2014-3-23 ESS: "Lehmien ja mustien alistamisessa paljon yhteistä"

[Onkko]

Olen aina kokenut epäoikeudenmukaiseksi syyllistää kansaa eli tavallisia arkensa ja mahdollisesti toimeentulonsa kanssa painiskelevia ihmisiä siitä, että heidän kontrollinsa ulottumattomissa oleva, kasvoton ja hahmoton, globaali kulutus-kilpailu-kasvu-yhteiskunta syyllistyy väärinkäytöksiin niin ihmisten, kasvien kuin eläintenkin suhteen.

Eikö meillä ole lainsäädäntö ja valittu kansanedustajaisto tämän vuoksi? 

Kuluttajan tulee voida asioida kaupassa luottavaisesti ja rauhassa ilman, että hän "joutuu" jokaisen hyllyn kohdalla pohtimaan, mitä "voi" ostaa ja mitä ei. On vain moraalitonta vastuun ulkoistamista, että kaupassa välttämättömyyden pakosta asioiva ihminen asetetaan pohtimaan ja ottamaan kantaa asioihin, joihin hänen aikansa, varansa ja kompetenssinsa eivät ulotu.

Tuolle syyllistämiselle on vaihtoehtona suunnitelmatalous missä "viisaat" päättäjät päättävät että mitä ja miten tuotetaan.
Jos 100,000 ihmistä päättää ostaa kuukaudessa 1e kallimmalla eettisesti tuotettua se on jo 1,2me vuosi eettiseen tuotantoon. Jos ei päätä niin kalliimpi jää hyllyyn.
Toki jos hintaerot on mallia tupla tai vastaava niin moni normi-ihminen käskee pitämään tunkkinsa mutta rikkailla on varaa olla tiedostavia ja se ei ole muilta pois.
Toki jos koet helposti syyllisyyttä niin se on sinun ongelma. Maailma on täynnä vääryyksiä joista voi kokea syyllisyyttä ja ruoka on vain yksi.

[J.M]

Ei ollut isäni kotipaikan navetassa tuollainen meininki 90-luvulla kuin jutussa kerrotaan. Siellä ei tosin ollutkaan 200 lypsävää, vaan noin 10 kerrallaan.

Aika vähän olen kuullut julkisia kannanottoja siihen, mitä siirtyminen pienistä maatilayksiköistä jättikokoisiin on aiheuttanut maataloudelle ja tuotantoeläinten oloille. Olin pikkupoika 90-luvun alkupuolella, mutta muistikuvia on siltä ajalta. Lehmät olivat kuin perheenjäseniä, kaikilla oli nimet ja niitä kohdeltiin yksilöllisesti. Oli aikaa ja jaksamista tehdä niin, kun lypsäviä oli se noin kymmenen nykyisen parinsadan sijasta. Mitä muuta nykyisin voi odottaa, kuin että eläimet koittavat vaan jotenkin selviytyä läpi elämän, ennen kuin päätyvät kuluttajan lautaselle. En tarkoita, etteikö nykyisin pidettäisi huolta tuotantoeläimistä, mutta ei varmasti enää kyetä pitämään niistä huolta yksilöllisesti kuin ennen. Lisäksi maatilan omistajat kuormittuvat entistä huomattavasti enemmän, johtuen paljon suuremmasta työmäärästä. Isäni kotipaikalta lähtivät lehmät lokakuussa 1998.

Maataloustuki on rakennettu niin, että suuret yksiköt saavat megatuet, kun taas pienemmät yksiköt eivät saa juuri mitään. Ei kai ole ihme, että pienet maatilat ovat hävinneet tyystin. Ei hyvä, mielestäni. Maataloustuen mielekkyyteen tai mielettömyyteen en ota tässä ketjussa sen tarkemmin kantaa.

[Eino P. Keravalta]

Maataloustuki on rakennettu niin, että suuret yksiköt saavat megatuet, kun taas pienemmät yksiköt eivät saa juuri mitään. Ei kai ole ihme, että pienet maatilat ovat hävinneet tyystin.

En tunne maatalousalaa laisinkaan, mutta tässä on kenties tyyppiesimerkki rakenteellisesta ongelmasta, jonka aiheuttamista haitoista pyritään syyllistämään niin tuottajia ja kuluttajia siinä, missä todellinen ongelma on politiikassa ja lainsäädännössä. Siksi edelleenkin kuluttajana syön lehmiä, kanoja ja possuja hyvällä omallatunnolla. Toki toivon, että eläinten oikeuksia huomioivat puolueet, kuten M11 pääsisivät vallan kahvaan.

[Faidros.]

Suomeen näitä lisää. http://www.highlandcattle.fi/historia.php

Ei osta tavikset noin hidaskasvuisen lehmän lihaa, on meinaan pikkasen kallista!

[Alkuasukas]

Maitotilallinen saa tukia maitolitroittain, koolla ei niin ole väliä. Jos yksi lehmä tekee liikevaihtoa 4000€ ja rehuihin menee 1500€, niin yhden lehmän myyntikate on siinä 2500€. Jos hyvin käy. 10 lehmän navetta tekee myyntikatetta siis 25 000€, sillä ei kovin suurta tilaa elätetä.  Laskelma siis hyyyyvin yksinkertainen, eikä ota, esimerkin edelleen yksinkertaistamiseksi, mukaan mitään muita kuluja kuin rehun. Itse en alle 100 lehmän navettaa edes harkitsisi.

[Nuivatar]

On vaikea uskoa esim. tuota, että kiveksiä heiteltäisiin emakon viereen.

Samoin sitä, että emakko talloisi poikasiaan, koska yleensä nämä erotetaan välittömästi. Emakon tilanpuute tietyssä karsinassa on totta, imetyksen aikana sen täytyy olla tietyssä asennossakin jotta pikkupossut saisivat maitoa ollenkaan viereisestä karsinasta.

Tehotuotannossa on ongelmia, sitä en kiellä. Mutta jos itse todistaa eläinten väärää kohtelua, miksei asialle tee mitään? Meillä on olemassa viranomaiset tätä varten. Eikös nämä aktivistit yleensä meuhkaa, että se ettei puutu epäkohtiin on melkein yhtä paha juttu kuin itse rikoskin..?

Allekirjoittanut suosii luomua ja lähiruokaa, muttei kuvittele sen olevan mikään globaali ratkaisu jokaiseen ongelmaan. Muutamassa asiassa se sen sijaan on kannanotto, esim. mitä tulee poikasten vieroitukseen emoistaan ja elukoiden oikeudesta jaloitella. Suurin syy luomun ostamiseen omalla kohdallani on kuitenkin maku.

[J.M]

Maitotilallinen saa tukia maitolitroittain, koolla ei niin ole väliä. Jos yksi lehmä tekee liikevaihtoa 4000€ ja rehuihin menee 1500€, niin yhden lehmän myyntikate on siinä 2500€. Jos hyvin käy. 10 lehmän navetta tekee myyntikatetta siis 25 000€, sillä ei kovin suurta tilaa elätetä.  Laskelma siis hyyyyvin yksinkertainen, eikä ota, esimerkin edelleen yksinkertaistamiseksi, mukaan mitään muita kuluja kuin rehun.

OK. Viljelytuissahan tuen määrän määrää peltopinta-alan koko, ei se, mitä se pinta-ala tuottaa.

Itse en alle 100 lehmän navettaa edes harkitsisi.

Sepä se. Mitä järkeä nykyisin olisi rakentaa pientä navettaa? Ei mitään.

[Alkuasukas]

Pieni navettakin voisi mennä jos olisi muutakin bisnestä, vaikka peltoa, kanoja, sikoja jne. Peltokin maksaa niin perkeleesti että ilman tukiaisia sitä(kin) on mahdotonta pitää. Sianlihan tuottaminen maksaa tällä hetkellä enemmän kuin on tuottajahinta ennen tukiaisia. Onko järkee vai ei...

[Taikakaulin]

Isäntä lypsää lehmää, kun taas musta lypsää isäntää.

[foobar]

Isäntä lypsää lehmää, kun taas musta lypsää isäntää.

Toisinaan tuntuu myös että musta alistaa suomalaista lehmää, joka puolestaan pitää saamastaan huomiosta.

[Venne]

kun EU jakaa tukia hehtaareittain ja litroittain, tehotalous on se, joka kannattaa. Minusta on sääli, että nämä hyväntekijät mielellään käyvät yksittäisillä tiloilla ja yleistävät karmeudet ja syyllistävät lihansyöjää.

Argumentti on lihansyönti on väärin, ruvetkaa kasvissyöjiksi, niin paha poistuu.

Oikea taho olisi kehittää maatalouspolitiikkaa siihen suuntaan, että pientila kannattaa. Siten, että tukia saa suhteessa enemmän pienestä tilasta, jolloin ei vaadittaisi satoja tai tuhansia tuotantoeläimiä.

Oikea argumentti on; maatalouspolitiikka kannustaa tehotuotantoon, josta eläimet kärsivät. Sitä pitää muuttaa.

[JT]

Meikäläinen syö enimmäkseen poronlihaa, toisinaan myös kanaa ja sikaa. Olen ollut töissä maito- ja sikatilalla, ja myös makkaratehtaalla. Olen ampunut villieläimiä syödäkseni niitä. Ja hyvälle maistuu yhä liha, maito ja juustot. Poro on niistä parasta. Vegaanit ovat minusta tietynlaisia syömishäiriöisiä ja vegetaristit enimmäkseen mukavuudenhaluisia erikoisuudentavoittelijoita, joiden vakaumus ei riitä kieltäytymään myös maitotuotteista ja munista.

Eläinsuojelussa on toki monessa kohti toivomisen varaa. Esimerkiksi poroja ei EU:n takia saa enää teurastaa aidalla, vaan ne pitää kuljettaa autolla teurastettavaksi EU:n hyväksymään teurastamoon. Se on järjetöntä, mutta sitäkin vastaan voi äänestää kahden kuukauden kuluttua eurovaaleissa äänestämällä oikein.

Minun puolesta vegaanit saavat syödä vaikka pikkukiviä, kunhan jättävät muut rauhaan.

[ilkka75]

Minusta on alkanut tuntua vahvasti siltä, että VHM on ainoa, jonka saa vapaasti alistaa ihan mihin tahansa sääntöihin. Jos kuulut mihin tahansa muuhun yleisesti tunnettuun viiteryhmään, voit aina heilutella vähemmistökorttia ja säännöt eivät enää koske sinua. Kurjaa.

[Alkuasukas]

VHM on itseasiassa jo vähemmistö. Mistä voisi hakea korvauksia?

[Mangustin]

Oikea taho olisi kehittää maatalouspolitiikkaa siihen suuntaan, että pientila kannattaa. Siten, että tukia saa suhteessa enemmän pienestä tilasta, jolloin ei vaadittaisi satoja tai tuhansia tuotantoeläimiä.

Oikea argumentti on; maatalouspolitiikka kannustaa tehotuotantoon, josta eläimet kärsivät. Sitä pitää muuttaa.

Jos puhutaan lypsykarjan pidosta, niin pientilalla ei ole resursseja tarjota lehmille lajinomaista elämää. Juuri pientiloilla voi käytännössä havaita, miten leikkisä ja iloinen hieho muuttuu äkäiseksi päälletallojaksi ja puskijaksi, kun se sidotaan ensimmäiseksi talveksi parteen. Nykyään on kehitetty jo kumialustoja, joilla voidaan pidentää lehmien polvinivelten kestävyyttä, mutta se ei poista päästä sidottuna elämisen kurjuutta ja käytöshäiriöitä. Parsilehmien pitäminen on myös maajussin selälle raskasta.

[Alkuasukas]

Samalla logiikalla pitäisi ajaa joka kortteliin lähikauppoja. Yhdestä lihaa, toisesta maitoa, kolmannesta leipää...