Onko Suomen turvallisuuspoliittinen tilanne huolestuttava?

[Griffinvaari]

Kuulkaapas tätä!

YLE Uutiset 2014-03-21, klo 9: http://areena.yle.fi/tv/2215056

Tuomioja on alkanut taas vihdoinkin ja jälleen muistaa missä Suomi sijaitsee!
Ja Katainen! Kuulkaapa häntä!

Uutiset:
Katainen, kohdasta 2.21
Tuomioja kohdasta 3.21.

"Tämä on viisauttaaaaa! Ottakaamme vaarin!" 

Hienoa! Usko Suomen Hallitukseen palailee jo pätkittäin! 

Pieni varoituksen ilmaus homoille saatan olla hyvinkin vaarallinen vaari, muuten kykyjen puitteissa aina palveluksessa.

[Marija]

A-Pu-Va!

Kääntäkää tämä itse googlessa, jos tarvis. Asiassa karmeinta on, että kirjoitus väittää nimenomaan perussuomalaisten olevan tämän toiveen takana. Nimeltä mainitaan mm. Juho Eerola ja Hemmo Koskiniemi.

http://www.pravda-tv.ru/2014/03/18/43012

Финляндия хочет в состав России   (= Suomi haluaa osaksi Venäjää.)

На фоне разворачивающегося в Европе финансового кризиса северная соседка России пытается найти свой путь спасения от экономического коллапса. И найденный вариант спасения может удивить многих. Так, в последнее время в Финляндии становится все более популярной идея тесной интеграции с Российской Федерацией — вплоть до присоединения к ней.

«Могла бы Финляндия стать российским Гонконгом?» Так называется статья в авторитетном журнале Suomen Kuvalehti, написанная влиятельным финским общественным деятелем, бизнесменом и юристом Ханну Крогерусом.

Сам он отвечает на этот вопрос положительно: «Это то, чего требует нынешняя экономическая ситуация по всему миру — от Азии до Америки. Финляндии следует воспользоваться шансом и получить такой же международный статус по отношению к России, какой имеет Гонконг по отношению к материковому Китаю».

По его мнению, в нынешних сложных экономических условиях национальная трагедия заключается в том, что современные молодые, талантливые, но неопытные политические деятели, представляющие интересы узкой прослойки элиты, практически хотят изолировать Финляндию от России.

Интересно, что в своем мнении относительно совместного финско-русского будущего Ханну Крогерус не одинок. Недавно депутат местного парламента от партии «Истинные финны» Юхо Эерола предложил заключить между Финляндией и Россией стратегический военный союз. По его мнению, это единственный надежный способ гарантировать безопасность и благосостояние финнов. Его коллега по партии Хеммо Коскиниеми пошел еще дальше и потребовал, чтобы Финляндия обратно вошла в состав российского государства. «Россия для нас самый надежный партнер, которому мы доверяем», — заявил депутат.

До революции 1917 года Финляндия, как известно, была частью Российской империи, хотя и с весьма большой долей независимости. И у нее не просто была автономия — на ее территории действовали шведские законы, имела хождение собственная валюта, работала своя таможня. Так что опыт есть.

[Muuttohaukka]

Kääntäkää tämä itse googlessa, jos tarvis. Asiassa karmeinta on, että kirjoitus väittää nimenomaan perussuomalaisten olevan tämän toiveen takana. Nimeltä mainitaan mm. Juho Eerola ja Hemmo Koskiniemi.

Etkö voisi kääntää meille? Google- ja Bing-käännökset ovat niin karmeita. Juuri nuo Eerola, Koskiniemi ja PS:et kiinnostaisi.

[Marija]

En osaa venäjää kuin parit tervehdykset. Google-kääntäjällä minäkin tuon selvitin.

Kun lukee tekstin, ymmärtää kyllä mitä mm. Eerola on tarkoittanut. Koskiniemi itse on mennyt hiukan pidemmälle lähentymistoiveissaan, mutta venäläinen lehdistö tietenkin vihjaa meidän kaipaavaan suoranaisesti takaisin Äiti Venäjän helmaan.

   

[Adolf Stege]

Hyviä heittoja eerolalta. Kumma, kun ei yhtään naurata.

[ruikonperä]

Hesarissa asiallinen kirjoitus NATO:sta muutaman vuoden takaa.

Naton plussat ja miinukset
HS:n Nato-opas vertaa, miten Nato-jäsenyys ja liittoutumattomuus vaikuttavat Suomen asemaan eri tilanteissa.

18.11.2007

Helsingin Sanomat
KLAUS WELP

Venäjä - tai mikä muu maa tahansa - uhkaa Suomea sotilaallisesti,

ja Suomi pyytää tukea.

Kuka meitä auttaa,

vai auttaako kukaan? Suomi Natossa: Jos Suomeen hyökätään, Suomi esittää avunpyynnön Naton neuvostolle. Kunkin maan Nato-lähettiläistä koostuva neuvosto on koolla muutamassa tunnissa. Neuvoston on päätettävä avun antamisesta yksimielisesti.

Jos ja kun päätös avunannosta on tehty, kukin Nato-maa päättää vielä erikseen, millaista apua se antaa.

Natossa ei enää ole yksityiskohtaisia suunnitelmia jäsenmaiden puolustuksesta, kuten oli kylmän sodan aikaan, jolloin Nato-yksiköt olivat jatkuvassa valmiudessa torjumaan Neuvostoliiton uhkaa. Suomi johtaisi todennäköisesti itse puolustusta, ja Naton apua koordinoitaisiin jostakin Euroopan johtokeskuksista.

Joukkoja lähetetään Suomeen ulkomailta, sillä Suomessa ei ole rauhanaikana Naton tukikohtia eikä joukkoja.

Nato saattaisi lähettää ensimmäiseksi nopean toiminnan joukko-osaston, joka on valmiudessa jossain päin Keski-Eurooppaa. Suomi on jo nyt muuttanut lentokenttiä ja satamia niin, että Naton joukkoja ja kalustoa on helppo ottaa vastaan. Ei Natossa: Kenenkään ei ole pakko auttaa Suomea sotilaallisesti, mutta apua voi kuitenkin tulla sekä Euroopasta että Yhdysvalloista. EU:lle laaditut solidaarisuus- ja turvallisuusartiklat velvoittavat EU:n jäsenmaat toimimaan edes jotenkin. Koska Suomi on Naton rauhankumppani, Nato kuulee Suomen huolen, mutta sillä ei ole velvollisuutta auttaa. Naton päätökseen vaikuttaa se, heijastuisiko Suomen kriisi johonkin Nato-maahan, esimerkiksi Viroon tai Norjaan.

Nato-maa Viroon kohdistuu sotilaallinen uhka, ja Viro pyytää muilta tukea. Miten Suomi toimii? Suomi Natossa: Suomi joutuu muiden Nato-maiden tavoin päättämään, millaisia toimia se pitää tarpeellisina. Viroon ei ole rakennettu valmiuksia ottaa nopeasti vastaan suuria määriä Nato-joukkoja.

Suomessa valmiudessa olevien joukkojen määrästä päätetään jo liityttäessä Natoon. Valmiudessa olisi noin 1500-2000 sotilasta.

Viron avuksi lähetettävien sotilaiden määrän Suomi päättää itse. Ei Natossa: Suomi ei voi jättäytyä kiistan ulkopuolelle. EU:lla on oma turvallisuuslausekkeensa, ja parhaillaan selvitetään, mihin se EU-maat velvoittaa. Puolustusvelvoite ei kuitenkaan ole yhtä vahva kuin Natossa.

Suomi auttaa Viroa diplomatian keinoin EU:n lisäksi YK:ssa. Suomi on jo aiemmin antanut Virolle aseita ja kouluttanut virolaisia sotilaita.

Yhdysvallat saattaa pyytää Suomen ilmatilaa käyttöön, ja Suomi voi suostua, jos sovitaan, että Yhdysvallat takaa Suomen turvallisuuden, mikäli asiasta syntyy ongelmia Suomelle.

Suomi haluaa päättää itsenäisesti suhteistaan Venäjään, samoin kuin siitä, miten Suomi toimii YK:ssa. Onnistuuko tämä? Suomi Natossa: Natoon liittyminen ei rajoita Suomea, mutta Nato-jäsenyys viilentää Venäjän suhtautumista Suomeen - ainakin joksikin aikaa.

Naton jäsenenä Suomi pääsee mukaan Venäjän ja Naton yhteiseen neuvostoon.

Nato-jäsenyys ei rajoita Suomen toimintaa YK:ssa

tai EU:ssa, sillä, toisin kuin EU:lla, Natolla ei ole yhteistä ulkopolitiikkaa eivätkä Naton jäsenmaat pidä yhteisiä puheenvuoroja kansainvälisissä järjestöissä. Jäsenyys voisi vaikuttaa siihen, miten Suomeen suhtaudutaan maissa, joissa Nato on konfliktin osapuolena, esimerkiksi Balkanilla. Ei Natossa: Suomi joutuu Venäjän-suhteissaan ottamaan huomioon EU:n yhteisen ulkopolitiikan. Samoin on YK:ssa.

Miten Suomi torjuu terrori-iskuja? Suomi Natossa: Terrori on kunkin maan poliisin asia, mutta Natolta saatava tiedustelutieto voi auttaa terrori-iskujen ennaltaehkäisyssä. Esimerkiksi Madridin junaiskussa 2004 Nato ei osallistunut tilanteen selvittämiseen lainkaan. Terrori-iskut Yhdysvaltoihin 11. syyskuuta 2001 olivat poikkeus. Nato sovelsi toistaiseksi ainoan kerran yhteistä puolustuspykäläänsä ja lupasi auttaa Yhdysvaltoja, sillä iskut tulkittiin hyökkäykseksi Yhdysvaltain aluetta vastaan.

Natolta saatava tiedustelutieto voi auttaa terrori-iskujen ennaltaehkäisyssä. Nato voi auttaa vahinkojen korjaamisessa, tai se voi osallistua etukäteen turvallisuustoimiin, kuten vaikka jalkapallon MM-kisoissa ja olympialaisissa.

Nato-jäsenyys ei asiantuntijoiden mukaan lisää terrori-iskujen uhkaa. Jäsenyys ei ole tehnyt Norjasta tai Islannista terrori-iskujen kohdetta. Euroopassa uhkaa on joissakin tapauksissa lisännyt osallistuminen Yhdysvaltain johtamaan liittoumaan Irakissa. Se ei ole Naton operaatio. Ei Natossa: Terrorin torjunnasta vastaa poliisi. Yhteistoiminta terrorismin torjumiseksi on keskeinen tavoite EU:ssa. Europol kokoaa tietoa terrorista ja sen uhkasta EU:n alueella.

Suomi käyttää puolustusmenoihin 1,3 prosenttia bruttokansantuotteestaan. Kasvavatko puolustusmenot? Suomi Natossa: Suomeen kohdistuu painetta kasvattaa sotilasmenoja.

Naton tavoite on, että jäsenmaat käyttävät puolustukseen kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan. Valtaosa Naton jäsenistä on kuitenkin kaukana tavoitteesta, eikä tilanne ole muuttumassa, sillä Nato ei voi pakottaa jäsenmaitaan nostamaan puolustusmenojaan. Vain seitsemän kaikkiaan 26 Nato-maasta yltää kahden prosentin tavoitteeseen.

Suomen painetta helpottaa se, että Suomi saa kokoon Naton vaatimat joukot ja kalustot nykyisillä puolustusmenoilla. Suomi voi kasvattaa puolustusmenojaan myös kirjaamalla rajavalvonnan niihin. Ei Natossa: Puolustusmenot saattavat kasvaa, sillä nykyisen puolustuskyvyn ylläpitäminen on vaikeaa nykyisellä puolustusbudjetilla. Suomi tarvitsee teknisempiä - ja kalliimpia - aseita.

Myös palkkakulut kasvavat, kun tarvitaan entistä koulutetumpia sotilaita. Sotilaallisesti liittoutumattomana Suomi päättää itse, mihin ja paljonko se käyttää rahaa.

Voiko Suomi ylläpitää asevelvollisuusarmeijaa? Suomi Natossa: Asevelvollisuusarmeijan lisäksi Nato-Suomessa on ammattisotilaiden joukko-osastoja. Ne ovat osa Naton suorituskykypaketteja, jotka ovat liikuteltavissa eri puolille maailmaa.

Asevelvollisuus muuttuu valikoivammaksi, ja reservi supistuu 350000 sotilaasta 150000-200000:een. Suomi keskittää jo nyt alueellisen puolustuskykynsä Karjalan, Kainuun ja Porin prikaatiin. Nämä prikaatit voivat olla muita herkempiä lähtemään Nato-tehtäviin. Resursseja ohjataan enemmän kansainväliseen toimintaan. Ei Natossa: Asevelvollisuus

on jo selvästi muuttunut valikoivammaksi, ja reserviä supistetaan. Varusmies- ja siviilipalveluksen rinnalle tulee mahdollisuus palvella esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä. Jo nyt alueellista puolustuskykyä ja resursseja keskitetään entistä harvempiin yksiköihin.

Suomi kehittää edelleen erityisesti ilma- ja merivoimia, sillä juuri kukaan ei pidä

enää maahyökkäystä todennäköisenä.

Nato pyytää jäseniltä ja rauhankumppaneilta lisää joukkoja sotilaalliseen kriisinhallintaan ja valmiusjoukkoihin. Antaako Suomi joukkoja? Suomi Natossa: Ei ole pakko lähettää, vaikka paineita onkin. Tänä syksynä monet Nato-maat ovat kieltäytyneet siirtämästä joukkojaan Afganistanin väkivaltaisiin eteläosiin.

Natosta on viestitty, ettei Suomen tarvitse kasvattaa joukkojen määrää kriisinhallintaoperaatioissa, sillä Suomen nykyinen panos on hyvä suhteessa Suomen resursseihin.

Suomelta voidaan odottaa operaatioihin nykyistä selkeämmin taistelujoukkoja, mutta jotkin Naton jäsenmaat ovat torjuneet vastaavia pyyntöjä vedoten kansalliseen lainsäädäntöönsä. Kun mukaan on lähdetty, operaatioista on vaikea vetäytyä kesken. Ei Natossa: Suomen ei ole pakko osallistua kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin, mutta EU:n ja YK:n jäsenenä niistä on vaikea kieltäytyä kokonaan. Suomella on noin 1000 sotilasta maailmalla, suurin osa Nato-johtoisissa operaatioissa. Osallistumispaine voi olla erityisen suuri Naton ulkopuolisille maille silloin, kun haetaan kriisin kannalta mahdollisimman puolueettomia joukkoja.

Miten käy, kun Suomi haluaa kansainvälistä yhteistyötä asehankinnoissa, suunnittelu- ja tiedustelutietoa ja kahdenvälistä puolustusyhteistyötä Natoon kuulumattoman Ruotsin kanssa? Suomi Natossa: Materiaalihankinnat helpottuvat, kun Suomi voi osallistua suuriin tilauksiin muiden Nato-maiden kanssa. Suomen teollisuus voi päästä kehittämään myös Nato-maiden miljardien eurojen suuruista aseteollisuutta. Yhteistyö Ruotsin kanssa sujuu entiseen tapaan. Naton jäsenyys ei ole haitannut Ruotsin ja Nato-maa Norjan nopeasti tiivistynyttä sotilaallista yhteistyötä. Ei Natossa: EU kehittää joka tapauksessa yhteistyötä aseteollisuudessa ja -hankinnoissa. Suomi ei pääse kunnolla osalliseksi Naton tiedustelutietoon, vaikka osallistuu kriisinhallintaan ja harjoituksiin. Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö tiivistyy joka tapauksessa. Jo nyt on yhteisiä kriisinhallintaharjoituksia, yhteistä kalustoa ja tilannetietojen vaihtoa.

Tuodaanko Suomeen ydinaseita?

Natolla on valmius käyttää ydinaseita. Ydinaseita luonnehditaan Naton turvatakuiden viimeiseksi takalukoksi. Nato on ilmoittanut, ettei se aio tuoda ydinaseita uusien jäsenmaiden alueelle.

Jo nyt on mahdollista, että Suomen aluevesillä vierailevissa aluksissa on ydinaseita.

Onko Suomen Nato-jäsenyys ristiriidassa lainsäädännön tai sopimusvelvoitteiden kanssa?

Naton jäsenenä puolustusvoimalakia on muutettava niin, että tehtäväksi määritellään Suomen lisäksi myös muiden Nato-maiden puolustaminen. Kriisinhallintatehtävät voisivat pysyä edelleen vapaaehtoisina, mutta sotaan osallistuminen ulkomailla ei.

Ahvenanmaan asemasta täytyy sopia erikseen. Kansainvälisen sopimuksen mukaan maakuntaa ei saa aseistaa, ja vain Suomi voi puolustaa sitä.

Nato-jäsenyyttä on lisäksi epäilty Suomen ja Venäjän valtiosopimuksen ja ylipäätään Suomen lakien vastaiseksi. Naton perussopimusten ja Suomen lainsäädännön välillä ei kuitenkaan ole ristiriitaa. Epäilyjä on perusteltu sillä, että Venäjä voisi vedota valtiosopimukseen estääkseen Suomen Nato-jäsenyyden. Vastustajien huolena on myös se, että Nato syyllistyy laittomuuksiin päätöstensä salaisessa valmistelussa.

Pääseekö Suomi Naton jäseneksi, jos se haluaa?

Suomi täyttää Naton jäsenyyden sotilaalliset ja poliittiset ehdot vaivatta. Siihen, että Nato hylkäisi Suomen hakemuksen, vaadittaisiin hyvin kireä tilanne, esimerkiksi Suomen itsensä aiheuttama kriisi Venäjän kanssa.

Nato edellyttää, että jäsenyydelle on Suomessa kansalaisten tuki. Se toteutuu, jos hakemus vahvistetaan lain säätämässä järjestyksessä eli vapailla vaaleilla valitussa eduskunnassa. Suomessa ei ole pakko järjestää kansanäänestystä. Kansan mielipiteellä on silti väliä, koska Nato ei halua mukaan maata, jossa kansa hangoittelee liittoa vastaan.

http://www.hs.fi/artikkeli/Naton+plussat+ja+miinukset/1135232498670

[Parsifal]

Hesarissa asiallinen kirjoitus NATO:sta muutaman vuoden takaa.

Artikkelin lopussa linkki toiseen kirjoitukseen: Suomi ei saisi sodassa muiden apua ilman Natoa.

http://www.hs.fi/artikkeli/Upi+Suomi+ei+saisi+sodassa+muiden+apua+ilman+Natoa/1135232510972

[Marija]

No nyt Rakas NATO pääsee itse asiaansa:
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288675404590.html

12 Naton hävittäjää valvomaan Baltiaa

(http://is12.snstatic.fi/img/658/1288675413430.jpg)
    Yhdysvaltain F-15-taistelukone otti osaa harjoituksiin Liettuassa huhtikuun alussa.

Julkaistu: 9.4.2014 13:54, päivitetty: 9.4.2014 15:43

Sotilasliitto Nato lähettää 12 hävittäjäkonetta valvomaan Baltian ilmatilaa toukokuusta alkaen.
Koneet tulevat Britanniasta, Puolasta ja Tanskasta, Liettuan puolustusministeri Juozas Olekas kertoo.

Olekasin mukaan puolalaiset ja brittiläiset koneet sijoitetaan Liettuaan ja tanskalaishävittäjät Viroon. Kustakin maasta tulee neljä konetta.

Viroon tulevat tanskalaiskoneet sijoitetaan Tallinnan länsipuolella sijaitsevaan Ämarin lentotukikohtaan.

Baltian ilmavalvonnasta vastaa yleensä neljä Nato-hävittäjää, mutta parhaillaan valvontavuorossa oleva Yhdysvallat on jo aiemmin nostanut määrän kymmeneen.

Tanska kertoi F-16-hävittäjien lähettämisestä Baltiaan jo viime kuun lopulla. Puola lähettää Liettuaan MiG-29-koneita.

Viro on ehdottanut, että Naton pitäisi tuoda Baltiaan myös sotilaita ja ohjuspuolustusta.


Ei vaikutusta Suomen tilanteeseen

Naton operaatiolla ei ole kuitenkaan minkäänlaista vaikutusta Suomen valmiustilaan.

Majuri Tomi Böhm kertoo Pääesikunnan operatiiviselta osastolta, että tilannetta tarkkaillaan kuitenkin koko ajan.

- Toimimme normaalitasolla, eli meillä on jatkuva päivystys käynnissä. Naton toiminnalla ei ole välitöntä vaikutusta meidän valmiustilaan, Böhm kertoo Ilta-Sanomille.

Niko Ranta - IS - STT - BNS