2014-03-24 TE: Turvapaikanhakijoiden määrä EU:ssa kasvoi rajusti

[Kemolitor]

Turvapaikanhakijoiden määrä EU:ssa kasvoi rajusti - Suomea vältellään

Euroopan unionin alueelta haki turvapaikkaa viime vuonna 435 000 ihmistä, kertoo Eurostat.

Lisäys edellisvuodesta oli hurja, sillä vuonna 2012 turvapaikanhakijoita oli 335 000.

Suurin ryhmä turvapaikanhakijoista olivat syyrialaiset, joita oli 50 000. Toiseksi eniten tulijoita oli Venäjältä, 41 000. Kolmanneksi eniten oli afganistanilaisia, 26 000.

Suurin osa turvapaikanhakijoista halusi päästä Saksaan, Ranskaan, Ruotsiin ja Iso-Britanniaan, joiden yhteenlaskettu hakijamäärä oli 70 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista.

Suomi ei turvapaikanhakijoita kiinnostanut, tänne asti päätyi 3210 hakijaa, kun naapurimaahan Ruotsiin tulijoita riitti 54 270.

TE: Turvapaikanhakijoiden määrä EU:ssa kasvoi rajusti - Suomea vältellään

Eurostatin raportti (pdf)

Raportista selviää lukemia maittain. Koko EU:ssa näköjään 66 % prosenttia hakemuksista hylättiin.

[Roope]

Turvapaikanhakijoiden määrä EU:ssa kasvoi rajusti - Suomea vältellään
...
Suomi ei turvapaikanhakijoita kiinnostanut, tänne asti päätyi 3210 hakijaa, kun naapurimaahan Ruotsiin tulijoita riitti 54 270.

Virossa 95 turvapaikanhakijaa, 55 päätöstä ja 10 hyväksyttyä.

[Ink Visitor]

^Virossa on vielä miehitys vahvasti muistissa...

[Kemolitor]

Ruotsi haluaa tasata Euroopan siirtolaisvirtaa

Ruotsin maahanmuuttoministeri syyttää valtaosaa EU-maista liian vähäisestä vastuunkannosta yhteisessä siirtolaisongelmassa. Tobias Billströmin mukaan EU:n pitäisi jakaa turvapaikanhakijoiden virtaa tasaisemmin jäsenmaidensa kesken.

Viime vuonna EU:sta haki turvapaikkaa 434 160 ihmistä, enemmän kuin 20 vuoteen ja yli 30 prosenttia enemmän kuin vuonna 2012.

Suurin hakijaryhmä olivat syyrialaiset, joita Ruotsi on ottanut vastaan erityisen paljon.

Saksa, Ranska, Ruotsi, Britannia ja Italia saivat viime vuonna 70 prosenttia EU:n turvapaikkahakemuksista.

"Meistä ei ole oikein, että 28 jäsenmaasta niin harva tekee niin paljon, kun moni vain istuu kentän laidalla", Billström kertoi uutistoimisto Reutersille.

HS: Ruotsi haluaa tasata Euroopan siirtolaisvirtaa

Ruotsi on kyllä hieno maa. Kuten kaikki tiedämme, maahanmuuttajat tuovat maahan vaurautta, perustavat yrityksiä ja työllistävät kantaväestöäkin. Lisäksi maahanmuuttajien mukana tulee monikulttuurisuutta, joka on niin arvokas ja hieno asia, ettei sen arvoa edes voi yrittääkään mitata maallisilla mittareilla.

Nyt Ruotsi on sitten huomannut, että osa Euroopan maista saa vähemmän kuin Ruotsi tätä rikkautta ja tarjoutuu pyyteettömästi jakamaan osastaan toisille. Ihan tässä tulee tippa silmään.

[Roope]

Ruotsi haluaa tasata Euroopan siirtolaisvirtaa

Ruotsin maahanmuuttoministeri syyttää valtaosaa EU-maista liian vähäisestä vastuunkannosta yhteisessä siirtolaisongelmassa. Tobias Billströmin mukaan EU:n pitäisi jakaa turvapaikanhakijoiden virtaa tasaisemmin jäsenmaidensa kesken.

[...]

"Meistä ei ole oikein, että 28 jäsenmaasta niin harva tekee niin paljon, kun moni vain istuu kentän laidalla", Billström kertoi uutistoimisto Reutersille.

Täytyy taas ihmetellä ääneen, että mitä Ruotsi itse on Billströmin mielestä tehnyt pienentääkseen turvapaikanhakijavirtoja ja yhteistä siirtolaisongelmaa. Siis ihan viime vuosina, sillä vielä vuonna 2008 Ruotsin Irakin kanssa solmima hylättyjen turvapaikanhakijoiden palautussopimus vähensi Ruotsin ohella koko EU-alueelle saapuvien irakilaisten turvapaikanhakijoiden määrää.

Jos Ruotsi ei ole tyytyväinen nykyiseen turvapaikanhakijoiden määrään, ensimmäinen askel muutokseen on tiukentaa turvapaikkakäytännöt muun EU:n tasolle.

[Roope]

Monitori: Maahanmuuttokysymykset Pohjoismaissa: Ruotsissa muutetaan kansalaisuuslakia 23.4.2014

Monitori-lehden juttusarja Pohjoismaista jatkuu Ruotsin maahanmuuttoministerin, Tobias Billströmin, haastattelulla. Billström kertoo, että maahanmuuttajien määrä Ruotsissa nousi ennätyskorkealle viime vuonna. Ajankohtaisia maahanmuuttoteemoja ovat myös kansalaisuuslain tulevat muutokset sekä turvapaikanhakijoiden suuret määrät.

Ministeri Billström, miten maahanmuuttajien määrä on kehittynyt Ruotsissa viime vuosina?

Lukuun ottamatta muutamia vuosia 1970-luvun alussa, Ruotsissa on ollut niin sanottu muuttoylijäämätilanne (immigration surplus) aina 1930-luvun lopulta saakka. Nettomaahanmuutto kasvoi vuoden 2013 aikana 24 000:sta 65 000:een, ja se onkin viime vuosina ollut merkittävin tekijä väestönkasvun taustalla.

Ruotsin Tilastokeskuksen ja Maahanmuuttoviraston mukaan tämän trendin odotetaan jatkuvan samankaltaisena ainakin lähitulevaisuudessa pakolaisten ja maahanmuuttajien perheenjäsenien maahanmuuton kiihdyttyä. Vuoden 2014 aikana Ruotsiin arvioidaan muuttavan 127 000 henkilöä, nettomaahanmuuton noustessa 75 000:een.

Ulkomailla syntyneiden osuus Ruotsin väestöstä nousi 16 prosenttiin vuoden 2013 lopussa. Kun vuonna 2000 Ruotsiin muutti 59 000 henkilöä, viime vuonna maahanmuuttajien määrä oli jo 115 845, joka on enemmän kuin koskaan.

Maahanmuuttajien lukumäärän kasvu ei johdu pelkästään siitä, että pakolaisten ja heidän perheenjäsentensä määrä Ruotsissa on kasvanut. Vuoden 2014 arvioituun maahanmuuttajamäärään (127 000) lasketaan mukaan myös työperäinen maahanmuutto, Ruotsissa ja ulkomailla syntyneet perheenjäsenet sekä Ruotsissa syntyneet paluumuuttajat.

Maahanmuuttoministeri Billström yrittää vähätellä, mutta pakolaisten ja heidän perheenjäsentensä maahanmuutto on kuitenkin Ruotsissa merkittävin yhteiskuntaa muovaava tekijä sekä maahanmuutossa että väestönkasvussa. Ei pelkästään määrän vaan vielä enemmän vaikutustensa vuoksi. Työperäinenkin maahanmuutto on tehtyjen uudistusten vuoksi yhä enemmän samaa EU:n ulkopuolelta saapuvien kouluttamattomien ihmisten sosiaalimaahanmuuttoa.

Mitkä aiheet puhuttavat nyt eniten Ruotsin maahanmuuttopolitiikassa?

Ehdottomasti eniten puhuttaa turvapaikanhakijoiden suuri määrä. Turvapaikanhakijat jakautuvat hyvin epätasaisesti Euroopan sisällä. Joihinkin EU-jäsenmaihin, kuten Ruotsiin ja Saksaan, kohdistuu suhteettoman suuri turvapaikanhakijoiden virta verrattuna muihin maihin.

Viime vuonna Ruotsi vastaanotti yli 54 000 turvapaikanhakijaa, ja luku on väkimäärään suhteutettuna suurin Euroopan Unionissa. Tänä vuonna luvun odotetaan nousevan noin 59 000:een. Syyrian kriisin alkamisen jälkeen yli 35 000 konfliktin jaloista pakenevaa on etsinyt suojaa Ruotsista.

Toinen ajankohtainen aihe on GFMD. Ruotsi toimii GFMD:n eli maailmanlaajuisen muuttoliike- ja kehitysfoorumin puheenjohtajana vuoden 2013 alusta tämän vuoden kesäkuun loppuun saakka. Puheenjohtajakausi huipentuu tapahtumaan, joka järjestetään Tukholmassa 14.-16.5.2014. Se kokoaa noin 700 osallistujaa 130 maasta keskustelemaan maahanmuutto- ja kehityskysymyksiin liittyvistä teemoista, kuten talousasioista ja sosiaalietuuksista, työperäisestä maahanmuutosta, diasporayhteisöjen roolista sekä maahanmuuton suhteesta kehitysyhteistyöhön.

Ruotsi on voinut vaikuttaa turvapaikanhakijoiden määrään monin tavoin maahanmuuttopolitiikallaan. Tulokset näkyvät nyt tällaisina.

Onko Ruotsissa tehty muutoksia liittyen kansalaisuuden hakemiseen?

Ruotsin hallitus on vastikään tehnyt eduskunnalle esityksen, jossa ehdotetaan muutoksia kansalaisuuslakiin. Muutoksilla pyritään edistämään kansalaisuuden hyödyntämistä kotoutumisprosessin tärkeänä työkaluna. Esitys sisältää muun muassa kansalaisuusseremonioiden järjestämisen, Ruotsin kansalaisuuden merkityksen selkeämmän määrittelyn sekä säädökset, joiden avulla lapset ja nuoret saavat helpommin Ruotsin kansalaisuuden.

Eli Ruotsin kansalaisuus ei ole enää palkinto integraation onnistumisen osoittamisesta, vaan se annetaan siinä toivossa, että kansalaisuuden myöntäminen auttaisi integraatiossa. Millähän mekanismilla? Nurinkurista logiikkaa, joka ei toimi, vaan vain murentaa kansalaisuuden arvostusta. Se lienee tarkoituskin, kun seuraa ruotsalaista keskustelua ruotsalaisuudesta.

Suomen kansalaisuuslain lievennyksiä perusteltiin muutama vuosi sitten täsmälleen samalla argumentilla.

Millainen tilanne Ruotsissa on perheenyhdistämisten suhteen?

Noin 35 prosenttia vuonna 2013 Ruotsissa myönnetyistä oleskeluluvista myönnettiin perhesyistä. Perheenyhdistämisessä näkyy jossain määrin sama kehitys kuin turvapaikanhakijatilanteessa.

Vuodesta 2010 lähtien Ruotsissa on vaadittu toimeentulo- ja asuntoehtojen täyttämistä perheenyhdistämisluvan saamiseksi. Näihin vaatimuksiin on useita poikkeuksia, esimerkiksi alaikäisen henkilön liittyessä tapaukseen.

Ruotsissa kunnat ovat vastuussa maahan saapuneista lapsista ja nuorista. Koulut velvoitetaan opetuslain nojalla tarjoamaan koulutusta, joka on yksilöllisesti sopeutettu oppilaan tarpeita vastaavaksi. Ruotsin kouluvirasto on julkaissut yleiset ohjeet maahan juuri saapuneiden oppilaiden vastaanottoon.

Ruotsiin saapuu myös paljon lapsia ilman vanhempia. Nämä lapset tarvitsevat turvallisen paikan asua ja sosiaalista tukea, ja kunnat ovat vastuussa tästä.

Kun Ruotsi murtuu, se tapahtuu ensiksi kouluissa. Ei paukahtaen, vaan vingahtaen.

[Ari-Lee]

Turvapaikanhakijoiden tsunami ei ole väistämätön luonnonvoima. Olisi ollut viisainta järjestää turvapaikka näihin väkivaltaisiin väestömaihin niin ongelmainvaasiolta olisi vältytty. Väkivaltaisten väestömaiden funktio on kasvattaa väkivaltaa omaa kansaansa kohtaan jolloin väestöt pakenevat omaa kulttuuriaan. Väkivaltakulttuuri ei jää pakenijan lähtömaahan vaan se seuraa heidän mukanaan uusille asuinsijoilleen. Näiltä uusilta asuinsijoilta on sitten helppoa järjestää taloudellistakin tukea lähtömaan väkivaltaryhmille. Vaikuttamiskanavia väkivallan lisäämiseksi on useita.

Kehitysavulla on kiihdytetty sekä väestönkasvua että väkivaltaa yli 50 vuotta. Ilmeisesti tämä ei vielä riitä vaan meidän täytyy luovuttaa omatkin maamme väkivaltakulttuureille.