2014-03-27 SK: Finnair: Usko itsenäisen toiminnan mahdollisuuksiin on mennyttä

[Tosiasiallinen Nuiva]

Torstaina tuli kuluneeksi tasan 90 vuotta ja kahdeksan päivää siitä, kun Finnair, silloiselta nimeltään Aero, lensi ensimmäisen kaupallisen lentonsa, kuorman postia Katajanokan vesilentosatamasta Tallinnaan.

Merkkipäivää juhlistettiin merkittävillä päätöksillä.

Yhtiön hallitus ilmoitti iltapäivällä kokoontuneelle yhtiökokoukselle, että usko Finnairin itsenäisen toiminnan mahdollisuuksiin on mennyttä. Ainoaksi vaihtoehdoksi nähdään nyt kumppanin etsintä ja kumppanuuden vahvistaminen myös omistuksellisin sitein.

Sitä ennen yhtiön toiminta on saatava kannattavaksi. Tähän tavoitteeseen pyrkii toinen torstain dramaattinen päätös.



Finnair aloittaa yt-neuvottelut, jotka saattavat johtaa jopa 680 työntekijän vähentämiseen. 140 työpaikkaa voidaan joutua leikkaamaan hallinto- ja tukipalveluissa ja kokonaista 540 matkustamopalveluissa.

Avainasemassa on matkustamopalvelut. Yhtiö on jo viime syksynä ilmoittanut pyrkivänsä niiden palkkakuluissa 18 miljoonan euron säästöihin. Neuvottelujen takaraja on 28. huhtikuuta, mutta juuri mihinkään ei olla päästy. Yt-prosessin käynnistäminen jo kuukautta aiemmin oli työntekijöille yllätys, joka tulkittiin – eikä varmasti aiheetta – kiristämiseksi.

Finnairin johto ilmoittaa haluavansa yhä neuvotteluratkaisua mutta on jo alkanut varautua siihen, ettei sellaista synny. Varasuunnitelma eli toimitusjohtaja Pekka Vauramon sanoin Plan B perustuu matkustamotyön laajamittaiseen ulkoistamiseen alihankkijoille. Sellaiseksi suunnitellaan myös uutta, Finnairille matkustamopalveluita tuottavaa tytäryhtiötä.

Ensi vaiheessa ulkoistettaisiin kuluvan vuoden aikana korkeintaan kolmen kaukoliikennereitin matkustamotyö, myöhemmin tällaisia reittejä voisi tulla kymmenen lisää. Näin työnsä menettäisi useampi kuin joka kolmas Finnairin Suomesta palkkaamista lentoemännistä ja stuerteista.

Finnairin johto sanoo hakevansa matkustamoihin markkinapalkkoja. Ne sanelee valtakunnallinen työehtosopimus. Johdon mukaan nyt neuvotellaankin sen päälle tulevista kustannuksista, jotka liittyvät esimerkiksi yöpymisiin ja muihin vastaaviin kustannuksiin. 18 miljoonan säästöjen repiminen niistä on kova tavoite.

Euromääräisesti lähes yhtä suurta säästöpottia eli 17 miljoonaa euroa haetaan neuvotteluissa noin kahdeksaasataa lentäjää edustavan ammattiliiton kanssa. Aikaa on noin kuukausi enemmän kuin matkustamohenkilökunnalla. Näissä neuvotteluissa on tiettävästi edistytty.



Uusimpien säästöneuvottelujen takana on yhtiön huono kannattavuus. Yhtiökokoukselle esiteltiin torstaina tilinpäätös, jossa tulos oli plus miinus nolla. Osinkoja ei makseta.

Finnairin hallitus ei näe vaihtoehtoja yhtiön kannattavuuden parantumiselle. Sekään ei kuitenkaan riitä.

Hallitus esitti saksalaisen puheenjohtajansa Klaus Heinemannin suulla, ettei Finnairilla ole elämisen mahdollisuuksia täysin itsenäisenä lentoyhtiönä. Heinemannin puheenvuoro kokouksen aluksi oli merkittävin strateginen linjaus 90-vuotiaan yhtiön lähihistoriassa.

Tärkein viesti oli suunnattu yhtiön omistajille, ennen kaikkea tietenkin enemmistön omistavalle Suomen valtiolle.

"Välttämättömien laivastoinvestointien rahoittamiseksi ja osakepohjaisten kumppanuuksien rakentamiseksi meidän täytyy avoimesti miettiä myös joustoa osakepääoman näkökulmasta", Heinemann sanoi ja jatkoi hallituksen olevan vakuuttunut, että "Finnairin omistusrakenteen pitäminen ennallaan ei lopulta ole Finnairille hyväksi".

Selkokielellä viestin voi tulkita niin, että Finnairin hallitus esittää osakeantia, jossa valtion omistus pienenisi ja yhtiön suureksi vähemmistöomistajaksi tulisi jokin ulkomainen kumppani.



Heinemann kertoi muutamia esimerkkejäkin tällaisista kumppanuuksista: IAG (eli British Airwaysin ja espanjalaisen Iberian liittoutuma), Lufthansa (joka on ostanut useita eurooppalaisyhtiöitä), Air France KLM-konserni sekä Abu Dhabin Etihad (joka on erikoistunut isoihin vähemmistöosuuksiin ulkomaisissa yhtiöissä).

"Alan kehitys johtaa väistämättä ajan myötä siihen, että Finnairinkin on liityttävä tavalla tai toisella osaksi jotakin laajempaa kokonaisuutta, jos se haluaa taloudellisen asemansa parantuvan jatkuvasti", Heinemann sanoi. Jos näin ei toimita, Finnairia uhkaa SAS:n, Alitalian ja Malevin kaltaisten surkimusten kohtalo.

Uudet omistusjärjestelyt – ja siis myös uusi osakepääoma – ovat Heinemannin mielestä välttämättömiä myös lähivuosien suurten kalustoinvestointien rahoittamiseksi.

Ensi vuodesta alkaen tulevat 11 A350-laajarunkokonetta ovat korvausinvestointeja, mutta Aasian-kasvunsa takaamiseksi yhtiö tarvitsisi myös varaamansa kahdeksan lisäkonetta, joiden tilaamisesta saati rahoittamisesta ei ole tehty päätöksiä.

Investointi on välttämätön jo kilpailusyistä. Uusi A350 kuluttaa istuinpaikkaa kohti jopa 30 prosenttia vähemmän polttoainetta kuin nykyiset koneet.

Vielä tänä vuonna aiotaan Heinemannin mukaan tehdä päätöksiä myös toisesta suurinvestoinnista, Euroopan-liikenteen kapearunkoisten Airbus-koneiden korvaamisesta.

Markkinoille ja Finnairin kilpailijoille on tulossa uusia tämän kokoluokan koneita, joiden polttoaineen kulutus on jopa 15 prosenttia nykyisiä pienempi. Näin taloudellisia koneita vastaan Finnairin on vanhentuvalla kalustollaan liki mahdotonta kilpailla.

Heinemann toivoi, että Finnairin omistus- ja rahoitusratkaisuista käytäisiin avointa keskustelua. Sen tärkeimmät osanottajat ovat maan poliittiset päättäjät. Finnair on strategisesti tärkeä valtionyhtiö, jonka valtionenemmistön purkaminen edellyttää eduskunnan päätöstä.

Monet poliitikot eivät ehkä ole innostuneita myymään yhteistä omaisuuttamme ainakaan nykyisillä rapahinnoilla. Finnairin osakekurssi taas ei nouse ennen kuin kannattavuus kohentuu merkittävästi nykytasolta. Monien mielestä kurssinousua jarruttaa myös suuri valtion osuus.



Yhtiökokous kokoontui siis suurten ratkaisujen ja vakavien näköalojen äärellä. Pienempiäkin asioita oli esillä. Pienosakas Matias Salo kysyi, mitä ovat hallituksen jäsenten viimevuotiset luontaisedut ja missä niistä on päätetty.

Hämmentyneen hiljaisuuden jälkeen hallituksen jäsen Jussi Itävuori kertoi, että vakiintuneen käytännön mukaan hallituksen jäsenet saavat "kaksi kertaa kaksi" lentolippua vuodessa. Yhtiön vuosikertomus kertoo tämän edun kokonaisarvoksi viime vuonna vajaat 63 000 euroa.

Päätöstä tämän luontoisedun jatkamisesta ei kuitenkaan selkeästi annettu yhtiökokouksen tehtäväksi. Suurin osa osakkaista poistui ymmärtämättä lainkaan, mitä tästä asiasta oli päätetty. Kokouksen puheenjohtaja Manne Airaksinen sanoi tulkitsevansa tilannetta niin, että vanha luontoisetukäytäntö saa jatkua.

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/talous/finnair-usko-itsenaisen-toiminnan-mahdollisuuksiin-mennytta/?shared=35974-9bad817f-500

Eli entinen valtionyhtiö myydään ulkomaille tavalla tai toisella, kun suomalainen lentoemo ei ole aasialaisten kanssa kilpailukykyinen.

[Onnikka]

Eli entinen valtionyhtiö myydään ulkomaille tavalla tai toisella, kun suomalainen lentoemo ei ole aasialaisten kanssa kilpailukykyinen.

Valtio ottanut velkaa, eikä ole paljoa myytävää enää jäljellä.

[Micke90]

Kannattaisiko Finnairin harkita siirtymistä halpalentoyhtiöksi? Ei kai kukaan täysijärkinen maksa 250-600 € edestakaisesta lennosta Lontooseen ja takaisin, kun halpalentoyhtiöillä lento yhteen suuntaan maksaa n. 50-60 €, jolloin edestakaisen lennon hinnaksi tulee 100-120 €. Itse ainakin olisin iloinen suomalaisen halpalentoyhtiön tulosta markkinoille.

[Ant.]

Finnairin ongelmana on se, että valtio omistaa siitä enemmistön. Tämän vuoksi Finnair ei voi laskea palkkoja tai vähentää henkilökuntaa niin kuin normaali yritys. Jos se yrittää, poliitikot ärähtävät. Tämän vuoksi Finnair ei voi toimia kilpailukykyisesti vaan tuottaa tappiota vuodesta toiseen.

[Sour-One]

Edellinen toimitusjohtaja totesi joskus pari vuotta sitten, että jos palkat laskettaisiin työehtosopimuksen mukaiselle tasolle, ei Finnairilla olisi mitään hätää. Jopa palkkojen lasku samalle tasolle kuin Blue1, auttaisi huomattavasti. Ilmailualan Unionissa on byt vain niin tyhmää porukkaa, että kieltäytyä laskemasta palkkoja. No maksettava palkkasumma laskee toki irtisanomisillakin. Joutuvat sitten tekemään poispotkittujenkin työt.

Finnairille merkittävä uhka on myös Pietarin terminaalin valmistuminen.