KHO: Toimeentuloedellytys ja perheenyhdistäminen

[Kemolitor]

Korkeimmalta hallinto-oikeudelta on juuri tullut kaksi päätöstä koskien toimeentuloedellystä perheenyhdistämisessä.

Tässä tapausten yhteenvedot:

Asiassa oli kysymys oleskeluluvan myöntämisen edellytyksistä tilanteessa, jossa Italiassa suojeluperusteisen oleskeluluvan saanut Irakin kansalainen oli avioitunut Suomessa toissijaisen suojelun tarpeen perusteella oleskeluluvan saaneen saman maan kansalaisen perheenkokoajan kanssa vasta perheenkokoajan maahantulon jälkeen. Hakijan oleskeluluvan myöntämisen edellytyksenä oli 1.8.2010 voimaan tulleen muutetun ulkomaalaislain 114 §:n 4 momentin ja 39 §:n 1 momentin mukaisesti se, että hakijan toimeentulo Suomessa on turvattu ulkomaalaislain 39 §:n 2 momentissa tarkemmin säädetyllä tavalla. Hakijan kohdalla toimeentuloedellytys ei täyttynyt ja asiassa tuli siten arvioitavaksi, oliko hänen kohdallaan olemassa ulkomaalaislain 39 §:n 1 momentissa tarkoitettuja poikkeuksellisen painavia syitä poiketa toimeentuloedellytyksestä tai vaatiko lapsen etu sitä.

Asiassa otettiin erityisesti huomioon se, että hakijan ja perheenkokoajan välinen perhe-elämä oli alkanut ajankohtana, jolloin edes perheenkokoajalla ei ollut ollut oleskelulupaa Suomeen ja perhe-elämän jatkaminen Suomessa oli ollut alusta asti epävarmaa. Ulkomaalaislain 114 §:n 4 momenttiin tehdyllä lainmuutoksella oli nimenomaisesti asetettu toimeentuloedellytys muun muassa toissijaista suojelua saaneen perheenkokoajan perheenjäsenille silloin, kun perhe on perustettu vasta maahantulon jälkeen. Tästä syystä toimeentuloedellytyksestä poikkeamista harkittaessa ei ollut annettava ratkaisevaa painoarvoa sille, että yhteisen perhe-elämän viettämiselle puolisoiden kotimaassa Irakissa oli olemassa todennäköisiä vaikeuksia.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei lapsen etu edellyttänyt toimeentuloedellytyksestä poikkeamista yksinomaan siitä syystä, että oleskeluluvan epääminen saattoi johtaa yhteiselämän katkeamiseen lapsen ja toisen vanhemman välillä. Toimeentuloedellytyksestä poikkeaminen lapsen edun perusteella edellytti myös muita yksilöllisiä lapsen etuun konkreettisesti vaikuttavia seikkoja tai olosuhteita. Tässä tapauksessa ei ollut ilmennyt sellaisia yksilöllisiä seikkoja, joiden johdosta lapsen etu olisi edellyttänyt toimeentuloedellytyksestä poikkeamista.

KHO:2014:50

Asiassa oli kysymys oleskeluluvan myöntämisen edellytyksistä tilanteessa, jossa Italiassa suojeluperusteisen oleskeluluvan saanut Somalian kansalainen oli avioitunut Suomessa toissijaisen suojelun tarpeen perusteella oleskeluluvan saaneen saman maan kansalaisen perheenkokoajan kanssa vasta perheenkokoajan maahantulon jälkeen. Hakijan oleskeluluvan myöntämisen edellytyksenä oli 1.8.2010 voimaan tulleen muutetun ulkomaalaislain 114 §:n 4 momentin ja 39 §:n 1 momentin mukaisesti se, että hakijan toimeentulo Suomessa on turvattu ulkomaalaislain 39 §:n 2 momentissa tarkemmin säädetyllä tavalla. Hakijan kohdalla toimeentuloedellytys ei täyttynyt ja asiassa tuli siten arvioitavaksi, oliko hänen kohdallaan olemassa ulkomaalaislain 39 §:n 1 momentissa tarkoitettuja poikkeuksellisen painavia syitä poiketa toimeentuloedellytyksestä tai vaatiko lapsen etu sitä.

Perheenkokoajalla oli Suomessa kolme alle kouluikäistä lasta, joista kahden nuorimman isä hakija oli. Perheen keskimmäistä lasta oli hoidettu useiden sairauksien vuoksi syntymästään saakka Suomessa, ja hän oli täällä jatkuvan sairaanhoidollisen seurannan piirissä. Korkein hallinto-oikeus arvioi, ettei perheen olosuhteista saatu selvitys huomioon ottaen ollut olemassa takeita siitä, että vanhemmat kykenisivät hankkimaan lapsen tarvitsemaa hoitoa muualla kuin Suomessa. Tästä syystä perheen tulisi voida lapsen edun vuoksi asua jatkossakin Suomessa. Lapsen hoito vaati perheenkokoajalta paljon voimavaroja kun otettiin erityisesti huomioon se, että perheenkokoajalla oli lisäksi kaksi muuta alle kouluikäistä lasta huollettavanaan. Näissä poikkeuksellisissa olosuhteissa korkein hallinto-oikeus katsoi, että painavat lapsen etuun liittyvät syyt edellyttivät hakijan osallistumista kiinteästi perheen elämään Suomessa. Lapsen etu edellytti siten ulkomaalaislain 39 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla toimeentuloedellytyksestä poikkeamista.

KHO:2014:51

Kannattaa lukea kummastakin koko päätös, niissä kerrotaan tarkemmin tapausten taustoista.

[Asra]

Miten näitä rikkinäisiä perheitä onnistuukin syntymään aina joissain tietyissä kulttuureissa... 

[vihapuhegeneraattori]

Miten näitä rikkinäisiä perheitä onnistuukin syntymään aina joissain tietyissä kulttuureissa... 

Mietinpähän vaan että jos mun lapsi sairastuisi vakavasti, voisiko valtio tinkiä mun toimeentulovaatimuksista vaikka leikkaamalla veroja ja maksamalla tukea jos otan vaikka pari kuukautta vapaata duunista.

[Asra]

Voisi olla loppupeleissä halvempaa pystyttää erikoissairaala Somaliaan. Näitä sairaalahoidon tarvitsijoita on varmasti enemmänkin. Suomesta sinne lähtevä terveydenhuoltohenkilökunta voisi ottaa sen puoliksi lomailun kannalta ja iloiset somalialaiset saisivat hoidon läheltä.

[Rokka]

http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1395149321799.html

He ovat avioituneet ajankohtana, jolloin hakija on käännytetty Suomesta Italiaan jo kahdesti. Perheenkokoaja on alkanut odottaa parin yhteistä lasta tilanteessa, jossa perheenkokoajalla itselläänkään ei ole ollut vielä oleskelulupaa Suomeen. Hakija on palannut Suomeen Italiasta ilman etukäteen hankittua oleskelulupaa.

Pääsin tuohon kohtaan asti ennen kuin alkoi verenpaine nousta niin korkeaksi että oli pakko lopettaa. Ei vittu miten munatonta touhua suomalaiselta oikeuslaitokselta. Eli kun somalialoinen maahanmuuttaja pääsee Suomeen niin siitä ei sitten pääse eroon millään, vaikka lähettäisi Italiaan kahdesti niin aina se löytää tiensä takaisin.

[Asra]

EU:ssa voisi edistää yhteisen vapaan liikkuvuuden lisäksi yhteistä liikkumattomuutta. Jos joku on käännytetty EU-maassa, tämä koskisi samantien koko EU:ta  mutta sitten monikulttuurisuutta olisi toisaalta vaikeampaa toteuttaa ja muutenkin tämä olisi aivan liian yksinkertaista 

[Kemolitor]

http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1395149321799.html

He ovat avioituneet ajankohtana, jolloin hakija on käännytetty Suomesta Italiaan jo kahdesti. Perheenkokoaja on alkanut odottaa parin yhteistä lasta tilanteessa, jossa perheenkokoajalla itselläänkään ei ole ollut vielä oleskelulupaa Suomeen. Hakija on palannut Suomeen Italiasta ilman etukäteen hankittua oleskelulupaa.

Pääsin tuohon kohtaan asti ennen kuin alkoi verenpaine nousta niin korkeaksi että oli pakko lopettaa. Ei vittu miten munatonta touhua suomalaiselta oikeuslaitokselta. Eli kun somalialoinen maahanmuuttaja pääsee Suomeen niin siitä ei sitten pääse eroon millään, vaikka lähettäisi Italiaan kahdesti niin aina se löytää tiensä takaisin.

Tämä päätös on näistä kahdesta se merkittävämpi, koska tässä KHO kumosi maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden päätöksen olla antamatta hakijalle oleskelulupaa.

Minä karaisin mieleni, otin etukäteen verenpainelääkettä ja luin tekstin lopppuun:

Maahanmuuttovirasto on perustellut päätöstään muun ohella seuraavasti:

Hakijalle ja perheenkokoajalle Suomessa maksettavat etuudet eivät muodosta hyväksyttävää ja riittävää tulonlähdettä turvaamaan hakijan toimeentulo Suomessa. Asiassa jää siten tutkittavaksi, onko hakijan kohdalla olemassa laissa tarkoitettua perustetta poiketa toimeentuloedellytyksestä

Perheenkokoaja ja hakija ovat tutustuneet toisiinsa vasta Suomessa ja perustaneet perheen tilanteessa, jossa he eivät ole voineet luottaa perhe-elämän viettämisen mahdollisuuksiin Suomessa. He ovat avioituneet ajankohtana, jolloin hakija on käännytetty Suomesta Italiaan jo kahdesti. Perheenkokoaja on alkanut odottaa parin yhteistä lasta tilanteessa, jossa perheenkokoajalla itselläänkään ei ole ollut vielä oleskelulupaa Suomeen. Hakija on palannut Suomeen Italiasta ilman etukäteen hankittua oleskelulupaa. Kun kyseessä on uuden perheen perustaminen, perusteltuja odotuksia toimeentulovaatimuksesta poikkeamiseen voidaan katsoa olevan vain erittäin poikkeuksellisissa oloissa. Maahanmuuttoviraston näkemyksen mukaan hakijalla ei voi tällaisia perusteltuja odotuksia olla. Se seikka, että hakija on oleskellut Suomessa puolisonsa ja puolison aiemmin - hakijan Italiassa ollessa - synnyttämän yhteisen lapsen luona, ei voi merkitä sitä, että toimeentulovaatimuksesta olisi hänen kohdallaan poikettava. Hakija on jättänyt oleskelulupahakemuksensa vireille Suomessa ja jäänyt maahan odottamaan päätöstä, vaikka ulkomaalaislain 60 ja 62 §:n mukaan oleskelulupaa tulisi ensisijaisesti hakea ulkomailla. Maahanmuuttovirasto on harkinnassaan kiinnittänyt huomiota myös siihen, että pääsäännön mukaisesti oleskelulupaa ulkomailla hakevat ulkomaalaiset eivät saisi olla huonommassa asemassa kuin tarkoitushakuisesti Suomeen tulevat ja maahan ilman oleskelulupaa jäävät ulkomaalaiset.

Maahanmuuttovirasto toteaa, ettei hakijalle myönnettäisi oleskelulupaa esitetyillä perusteilla ulkomailta haettuna. Näin ollen Maahanmuuttovirasto toteaa, ettei oleskeluluvan myöntämiselle ole ulkomaalaislain 49 §:n mukaisia perusteita.

Maahanmuuttovirasto on ottanut ulkomaalaislain 66 a §:n mukaiset seikat huomioon. Oleskeluluvan myöntämiselle ei ole ulkomaalaislain mukaisia perusteita.

Hallinto-oikeuden päätöksessä puolestaan kerrottiin mm. näin:

Hakijalla tai perheenkokoajalla ei ole ansiotuloja, vaan heidän toimeentulonsa perustuu yhteiskunnan perheelle maksamiin etuuksiin. Heillä ei ole esitetty olevan muita sellaisia tuloja tai varallisuutta, jotka voitaisiin ottaa huomioon toimeentuloedellytyksen täyttymistä arvioitaessa. Näin ollen hakijan toimeentulo ei ole turvattu ulkomaalaislain 39 §:n 1 momentin edellyttämällä tavalla. Lainkohdan mukaan toimeentuloedellytyksestä voidaan kuitenkin yksittäisessä tapauksessa poiketa, jos siihen on poikkeuksellisen painava syy tai lapsen etu sitä vaatii.

Puolisot ovat menneet naimisiin Suomessa joulukuussa 2011. Tätä ennen A oli kahdesti saanut lyhyen ajan kuluessa kielteisen päätöksen turvapaikkahakemukseensa ja hänet oli alkuvuonna 2011 kaksi kertaa käännytetty Suomesta. Puolisoiden on avioitumisensa aikaan täytynyt olla tietoisia siitä, että yhteisen perhe-elämän jatkaminen Suomessa on epävarmaa. Puolisoiden yhteinen lapsi on syntynyt 15.6.2011, joten perheenkokoaja on tullut raskaaksi aikana, jolloin edes hänellä itsellään ei ole ollut oleskelulupaa Suomeen. Perhe-elämän jatkuvuus Suomessa on siten ollut alusta alkaen epävarmaa. Tässä tilanteessa ei voida katsoa olevan poikkeuksellisen painavia syitä poiketa toimeentuloedellytyksestä siitäkään huolimatta, että Somalian heikko turvallisuustilanne ja perheenkokoajan toissijainen suojeluasema Suomessa huomioon ottaen perheenkokoajan ei voida edellyttää muuttavan kotimaahansa Somaliaan viettämään siellä yhteistä perhe-elämää hakijan ja lastensa kanssa.

Kuten Maahanmuuttovirasto on päätöksessään todennut, lääkärinlausuntojen mukaan puolisoiden yhteinen 15.6.2011 syntynyt lapsi tarvitsee erityistä huolenpitoa terveydentilansa vuoksi. Esitetyn selvityksen mukaan perheenkokoaja saa myös yhteiskunnan myöntämiä etuuksia perheessä vallitsevien erityisolosuhteiden vuoksi. Lapsen edun ei kuitenkaan voida katsoa vaativan perheenyhdistämistä juuri siinä valtiossa, missä lapsi on syntynyt ja missä hänen äitinsä tällä hetkellä asuu.

Päätöksellä ei ole puututtu Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa taattuun perhe-elämän suojaan, sillä hakija ja hänen puolisonsa ovat aloittaneet perhe-elämänsä ajankohtana, jolloin asianosaiset ovat tienneet, että heidän asemansa ja perhe-elämän jatkuvuus Suomessa on ollut alusta alkaen epävarmaa. Hakijalla on perheenkokoajan perheenjäsenenä oikeus viettää yhteistä perhe-elämää, mutta heillä ei ole sen nojalla oikeutta odottaa saavansa myönteistä ratkaisua oleskelulupa-asiassa valitsemaansa valtioon. Mainittu sopimus ei takaa ulkomaalaiselle oikeutta valita sopivinta paikkaa perhe-elämänsä viettämiseen. Oleskeluluvan myöntämättä jättämiselle ei edellä lausuttu huomioon ottaen ole myöskään ulkomaalaislain 66 a §:stä johtuvaa estettä.

Hakija on saanut hoitoa Suomessa terveydentilansa vuoksi. Asiassa ei kuitenkaan ole esitetty sellaista ulkomaalaislain 52 §:ssä tarkoitettua yksilöllistä inhimillistä syytä, joka voisi toimia perusteena oleskeluluvan myöntämiselle.

Maahanmuuttovirasto on voinut hylätä oleskelulupahakemuksen.

Koska hakijalle ei ole myönnetty oleskelulupaa, ulkomaalaislain 148 §:n 2 momentin mukainen peruste käännyttämiselle on olemassa. Kun tämän lisäksi otetaan huomioon muut oleskelulupaa koskevan asian yhteydessä esiin tulleet seikat ja hakijan olot kokonaisuudessaan, Maahanmuutto­virasto on voinut käännyttää hakijan asuinmaahansa Italiaan. Käännytys ei ole vastoin ulkomaalaislain 147 §:ssä säädettyä palautuskieltoa.

Mutta sitten Korkein hallinto-oikeus toteaakin näin:

Perheenkokoajalle on myönnetty oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella. Hänelle on syntynyt huhtikuussa 2010 lapsi. Perheenkokoajan ja hakijan yhteinen lapsi on syntynyt 15.6.2011. He ovat avioituneet joulukuussa 2011. Perheeltä edellytetään noin 2 430 euron suuruista toimeentulotasoa oleskeluluvan myöntämiseksi.

Hallinto-oikeudelle on esitetty Tampereen kaupungin ulkomaalaistoimiston selvitys perheen tuloista ja etuuksista siinä tilanteessa, että hakija voisi jäädä Suomeen. Lisäksi heillä on oikeus kotoutumistukeen, jolloin toimeentulotukea ei tarvittaisi ainakaan aiemmassa laajuudessa. Perheen etuudet riittäisivät siten asetetun toimeentulotason saavuttamiseen, koska kustannuksia korvaavat sosiaaliturvaetuudet vähentävät vaadittavan toimeentulon määrä.

Ulkomaalaislain 49 §:n 1 momentin kohtuuttomuusarvioinnissa ja 39 §:n 1 momentin soveltuvuudessa on otettava erityisesti huomioon perheen 15.6.2011 syntynyt C-poika. Hänellä on todettu heti syntymän jälkeen Prune Belly -oireyhtymä ja hydronefroosi sekä myöhemmin hydrokefalus. Myöhemmin on lisäksi ilmennyt myös muita hoitoa vaatineita terveysongelmia. Perheessä asuu myös perheenkokoajan 18.4.2010 syntynyt lapsi. C on varsin vaikeasti sairas ja hänen perushoitonsa on paljon normaalin lapsen hoitoa tarkempaa ja raskaampaa. Lisäksi usein toistuvat lääkäri- ja fysioterapiakäynnit kuormittavat perheen arkea aivan konkreettisesti. Lapsi sairastelee lähes viikoittain siten, että on käytävä lääkärissä. Nämä käynnit olisivat yksinhuoltajalle aivan mahdottomia, koska niille olisi otettava mukaan myös toinen lapsi. C on säännöllisesti kerran kuukaudessa parin yön yli TAYS:ssa kontrolleissa, jolloin myös toisen vanhemman pitää pystyä olemaan mukana. Hallinto-oikeudelle toimitetuista C:n sairauskertomuksista Tampereen yliopistollisesta sairaalasta selviää ongelmien moninaisuus. Vastaavassa tilanteessa elävän suomalaisenkin perheen elämä olisi erittäin haastavaa. Hakijan perheelle tilanne on vielä enemmän haasteellinen, koska perhe ei osaa suomen kieltä ja kaikkeen tarvitaan tulkin apua. Lapsen sairaudet aiheuttavat vanhemmille paljon henkistä painetta. Molempien lasten ja perheenkokoajan edun mukaista on se, että taakkaa on jakamassa myös toinen vanhempi. Tämä vähentää myös tarvetta monien yhteiskunnan taholta tarjottavien palvelujen käyttöön. Tosiasia on myös se, että perheeseen on kesällä syntymässä toinen yhteinen lapsi.

Sekä hakija että perheenkokoaja ovat kotoisin Somaliasta, jonne he eivät voi turvallisuussyistä palata viettämään perhe-elämää. Italia on perheenkokoajalle täysin vieras valtio ja kulttuuri. Puolisoille on ehtinyt muodostua Suomeen siteitä, ja lapset ovat syntyneet täällä. C saa Suomessa hoitoa moninaisiin sairauksiinsa. Hakijalle ei ole ehtinyt muodostua noin kahden vuoden oleskelun aikana mitään siteitä Italiaan, missä hän on asunut vastaanottokeskuksessa. Suomi on aviopuolisoille ainoa mahdollinen valtio, jossa heillä on mahdollisuuksia viettää perhe-elämää.

Väestötietojärjestelmän mukaan perheeseen on 13.7.2013 syntynyt kolmas lapsi, ja perheeltä vaadittava toimeentulotaso olisi siten noin 2 880 euroa. Hakija ja perheenkokoaja ovat perustaneet perheen tilanteessa, jossa he eivät ole voineet luottaa perhe-elämän viettämisen mahdollisuuksiin Suomessa. Se seikka, että hakija on oleskellut Suomessa yhdessä perheenkokoajan ja heille syntyneiden lasten kanssa, ei voi merkitä sitä, että toimeentuloedellytyksestä olisi poikettava.

Momentin mukaan olisi kuitenkin mahdollisuus yksittäistapauksessa poiketa toimeentuloedellytyksestä, jos siihen olisi poikkeuksellisen painava syy. Tällainen tilanne voisi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, kun Suomeen yksin tulleen alaikäisen lapsen etu sitä vaatii, kun hänen vanhempansa hakevat oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Kansainvälisen suojelun tarpeessa oleva lapsi sen sijaan voisi saada vanhempansa Suomeen ilman toimeentuloedellytystä. Samoin oleskelulupa voitaisiin turvattua toimeentuloa edellyttämättä myöntää, kun kyse on oleskeluluvan myöntämisestä yksilöllisestä inhimillisestä syystä oleskeluluvan 52 §:n perusteella saaneen ulkomaalaisen perheenjäsenelle perhesiteen perusteella, eikä voida kohtuudella edellyttää perheenkokoajan muuttavan kotimaahansa, vaikka hän sinne voisi periaatteessa muuttaa ilman vaaraa."

Perheenkokoaja on saapunut Suomeen 23.11.2009 ja hakenut kansainvälistä suojelua. Hänelle on syntynyt Suomessa 18.4.2010 lapsi, jonka isä on perheenkokoajan kertoman mukaan hänen ensimmäinen aviomiehensä. Perheenkokoaja on turvapaikkapuhuttelussa kertonut, että katsoo eronneensa ensimmäisestä miehestään. Maahanmuuttovirasto on 16.2.2011 myöntänyt perheenkokoajalle ja tämän alaikäiselle lapselle jatkuvan oleskeluluvan toissijaisen suojelun perusteella neljäksi vuodeksi.

Hakija on saapunut Suomeen vuonna 2009 ja hakenut täältä turvapaikkaa 3.9.2010. Hänet on käännytetty vastuumäärittämisasetuksen perusteella Italiaan 12.1.2011, josta hän oli hakenut turvapaikkaa jo 10.12.2008. Hakija on hakenut turvapaikkaa myös Ruotsista 6.8.2009. Hakijalle on myönnetty Italiassa suojeluperusteinen oleskelulupa (protezione sussidiaria) ajalle 28.6.2010–29.1.2012.

Hakija on palannut Suomeen 17.2.2011 ja hakenut uudelleen turvapaikkaa. Hänet on käännytetty toistamiseen Italiaan 19.4.2011. Hakija on palannut maahan lokakuussa 2011.

Hakija on kertonut olleensa kolmesti avioliitossa Somaliassa asuessaan ja hänellä on näistä avioliitoista yhteensä seitsemän Somaliassa asuvaa lasta.

Hakija ja perheenkokoaja ovat kertoneet tutustuneensa vastaanottokeskuksessa syyskuussa 2010. Heille on syntynyt yhteinen lapsi 15.6.2011. Yhdessä he ovat asuneet lokakuusta 2011 lähtien ja avioituneet maistraatissa 12.12.2011. Perheeseen on 13.7.2013 syntynyt kolmas lapsi. Hakija on häntä 10.5.2012 kuultaessa kertonut perheenkokoajan olevan luku- ja kirjoitustaidoton.

Yliopistollisen keskussairaalan lastenneurologian erikoislääkäri D:n 10.9.2013 päiväämästä lausunnosta ilmenee, että perheenkokoajan ja hakijan ensimmäisellä yhteisellä lapsella C:llä (s. 2011) on jo sikiöaikana todettu vaikea-asteinen munuaisten toimintaongelma ja sen aiheuttama munuaisten laajentuma, jonka seurauksena lapsen vatsanpeitteissä on kehityshäiriö (ns. Prune Belly -oireyhtymä). Tämä on aiheuttanut lapselle pitkäkestoisen sairaalahoidon vauvaiällä. Hänen hoitonsa edellyttää jatkuvia lastenmunuaislääkärin seurantoja, joiden johdosta perheelle tulee paljon sairaalakäyntejä. Lisäksi lapsella on vauvaiällä todettu aivonestekierron häiriö ja tämän vuoksi hänelle on asetettu keskushermostostuntti, jonka toiminnan seuraaminen edellyttää valppautta ja toisinaan käyntejä päivystyspoliklinikalla, mikäli herää epäily stuntin toimintahäiriöstä. Kaikista näistä ongelmista johtuen lapsen kehitys ei ole ikätasoista ja sen tueksi lapsi käy paljon sairaalassa. Äiti on tällä hetkellä yksin kolmen alle kouluikäisen lapsen kanssa Suomessa ja keskimmäisen lapsen sairauksien hoito on aika vaikeaa yksin. Äiti ei ole päässyt ymmärrettävistä syistä myöskään suomen kielen opintoihin ja asioiden hoitaminen kielitaidottomana on todella hankalaa. Lapsi tulee tarvitsemaan vielä pitkään terveydenhuollon palveluja, jotta varmistetaan hänelle mahdollisimman hyvä ja terveellinen kehitys myös jatkossa.

--------

Edellä mainituin perustein oleskeluluvan myöntämättä jättäminen Suomesta käsin haettuna olisi ulkomaalaislain 49 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetulla tavalla ilmeisen kohtuutonta.

Näistä syistä Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden päätökset on kumottava ja asia on palautettava Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

Asian ovat ratkaisseet Irma Telivuo, Alice Guimaraes-Purokoski, Tuomas Lehtonen, Outi Suviranta ja Janne Aer. Asian esittelijä Elina Ranz.

Aika epeli kyllä tämä hakijahemmomme. Somaliassa kolme vaimoa ja seitsemän lasta, nyt sitten neljäs vaimo Suomessa, tällekin kaksi lasta saanut aikaiseksi, lisäksi vaimolla on yksi lapsi ennestään. Kai nuo hänen muutkin vaimonsa ja lapsensa pitää sitten kohta Suomeen saada, mitenkä he muka Somaliassa tulisivat toimeen ilman perheen elättäjää.

[Mangustin]

^ Tuosta lainauksesta käy ilmi, että perheenkokoaja-henkilö on nainen. Ollut Somaliassa kolmesti aviossa, josta seitsemän lasta, ja nyt vissiin neljäs liitto ja kahdeksas lapsi... jonka isä on "edellinen" eli kolmas aviomies? Kys. raskaus sai alkunsa ilmeisesti silloin, kun nyt perheenyhdistämistä hakeva sompputar lenteli Italian ja Suomen väliä ilman pysyvää oleskelulupaa mihinkään valtioon (poislukien Somalia).



Ne ihan oikeasti vihaa lapsiaan.

Edit:

Perheenkokoaja on saapunut Suomeen 23.11.2009 ja hakenut kansainvälistä suojelua. Hänelle on syntynyt Suomessa 18.4.2010 lapsi, jonka isä on perheenkokoajan kertoman mukaan hänen ensimmäinen aviomiehensä. Perheenkokoaja on turvapaikkapuhuttelussa kertonut, että katsoo eronneensa ensimmäisestä miehestään. Maahanmuuttovirasto on 16.2.2011 myöntänyt perheenkokoajalle ja tämän alaikäiselle lapselle jatkuvan oleskeluluvan toissijaisen suojelun perusteella neljäksi vuodeksi.

Hakija on saapunut Suomeen vuonna 2009 ja hakenut täältä turvapaikkaa 3.9.2010. Hänet on käännytetty vastuumäärittämisasetuksen perusteella Italiaan 12.1.2011, josta hän oli hakenut turvapaikkaa jo 10.12.2008. Hakija on hakenut turvapaikkaa myös Ruotsista 6.8.2009. Hakijalle on myönnetty Italiassa suojeluperusteinen oleskelulupa (protezione sussidiaria) ajalle 28.6.2010–29.1.2012.

Hakija on palannut Suomeen 17.2.2011 ja hakenut uudelleen turvapaikkaa. Hänet on käännytetty toistamiseen Italiaan 19.4.2011. Hakija on palannut maahan lokakuussa 2011.

Hakija on kertonut olleensa kolmesti avioliitossa Somaliassa asuessaan ja hänellä on näistä avioliitoista yhteensä seitsemän Somaliassa asuvaa lasta.

Hakija ja perheenkokoaja ovat kertoneet tutustuneensa vastaanottokeskuksessa syyskuussa 2010. Heille on syntynyt yhteinen lapsi 15.6.2011. Yhdessä he ovat asuneet lokakuusta 2011 lähtien ja avioituneet maistraatissa 12.12.2011. Perheeseen on 13.7.2013 syntynyt kolmas lapsi. Hakija on häntä 10.5.2012 kuultaessa kertonut perheenkokoajan olevan luku- ja kirjoitustaidoton.

Seison korjattuna. Hakija on mies ja perheenkokoaja nainen. Miehellä on 7+2 lasta eli 9 kpl ja naisella yhteensä 3, joista 2 yhteisiä hakijan kanssa.

Silti mää vaan ihmettelen, että jos on luku-ja kirjoitustaidoton pakolainen, jolla on 2010 syntynyt pikkulapsi ja 2011 syntynyt monivammainen lapsi, jolla on munuaisvaivoja, vatsanpeitteet auki eli varmaan joku gore-tex -kuori ommeltuna massuun ihonsiirteitä odotellessa, ja bonuksena vesipää, niin onko tilanne perheessä tosiaan sellainen että 2012 kannattaa laittaa uutta pullaa uuniin??

Suomalaisperheissä lasketaan ensin rahoja, hankitaan vakuutus, ilmoittaudutaan päiväkoti-, muskari- ja vauvauintijonoon ja tietysti aloitetaan foolihapon syöminen ettei tulisi näitä ikäviä puutostaudeista johtuvia kehityshäiriöitä. Ihme inshallaah-vastuuttomuutta tuommonen sikiäminen.

[Uuno Nuivanen]

Ja KHO:n jäsenet vihaavat suomalaisia. Leppymättömästi.

[RP]

"Onni onnettomuudessa" kun lapsen vesipäisyys takaa isukille oleskeluluvan.

[RP]

^ Tuosta lainauksesta käy ilmi, että perheenkokoaja-henkilö on nainen. Ollut Somaliassa kolmesti aviossa, josta seitsemän lasta, ja nyt vissiin neljäs liitto ja kahdeksas lapsi... jonka isä on "edellinen" eli kolmas aviomies? Kys. raskaus sai alkunsa ilmeisesti silloin, kun nyt perheenyhdistämistä hakeva sompputar lenteli Italian ja Suomen väliä ilman pysyvää oleskelulupaa mihinkään valtioon (poislukien Somalia).

Hakija on henkilö, joka hakee oleskelulupaa (itselleen), siis tässä mies. Hänellä on ne edelliset avioliitot ja lapset Somaliassa. Nyt kun isukilla on oleskelulupa Suomessa, jos nuo lapset ovat alaikäisiä niin...
(ja tietenkin mahdolliset alaikäiset lapset tarvitsevat äitinsä joilla hyvällä säkällä voi olla uusi mies ja lisää lapsia). Toivottavasti tämä kaikki ei haittaa isän mahdollisuuksia osallistua vakavasti vammaisen lapsensa hoitoon, olihan se kuitenkin hänen oleskelulupansa peruste.

Matkustelua Italian ja Somalian välillä todistettavasti oli tehnyt ainakin se perheenisä.

[Micke90]

Voisi olla loppupeleissä halvempaa pystyttää erikoissairaala Somaliaan. Näitä sairaalahoidon tarvitsijoita on varmasti enemmänkin. Suomesta sinne lähtevä terveydenhuoltohenkilökunta voisi ottaa sen puoliksi lomailun kannalta ja iloiset somalialaiset saisivat hoidon läheltä.

Mikäs siinä, jos maksat viulut. 

[Seal]

Voisi olla loppupeleissä halvempaa pystyttää erikoissairaala Somaliaan. Näitä sairaalahoidon tarvitsijoita on varmasti enemmänkin. Suomesta sinne lähtevä terveydenhuoltohenkilökunta voisi ottaa sen puoliksi lomailun kannalta ja iloiset somalialaiset saisivat hoidon läheltä.

Mikäs siinä, jos maksat viulut. 

Mielummin kyllä käyttäisin suomalaisten verorahoja siihen, että tehtäisiin se sairaala sinne, entä raahataan niitä ihmisiä tänne aivan täysin vieraaseen ilmastoon ja vieraan kulttuurin pariin, johon he eivät kovin hyvin osaa sopeutua. Siinä säästettäisiin paitsi helvetisti rahaa niin myös samalla autettaisiin paljon isompaa väestönosaa. Nykyinen kehitysapu ja pakolaisten ottaminen on täysi vitsi.

[Micke90]

Mielummin kyllä käyttäisin suomalaisten verorahoja siihen, että tehtäisiin se sairaala sinne, entä raahataan niitä ihmisiä tänne aivan täysin vieraaseen ilmastoon ja vieraan kulttuurin pariin, johon he eivät kovin hyvin osaa sopeutua. Siinä säästettäisiin paitsi helvetisti rahaa niin myös samalla autettaisiin paljon isompaa väestönosaa. Nykyinen kehitysapu ja pakolaisten ottaminen on täysi vitsi.

Itse taas olisin mieluummin käyttämättä suomalaisten verorahoja kumpaankaan.

[Seal]

Mielummin kyllä käyttäisin suomalaisten verorahoja siihen, että tehtäisiin se sairaala sinne, entä raahataan niitä ihmisiä tänne aivan täysin vieraaseen ilmastoon ja vieraan kulttuurin pariin, johon he eivät kovin hyvin osaa sopeutua. Siinä säästettäisiin paitsi helvetisti rahaa niin myös samalla autettaisiin paljon isompaa väestönosaa. Nykyinen kehitysapu ja pakolaisten ottaminen on täysi vitsi.

Itse taas olisin mieluummin käyttämättä suomalaisten verorahoja kumpaankaan.

Sehän ei ole nykymaailmassa mahdollisuus. Joutuu eristetyksi taloudeksi ja käy kuten P-Korealle.

[Micke90]

Sehän ei ole nykymaailmassa mahdollisuus. Joutuu eristetyksi taloudeksi ja käy kuten P-Korealle.

Ainakin, jos uskoo virallista propagandaa.

[Seal]

Sehän ei ole nykymaailmassa mahdollisuus. Joutuu eristetyksi taloudeksi ja käy kuten P-Korealle.

Ainakin, jos uskoo virallista propagandaa.

Haluaisin kyllä nähdä, miten kävis. Voihan se olla, ettei siin kävis mitään, toi on nimenomaa mun oma pelko jonka propaganda on luonut.

Japanihan harrastaa kehitysapua sillä tavalla, että se sanoo japanilaiselle yritykselle, että menkäähän tekemään tommonen asia tonne noin niin saatte rahaa. Samalla nämä yritykset saa solmittua alueelle liikesuhteita ja jalansijan alueen markkinoille, mikä taas tietää lisää rahaa Japanille. Tuota mallia voisi Suomikin kokeilla?

[PlasticPaddington]

Somaliaan kun perustaisi kalliin sairaalan, niin kauankohan menisi ennen kuin Al-shabaab tai joku muu rosvojoukko tekisi siitä oman tukikohdan 

[mikkoR]

Somaliaan kun perustaisi kalliin sairaalan, niin kauankohan menisi ennen kuin Al-shabaab tai joku muu rosvojoukko tekisi siitä oman tukikohdan 

Tarvikkeet menisi todennäköisesti samaa vauhtia toisesta ovesta ulos kun toisesta niitä kannetaan sisään.

[Kemolitor]

Silti mää vaan ihmettelen, että jos on luku-ja kirjoitustaidoton pakolainen, jolla on 2010 syntynyt pikkulapsi ja 2011 syntynyt monivammainen lapsi, jolla on munuaisvaivoja, vatsanpeitteet auki eli varmaan joku gore-tex -kuori ommeltuna massuun ihonsiirteitä odotellessa, ja bonuksena vesipää, niin onko tilanne perheessä tosiaan sellainen että 2012 kannattaa laittaa uutta pullaa uuniin??

Suomalaisperheissä lasketaan ensin rahoja, hankitaan vakuutus, ilmoittaudutaan päiväkoti-, muskari- ja vauvauintijonoon ja tietysti aloitetaan foolihapon syöminen ettei tulisi näitä ikäviä puutostaudeista johtuvia kehityshäiriöitä. Ihme inshallaah-vastuuttomuutta tuommonen sikiäminen.

Annetaan Siirtolaisuusjärjestö IOM:n projektikoordinaattorin, 1990-luvun alussa Suomeen muuttaneen somalin Saed Guledin vastata ihmettelyysi:

Useimmat somalinuoret elävät ns. päivä kerrallaan -asenteella, sillä tulevaisuuden suunnittelua ei pidetä merkityksellisenä somalialaisessa kulttuurissa. Tämä asenne juontaa juurensa somalien alkuperään; he olivat alun perin paimentolaiskansaa, joilla oli tapana liikkua ja toimia spontaanisti. Somaleilla on usein vaikeuksia visioida mielessään seuraavat, hyvään tulevaisuuteen johtavat toimenpiteet eivätkä he välttämättä osaa vakavasti suunnitella tulevaisuutta

Suomen Kuvalehti

Eiköhän tuossa ollut aika hyvä analyysi.

[Finka]

Olisiko mahdollista hillitä vastakkaista sukupuolta olevien tapaamisia vastaanottokeskuksissa? Siinähän tuo alkaa veronmaksajan kannalta mennä vituilleen.

[Nuivatar]

Muslimit tykkäävät syyttää länsimaisia naisia kevytkenkäisiksi, mutta kylläpä islaminuskoisille naisille tupsahtelee lapsia eri miehille!

[ElinaElina]

Olisiko mahdollista hillitä vastakkaista sukupuolta olevien tapaamisia vastaanottokeskuksissa? Siinähän tuo alkaa veronmaksajan kannalta mennä vituilleen.

Lieksan kr.opiston tukikoti Tuikku on yksin tulleille mamunuorille, siellä kaksi naimisissa, alaikäisiä. Kuka vihki? Imaami?

[Micke90]

Miten näitä rikkinäisiä perheitä onnistuukin syntymään aina joissain tietyissä kulttuureissa... 

Ja miten ne aina onnistuvatkin lykkäämään rikkinäiset perheensä muiden maiden veronmaksajien niskoille? 

[PlasticPaddington]

Muslimit tykkäävät syyttää länsimaisia naisia kevytkenkäisiksi, mutta kylläpä islaminuskoisille naisille tupsahtelee lapsia eri miehille!

Moniavioisúus. Ei ku ai niin, eihän se silleenpäin toimi.

[Kemolitor]

Lieksan kr.opiston tukikoti Tuikku on yksin tulleille mamunuorille, siellä kaksi naimisissa, alaikäisiä. Kuka vihki? Imaami?

Toinen tapaus liittyy todellakin Lieksaan, mutta ei kai tällä Tuikun kanssa ole mitään tekemstä. Ainakin hakija on täysi-ikäinen (syntynyt 1972 tai 1975).
KHO:2014:50

Tässä siis "perheenkokoaja" on naispuolinen henkilö, "hakija" puolestaan miespuolinen, käytetään myös nimitystä "valittaja".

Perheenkokoaja on tullut Suomeen turvapaikanhakijana 19.12.2008. Hänelle on 8.9.2009 myönnetty jatkuva (A) oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella ajalle 8.9.2009–8.9.2013.

Valittaja A on tullut ensimmäisen kerran Suomeen turvapaikanhakijana 17.8.2009. Maahanmuuttovirasto ei ole päätöksellään 12.11.2009 myöntänyt valittajalle oleskelulupaa ja on jättänyt kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen tutkimatta. Maahanmuuttovirasto on samalla päätöksellä käännyttänyt A:n Italiaan, joka vastuumääritysasetuksen mukaan on ollut vastuussa turvapaikkahakemuksen käsittelystä. A on valittanut päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus on hylännyt valituksen 5.3.2010 antamallaan päätöksellä. Käännyttäminen on pantu täytäntöön 18.5.2010.

Valittaja on kertonut tutustuneensa puolisoonsa elokuussa 2009 Helsingissä. Puolisot ovat menneet naimisiin oman kulttuurinsa mukaisesti 1.9.2009. Väestötietojärjestelmän mukaan A ja B on vihitty avioliittoon 7.9.2010 Pohjois-Karjalan maistraatissa.

Puolisoille on 12.7.2011 syntynyt lapsi, C. Molemmat puolisot ovat lapsen huoltajia. Lapsi on Irakin kansalainen.

Hakijalla ei ole Suomessa ansiotuloja, mutta hän ei myöskään pysty hakeutumaan työhön ilman oleskelulupaa. Hakijalla on voimassa oleva oleskelulupa Italiaan, eikä asiassa ole kysymys siitä, että hakija joutuisi siellä epäinhimillisen kohtelun kohteeksi. Hakijan vilpittömänä haluna on päästä ansiotyöhön, ja hän on työskennellytkin palkkaa saamatta eräässä paikallisessa autokorjaamossa. Hakijalla on autonasentajan työkokemusta ja taitoa.

Hakija on uusinut turvapaikkahakemuksensa 14.12.2012 Pohjois-Karjalan poliisilaitoksella.

A on antanut vastaselityksen. Puolisoille on syntymässä toinen lapsi 15.2.2013. Perhe on viettänyt perhe-elämää koko ajan Suomessa ja olisi kohtuutonta vaatia, että perheen tulisi tässä tilanteessa jatkaa yhteiselämäänsä jossakin toisessa valtiossa.

Hakija A (s. 1972) on saapunut ensimmäisen kerran Suomeen 17.8.2009 turvapaikanhakijana. Hän on tuolloin ilmoittanut olevansa D (s.1975). Maahanmuuttovirasto on 12.11.2009 jättänyt hakijan kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen tutkimatta ja hylännyt oleskelulupahakemuksen sekä käännyttänyt hakijan vastuumääritysasetuksen perusteella Italiaan. Hakijalle oli Italiassa myönnetty suojeluperusteinen oleskelulupa (protezione sussidiaria) ajalle 17.2.2009–21.4.2013. Käännytys pantiin täytäntöön 18.5.2010.

Hakija ja perheenkokoaja ovat tavanneet vastaanottokeskuksessa elokuussa 2009, ja he ovat oman selvityksensä mukaan solmineet oman kulttuurinsa mukaisen avioliiton 1.9.2009. Heidät on vihitty avioliittoon 7.9.2010 Pohjois-Karjalan maistraatissa. Hakija on hakenut oleskelulupaa perhesiteen perusteella 14.9.2010. Puolisot ovat muuttaneet yhteiseen vuokra-asuntoon Lieksaan heinäkuun alussa 2010. Heille on syntynyt yhteinen lapsi 12.7.2011. Toisen lapsen lasketuksi syntymäajaksi on ilmoitettu 15.2.2013. Hakija on opiskellut suomen kieltä Lieksan kristillisessä opistossa.

Puolisoille on syntynyt Suomessa 2011 yhteinen lapsi ja lisäksi korkeimmalle hallinto-oikeudelle on ilmoitettu toisen lapsen syntyvän vuonna 2013.

Koska hakijalle ei siten voida myöntää oleskelulupaa Suomessa, hänet on ulkomaalaislain 148 §:n 2 momentin nojalla käännytettävä Italiaan. Ulkomaalaislain 146 §:n 1 momentin mukainen kokonaisharkinta ei myöskään anna aihetta arvioida käännyttämistä toisin.

Näillä perusteilla ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys sekä hallinto-oikeuden päätöksen perustelut käännyttämisen osalta hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi ei täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta ole tarpeen lausua.

Hienoista identiteettiongelmaakin on näköjään hakijalla ollut, nimi ja syntymävuosi vaihtuivat välillä.

Tärkeintä kuitenkin on, että tämä hakemus hylättiin eli pelkästään lapsen aikaansaaminen ei riitä oleskelulupaan. Korkeimmin hallinto-oikeuden päätökset ohjaavat alempia oikeusasteita, joten tämä päätös kai tulee toimimaan sitten mallina myöhemmin vastaaville tilanteille.

[Lahti-Saloranta]

Muslimit tykkäävät syyttää länsimaisia naisia kevytkenkäisiksi, mutta kylläpä islaminuskoisille naisille tupsahtelee lapsia eri miehille!

Marian neitseellistä raskaaksitulemista kun on aina epäilty ja sanottu ettei sitä ei ole tapahtunut sen koommin mutta kun nämä siveelliset neitokaiset tekevät aviottomia lapsia tämän tästä meillä Suomessakin niin alan vähitellen uskoa siihen Marian neitseelliseen raskaaksitulemiseen.