Lotta Kokkonen: Kirjoittajaan ja lukijaan viittaaminen Scriptassa (gradu)

[Kemolitor]

Pohdiskelin vähän aikaa, että mihin paikkaan tämä oikein kuuluisin, laitoin sitten tänne. Maahanmuuttoa tämä ei suoranaisesti käsittele, vaan Scripta-blogia, joka käsittelee maahanmuuttoa.

KIRJOITTAJAAN JA LUKIJAAN VIITTAAMINEN
JUSSI HALLA-AHON SCRIPTA-BLOGIN
MAAHANMUUTTOKESKEISISSÄ VERKKOKOLUMNEISSA
Maisterintutkielma
Lotta Kokkonen
Jyväskylän yliopisto
Kielten laitos
Suomen kieli
Toukokuu 2013

Tiivistelmä:

Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella kirjoittajaan ja lukijaan viittaamista Jussi Halla-ahon Scripta-blogissa julkaistuissa maahanmuuttokeskeisissä verkkokolumneissa. Halla-aho ja hänen lukijakuntansa perustama keskustelufoorumi (Hommaforum) ovat olleet esillä mediassa, minkä takia koettiin kiinnostavaksi tutkia, miten Halla-aho ja hänen lukijansa näkyvät Halla-ahon verkkokolumneissa. Lisäksi blogi julkaisupaikkana antaa kirjoittajalle vapauksia, joita esimerkiksi sanomalehteen kirjoittavalla kolumnistilla ei ole.

Tutkimuksessa selvitettiin, millaisin kielellisin keinoin kirjoittajaan ja lukijaan viitataan, millaisissa semanttisissa puhefunktioissa viittauksia käytetään ja kuinka paljon viittauksia on. Aineistona oli 24 verkkokolumnia. Aineistoa analysoitiin kvalitatiivisesti Larjavaaran (2007) semanttisten puhefunktioiden kautta sekä kvantitatiivisesti laskemalla viittauskeinojen käyttöä teksteittäin ja puhefunktioittain. Kielellisten keinojen tarkastelu osoitti, että kirjoittajaan viitataan yksikön 1. persoonalla, nollapersoonalla ja passiivilla, kirjoittajaan ja lukijaan yhdessä monikon 1. persoonalla, passiivilla, nollapersoonalla ja pronominilla ja lukijaan 2. persoonalla, puhutteluilmauksella ja nollapersoonalla.

Kvantitatiivinen analyysi paljasti, että kirjoittajaan viitataan useammin kuin kirjoittajaan ja lukijaan yhdessä ja lukijaan viitataan vähiten. Viittauskeinoista yleisimmät ovat 1. ja 2. persoona. Kvalitatiivinen tarkastelu osoitti, että kirjoittaja tulee selkeimmin esille assertiivisissa tapauksissa, joissa hän näyttäytyy kirjoittajana, kriitikkona ja kertojana. Suurin osa tapauksista on kirjoittajaan ja kirjoittajaan ja lukijaan yhdessä viittaavia ekspressiivisiä tapauksia, joissa mielipiteet ja asenteet ilmaistaan mahdollisimman yleisenä nollapersoonan kautta.

Direktiivisillä tapauksilla ohjataan ja neuvotaan lukijaa, ja poeettisissa tapauksissa kirjoittaja näyttäytyy hauskuuttajana. Kooperatiiviset tapaukset ovat pääosin metatekstiä, jolla kirjoittaja sekä auttaa lukijaa seuraamaan tekstiä että ottaa hänet mukaan toimintaan. Tutkimus liittyy tekstilajipiirteisiin, ja tulosten pohjalta voidaan päätellä, että kirjoittajaan viittaaminen etenkin yksikön 1. persoonalla on olennainen piirre blogissa julkaistavissa verkkokolumneissa.

Teksti on siis maisterintutkielma, en oikein ole varma, että tarkoittaako se samaa kuin pro gradu -työ. Toisaalta kirjoittaja on jo aikaisemmin tehnyt väitöskirja, olisiko tämä sitten jatko-opintojen gradu:
http://hommaforum.org/index.php?topic=36556.0

Jos foorumilta löytyy joku, joka on suomen kieltä ihan yliopistotasolla lukenut, niin hän voi ehkä enemmänkin saada tästä tutkimuksesta irti, mutta voihan sieltä irrota meille maallikoillekin uusia tapoja lukea Scriptan kirjoituksia.

[Tragedian synty]

Kyllä tulevaisuuden ihmisellä on ihmettelemistä, kun 2010-luvun määritelmästä sanalle "tiede" esitelmöidään.

[Shemeikka]

Direktiivisillä tapauksilla ohjataan ja neuvotaan lukijaa, ja poeettisissa tapauksissa kirjoittaja näyttäytyy hauskuuttajana. Kooperatiiviset tapaukset ovat pääosin metatekstiä, jolla kirjoittaja sekä auttaa lukijaa seuraamaan tekstiä että ottaa hänet mukaan toimintaan

Melkoista kapulakieltä.

[Micke90]

Olipa tylsä gradu. Tylsistyin jo aloitusviestissä olevan lainauksen lukemisesta. 

[akez]

Direktiivisillä tapauksilla ohjataan ja neuvotaan lukijaa, ja poeettisissa tapauksissa kirjoittaja näyttäytyy hauskuuttajana. Kooperatiiviset tapaukset ovat pääosin metatekstiä, jolla kirjoittaja sekä auttaa lukijaa seuraamaan tekstiä että ottaa hänet mukaan toimintaan

Melkoista kapulakieltä.

"Tiede" on sellaista, sanoi Foucault tai Hintikka tai joku. 

[foobar]

Direktiivisillä tapauksilla ohjataan ja neuvotaan lukijaa, ja poeettisissa tapauksissa kirjoittaja näyttäytyy hauskuuttajana. Kooperatiiviset tapaukset ovat pääosin metatekstiä, jolla kirjoittaja sekä auttaa lukijaa seuraamaan tekstiä että ottaa hänet mukaan toimintaan

Melkoista kapulakieltä.

Ottaisin itseeni jos diletantit kommentoisivat oman tieteenalani vakiintunutta terminologiaa - joka viittaa täsmällisiin käsitteisiin joita alalla käytetään. Mielestäni nyt on kyse juuri sellaisesta terminologiasta. Aion lukea pumaskan läpi - vaikka olenkin diletantti tällä alalla, tunnustan etten ole tieteellisen diskurssin kannalta vielä löytänyt valittamisen aihetta. Myönnän kuitenkin, että asiantuntemattomuuteni vaikuttaa osaltaan mielikuvaani.

[ämpee]

" Lisäksi blogi julkaisupaikkana antaa kirjoittajalle vapauksia, joita esimerkiksi sanomalehteen kirjoittavalla kolumnistilla ei ole."

Paitsi jos kolumnisti omistaa kyseisen sanomalehden, tai jos kolumnistilla on jostain syystä rajoittamattomat kirjoitusoikeudet.
Blogi esimerkiksi voidaan tutkituttaa vaikka poliisilla, tutkituttaa uudestaan vaikka valtakunnansyyttäjän kehoituksesta, niin tuskinpa sanomalehden toimittaminen sen kummempaa voi olla, molemmissa on kyse julkisuuteen asetetuista kirjoitetuista artikkeleista joista voi seurata yhtälailla ongelmia, paitsi tietenkin kaksoistandardi.

"Tutkimuksessa selvitettiin, millaisin kielellisin keinoin kirjoittajaan ja lukijaan viitataan, millaisissa semanttisissa puhefunktioissa viittauksia käytetään ja kuinka paljon viittauksia on. Aineistona oli 24 verkkokolumnia."

Tätä en ymmärtänyt, mikä tietenkään ei ole mikään ihme, mutta tarkoitettiinko tällä sitä, että vertailukohtana oli 24 verkkokolumnia, vai sitä, että valikoitiin tutkimukselle sopivat 24 Mestarin kirjoitusta ?
Oikea lukema kuitenkin olisi ollut molemmissa tapauksissa 20, sillä tästä on jo aikaa sitten sovittu.

[vihapuhegeneraattori]

Olipa tylsä gradu. Tylsistyin jo aloitusviestissä olevan lainauksen lukemisesta. 

Lopetin skimmaamisen puolessa välissä. Voisiko joku referoida sen?

[Micke90]

Lopetin skimmaamisen puolessa välissä. Voisiko joku referoida sen?

Skimmaamisen?  

[vihapuhegeneraattori]

Lopetin skimmaamisen puolessa välissä. Voisiko joku referoida sen?

Skimmaamisen?  

Silmien nopea käyttäminen tekstin päällä hakien avainsanoja joilla juttu aukeaa ilman että sitä tarvii lukea kokonaan.

[rapa-nuiv]

Kyllä tulevaisuuden ihmisellä on ihmettelemistä, kun 2010-luvun määritelmästä sanalle "tiede" esitelmöidään.

  Tulevaisuuden ihmiset pitävät tieteellisten tutkielmien laatimista  Mestarin Kirjoituksista aivan luonnollisena.
  Ovathan he tottuneet näkemään Hänen patsaitaan katujensa kulmissa.

[P]

Miten minuun tuossa tutkimuksessa viitataan? Onko meistä kirjaimista oma kappale gradussa?


T. P -ylpistyinkö turhaan? 

[P]

Kyllä tulevaisuuden ihmisellä on ihmettelemistä, kun 2010-luvun määritelmästä sanalle "tiede" esitelmöidään.

  Tulevaisuuden ihmiset pitävät tieteellisten tutkielmien laatimista  Mestarin Kirjoituksista aivan luonnollisena.
  Ovathan he tottuneet näkemään Hänen patsaitaan katujensa kulmissa.

70-luvulla kuulemma humanistisissa seminaareissa lähes kaikki halusivat laatia työnsä Leninin tai Maon teksteistä.

2050-luvulla Scriptasta.

[Micke90]

Silmien nopea käyttäminen tekstin päällä hakien avainsanoja joilla juttu aukeaa ilman että sitä tarvii lukea kokonaan.

Jaa, aina oppii uutta. 

[RP]

Teksti on siis maisterintutkielma, en oikein ole varma, että tarkoittaako se samaa kuin pro gradu -työ. Toisaalta kirjoittaja on jo aikaisemmin tehnyt väitöskirja, olisiko tämä sitten jatko-opintojen gradu:

Saahan sitä väiteltyään lukea maisteriksi toisesta aineesta, ja ilmeisesti tässä niin on tehty (Mielenkiinnosta vai halusta opettajan tai muun pätevyyteen alalla?).

[Kokoliha]

  Tulevaisuuden ihmiset pitävät tieteellisten tutkielmien laatimista  Mestarin Kirjoituksista aivan luonnollisena.
  Ovathan he tottuneet näkemään Hänen patsaitaan katujensa kulmissa.

Juurikin näin. Lotta Kokkosen tutkimukset ovatkin uraauurtavia. Ehkä vanhat silmäni näkevät vielä scripta- ja hommatieteen tiedekuntien kukoistavan ja uusia po. tieteenhaaran tohtoreitakin syntyvän tasaiseen tahtiin. Mitä sitten scriptan erilaisiin lukutapoihin tulee, olen kokeilujen jälkeen päätynyt joka ilta auringon laskiessa resitoimaan yhden Mestarin Kirjoituksista käyttäen nelipolvista kalevalaista trokeeta - luonnollisesti samalla Eiran suuntaan kumarrellen peräkammarini latttialle levitetyn pienen rukousmaton päällä.

[Kemolitor]

Saahan sitä väiteltyään lukea maisteriksi toisesta aineesta, ja ilmeisesti tässä niin on tehty (Mielenkiinnosta vai halusta opettajan tai muun pätevyyteen alalla?).

Näin minäkin asian ymmärsin, ihmettelin vain siis tuota termiä maisterintutkielma, kun yleensä puhutaan pro gradusta.

[Impi Syvärivi]

Saahan sitä väiteltyään lukea maisteriksi toisesta aineesta, ja ilmeisesti tässä niin on tehty (Mielenkiinnosta vai halusta opettajan tai muun pätevyyteen alalla?).

Näin minäkin asian ymmärsin, ihmettelin vain siis tuota termiä maisterintutkielma, kun yleensä puhutaan pro gradusta.

Juurikin näin. Hän on tehnyt väitöskirjan puheviestinnän alalla (https://kirjasto.jyu.fi/kauppa/tuotteet/pakolaisten-vuorovaikutussuhteet) ja nyt siis gradun eli maisterintutkielman suomen kielestä. Hänellä on siis ainakin kaksi tutkintoa eri aloilta.

[Kemolitor]

Tätä en ymmärtänyt, mikä tietenkään ei ole mikään ihme, mutta tarkoitettiinko tällä sitä, että vertailukohtana oli 24 verkkokolumnia, vai sitä, että valikoitiin tutkimukselle sopivat 24 Mestarin kirjoitusta ?
Oikea lukema kuitenkin olisi ollut molemmissa tapauksissa 20, sillä tästä on jo aikaa sitten sovittu.

Scriptan tekstien valinnasta Kokkonen kertoo sivulla 32:

Tutkimuksen aineistona on 24 Halla-ahon verkkokolumnia, jotka on julkaistu 16.9.2005–16.3.2010. Valitut tekstit käsittelevät maahanmuuttoa ja maahanmuuttajia, sillä asiasta on viime aikoina keskusteltu mediassa ja Halla-aho tunnetaan erityisesti maahanmuuttokriittisyydestään. Tekstejä valittaessa maahanmuuttaja nähtiin yleiskäsitteenä, joka kattaa pakolaiset, paluumuuttajat, turvapaikanhakijat, siirtolaiset ja siirtotyöntekijät.

Aineistoa valitessa en voinut käyttää perinteisiä tilastollisia otantamenetelmiä vaan löytääkseni maahanmuuttoa käsittelevät tekstit minun piti käydä läpi kaikki tekstit. Syynä tähän on seuraava: Scriptan tekstit ovat yhtenä listana kronologisessa järjestyksessä uusimmasta vanhimpaan. Kronologisen järjestyksen lisäksi blogin tekstit usein jaotellaan teemojen tai kategorioiden avulla (Majava 2006: 4). Näin ei kuitenkaan ole Halla-ahon blogissa. Minulla ei siis ollut käytettävissäni valmista listaa, josta olisin voinut poimia maahanmuuttoa käsittelevät tekstit esimerkiksi satunnaisotannalla.

Tutkimusprosessin alkaessa Scriptassa oli 275 kirjoitusta. Ensimmäiset 20 tekstiä jätin kokonaan huomiotta, koska ne on siirretty Scriptaan Halla-ahon vanhoilta kotisivuilta (Halla-aho 2006), joten Scripta ei ole niiden alkuperäinen julkaisupaikka. Valitsin aineistoni siis 255 tekstin joukosta.

Ensin rajasin pois tekstit, joissa ei käsitelty ollenkaan maahanmuuttoa. Myös muslimeja koskevat tekstit jätin aineiston ulkopuolelle, koska niissä painottuvat uskonto ja kulttuuri. Aineiston ulkopuolelle jätin jollekin henkilölle osoitetut kirjeet (Halla-aho 2010b) ja vastineet (Halla-aho 2010a), koska ne eivät genreltään ole verkkokolumneja. En myöskään ottanut mukaan tekstiä, jossa Kansalainen ja Monikulttuuridroidi keskustelevat maahanmuutosta (Halla-aho 2007b). Tekstissä on kertoja ja keskustelijoiden puheenvuorot alkavat heidän nimiensä lyhenteillä ja kaksoispisteellä (K: ja MD:) eli teksti muistuttaa rakenteeltaan näytelmää, ei kolumnia.

Jäljelle jäivät maahanmuuttoa käsittelevät tekstit, joissa usein käsitellään tai ainakin sivutaan maahanmuuton lisäksi muita aiheita. Tämän takia valitsin aineistooni sellaisia tekstejä, joissa pääpaino on maahanmuutossa. Pyrin valitsemaan tekstit siten, että niissä käsitellään eri aiheita: esimerkiksi aineistoon valitussa tekstissä (Scripta 118) käsitellään maahanmuuttajien tekemiä raiskauksia, joten samaa aihetta käsittelevä teksti (Halla-aho 2007a) jäi aineiston ulkopuolelle.

Varsinaisen tutkimusaiheensa ulkopuolella aika erikoinen gradu. Sanaa rasismi eri muodoissaan (rasisti, rasistinen, rasismi jne.) ei kirjoittaja käytä kertaakaan, kaikki ko. sanan esiintymät kirjoituksessa ovat suoria lainauksia Scriptan teksteistä.

Johdannon osiossa 1.1 Maahanmuuttokeskustelu ja Jussi Halla-aho käsitellään sivuilla 7-9 blogin taustaa ja Jussi Halla-ahoa. Hänen tuomionsa muistetaan mainita, mutta mutta:

Syksyllä 2009 Halla-aho tuomittiin sakkoihin uskonrauhan rikkomisesta. Syyte tuli Halla-ahon blogissa olevasta kirjoituksen kohdasta, jossa islam liitettiin pedofiliaan. Oikeudessa Halla-aho kertoi, että tekstin tarkoituksena oli käsitellä sarkastisesti sananvapautta ja syyttäjä oli asiattomasti irrottanut tekstinpätkät asiayhteydestä. Halla-ahoa syytettiin myös kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, mutta syyte hylättiin: syyttäjä viittasi Halla-ahon kirjoituksen kohtaan, jossa kerrottiin, että muun muassa verovaroilla loisiminen olisi ehkä somalien geneettinen piirre.

Tuon kohdan lähteenä on:

Paakkanen, Mikko 2009: Halla-aho tuomittiin sakkoihin uskonrauhan rikkomisesta, 8.9.2009. – http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Hallaaho+tuomittiin+sakkoihin+uskonrauhan+rikkomisesta/1135249160657 15.10.2009

Lotta Kokkonen jättää siis kokonaan korkeimman oikeuden 8.12.2012 antaman tuomion mainitsematta. Työ on kuitenkin päivätty "toukokuu 2013" ja siitä kirjoitettiin paljon 2012. Jättääkö hän tuon asian mainitsematta huolimattomuuttaan vai tarkoituksella?

Entäs sitten nämä kohdat:

Scriptan lukijakuntaan liittyy vahvasti Hommaforum-keskustelupalsta, jossa keskustellaan muun muassa  maahanmuutosta, sananvapaudesta, politiikasta ja ajankohtaisista uutisista. Hommaforum sai alkunsa Scriptan vieraskirjassa: Halla-aho kertoo, että vieraskirjasta "tuli maahanmuuttokriittisen verkkokansan keskeinen keskustelu-, linkki- ja uutisfoorumi", mutta se ei tekniikaltaan sopinut keskustelupalstaksi.

Halla-aholla on laaja lukijakunta, joka on ollut Hommaforumin myötä esillä mediassa. Lisäksi Halla-aho keskustelee lukijoidensa kanssa Hommaforumilla.

"keskustellaan muun muassa  maahanmuutosta, sananvapaudesta, politiikasta ja ajankohtaisista uutisista"
Tuon perustella voisi asiaa tuntematon kuvitella, että Hommaforum on kuin mikä tahansa muukin keskustelufoorumi.

Missä ovat maahanmuuttajavastaisuus, rasismi, öyhöttäminen, islamofobia, kyynisyys, ihmisten hädän huomioimattomuus, perussuomalaisuus ym. ym.

[Kemolitor]

  Tulevaisuuden ihmiset pitävät tieteellisten tutkielmien laatimista  Mestarin Kirjoituksista aivan luonnollisena.

Tämä ei itse asiassa taida olla edes ensimmäinen Jussi Halla-ahosta tehty pro gradu -työ. Turun yliopiston mediatutkimuksen laitoksen sivuilta löytyy tällainen tieto:

2010
lhonen, Anssi: Halla-aho, Scripta ja oikeistopopulismi - eksluusion diskurssi.

Kovin vain on salaisen oloinen gradu, en ole onnistunut löytämään edes tiivistelmää verkosta saatikka sitten itse gradua. Samalta laitokselta on tänä vuonna tullut gradu:
Keränen, Jukka: Perussuomalaisten ja rasismin representaatiot Helsingin Sanomissa
Mutta eipä löydy sitäkään.

[Ano Nyymi]

Mestarimme voittaa kohta Jumalankin 
Jeesuksen nyt ainakin.

[Lemmy]

Lisäksi blogi julkaisupaikkana antaa kirjoittajalle vapauksia, joita esimerkiksi sanomalehteen kirjoittavalla kolumnistilla ei ole.

Onko tuo Suomeksi, että "lehden kolumniin voi kirjoittaamitä paskaa tahansa, mutta UudenSuolen blogeissa sensuroidaan???

[Kauhea Ihmismäinen Otus]

Miettikääpä hompanssit tätä: kuinka monen muun poliitikon blogeista tehdään "tieteellistä tutkimusta"?

[jmk]

Tämä ei itse asiassa taida olla edes ensimmäinen Jussi Halla-ahosta tehty pro gradu -työ. Turun yliopiston mediatutkimuksen laitoksen sivuilta löytyy tällainen tieto:

2010
lhonen, Anssi: Halla-aho, Scripta ja oikeistopopulismi - eksluusion diskurssi.

Kovin vain on salaisen oloinen gradu, en ole onnistunut löytämään edes tiivistelmää verkosta saatikka sitten itse gradua. Samalta laitokselta on tänä vuonna tullut gradu:
Keränen, Jukka: Perussuomalaisten ja rasismin representaatiot Helsingin Sanomissa
Mutta eipä löydy sitäkään.

Gradut eivät mitenkään välttämättä ilmesty verkossa, mutta julkisia ne silti ovat. Kyllä se kirjastosta löytyy, sitä kautta varmaan voisi selvittää miten saisi kopion.

Tiedot Turun yliopiston kirjastotietokannasta:

Tekijä: Alhonen, Anssi.
Nimeke: Halla-aho, Scripta ja oikeistopopulismi : ekskluusion diskurssi / Anssi Alhonen.
Julkaistu: [Turku], 2010.
Opinnäyte: Pro gradu -työ : Turun yliopisto, mediatutkimus.
Saatavuustiedot:
    Tietokanta:Volter
    Kokoelma: Pääkirjasto, opinnäytteet
    Laina-aika: Vain lukusaliin, tee varastotilaus
    Sijainti: PÄÄ Fennica L.18226
    Niteiden lukumäärä:1 (PAIKALLA: 1)
    Tila:Saatavana

[MW]

Mestarimme voittaa kohta Jumalankin 
Jeesuksen nyt ainakin.

Ainakin suositumpi kuin John Lennon, paikallisesti.

[Nikolas]

Näinhän kunnon gradun pitääkin alkaa: "Aivan aluksi jouduin lukemaan Jussi Halla-ahon kaikki kirjoitukset läpi."

Olisi hienoa saana Lotta Kokkonen vaikka vähän piipahtamaan tänne ja kertomaan asioita hiukan vapautuneemmin nyt, kun hänen gradunsa on onnellisesti valmis ja hyllyssä.

[vade_w]

Näinhän kunnon gradun pitääkin alkaa: "Aivan aluksi jouduin lukemaan Jussi Halla-ahon kaikki kirjoitukset läpi."

Olisi hienoa saana Lotta Kokkonen vaikka vähän piipahtamaan tänne ja kertomaan asioita hiukan vapautuneemmin nyt, kun hänen gradunsa on onnellisesti valmis ja hyllyssä.

"Vapaa tutkija" on harha.

[Lahti-Saloranta]

Voi kumpa olisi yliopistossa niin piruuttani tekisin gradun aiheesta: "Oliko Muhamed nykypäivän valossa tarkasteltuna pedofiili  Islamin pyhien kirjoitusten, Koraniin ja Hathideiden mukaan". Loppupäätelmä olisi tietysti että ei ollut koska Muhamed oli profeetta ja pyhä islamilaisille eikä siten  logiikka ja järkiperusteet sovi uskonnollisten kysymysten arviointiin, Tavan tallaaja olisi ehdottomasti ollut pilsittyään 9 v tyttöä. Linnassakin olisi tullut tapetuksi joutuessaan muiden vankien seuraan eikä kenellekkään tulisi mieleen että sellainen "Jammu setä" olisi kenenkään jäljittelyn kohde.