Yle: "Kyllä kansa tietää" - Mielipiteestä totuus, kun tarpeeksi moni toistaa

[törö]

"Kyllä se kansa tietää" – Mielipiteestä tulee totuus, kun tarpeeksi moni sitä toistaa

Kun Suomi siirtyi euroon vuonna 2002, hinnat nousivat. Se ei ole totta, mutta silti lähes jokainen on tätä mieltä.

Ihmisiä ruokakaupan maitohyllyllä. Kuva: Yle

Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Ilkka Lehtisen mukaan euron vaikutus hintojen nousuun on tyyppiesimerkki tarinasta, josta tuli kansantotuus.

– Euroon siirtymiseen 2002 liittyi hyvin vahva ennakkoasenne. Ihmisillä oli vankka käsitys hintojen noususta. Sitten kun sitä ei tapahtunut, niin ihmiset sanoivat silti, että hinnat nousivat. Ei siinä auttanut, vaikka me tai Kuluttajatutkimuskeskus julkaisimme asiasta tutkimuksia, Lehtinen sanoo.

Viestinnän professorit Leif Åberg ja Pekka Aula ovat selvittäneet, mitä tarvitaan, että mielipiteestä tulee vallitseva. Kun Åberg kysyy luennoilla opiskelijolta, montako prosenttia ihmisiä tarvitaan, että mielipiteestä tulee vallitseva, yleisin vastaus on 51 prosenttia. Se on pahasti pielessä. Enemmistöä ei tarvita.

– Yhdysvalloissa toimivan teknillisen yliopiston Rensselaer Polytechnic Instituten mukaan jo kymmenen prosenttia on se maaginen luku. Jos siis kymmenen prosenttia esimerkiksi journalisteista uskoo vakaasti johonkin tiettyyn asiaan, niin siitä tulee pikku hiljaa vallitseva mielipide, Helsingin yliopiston Leif Åberg sanoo.
Kun sen useammalta kuulet, niin sen uskot

Tarinan muuttuminen vallitsevaksi mielipiteeksi vaatii jatkuvaa toistoa. Siihen riittää jo pieni määrä ihmisiä.

– Hyvä esimerkki Suomessa on suhtautumisen muuttuminen seksuaalivähemmistöihin. Taustalla oli riittävän äänekäs joukko, joka perustellusti pystyi puolustamaan omaa kantaansa ihmisille. Tai sitten suhtautuminen Nokiaan. Asenne Nokiaan muuttui hyvin äkkiä. Sielläkin oli pieni joukko journalisteja ja analyytikkoja, jotka kyseenalaistivat Nokian strategisia päätöksiä. Muut alkoivat sitten toistella ja tarttua toisten teemoihin, Åberg toteaa.

Myös omat kokemukset vaikuttavat. Jos ihminen on itse omin silmin nähnyt jonkun asian, niin silloin ei auta, vaikka mediassa sanottaisiin toisin. Esimerkiksi ruuan jatkuvasta kallistumisesta tulee ihmisten silmissä totuus, tietää myös Tilastokeskuksen Ilkka Lehtinen.

– Kun maidon hinta nousee, niin siitä tulee mielikuva, että kaikki hinnat ovat nousseet hirveästi. Mikä nousee, se nousee. Se, mikä laskee, sitä ei huomata. Ihmiset eivät myöskään tajua, että palkat ovat nouseet tuplasti enemmän kuin hinnat. Ostovoima on noussut kamalasti. Kyllä se on kuin tyhjään huutaisi, kun tilastomies tällaistä väittää, sanoo Tilastokeskuksen Ilkka Lehtinen.
Vanhaa toistamalla vääräkin käsitys vahvistuu

Toiston merkitys on tiedostettu jo vuosikymmeniä. Toistolla vahvistetaan ihmisen käsitystä asiasta. Tutkijoiden teorian mukaan, kun asian kuulee tarpeeksi usein ja useammalta taholta, niin silloin omaa käsitystä ei tarvitse muuttaa.

– Ja pienikin määrä ihmisiä riittää, jos joka kerta kun toistaa asian, on eri yleisö. Silloin se yleisö, joka on kuullut asian, kasvaa hyvin nopeasti, viestinnän professori Leif Åberg sanoo.

Pienestä lähtevän tarinan muuttuminen vallitsevaksi mielipiteeksi yllättää usein organisaatiot täysin. Åberg ottaa esimerkkinä taannoisen karppaus-innostuksen, joka vaikutti tuolloin rajusti leivän menekkiin. Sosiaalisen median aikakaudella organisaatioiden ei pidä tuudittautua. Kaikki voi käydä äkkiä, Leif Åberg muistuttaa.

Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen jatkaa tilastojen voimin taisteluaan monien mielipiteiden ja suoranaisten väärien totuuksien kumoamiseksi. Vaikeaa se on.

– Mielipidettä muuttamallahan joutuisi muuttamaan omaa mielipidettään. Tilastoihminen häviää tällaiset taistot aina. Kyllä se kansa tietää, Lehtinen sanoo.

http://yle.fi/uutiset/kylla_se_kansa_tietaa__mielipiteesta_tulee_totuus_kun_tarpeeksi_moni_sita_toistaa/7143219

[Tabula Rasa]

Jaa-a. Eli selostetaan juuri sitä mitä halutaan väittää totuudeksi. Eli hintataso ei ole noussut, palkat eivät ole laskeneet, työvoimapula ja mitä kaikkea. Se sitten kun arkitodellisuus on toista about 5 miljoonalla suomalaisella.

[Melbac]

kuka olisi ennen maksanut 12mk kahvikupista?.Tai jostain puhelimesta >1500mk?.Osa hinnoista laski mutta vain väliaikaisesti ja nykyään ne on paljon kalliimpia kuin aikaisemmin.

[ihminen]

YLE:

...
– Yhdysvalloissa toimivan teknillisen yliopiston Rensselaer Polytechnic Instituten mukaan jo kymmenen prosenttia on se maaginen luku. Jos siis kymmenen prosenttia esimerkiksi journalisteista uskoo vakaasti johonkin tiettyyn asiaan, niin siitä tulee pikku hiljaa vallitseva mielipide, Helsingin yliopiston Leif Åberg sanoo. Kun sen useammalta kuulet, niin sen uskot

Tarinan muuttuminen vallitsevaksi mielipiteeksi vaatii jatkuvaa toistoa. Siihen riittää jo pieni määrä ihmisiä.
...

Mediaviikon kysely: Toimittajista puolet vasemmistolaisia, puoluekanta vaikuttaa sisältöön
http://mediaviikko.fi/kategoriat/epressi/paavo-vasala/mediaviikon-kysely-toimittajista-puolet-vasemmistolaisia-puoluekanta-vaikuttaa-sisaltoon.html

Neuvostorahoilla tuotettiin vasemmistolainen toimittajakunta Suomeenkin
http://www.vapaasana.net/artikkelit/2011/08/neuvostorahoilla-tuotettiin-vasemmistolainen-toimittajakunta-suomeenkin

Sillävälin Ruotsissa:

Vihreät toimittajien ylivoimainen suosikkipuolue
http://rahmispossu.net/2012/04/30/vihreat-toimittajien-ylivoimainen-suosikkipuolue/


Ja sitten ihmettelemme miksi todellisuus ei vastaa median luomaa kuvaa ympäröivästä yhteiskunnasta?

[Melbac]

No kyllähän ton huomasi heti 1980 luvulla että osa toimittajista oli juuri jotain vasureita/kommunisteja tms kun niiden juttuja luki.Itsehän pidän jotain idioottina kommunistina jos sieltä alkaa tulemaan jotain juttua solidaarisuudesta yms sontaa.Kaikkein hauskinta tossa on vielä se että ne taisi ihan oikeasti uskoa että niiden jutuilla oli jotain merkitystä normaalien tyyppien mielipiteisiin tyylin NL hyvä ja USA paha vaikka se todellisuus on ollut aivan päinvastainen.

[foobar]

kuka olisi ennen maksanut 12mk kahvikupista?.Tai jostain puhelimesta >1500mk?

Kannattaa muistaa, että esimerkiksi Nokia Citymanin hinta vuonna 1987 oli 24000 markkaa, ja pitkään hyvinkin simppelit puhelimet maksoivat tuhansia markkoja. Toki siitä on aikaa, mutta silti; vielä vuosituhannen vaihteessa puhelimet joita nyt myytäisiin muutamalla kympillä olivat niin arvokkaita, että niistä työpuhelimina oltiin ylpeitä ja pidettiin oikeasti huolta. Kyse on enemminkin siitä, että puhelinten luonne on muuttunut aivan toiseksi reippaassa kymmenessä vuodessa. (Kyseenalaistan toki sen, että kaiken maailman pummeille hommataan sekä tietokone että iPhone veronmaksajan piikkiin, jos osaavat klaanin voimin tulla luukulle huutamaan. Siihen meillä ei ole varaa.)

Ja kyllä, olisi aika lopettaa hintojen miettiminen markoissa, tai siis tajuta, että inflaatio- ja ostovoimakorjauksia pitäsi tässä vaiheessa olla jo valmis tekemään markka-aika-hintavertailuihinsa.

[Leso]

Tarinan muuttuminen vallitsevaksi mielipiteeksi vaatii jatkuvaa toistoa. Siihen riittää jo pieni määrä ihmisiä.

Kyllä Yle tietää, mistä puhuu.

[mmm]

Ostovoima on noussut aivan hirveästi, sillä julkishallinto työllistää yhä enemmän ihmisiä, yhä suuremmilla palkoilla.

Toinen huomioitava asia, joskaan en tiedä onko metodi tilastokeskuksen käytössä, on ruokakorin hintavertailu. Sen saa näyttämään ihan mitä haluaa, kunhan valitsee oikeat tuotteet kulloisenkin halutun lopputuloksen mukaan.

Ruoka, kuten kaikki muukin välttämättömyys, on kallistunut aivan kohtuuttomasti suhteessa siihen mitä verottaja armossaan tilille jättää.

OT: Samaa vedätystä harrastettiin mm. Latviassa
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/euro-aiheutti-valitusvy%C3%B6ryn-latviassa-1.53783
http://www.talouselama.fi/uutiset/euro+tuo+tullessaan+inflaation/a2191340

P.P.S. Kyllä Yle tietää

[Oami]

Siitä lähtien kun minä opin jotain rahasta ymmärtämään - olisiko ollut joskus 1986 kun muistelen saaneeni 5 mk viikkorahaa - aina vuoteen 1999 kun euro otettiin käyttöön tilivaluuttana ja 2002 käteisvaluutana, hinnat nousivat. Ja eivät ne maagisesti sitä nousua lopettaneet 1999 eikä 2002. Olennainen kysymys siis on, johtuuko hintojen nousu eurosta.

Hinnat muuten ovat nousseet myös Ruotsissa ja jopa Norjassa.

[SuperSaatana]

Jos siis kymmenen prosenttia esimerkiksi journalisteista uskoo vakaasti johonkin tiettyyn asiaan, niin siitä tulee pikku hiljaa vallitseva mielipide, Helsingin yliopiston Leif Åberg sanoo.

Rikkaus,voimavara,tarvitsemme lisää,kultamuna,moniosaaja,työvoimapula,bussit ei kulje ilman,vihapuhe,eivät saa enemmän...Mitä näitä nyt oli?

[foobar]

Ostovoima on noussut aivan hirveästi, sillä julkishallinto työllistää yhä enemmän ihmisiä, yhä suuremmilla palkoilla.

Kaikki ostovoima joka on yksityisen tuottavuuden kasvulla saatu aikaan on sosialistien tavoitteena upottaa julkiseen sektoriin, jonka tuottavuudelle ei aseteta mitään tavoitteita. Tavoitteita asetetaan vain sille, ettei julkinen sektori saa koskaan supistua, edes suhteellisesti. Tämä on vasemmiston lypsylehmäparadoksi; vallankumous olisi tietysti tavoitteissa, mutta kaikelle hyvälle tarvitaan myös maksaja. Se löytyy niistä, jotka eivät aja julkisen sektorin loputonta kasvua.

Vassarien kannalta valitettavasti tällekin sirkukselle tulee joskus loppu, kun lähestymme kuitenkin julkisen sektorin sadan prosentin kuormaa. Vienti on Suomen hyvinvoinnin veturi, ja tekemällä se tällä tapaa kilpailukyvyttömäksi saadaan lopulta se vasemmisto-onnelakin tuhottua. Kohtuutta kun he eivät tajua enää tavoitella.

[Onnikka]

Tarinan muuttuminen vallitsevaksi mielipiteeksi vaatii jatkuvaa toistoa. Siihen riittää jo pieni määrä ihmisiä.

Kyllä Yle tietää, mistä puhuu.

Näin on. Ovat opettaneet suomalaisille että he ovat säälittäviä rasisteja, juoppoja, mitäs kaikkea sivistymätöntä jne.

[Leso]

Tarinan muuttuminen vallitsevaksi mielipiteeksi vaatii jatkuvaa toistoa. Siihen riittää jo pieni määrä ihmisiä.

Kyllä Yle tietää, mistä puhuu.

Näin on. Ovat opettaneet suomalaisille että he ovat säälittäviä rasisteja, juoppoja, mitäs kaikkea sivistymätöntä jne.

Niinpä! Eiköhän oteta sille? Kippis!

[Ink Visitor]

2013-04-11 Yle: 98 % kansasta on tyytyväisiä Ylen tarjontaan

Yleisradion mukaan tyytyväisyys uutisiin on noussut kuudella prosenttiyksiköllä.
Yleisradion selvitysten mukaan suomalaiset tykkäävät kovasti Ylestä.

Ylen selviityksen mukaan peräti 98 prosenttia suomalaisista on tyytyväisiä Ylen tarjontaan. Yle koetaan suomalaiselle yhteiskunnalle tärkeäksi. Ylen uutis-, ajankohtais-, ja asiatarjontaa pidetään erittäin luotettavana.

Tyytyväisyys Ylen sisältöihin nousi edellisestä vuodesta seuraavilla sisältöalueilla: uutis- ja ajankohtaisohjelmat 86 prosenttia (2011: 80 %), lastenohjelmat 84 prosenttia (2011: 61 %), draama 72 prosenttia (2011: 59 %).

Tyytyväisyys näkyy myös sisältöjen käytössä. Suomen katsotuin tv-kanava on Yle TV1 ja kuunnelluin radiokanava Yle Radio Suomi. Ylen tv-kanavat tavoittavat viikoittain yhteensä 86 prosenttia ja radiokanavat 63 prosenttia suomalaisista. Ylen verkkosivuilla käydään viikottain lähes 2,5 miljoonalta eri selaimelta.

Ylen tehtävää arvostetaan. Suomalaisista 91 prosenttia pitää Yleä tärkeänä yhteiskunnassa ja 73 prosenttia näkee Ylen merkityksellisenä omassa mediankäytössään. Niinikään 73 prosenttia suomalaisista koki saavansa Ylen tarjonnasta hyvin vastinetta tv-maksulle, kertoo tiedote. Vuoden 2013 alusta tv-maksun korvasi Yle-vero

http://hommaforum.org/index.php/topic,81234.msg1291719.html#msg1291719

[Urpo Juusto]

http://www.stat.fi/til/khi/2013/khi_2013_2014-01-15_tau_001.html

Tuo on aika hyvä työkalu, kun haluaa miettiä, mitä se X mummonmarkkaa nykyrahana ostovoimaltaan oikein olisi.

5mk taisi pitkään olla kahvikupin perushinta; jos vuoden 1995 kertoimella 0,2287 katsoo niin ostovoima vastaa nykyistä eur 1,15 - ei monestakaan paikasta taida tuohon hintaan enää saada. (Muistanko väärin vai pyörikö bensan litrahintakin noina maailmanaikoina siellä 5mk kieppeillä)

Nokia Citymanin hinta vuonna 1987 oli 24000 markkaa

- 24000 x 0,3021 -> eur 7250,- jiihaa

Elektroniikka oli kyllä pitkään pirun hintavaa, sen muistan itsekin. Taloutemme ensimmäinen 486 pc tietokone tilpehööreineen kustansi 90-luvun alussa n 12500mk eli n eur 3050,- mikä olisi kyllä melkoinen hinta perus-pc:lle nykyaikoina.

[travolta]

Facebookissa oli yhden kaverin seinällä vähän aikaa sitten vähän vastaava keskustelu, jossa valiteltiin hintojen nousua. Kaivoin silloin tilastokeskuksen sivuilta materiaalia juurikin ostovoiman kehityksestä eli miten palkat ovat nousseet suhteessa hintoihin. Ja olikohan niin että 2013 oli ainoa vuosi 2000-luvulla, jolloin suomalaisten ostovoima ei noussut. Eli kyllä ne palkat ovat nousseet vielä enemmän kuin hinnat.

[Jari Leino]

"Monikulttuuri on rikkaus" - Valheesta tulee vallitseva mielipide, kun valtamedia sitä tarpeeksi toistaa.

[saippuakauppias]

Kun Suomi siirtyi euroon vuonna 2002, hinnat nousivat. Se ei ole totta, mutta silti lähes jokainen on tätä mieltä.

Ihmisiä ruokakaupan maitohyllyllä. Kuva: Yle

Jugurttipurkki 2 mk -> 0,40 e. Joku äkkinäinen voisi luulla, että hinnankorotus oli 20% yhdessä yössä. Samanlaisia oli paljonkin, muttei enää muista. Pyöristysvihreitä varmaan toimittajan mielestä.

[Urpo Juusto]

"Monikulttuuri on rikkaus" - Valheesta tulee vallitseva mielipide, kun valtamedia sitä tarpeeksi toistaa.

Juu, hymyilytti itseänikin sama teema: mediatalo, jonka strategiana on jatkuvalla toistolla saada kansa uskomaan monikulttuuriseen paratiisiin, polkee jalkaa kiukusta lattiaan, jos muut niin tekevät

Vai kiukuttaakohan yle:ä se, että joku muu on onnistunut tuossa, mutta he eivät?

[kerava]

Ilmeisesti YLE:n jokaiselle toimittajalle tai siellä ääneen pääsevälle on tiettyjen teemojen toistaminen selkäytemessä; eilen katsoessani Chelsean ja Galatasarayn Mestarien liigan ottelua, selostaja ei voinut olla selostamatta myös rasismisyytöksiä Chelsean Terryä kohtaan.
Mitenhän tämäkin liittyi matsin varsinaiseen selostamiseen? Ei mitenkään, mutta rasismia pitää jankuttaa joka välissä.
Sammutin TV:n samantien, koska olen kurkkua myöten täynnä tätä rasismihöpötystä.

[Venne]

Eikä verotkaan ole nousseet. Eikä valtion velka. Eikä muutenkaan EU:n myötä ole terveyspalvelut heikentyneet. Ruoan hinnassa näkyy ehkä eniten nousu ja hintaerot ovivat olla suuria, koska euroissa se ei niin tunnu, markoissa. Muistelen, että harvoin laitoin markka-aikaan kauppaan satasta.  Nykyään 20 e menee, että hujahtaa.

[Melbac]

kuka olisi ennen maksanut 12mk kahvikupista?.Tai jostain puhelimesta >1500mk?

Kannattaa muistaa, että esimerkiksi Nokia Citymanin hinta vuonna 1987 oli 24000 markkaa, ja pitkään hyvinkin simppelit puhelimet maksoivat tuhansia markkoja. Toki siitä on aikaa, mutta silti; vielä vuosituhannen vaihteessa puhelimet joita nyt myytäisiin muutamalla kympillä olivat niin arvokkaita, että niistä työpuhelimina oltiin ylpeitä ja pidettiin oikeasti huolta. Kyse on enemminkin siitä, että puhelinten luonne on muuttunut aivan toiseksi reippaassa kymmenessä vuodessa. (Kyseenalaistan toki sen, että kaiken maailman pummeille hommataan sekä tietokone että iPhone veronmaksajan piikkiin, jos osaavat klaanin voimin tulla luukulle huutamaan. Siihen meillä ei ole varaa.)

Ja kyllä, olisi aika lopettaa hintojen miettiminen markoissa, tai siis tajuta, että inflaatio- ja ostovoimakorjauksia pitäsi tässä vaiheessa olla jo valmis tekemään markka-aika-hintavertailuihinsa.

millä kertoimella noi sitten sun mielestä pitäisi laskea?.Omasta mielestäni juuri toi on hintoja nostanut ettei niitä lasketa enää markoissa eli ennen olisi tuote jäänyt hyllyyn mutta nykyään tuotteesta maksetaan mukisematta se hinta mitä pyydetään.

[Melbac]

Facebookissa oli yhden kaverin seinällä vähän aikaa sitten vähän vastaava keskustelu, jossa valiteltiin hintojen nousua. Kaivoin silloin tilastokeskuksen sivuilta materiaalia juurikin ostovoiman kehityksestä eli miten palkat ovat nousseet suhteessa hintoihin. Ja olikohan niin että 2013 oli ainoa vuosi 2000-luvulla, jolloin suomalaisten ostovoima ei noussut. Eli kyllä ne palkat ovat nousseet vielä enemmän kuin hinnat.

Valhe,Iso valhe,Tilasto?.Tilastojen perusteella nyt voidaan todistaa vaikka mitä.

[Ink Visitor]

If you tell a lie big enough and keep repeating it, people will eventually come to believe it. ~ Dr. Joseph Goebbels

But the most brilliant propagandist technique will yield no success unless one fundamental principle is borne in mind constantly and with unflagging attention. It must confine itself to a few points and repeat them over and over. Here, as so often in this world, persistence is the first and most important requirement for success. - volume 1, chapter 6 of Mein Kampf (1925), Adolf Hitler.

[Melbac]

Ilmeisesti YLE:n jokaiselle toimittajalle tai siellä ääneen pääsevälle on tiettyjen teemojen toistaminen selkäytemessä; eilen katsoessani Chelsean ja Galatasarayn Mestarien liigan ottelua, selostaja ei voinut olla selostamatta myös rasismisyytöksiä Chelsean Terryä kohtaan.
Mitenhän tämäkin liittyi matsin varsinaiseen selostamiseen? Ei mitenkään, mutta rasismia pitää jankuttaa joka välissä.
Sammutin TV:n samantien, koska olen kurkkua myöten täynnä tätä rasismihöpötystä.

Itse en ole joko aikaisemmin huomannut tai jättänyt huomioimatta mutta esim telkkareiden teksteihin ollaan myös lisätty noita rasismi juttuja.Itsehän pidän oikeana rasismina etelä-afrikan aparthaidia sekä mustien kohtelua 1960 luvun amerikassa joilla taas ei ole mitään tekemistä tällä "uusrasismilla".

[VeePee]

Tarinan muuttuminen vallitsevaksi mielipiteeksi vaatii jatkuvaa toistoa.

Uusimpana sovelluksena tästä on laittomien maahantulijoiden järjestelmällinen kutsuminen "siirtolaisiksi".

[Noottikriisi]

Tuo alkuperäinen juttu on täyttä asiaa ja siinä on mainittu myös hyvä esimerkki melko lyhyellä aikavälillä tapahtuneesta muutoksesta:

Tarinan muuttuminen vallitsevaksi mielipiteeksi vaatii jatkuvaa toistoa. Siihen riittää jo pieni määrä ihmisiä.

– Hyvä esimerkki Suomessa on suhtautumisen muuttuminen seksuaalivähemmistöihin. Taustalla oli riittävän äänekäs joukko, joka perustellusti pystyi puolustamaan omaa kantaansa ihmisille.

Muita toistoon perustuvia totuuksia on paljon muitakin, esimerkiksi foorumin teemaan liittyviä rasismi, vihapuhe, äärioikeiston uhka, työvoimapula jne. mutta myös muita kuten Pohjois-Karjala -projekti, ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos jne.

Toistoon liitetään myös hyvä perustelu ja asiaa ajavat hyvin argumentoivat, kauniit ja taitavat manipuloijat.

Valtaeliitille tämä toistoefekti on ollut pääasiassa myönteinen ilmiö koska tiedotusvälineet ovat olleet kivasti "oikealla asialla olevien" hallinnassa.

Ikävältä ilmiö on alkanut tuntumaan nyt kun parantuneen tiedonvälityksen myötä myös toisinajattelijat ovat saaneet äänensä kuuluviin ja pystyneet hyödyntämään samaa taktiikkaa. Valtaeliitti nimittää omaa taktiikkaansa populismiksi silloin kun sitä käyttävät eri mieltä olevat. 

[läskisika]

Ironista, että yle julkaisee valittelu-uutisen hokemien vaikutuksesta.. Naisten euro, monikulttuurisuus, suomalaisten väkivaltaisuus jne jne jne

[l'uomo normale]

Eli kyllä ne palkat ovat nousseet vielä enemmän kuin hinnat.

Työkkärin tee työtä työmarkinatuella-pelleduunien yhdeksän euron lounasraha per päivä ei ainakaan ole noussut aikoihin.

[nollatoleranssi]

Taitaa olla höpömaanjuttuja näiden "tutkijoiden" kommentit.

Ensinnäkin onko julkisesti tehty kyselyitä siitä, että ihmiset olisivat oikeasti uskoneet jotakin tapahtuvan enemmistönä, vaikka näin ei olisi tapahtunutkaan? Vai perustuvatko nuokin seikat henkilöiden omaan mututietoon? (joka vaikuttaa ilmeiseltä tässä yhteydessä esimerkkien valossa).

– Hyvä esimerkki Suomessa on suhtautumisen muuttuminen seksuaalivähemmistöihin. Taustalla oli riittävän äänekäs joukko, joka perustellusti pystyi puolustamaan omaa kantaansa ihmisille. Tai sitten suhtautuminen Nokiaan. Asenne Nokiaan muuttui hyvin äkkiä. Sielläkin oli pieni joukko journalisteja ja analyytikkoja, jotka kyseenalaistivat Nokian strategisia päätöksiä. Muut alkoivat sitten toistella ja tarttua toisten teemoihin, Åberg toteaa.

Millä tavalla suhtautuminen seksuaalivähemmistöihin on muuttunut? Edelleenkin Suomessa vanhempi väestö karsastaa seksuaalivähemmistöjä ja nuorempi väestö ei näe heitä niin pahasti. Molempiin näkökantoihin liittyvät silti vahvat ennakkoasenteet eli nuorten on pakko olla homojen puolella joka asiassa tai he ovat muuten heitä vastaan.

Edit: Mitä tulee Nokiaan, niin Nokiaanhan on Suomessa kansa uskonut alusta asti. Tämä osaltaan siivitti Nokian alkunousua isommille pykälille. Muutos suhtautumisessa Nokiaan ei johtunut mistään "pienestä joukosta analyytikkoja ja journalisteja", vaan siitä, että Nokia teki käsittämättömiä emämunauksia, jotka näkyivät laajemmallekin. Samaan aikaan kilpailijoiden tuloskunto nousi häikäisevästi. Pitäisin tätä esimerkkiäkin itsessään todella heikkona ja täydellisenä "mutu"-tietona.

– Kun maidon hinta nousee, niin siitä tulee mielikuva, että kaikki hinnat ovat nousseet hirveästi. Mikä nousee, se nousee. Se, mikä laskee, sitä ei huomata. Ihmiset eivät myöskään tajua, että palkat ovat nouseet tuplasti enemmän kuin hinnat. Ostovoima on noussut kamalasti. Kyllä se on kuin tyhjään huutaisi, kun tilastomies tällaistä väittää, sanoo Tilastokeskuksen Ilkka Lehtinen.

Suomessa hintoja pidetään silti korkeampina. Onko ostovoima parempi kuin Saksassa? Suomen markkinoiden on sanottu olevan harvinaisen kilpailuttomia. Ruoan kalleudestakin oli oma ketjunsa.

Pienestä lähtevän tarinan muuttuminen vallitsevaksi mielipiteeksi yllättää usein organisaatiot täysin. Åberg ottaa esimerkkinä taannoisen karppaus-innostuksen, joka vaikutti tuolloin rajusti leivän menekkiin. Sosiaalisen median aikakaudella organisaatioiden ei pidä tuudittautua. Kaikki voi käydä äkkiä, Leif Åberg muistuttaa.

Karppaus oli varmaan hyvä esimerkki siltä kannalta, että koko intoilu lähti täysin lapasesta. Tämä johtui tosin ennen kaikkea siitä, etteivät julkisuudessa olleet "asiantuntijat" esiintyneet kovin vakuuttavasti ja ristiriitaista tietoa tuli useammalta taholta. Nyt karppausinto on kuitenkin tainnut vähentyä entiselle tasolleen.

Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen jatkaa tilastojen voimin taisteluaan monien mielipiteiden ja suoranaisten väärien totuuksien kumoamiseksi. Vaikeaa se on.

– Mielipidettä muuttamallahan joutuisi muuttamaan omaa mielipidettään. Tilastoihminen häviää tällaiset taistot aina. Kyllä se kansa tietää, Lehtinen sanoo.

Ennakko-odotus pitää sen käsitteen, että kansa olisi mielipiteissään väärässä? Mutta onko kansa oikeasti mielipiteissään väärässä vai liittyvätkö nämä ajatukset tutkijoiden omaan käsitykseen kansan "tiedoista"?

Koska monissa näistä kysymyksistä ei vaikuta olevan taustalla minkäänlaista tutkimustietoa "kansan oikeasta käsityksestä" vaan pikemminkin vaikutti siltä kuin olisi otettu "ensimmäinen lentävä lause" ensimmäiseltä vastaantulevalta tavikselta ja sitä pidettäisiin yhtäkkiä koko kansan mielipiteenä. Vaikka tuohan nyt ei millään voi pitää paikkaansa.

Suomessa kansa taitaa olla varsin hyvin perillä eri asioista ja siitä mikä on oikein ja väärin. Ymmärrettävää toki on, ettei kaikki seuraa kaikkia asioita. Mutta kovin lepsua ja stereotyyppista ajattelua tässä jutussa on nähtävillä.

Jos vertaa muihin maihin, niin tulokset voisivat olla paljon karumpia kuin Suomessa.