Perussuomalaisten kielipoliittinen työryhmä

[Vilhelm Junnila]

Perussuomalaiset rp asetti keväällä puolueelle kielipoliittisen työryhmän. Työryhmä tekee mm. kielipoliittisen ohjelman tuleviin Eduskuntavaaleihin ja osallistuu muutenkin yhteiskunnalliseen keskusteluun. Työryhmän puheenjohtajana toimii kansanedustaja Juho Eerola. Perussuomalaisilla on kielipolitiikassa selkeä ja kansan enemmistön kannattama linja.

Tänään työryhmä otti julkisesti kantaa, koska "Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla" -kansalaisaloite jätettiin eduskunnalle.

Mm. Iltalehti uutisoi kattavasti: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014042418238294_uu.shtml

Perussuomalaiset: Pakkoruotsi heikentää valtakielten osaamista

Perussuomalaisten kielipoliittisen työryhmän mielestä ruotsin kielen pakollisuus heikentää merkittävästi maailman valtakielten osaamista.  Ruotsin kielen pakollisuuden vuoksi opetus painottuu suomen, englannin ja ruotsin ympärille, jolloin muiden kielten oppiminen kärsii.

- Valitettavan usein sanotaan, että ruotsia opiskelemalla oppii muitakin kieliä. Osatakseen saksaa tai venäjää on kuitenkin opiskeltava näitä kieliä, eikä lainsäädännöllä pakotettava opiskelemaan ruotsin kieltä, toteaa työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Juho Eerola.

Perussuomalaisten mielestä aitoon monikielisyyteen päästään vain opiskelemalla monipuolisesti maailman valtakieliä.  Nykyinen rajoittava malli ei huomioi yhteiskunnan ja talouselämän tarpeita.

- Eurobarometrin mukaan vain neljäsosa kansalaisista kokee pystyvänsä käymään keskustelua äidinkielen lisäksi kahdella tai useammalla kielellä. Pakkoruotsi käytännössä estää kansalaisia omaksumasta maailman valtakieliä, sillä harva osaa neljää tai useampaa kieltä, Eerola jatkaa.

Työryhmän mukaan kansalaisaloite ruotsin kielen valinnaisuudesta on ajankohtainen ja perusteltu. Ruotsia tarvitaan jatkossakin, mutta opetuksen pakollisuus istuu huonosti kansainvälistyvään yhteiskuntaan.

Lisätietoja:

Perussuomalaisten kielipoliittinen työryhmä

Juho Eerola, puheenjohtaja
(09) 432 4013
[email protected]

Vilhelm Junnila, sihteeri
(09) 432 4043
[email protected]

[Taikakaulin]

Hyysärissä juttua:

Perussuomalaisten pamfletti: Näin pakkoruotsi sortaa valtaväestöä

Perussuomalaisten ajatuspajan Suomen Perustan julkaisemassa pamfletissa pyritään osoittamaan, että pakollinen ruotsinopiskelu sortaa suomenkielisiä suhteessa ruotsinkielisiin. Erityisesti alakynnessä ovat suomenkieliset pojat.

Pamfletin on kirjoittanut yhteiskuntatieteiden tohtori Ilmari Rostila.

Pamfletissa viitataan moniin oppimistuloksia koskeviin selvityksiin, ja todetaan, että niiden perusteella suomenkieliset pojat ovat alakynnessä verrattuna suomenkielisiin tyttöihin sekä kaikkiin ruotsinkielisiin.

Ruotsinkielisillä on paremmat oppimistulokset esimerkiksi ranskan ja saksan kielissä, mikä Rostilan mukaan asettaa suomenkieiliset epätasa-arvoiseen asemaan työelämässä, sillä Saksa on tärkeä kauppakumppani Suomelle.

Myös ruotsin opiskelua koskeva asennetutkimus osoittaa, että ruotsi ei ole mieluinen asia koululaisille. Tosin pamfletin kirjoittaja pitää sanaa "asenne" asenteellisena – parempi olisi hänen mielestään puhua kokemuksesta.

"Meidän tulee ottaa lasten ja nuorten kokemus vakavasti", Rostila kirjoittaa.

Rostila on vireillepanija myös "Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla" – kansalaisaloitteessa, joka luovutetaan tänään eduskunnalle.

Vuonna 2013 toteutetussa aloitekampanjassa yli 61 000 kansalaista on vaatinut ruotsia valinnaiseksi oppiaineeksi ja ruotsin pakollisuudesta luopumista.

Näin pamfletissa perustellaan pakollisen ruotsin tarpeettomuutta:

"Kysymys on lähes viisikymmentä vuotta kestäneestä yhteiskunnallisesta kokeilusta, johon ajauduttiin ja jonka kohteena maan suomenkielinen väestö on ollut."

"Suomenkielisillä on poikkeuksellinen kielikuorma verrattuna muihin Euroopan kansoihin."

"Asetelma saattaa myös suomenkieliset epätasa-arvoiseen asemaan suhteessa ruotsinkielisiin ajatellen opiskelukokemuksia, oppimistuloksia ja kielten osaamista. Tällä on luonnollisesti vaikutusta myös jatko-opintoihin pääsyn kannalta."

"Tilanne ajatellen ruotsin pakollisuutta on tytöille edullisempi kuin pojille, joilla tämä motiivi on heikompi. Kiinnostus ruotsiin voi koskea pyrkimystä päästä ruotsinkielisiä lähelle tai kuulua heidän kanssaan samaan ryhmään (yhteenliittyminen)."

"Ruotsi vie enemmistöltä suomenkielisiä mahdollisuuden opiskella jotain toista, tarpeellisemmaksi koettua kieltä."

http://www.hs.fi/politiikka/a1398303541972?jako=b47abd3dc5326e58c5001026a3d5be27

[Jaska Pankkaaja]

Erinomaista, erinomaista!

Suomessa on käytännössä 2 puoluetta: RKP:n apupuolueet ja Perussuomalaiset.

Näistä sitten valitaan.

[Vilhelm Junnila]

KIEPOn puheenjohtaja Juho Eerola tiedotti tänään ennen kansalaisaloitteen lähetekeskustelua.


Perussuomalaisten Eerola: Kilpailukyky kiihtyy kielitaidolla

Perussuomalaisten kielipoliittisen työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Juho Eerola vaatii hallitusta toimiin yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi. Ennen kansanedustajuutta tulkkikoordinaattorina toiminut Eerola haluaa kansanedustajien tutustuvan huolella kansalaisaloitteiseen ruotsin kielen valinnaisuudesta.

Eerola viittaa Elinkeinoelämän keskusliitto Ek:n tekemään henkilöstö- ja koulutustiedusteluun. Kyselyyn vastanneet yritykset ovat huolissaan suomalaisten kielitaidon supistumisesta. Yhä useampi osaa peruskoulun jälkeen suomen kielen lisäksi vain englantia ja huonosti ruotsia. Elinkeinoelämä näkee supistuneen kielitaidon heikentävän kansainvälistä kilpailukykyä.

- Lukiosta valmistuvista nuorista lähes puolet on opiskellut ainoastaan englantia ja ruotsia. Ei globaaleilla työmarkkinoilla pärjää ruotsin kielellä. Kilpailukyky kiihtyy kielitaidolla, Eerola toteaa.

Opetushallituksen tilastojen mukaan lukion opiskelijoista vain 40 prosenttia opiskeli kolmea kieltä vuonna 2010. Elinkeinoelämän keskusliiton selvityksen mukaan lähes 70 prosenttia yrityksistä haluaisi lisää venäjän osaajia. Lukuisten muidenkin kielten osaajille on nyt kysyntää.

- Suomella ei ole varaa käpertyä marginaaliin. Englannin kaltaisen peruskielen lisäksi yritysten toimintaedellytykset edellyttävät laajempaa kieliosaamista, Eerola sanoo ja jatkaa, että ruotsin valinnaisuus kaikilla kouluasteilla johtaisi monipuolisempaan kielitaitoon.