2014-03-28 VU Kolmannes suomalaisista korottaisi puolustusmäärärahoja

[Ink Visitor]

Kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajista keskimääräistä useampi kannattaa määrärahojen nostamista, selviää Verkkouutisten teettämästä tutkimuksesta.

Suomalaisista kolmannes olisi valmis korottamaan puolustusmäärärahoja nykytasosta ja joka toinen pitäisi ne ennallaan.

Puolustusmäärärahojen korotusta kannattaa 32 prosenttia suomalaisista, kun rahojen vähentämistä vain yhdeksän prosenttia. Valtaosa eli 53 prosenttia kansalaisista pitäisi puolustusmäärärahat nykytasolla.

Kuusi prosenttia ei osannut sanoa kantaansa asiaan.

Innokkaimmin puolustusmäärärahoja korottaisivat perussuomalaisten kannattajat, joista 47 prosenttia haluaisi nostaa määrärahoja. Seuraavaksi eniten puolustusmäärärahojen korotus saa tukea kokoomuksen kannattajilta, joista 42 prosenttia olisi valmis nostamaan määrärahoja.

Tiedot selviävät Verkkouutisten ja Nykypäivän TNS Gallupilla teettämästä tutkimuksesta.

Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluina 11.–22.3.2014 välisenä aikana ja siihen vastasi noin tuhat (1002) suomalaista. Vastaajat edustavat maan 15–79-vuotta täyttänyttä väestöä pois lukien Ahvenanmaa.

Tutkimuksen virhemarginaali on suurimmillaan kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Eniten leikkaisivat vasemmiston kannattajat

Haastatelluille todettiin, että "Maamme puolustusmenojen osuus bruttokansantuotteesta on vajaat 1,5 prosenttia" ja kysyttiin: "Pitäisikö puolustusmäärärahoja lisätä, pitää ne ennallaan vai vähentää nykytasosta?"

Puolustusmäärärahojen nykytasolla pitäminen saa eniten kannatusta SDP:n kannattajilta, joista 61 prosenttia pitäisi rahoituksen nykytasolla.

Keskustan kannattajista 38 prosenttia haluaisi nostaa määrärahoja ja 53 prosenttia pitäisi ne nykytasolla.

Puolustusmäärärahojen vähentäminen saa kyselyn mukaan eniten kannatusta vasemmistoliiton kannattajissa, joista 26 prosenttia olisi valmis vähentämään määrärahoja. Seuraavaksi eniten valmiutta puolustusrahojen vähentämiseen on vihreiden kannattajissa. Heistä 24 prosenttia vähentäisi määrärahoja.

Ryhmässä "muut puolueet", joihin kuuluu esimerkiksi RKP:n ja kristillisdemokraattien kannattajia, puolustusmäärärahoja lisäisi 34 prosenttia vastaajista.

Hallituksen tämän viikkoisessa kehysriihessä ei päätetty leikata puolustusmäärärahoista. Puolustusvoimien rahoitus on kuitenkin iso kysymysmerkki vuodesta 2015 eteenpäin.

Puolustushallinto on arvioinut, että lisärahaa tarvitaan indeksikorotusten lisäksi 150 miljoonaa euroa vuoteen 2020 mennessä, mikäli nykyinen puolustusratkaisu halutaan säilyttää.

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/puolustusrahat-18169

[RP]

Olisivat voineet julkaista ne kaikki numerot. Koko kansasta siis 32 prosenttia on sitä mieltä että liian vähän, 53%, että sopivasti ja vähennyslaskuna 15% liian paljon tai EOS.

[Taikakaulin]

PS-Nuoret: Puolustusmäärärahoja korotettava 50 prosentilla

Ukrainan tilanne todistaa, että aseellista voimankäyttöä tapahtuu nykypäivän Euroopassa suhteellisen lähellä Suomea. Näin ollen Suomen täytyy varautua aseellisen konfliktin mahdollisuuteen. Perussuomalaisten Nuorten mielestä Suomen täytyy vastata itsenäisesti oman alueensa puolustamisesta.

osastoja sekä varuskuntia on lakkautettu. Tämän kehityksen takia Suomen puolustuksen uskottavuus on vakavasti kyseenalaistettu, jyrähtää Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja Simon Elo.

Perussuomalaiset Nuoret vaatii puolustuskyvyn turvaamista korottamalla porrastetusti puolustusmäärärahoja 50 prosentilla vuoteen 2020 mennessä, mikä tarkoittaa merkittävää puolentoista miljardin euron korotusta.

Uskottavuus koetuksella

Rahoituksen täytyy olla vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä ei ole korkea suhde verrattuna muihin Suomenlahden valtioihin. Puolustusvoimien komentaja Ari Puheloinen onkin ilmaissut huolensa puolustuskyvyn uskottavuuden säilyttämisestä ja vaatinut puolustusmäärärahojen lisäämistä. Perussuomalaiset Nuoret katsoo, että turvallisuus on hyvinvointivaltion peruskivi.

- Jos valtio ei pysty takamaan turvallisuutta, se ei pysty toteuttamaan myöskään muita tehtäviään, toteaa Perussuomalaisten Nuorten ulko- ja turvallisuuspoliittisen työryhmän puheenjohtaja Roger Kulmala.

Puolustusvoimien on käytettävä saatavat lisärahat koulutukseen, kertausharjoitusten merkittävään lisäämiseen, paikallisjoukkojen kehitykseen ja kallistuviin materiaalihankintoihin. Perussuomalaisten Nuorten aiemmin esittämä kansalaispalvelumalli on myös otettava käyttöön vuoteen 2020 mennessä. Määrärahojen korotuksen lisäksi on huolehdittava siitä, että vähintään Hornetteja vastaava suorituskyky ilmapuolustuksessa säilytetään.

http://uutiset.perussuomalaiset.fi/ps-nuoret-puolustusmaararahoja-on-korotettava-50-prosentilla/

[Leso]

Olisivat voineet julkaista ne kaikki numerot. Koko kansasta siis 32 prosenttia on sitä mieltä että liian vähän, 53%, että sopivasti ja vähennyslaskuna 15% liian paljon tai EOS.

Eikö tuosta muka satasta saa?

Puolustusmäärärahojen korotusta kannattaa 32 prosenttia suomalaisista, kun rahojen vähentämistä vain yhdeksän prosenttia. Valtaosa eli 53 prosenttia kansalaisista pitäisi puolustusmäärärahat nykytasolla.

Kuusi prosenttia ei osannut sanoa kantaansa asiaan.

[Jaakko Sivonen]

Valtaosa eli 53 prosenttia kansalaisista pitäisi puolustusmäärärahat nykytasolla.

Gallupien tekeminen näistä asioista on sikäli typerää, että useimmilla ihmisillä ei ole aavistustakaan siitä, kuinka suuri puolustusbudjetti on tai miten paljon välttämättömät asehankinnat maksavat. Ihmisiltä pitäisi kysyä kysymys: "pitääkö Suomen säilyttää uskottava puolustuskyky?" Jos sellainen halutaan säilyttää, puolustusmäärärahoja täytyy kasvattaa. Se ei onnistu pelkällä nykytasolla, kun Hornetitkin vanhenevat.

[Taikakaulin]

Parlamentaarinen selvitysryhmä haluaa nostaa puolustusmäärärahoja

Eduskunnan parlamentaarinen selvitysryhmä haluaa palauttaa puolustusvoimien asemäärärahat säästöjä edeltävälle tasolle. Rahoitusta pitäisi nostaa asteittain niin, ettävuonna 2016 annettaisiin 50 miljoonan lisäys. Vuonna 2020 lisäraha nousisi 150 miljoonaan euroon. Tällaista korotusta vaadittiin jo valtioneuvoston puolustusselonteossa vuonna 2012.

Tällä hetkellä asevarusteluun annetaan 500 miljoonaa euroa vuodessa, mikä ei riitä edes nykyiseen varustetarpeeseen. Tilanne pahenee vuosikymmenen vaihteeseen mennessä, jolloin useat keskeiset asejärjestelmät vanhentuvat yhtä aikaa jo pelkästään maavoimissa.

[...]

Punavihreät vastaan

Punavihreät puolueet asettuivat tapansa mukaan vastustamaan eduskuntapuolueiden muuten hyvin yhdenmukaista kantaa. Vasemmistoliitto jätti raporttiin eriävän mielipiteen ja vihreät jättivät täydentävän lausuman.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie väitti, että vaalikauden alussa sovitut määrärahojen alennukset oli sovittu pysyvästi alemmaksi tasoksi, jota ei sovi nostaa. Työryhmän ei pitäisi myöskään sitoa tulevia päätöksiä, jotka pitäisi tehdä hallitusneuvottelujen yhteydessä.

- En voi myöskään mitenkään yhtyä näkemykseen, etteivätkö puolustusvoimat voisi suoriutua tehtävistään nykyisellä rahoituksella muutaman vuoden päästäkin, Lapintie sanoi luovutustilaisuudessa.

Vihreät puolittaisi
armeijan miesvahvuuden

Vihreät kätkevät toiveensa isänmaalliseen kaapuun samaan tapaan kuin Fennovoiman ydinsodassa. Anni Sinnemäki (vihr.) sanoi vihreiden jakavan työryhmän näkemykset muuten, mutta he tahtoisivat turvata asemäärärahojen hyvän tason puolittamalla sodan ajan joukkojen määrän 230 000:sta 60 000 mieheen.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja, eduskunnan puolustusvaliokuntaa johtava Jussi Niinistö ei hyväksy vihreiden linjaa.

- Asemäärärahojen turvaaminen on vihreille pelkkä keppihevonen. He ajavat vanhaa linjaansa armeijan miesvoiman pienentämiseksi. Heillähän on oma mallinsa, jota muut puolueet vastustavat. Perussuomalaiset vastustavat vihreiden linjaa jyrkästi, Niinistö toteaa.

- Me vastustamme jo edellistä supistusta, joka pienentää miesvoiman 350 000:sta 230 000:een ensi vuodesta alkaen. Se on ehdoton minimi, jos koko maata halutaan puolustaa – ja se on myös puolustusvoimien kanta, Niinistö muistutti.

[...]

http://uutiset.perussuomalaiset.fi/parlamentaarinen-selvitysryhma-haluaa-nostaa-puolustusmaararahoja/

[Taikakaulin]

Jussi Niinistö: Yhteisymmärrys puolustusrahoista

Puolustuksen pitkän aikavälin haasteita pohti­nut parlamentaarinen selvitysryhmä, jossa sain yhdes­sä Tom Packalénin kanssa olla mukana, on päättänyt työnsä.

Ryhmän kanta on, että puolustusmateriaalin hankin­taan on suunnattava lisärahoitusta vuodesta 2016 alka­en. Lisäys olisi aluksi 50 miljoonaa euroa, ja määräraha kasvaisi asteittain 150 miljoonaan vuoteen 2020 men­nessä. Lisäksi summiin tehtäisiin indeksikorotukset. Näkemys vastaa puolustushallinnon käsitystä puolus­tusvoimien rahoitustarpeesta.

Myöhemmin on erikseen linjattava ilma- ja meri­voimien 2020-luvun suurista materiaalihankinnoista, kuten Hornetien korvaamisesta. Asiat on otettava val­misteluun ensi vaalikaudella, mutta päätöksiä tehdään vasta sitä seuraavalla.

Ymmärrystä määrärahojen korottamiselle löytyi yli hallitus-oppositiorajojen.

Ukrainan kriisi avitti vanhat puolueet huomaamaan, että omasta puolustuksestamme on huolehdittava, vaik­ka Suomeen ei tällä hetkellä kohdistukaan sotilaallista uhkaa. Vain äärimmäinen vasemmisto vastusti lisäraho­ja. On hyvä, että näin suuressa kansallisessa kysymyk­sessä saavutetaan laaja parlamentaarinen konsensus.

Perussuomalaiset olisi maanpuolustukseen myötämielisesti suhtautuvana puolueena ollut valmis suurempaankin korotukseen ja nopeammalla aikatau­lulla. Selvitysryhmän lopputulema on kuitenkin koh­tuullinen kompromissi, jonka kanssa voi elää. Koko pro­sessia voi pitää voittona puolueemme murtumattomalle peruslinjalle.

Lisärahoitus puolustusvoimille tulee todelliseen tarpeeseen, sillä tällä vaalikaudella tehdyt leikkaukset ovat olleet vastuuttoman suuria. Selvitysryhmän esi­tys toisi puolet leikkauksista takaisin. Rahalla hankitaan etenkin maavoimille materiaalia vanhenevan tilalle.

Mikäli määrärahoja ei nosteta, ei puolustusvoimat pysty huolehtimaan tehtävistään. Resurssien riittämät­tömyys alkaa näkyä viimeistään vuosikymmenen lopul­la. Sen jälkeen olisi pakko pohtia puolustuksemme pe­ruspilareista – yleisestä asevelvollisuudesta, koko maan puolustamisesta ja sotilaallisesta liittoutumattomuudes­ta – tinkimistä.

Vasemmistoliiton eriävän mielipiteen lisäksi Vihreät jätti raporttiin lausuman, jonka mukaan sodan ajan joukkoja tulisi pienentää. Niiden vahvuutta vähen­netään ensi vuonna puolustusvoimauudistuksen myötä 350 000:sta 230 000 sotilaaseen. Pudotus on siis jo nyt roima, ja tätä pienemmällä joukolla Suomen kokoisen maan puolustaminen olisi kauniisti sanottuna hankalaa.

Selvitys sai punavihreiltä poliitikoilta kritiikkiä siitä, että se sitoo seuraavan eduskunnan ja hallituksen käsiä. Tämä ei pidä paikkansa. Nyt on saatu aikaan laaja yh­teisymmärrys puolustusvoimien tulevasta rahoitustar­peesta, mutta varsinaiset päätökset asiassa tehdään vas­ta hallitusneuvotteluissa. Tulevissa eduskuntavaaleissa äänestetään siis myös puolustuksemme tulevaisuudesta.

JUSSI NIINISTÖ
Kirjoittaja on kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja

http://uutiset.perussuomalaiset.fi/yhteisymmarrys-puolustusrahoista/