassa:
Ruotsin armeijan koko:
- 20 000 aktiivipalveluksessa.
- 30 000 reservissä.

/Miesvahvuus
"Ruotsin puolustusvoimien budjetin loppusumma on vaihdellut viime vuosina ollen noin 37 miljardia kruunua (noin 4 miljardia euroa). Puolustusmenojen osuus BKT:stä on noin 1,5 %"

/Uhkakuvat
"Koska Ruotsi on halunnut varata itselleen mahdollisuuden pysyttäytyä puolueettomana mahdollisen sodan puhjetessa lähialueilla, se ei ole liittynyt Naton jäseneksi. Mikäli itse Ruotsiin kohdistettaisiin aseellinen hyökkäys, komentaja Göranson arvioi vuonna 2013 maan joutuvan turvatumaan ulkopuoliseen apuun viikon kuluessa. Apua saataisiin todennäköisimmin naapurimaasta Norjasta, joka on Naton jäsenmaa.[6] "

[talous ja muutos]

Ei enää paljon puutu siitä, että Suomen armeija menettää kykynsä puolustaa Suomea. - Silloin Suomi on ottanut esimerkkiä Ruotsista, joka on menettänyt maanpuolustuskyvyn jo vuosia sitten.

Suomen valtio on taloudellisesti tiukalla, koska vahvan euron politiikka on vienyt Suomelta hintakilpailukyvyn. Lisäksi Kreikan ja muitten eurokriisivaltioitten tukipaketit ovat vieneet Suomen rahoja.

Niinpä Suomen armeijaa karsittiin, koska valtiot rahoista oli pula.
Tässä on vähän tietoa kyseisen päätöksen ajankohdasta:
Wikipedia/Stefan Wallin
/Poliittinen ura
"Vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen Wallin siirtyi puolustusministeriksi ja sai hoidettavakseen toisen maailmansodan jälkeisen ajan suurimman muutoksen Suomen puolustusrakenteissa. Hallitusohjelman mukaan käynnistettiin puolustusvoimauudistus samalla, kun puolustusbudjettia supistettiin yli 200 miljoonalla eurolla."
Wallin toimi puolustusministerinä Kataisen hallituksessa 22.6.2011 – 5.7.2012.
Siis Kataisen hallitus teki puolustusbudjetin leikkauksen.

-----

Suomen armeijan nykytila:

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1441252049953

Vieraskynä
Puolustusministeri Niinistö ja komentaja Lindberg: Puolustusvoimat on ahdistettu minimitasolle
Pääkirjoitus 4.9.2015 2:00 Päivitetty: 4.9.2015 16:26
Puolustusvoimien toimintamenokehykseen kohdistuvat budjettileikkaukset heikentäisivät Suomen puolustuskykyä. Leikkausten vaikutukset tuntuisivat vielä ensi vuosikymmenelläkin.
Hallitusohjelman ulko- ja turvallisuuspoliittisen osion otsikoksi valittiin "Suomi vahvistaa asemaansa heikentyneessä turvallisuustilanteessa". Tämä ei ole sattumaa. Heti ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskevan luvun alussa todetaan, että "erityisesti Ukrainan kriisin seurauksena Euroopan ja Itämeren alueen turvallisuustilanne on heikentynyt".
Hallitusohjelmassa kuvattu kehityssuunta on pantu merkille myös muissa Itämeren alueen maissa, ja ne nostavat poikkeuksetta puolustusmenojaan. Esimerkiksi rajanaapurimme Norja, Ruotsi ja Venäjä sekä Baltian maat panostavat valmiuden ja taistelukestävyyden korottamiseen merkittävällä lisärahoituksella.
Hallitusohjelmaan kirjattiin lisämäärärahaa Puolustusvoimien materiaalihankintoihin parlamentaarisen selvitysryhmän esitysten mukaisesti. Se on välttämätöntä, jotta Puolustusvoimat voisi säilyttää materiaalisen toimintakyvyn tämän vuosikymmenen loppuun saakka.
Yleinen mielikuva onkin, että Suomessa panostetaan nyt puolustukseen. Valitettavasti samaan aikaan suunnitellaan leikkauksia, jotka kohdistuisivat Puolustusvoimien toimintaan. Vasemmalla kädellä annetaan ja oikealla otetaan.
Edellinen hallitus leikkasi Puolustusvoimien määrärahoja noin kymmenellä prosentilla samaan aikaan kun Puolustusvoimat toteutti suurimman rakennemuutoksen sitten toisen maailmansodan. Vastaavia leikkauksia ei kohdistettu muualle valtionhallintoon. Uudistuksen jälkeen Puolustusvoimat on nyt mitoitettu toimintakyvyn ja toiminnan kannalta minimitasolle.
Myös Puolustusvoimien rakenteen ja hallinnon osalta on tiivistämisessä ja keventämisessä tultu tien päähän. Seuraava askel olisi paljon pidemmälle menevä muutos, jossa jouduttaisiin vakavasti arvioimaan, kykenemmekö säilyttämään maanpuolustuksen perusvalinnat: yleisen asevelvollisuuden ja koko maan puolustamisen.
Puolustusvoimauudistuksen aikana Puolustusvoimien toiminnan tasoa jouduttiin laskemaan määrärahaleikkausten vuoksi.
Nyt toimintaa on ryhdytty palauttamaan oikealle tasolle muun muassa lisäämällä reserviläisten ja varusmiesten harjoitustoimintaa. Tämä on huomioitu myös hallitusohjelmassa toteamalla, että hallitus varmistaa kertausharjoitusten riittävän määrän. Hallitusohjelmaan on lisäksi kirjattu lupaus siitä, että vapaaehtoisten harjoitusten ja reservin omaehtoisen koulutuksen edellytykset turvataan.
Ensi viikon budjettiriihessä on pöydällä kaikkia hallinnonaloja koskevia toimintamenoleikkauksia. Mikäli Puolustusvoimien toimintamenokehyksiä leikataan, on harjoitustoimintaa pakko supistaa.
Koska Ilmavoimilla ja Merivoimilla on hoidettavanaan välttämättömiä aluevalvontatehtäviä, Maavoimien olisi kannettava päävastuu toiminnan supistamisesta. Leikkauksia ei ole enää mahdollista kohdentaa reserviläisten ja varusmiesten koulutukseen ilman merkittävää vaikutusta puolustuskykyyn. Leikkaukset vaikuttaisivat myös varaosien ja ampumatarvikkeiden määrään.
Puolustusvoimauudistuksen jälkeen käynnistetty toiminnan tason palauttaminen pysähtyisi heti alkumetreille. Käytännössä tämä tarkoittaisi pysyviä muutoksia, joiden vaikutukset tuntuisivat pitkälle seuraavalle vuosikymmenelle. Esimerkiksi valmiuden kehittämiseen ei jäisi resursseja.
Kun edellisellä vaalikaudella päätettiin leikata puolustuksesta, Suomen turvallisuusympäristö oli erilainen. Vallitsevassa tilanteessa sotilaiden on kannettava vastuunsa ja huolehdittava valtakunnan turvallisuudesta. Tämä päätös ei voi olla vain sotilaiden vastuulla. Kyse on periaatteellisesta asiasta: maanpuolustuksemme toimintakyvystä.
Tiedostamme hyvin Suomen julkisen talouden nykyisen tilanteen. Puolustusvoimiin kohdistuvia uusia leikkauksia ei kyseenalaisteta kevein perustein. Kyse on suomalaisen yhteiskunnan ja kansalaisten turvallisuuden kivijalasta.
Jussi Niinistö ja Jarmo Lindberg
Niinistö on puolustusministeri (ps) ja Lindberg Puolustusvoimain komentaja.

Kun edellisellä vaalikaudella päätettiin leikata puolustuksesta, Suomen turvallisuusympäristö oli erilainen.

Miten niin erilainen?:
Wikipedia/Russo-Georgian War
Tämä sota kesti 7–12 elokuuta 2008.

Toisaalta on väkilukueroja maissa, joihin Venäjä on kohdistanut sotilaallisia toimenpiteitä:
- Georgiassa on 3.7 miljoonaa asukasta. (Wikipedia/Georgia (country))
- Ukrainassa on 44 miljoonaa asukasta. (Wikipedia/Ukraine)