Perhevalmennuksen soveltaminen somaliperheille ym. (opinnäytetyö)

[skrabb]

...
THL:n tutkimuksen mukaan noin seitsemän kymmenestä somalialaistaustaisista naisista on ympärileikattu. Ympärileikkaus on yleisempää vanhemmassa ikäryhmässä, mutta myös alle 30-vuotiaista yli puolet kertoi olevansa ympärileikattu...

(s. 17)
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/57624/ingram_maaret.pdf?sequence=1

[Roope]

Seitsemän kymmenestä somalitaustaisesta naisesta oli ympärileikattuja THL:n tutkimuksessa

Lauantaina 22. maaliskuuta sivulla B 5 väitettiin, että THL:n 2012 ilmes­tyneen tutkimuksen mukaan joka seitsemäs Suomessa asuva somali­taustainen nainen on ympärileikattu. Tosiasiassa ympärileikattuja oli seit­semän kymmenestä tutkimukseen osallistuneesta.

Helsingin Sanomat: Oikaisuja 24.3.2014

[Nuivatar]

Minua hämää tuo termi "perhevalmennus". Sillä nimellä nimittäin puhutaan ns. sopeutumiskursseista joskus, jotka liittyvät erityislasten kanssa toimimiseen. Eli koko perhe voidaan lähettää tuollaiseen valmennukseen/kurssille saamaan tietoa lapsensa ongelmasta/vammasta ja oppimaan arkeen uusia konsteja + saamaan vertaistukea.

En muista itsekään osallistuneeni "perhevalmennukseen", vaan "synnytysvalmennukseen", mutta ehkä kantiksille oli sitten tarjolla karsittu versio?

Muoks:

(Muslimeille vain Jumala on parantaja, ainoa joka antaa terveyttä. Heitä ei tulisi hoitaa kielletyillä aineilla tai menetelmillä. Hoitomenetelmien tulee olla sopusuhtaisia Islamilaisen lain kanssa. Tämä tarkoittaa, ettei alkoholia, huumeita ja sianlihavalmisteita saa käyttää hoitomenetelmissä. Kivun hoidossa saa kuitenkin käyttää
opiaatteja eli huumaavia lääkeaineita. Alkoholia sisältävien puhdistusaineiden käyttö haavoissa on sallittua jos se on välttämätöntä.Tautien ehkäiseminen on sallittua ja suositeltavaa. Rokotukset ovat näin ollen hyväksyttyjä islamissa.)

Priceless. Somalit ovat tunnettuja khatin käytöstä, vaikka huumeet ovat kiellettyjä. Ja kivasti opiaatit sallitaan myös, eihän kipua viitsi kestää.

Tuo listaus on aikamoinen kasa vaatimuksia, kun ottaa huomioon että kantis harvemmin saa tahtoaan läpi edes Buranasta Panadolin sijaan.

[Nuivatar]

Jumituin lukemaan tuota alkuperäistä tekstiä, ja aika surkuhupaisia juttuja se on täynnä. Perhevalmennus on somaleille ehdottomasti tarpeellinen jatkossakin, koska nämä eivät tekstin mukaan mm. ymmärrä neuvolan ohjeistuksia oikein, eivätkä sisäistä kerralla kovin suurta määrää tietoa. Luen juuri kuvausta perhevalmennuksen ensimmäisistä tapaamisista, ja molemmilla kerroilla osa tiedosta on jäänyt antamatta, koska somaliäidit ovat saapuneet paikalle omaan tahtiinsa ja vielä pitäneet kahvittelun lisäksi rukoustauonkin.

Lisäys: luin loppuun asti ja tämäkin valmennus oli kuitenkin täysin turha. Miksi? Koska aivan samoja asioita olisi käsitelty suomalaisessa valmennuksessa, mutta yksikään somaliäiti ei ollut tähän ilmoittautunut tai edes harkinnut menevänsä mukaan. Somaliäidit saivat neuvolasta kuulemma paljon esitteitä ja apua, mutta heikon kielitaitonsa vuoksi niistä ei ollut mitään apua. Esim. ravintosuositukset kuitattiin niin, että niitä ei välttämättä edes luettu (kielitaito olisi riittänyt).

Tässä sen näkee, että ihan kaikkea ei voi tehdä toisen puolesta sittenkään. Somalit pitivät perhevalmennusta hyvänä ja ehdottoman tarpeellisena jatkossakin, mutta kukaan ei ottanut mitään kantaa siihen, miksi he eivät voisi käydä muiden suomalaisten (ja mamujen..) mukana tavallisessa valmennuksessa. Se minuakin kiinnostaisi.

Ps. Kuten yleensäkin, tässäkin tapauksessa somalit saivat kaiken lautasella eteensä: neuvola hankki somalialaisia tarjottavia, vitamiinipurkit kaikille ja yksityiskäynnin synnytyssairaalaan.

[Kemolitor]

Muutamia lainauksia tästä opinnnäytetyöstä:

Perhevalmennuksen soveltaminen somaliperheille ja heidän kokemuksiaan perhevalmennuksesta

Ingram, Maaret - Khalif Mohamed, Nafisa - Toppari, Mai Iiris - Valtonen, Anne
Hoitotyö
Opinnäytetyö
Maaliskuu 2013
Laurea-ammattikorkeakoulu
Laurea Tikkurila
Hoitotyön koulutusohjelma


1. Johdanto s. 8 - 9

Somaliperheille suunnatussa toiminnallisessa opinnäytetyön perhevalmennuksessa käytettiin pohjana Vantaan monitoimijaista perhevalmennusmallia, jota sovellettiin erityisesti somaliperheen tarpeisiin.

s. 9: Maahanmuuttajista puhuessa on hyvä myös muistaa, että maahanmuuttajat eivät ole homogeeninen ryhmä, vaan samasta maasta tulevien henkilöiden välillä saattaa olla suuriakin eroja kulttuurin ja tapojen välillä.

Tästä kai voidaankin sitten päätellä, että kaikille maahanmuuttajaryhmille pitää laatia oma perhevalmennuksensa. Resurssejahan tuohon touhuun kyllä löytyy.

s. 9: Somaliperheistä erityisesti vain pieni osa osallistuu neuvoloiden perhevalmennukseen ja siihen osana kuuluvaan tutustumiskäyntiin sairaalaan. Tämä on ongelmallista, koska somalitaustaisten lasten kuolleisuus ja synnytyskomplikaatioiden määrä on suurempi kuin suomalaisten lasten ja äitien.

Maahanmuuttajille suunnattua perhevalmennusta on tärkeä kehittää myös neuvoloiden maahanmuuttaja- asiakasmäärien lisäännyttyä viime vuosien aikana.  Pääkaupunkiseudulla erityisesti somalit ovat tärkeitä terveyspalveluiden käyttäjiä (Tiilikainen & Mölsä 2010: 305). Vuoden 2009 lopussa Suomessa oli 11 681 somalinkieltä äidinkielenään puhuvaa henkilöä. (Muhammed 2001: 59). Somalialaisten syntyvyys on myös korkeampi kuin kantasuomalaisten sillä somalinaiset synnyttivät keskimäärin yli neljä lasta kun suomalaiset naiset saivat kaksi lasta 2000-luvun puolivälissä.

Luku 3. Kulttuurisensitiivinen perhevalmennus s. 12 - 13

s. 13: Kontulan perhevalmennustyöryhmä kehitti maahanmuuttajille oman perhevalmennusmallin, käyttäen taustalla Lapaset perheverkostohankkeen kehittämää perhevalmennusmallia.

Hankkeen aikana somaliperheille tehtiin kysely, jolla pyrittiin kartoittamaan perheiden perhevalmennukselle asettamia toiveita.

Olikohan tämä malli nyt siis yleisesti maahanmuuttajille vai pelkästään somaleille soveltuva?

Kyselyyn vastanneiden mielestä somaliperheiden oma perhevalmennus on tarpeellinen. Naisten toiveina oli saada tietoa käytännöllisistä asioista ja vauvanhoidosta, kuten D-vitamiinitipoista ja äidinmaidonkorvikkeesta. Parisuhteeseen ja seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset kiinnostivat myös osallistujia.

Onhan se itsestään selvää, että somaliperheille tarvitaan oma perhevalmennus, jos kerran suomalaisille suunnatussa valmennuksessa ei näistä asioista puhuta yhtään mitään.

Perhevalmennuskerroilla kerättiin suullista palautetta jokaisen valmennuksen jälkeen. Valmennukseen osallistuneet äidit pitivät saamaansa tietoa tarpeellisena ja tärkeänä. Perhevalmennukseen osallistuvilla äideillä oli jo aikaisempia Suomessa syntyneitä lapsia, mutta he arvioivat, että jokaisella tapaamisella saatiin uutta tietoa. Ryhmään osallistuneet äidit olivat käyneet aikaisemmin neuvolassa, mutta eivät olleet osallistuneet  perhevalmennukseen.

Somalit siis suostuvat osallistumaan perhevalmennukseen, jos sellainen järjestetään heille erikseen, muuten eivät suostu.


Luku 4. Somalikulttuuri ja siihen liittyviä terveyskäsityksiä s. 14 - 15

s. 15: Intimiteetin suojaus korostuu islamissa, sillä paljaaseen ihoon suhtaudutaan kielteisemmin kuin länsimaissa. Tämä korostuu erityisesti silloin kun kyseessä on vastakkainen sukupuoli lääkärinä. Esimerkiksi mieslääkärin tutkiessa naispotilasta, tutkimushuoneessa olisi hyvä olla naisen miespuolinen lähisukulainen läsnä. Paras vaihtoehto muslimille olisikin saada hoitoa samaa sukupuolta olevalta lääkäriltä.

Pikkujuttuhan suomalaiselle terveydenhuollolle tuollainen asia on järjestää, onhan terveyskeskuksissa aina vapaana lääkäreitä, jotta potilas voi kertoa millaisen lääkärin hän haluaa.


Luku 5. Somaliperheiden perhevalmennukseen liittyviä erityiskysymyksiä s. 16 - 20

s. 16: Maahanmuuttajaäidit saattavat myös vältellä rautavalmisteita ja D-vitamiinin käyttöä vatsavaivojen tai kulttuurisyistä johtuen.

Mikä ihmeen kulttuurisyy saa odottavan äidin kieltäytymään rautavalmisteista ja D-vitamiinista?

s. 18: Islam opettaa, että lasta tulisi imettää ainakin kaksi vuotta.

Somalikulttuurissa arvostetaan imetystä, tästä huolimatta Suomessa asuvat somaliäidit siirtyvät herkästi äidinmaidonkorvikkeiden antamiseen.

Somalit ovat niin hartaita muslimeja, että huivia on pidettävä kaiken aikaa, mutta toisaalta islamin opetusten vastaisesti ei imetetäkään kahta vuotta. Uskontoon liittyvät asiat ovat joskus aika monimutkaisia.

s. 19: Perheeseen lasketaan myös koko lähisuku aina mummoista vaareihin ja sedistä täteihin. Islamissa ihannoidaan suurta perhettä, ja lasten synnyttäminen on ollut naiselle tärkeä yhteiskunnallista statusta nostattava asia.

Luku 6. Perhevalmennuksen soveltaminen somaliperheille s. 20 - 37

s. 20: Somaliperheille tarkoitetusta perhevalmennuksesta laadittiin esite kesäkuussa 2012. Esite käännettiin somaliankielelle, jotta se tavoittaisi myös perheet, jotka eivät puhu suomea. Mainokset jaettiin Vantaan eri neuvoloihin, jotta perheet voisivat ottaa suoraan yhteyttä järjestäjiin halutessaan. Ilmoittautuminen mainoksen pohjalta osoittautui kuitenkin heikoksi, sillä kukaan ei ilmoittautunut perhevalmennukseen sen pohjalta.

Maahanmuuttajakoordinaattoreilta saatiin neljän perheen yhteystiedot alkusyksyllä 2012, jonka jälkeen perheisiin otettiin yhteyttä puhelimitse. Puhelimessa perheille kerrottiin perhevalmennuksesta, ja samalla heille tehtiin esitietohaastattelu. Esitietolomakkeen avulla saatiin tietoa valmennuksiin osallistuvista perheistä. Tarkoituksena oli valita perhevalmennukseen ne perheet, jotka odottavat ensimmäistä Suomessa syntyvää lastaan. Perhevalmennukseen osallistujia oli kuitenkin vaikea löytää, ja lopulta valmennukseen tulivat kaikki ne perheet, jotka olivat halukkaita valmennukseen osallistumaan.

Sitkeätä houkuttelua tarvittiin siis, että saatiin somaliperheitä osallistumaan. No, eiköhän kuntien terveydenhuollosta aina löydy muutama joutilas ihminen pyytelemään somaleja osallistumaan perhevalmennukseen.

s. 24: Tietoiskuja muokattiin niin, että ne olivat helppolukuisia, tieto oli niissä tiivistettynä ja niissä oli mahdollisimman paljon kuvia.

s. 26: Perhevalmennus päästiin aloittamaan aikataulusta hieman myöhässä, sillä osallistujat tulivat paikalle pikkuhiljaa.

Niin, se afrikkalaisten erilainen aikakäsitys. Minä olen niin rassisti, että minusta yksinkertaisesti johonkin tilaisuuteen myöhässä tuleminen ilman erittäin hyvää syytä kertoo lähinnä, ettei paljoa arvosta tilaisuutta, johon on menossa. Mutta onhan neuvolaväellä aikaa odotella, mitäpä muutakaan tekemistä heillä voisi olla.

s. 27: Tavoitteena oli käydä vielä neuvola-aikaiset seurantakäynnit läpi tietoiskujen avulla, mutta koska aikataulusta oltiin myöhässä, sovittiin että aihe käsitellään seuraavalla kerralla. Aikataulun suunnitteluvaiheessa rukoustaukoa ei osattu ottaa huomioon, johon kului noin 15 minuuttia.

Aika amatöörimäistä touhua, kun eivät osanneet rukoustaukoa ottaa mukaan aikatauluun. Onhan se neuvolassakin itsestään selvää, että jos rukousaika on silloin, kun oma aika olisi päästä neuvolantätin luo, niin kyllähän neuvolantäti (ja samalla tietysti kaikki vääräuskoiset jonossa) odottaa, kunnes rukoukset on hoidettu.

Muissakin yhteyksissä tämä sama erikoisuus on tullut vastaan. Meitä muistutetaan afrikkalaisten erilaisesta aikakäsityksestä, mutta toisaalta heillä on minuutilleen tarkat ajat, milloin pitää rukoilla.

Somaliperheille muokatun toisen perhevalmennuskerran aiheena oli synnytys. Tavoitteena oli, että vanhemmat saavat valmiuksia valmistautua synnytykseen, sekä tietoa synnytyksen vaiheista ja kivunlievityksestä. Äideille lähetettiin valmennusta edeltävänä päivänä tekstiviestimuistutus perhevalmennuksen teemasta ja aikataulusta. Tästä huolimatta perhevalmennus alkoi myöhässä, koska äidit saapuivat paikalle pikkuhiljaa.

s. 28: Toisella valmennuskerralla rukoustaukoon oli jo varauduttu, ja kaikki suunnitellut synnytykseen liittyvät asiat saatiin käsiteltyä valmennuskerran aikana.

s. 31: Haastattelussa kävi ilmi, ettei kukaan äideistä ollut aikonut osallistua suomalaiseen perhevalmennukseen.

s. 32: Ryhmäläiset kertoivat, että ravitsemusta oli käsitelty neuvolassa ja sieltä oli saatu asiaa käsitteleviä monisteita. Osallistujat kertoivat, että he eivät olleet lukeneet monisteita  tai he eivät olleet ymmärtäneet niitä.

s. 33: Somalikulttuurissa ei tunnisteta mielenterveydellisten sairauksien diagnooseja vaan mielenterveydellisten sairauksien oireet. Mielenterveydellisiä oireita ei liitetä depressioon tai masennukseen vaan pahoihin henkiin ja noituuteen. Oireita hoidetaan Koraania lukemalla, yrteillä ja henkirituaaleilla.

s. 35: Islamilaiseen kulttuuriin kuuluukin imetyksen arvostaminen. Suomessa asuvat somaliäidit siirtyvät tästä huolimatta herkästi äidinmaidonkorvikkeen antamiseen.

Luku 7. Pohdinta s. 37 - 43

s. 40: Hassinen-Ali-Azzani (2002: 166.) korostaa tutkimuksessaan, että somaliperheille tarkoitetussa perhevalmennuksessa tulisi keskustella raskaudenaikaisesta ravitsemuksesta. Kun ensimmäisellä kerralla käsiteltiin raskaudenaikaista ravitsemusta, äidit olivat kiinnostuneita asiasta ja kertoivat että ravitsemukseen liittyviä asioita oli käsitelty neuvolassa.

Neuvolanravitsemusohjeita oli kuitenkin ymmärretty puutteellisen suomenkielen vuoksi väärin tai saatuja monisteita ei ollut luettu. Neuvolasta saadut monisteet osoittautuivat heille hyödyttömäksi puutteellisen suomenkielitaidon vuoksi. Tämän vuoksi perhevalmennuksessa koettiin tärkeäksi käydä läpi monisteissa olevat ravitsemusasiat konkreettisesti ja keskustellen. Lisäksi pyrittiin siihen, että äidit ymmärsivät monisteissa olevat ravitsemusasiat oikein.

On tietysti täysin poissuljettu ajatus, että neuvolan monisteet käännettäsiin somaliksi.

s. 41: Somalikulttuurin vaikutus näkyi monin eri tavoin. Esimerkkinä äitien asenne tulevaisuuteen, kaikki on Allahin käsissä. Islam määrittää myös sen, kuinka somalialaiset suhtautuvat terveyteen ja sairauteen. Terveyden ja sairauden katsotaan olevan Allahin kädessä. Ajatus siitä, että tulevaisuuteen ei voida itse vaikuttaa antaa ehkä haasteen ymmärtää terveyttä edistävää terveydenhuoltoa. Haasteena oli myös aikataulusta kiinni pitäminen, ajankäytössä on huomioitava rukousajat.