Rakenneuudistus alkoi 80-luvun lopussa, tässä tulos!

[elukka]

pirusti nuo pölkkypäät jauhoivat jostakin "hallitusta rakennemuutoksesta".

taisi jotkut  illut tai rapparit hallita skull&boneksen jermujen kanssa? ....

[Alkuasukas]

No sitä tässä juuri yritetään sanoakin: Kun leikataan

Leikataan? Tässä vähän käyrää julkisen sektorin ja yksityisen sektorin työntekijämääristä. Auttaako setelipaino?Yksityisen sektori(n pitäisi) elättää nelinkertainen määrä julkisen sektorin väkeä 50-lukuun verrattuna.

(http://i.imgur.com/V6Ulr.png)

[Moosehunt]

Heippa talousimmeiset.

Kun tuo BKT on oikeastaan mielestäni turhanpäiväinen luku niin keksisikö joku miten lasketaan NettoKansanTuote?

[Alkuasukas]

Heippa talousimmeiset.

Kun tuo BKT on oikeastaan mielestäni turhanpäiväinen luku niin keksisikö joku miten lasketaan NettoKansanTuote?

Tutkaillaan, tässä jotan löpinää tilastokeskukselta:

http://tietotrendit.stat.fi/mag/article/51/

Kärjessä ollaan sielläkin...

[Tykkimies Pönni]

Heippa talousimmeiset.

Kun tuo BKT on oikeastaan mielestäni turhanpäiväinen luku niin keksisikö joku miten lasketaan NettoKansanTuote?

Olisi varmaan aika helppokin laskea. Todelliset hyödykkeet miinus turhat. Pitäisi vaan ensin jakaa hyödykkeet todellisiin ja turhiin. Syy miksi NKT:ta ei iltauutisissa kerrota on se että se muodostaisi paineita lopettaa turhat julkiset virat. Virat mitä on vaivalla perustettu.

[jka]

Kyllähän nettokansantuote (NKT) on ihan standardimittari taloustieteessä.

NKT = BKT - kiinteän pääoman ja tuotantovälineistön kuluminen (poistot)

Eli kaikki omaisuus tarvitsee investointeja pelkästään kunnossa pysymiseen. Nämä investoinnit ei varsinaisesti kasvata hyvinvointia vaan pitävät ainoastaan yllä jo olemassa olevaa.


Tässä ilmeisesti haettiin kuitenkin jotain muuta määritelmää. Asioiden hyödyllisyyshän on täysin subjektiivinen asia. Jos tuolle linjalle mennään niin sitten pelkät kansantalouden tilinpidon raakanumerot ei enää asiaa kuvaa.

[juhajuoni]

No sitä tässä juuri yritetään sanoakin: Kun leikataan

Leikataan? Tässä vähän käyrää julkisen sektorin ja yksityisen sektorin työntekijämääristä. Auttaako setelipaino?Yksityisen sektori(n pitäisi) elättää nelinkertainen määrä julkisen sektorin väkeä 50-lukuun verrattuna.

Tuossa on muitakin muuttujia aikajanan edetessä, vaikkapa väestön kasvu. Mutta ehkä tätä väittelyä on turha jatkaa.

Jyrki Kataista lainaten; "Me jok'ikinen vuosi ollaan leikattu vain enemmän ja enemmän ja aina vain maali on mennyt kauemmaksi. Tässä vaan pitää jatkaa".

[Alkuasukas]

Tuossa on muitakin muuttujia aikajanan edetessä, vaikkapa väestön kasvu. Mutta ehkä tätä väittelyä on turha jatkaa.

Väestömäärän kehitys on hidastunut, ei kelpaa selitykseksi.

(http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/peruskoulu/ge/ge3/4_suomen_vaesto/01/fi_embedded/suomen_vaesto.png)

[Alkuasukas]

Leikkauksista vielä sen verran, että valtion menot olivat vuonna 2012 yhteensä 53,4 miljardia, kuluvan vuoden budjetti on 54,1 miljardia. Vielä kun vähän leikataan niin saadaan menoiksi 60 miljardia.

[Kulttuurirealisti]

Pitäisi sekä saada EKP:lle rajoitettu setelirahoituslupa, että leikata Suomessa. Miksei näitä molempia voisi tehdä? Suomen julkisen sektorin menopuoli kasvaa jatkuvasti, ja sen rahoitus tulee viime kädessä veronmaksajalta.

[Nuivanlinna]

Kannattaa muistaa että "setelirahoituksella" tää homma on pyörinyt koko ajan. Setelit on vaan painettu yksityisissä pankeissa luotonlaajennuksella. Terveempää olisi jos setelinpainamisoikeus olisi vain valtionpankeilla

Juuri näin.

[Alkuasukas]

Suomen julkisen sektorin menopuoli kasvaa jatkuvasti, ja sen rahoitus tulee viime kädessä veronmaksajalta.

Onko tämä joku luonnonlaki?

[Kulttuurirealisti]

Suomen julkisen sektorin menopuoli kasvaa jatkuvasti, ja sen rahoitus tulee viime kädessä veronmaksajalta.

Onko tämä joku luonnonlaki?

Ei. Edariin pitäisi vain äänestää ihmisiä, joilla on kykyä laittaa julkisen asioita tärkeysjärjestykseen, ja sen jälkeen alkaa poistelemaan tai vähentelemään rönsyjä.

[Tommi Korhonen]

Edustuksellinen demokratia ei vain tue tuota ajatusta. Poliitikko ei ole (niin) suosittu jos tekee järkeviä mutta kovia päätöksiä. Joten vellipöksyisyys on nykyisen poliittisen järjestelmän automaattinen ja luonnollinen seuraus. Jotkut suoraselkäiset poliitikot pystyvät tuota ehkä hetken aikaa vastustamaan, mutta heidätkin populistinen poliittinen prosessi putsaa pois. Vaikka pitäisivätkin selkärankansa.

Seteliselkärankaisuus ei ole synnynnäinen ominaisuus, vaan poliitikassa hankittu.

Nykyisessä edustuksellisessa demokratiassa EI OLE mekanismia joka rajoittaisi kuluja ja hakeutuisi kansalaisten kannalta pitkäaikaiseen optimiratkaisuun. Pieni (mahdollisesti väkivaltainen) puhdistumisprosessi on siis pakollinen aina silloin tällöin. Hallinnollinen järjestelmä pitäisi rakentaa niin että siinä on sisäänrakennetut insentiivit päätyä kutakuinkin oikeisiin ratkaisuihin.

Suorassa demokratiassa olisi aavistus mahdollisuuksia tuohon, mutta silloinkin äänestykset täytyisi alustaa ja esitellä joko-tai muodossa.

[mossad]

Edustuksellinen demokratia ei vain tue tuota ajatusta. Poliitikko ei ole (niin) suosittu jos tekee järkeviä mutta kovia päätöksiä. Joten vellipöksyisyys on nykyisen poliittisen järjestelmän automaattinen ja luonnollinen seuraus. Jotkut suoraselkäiset poliitikot pystyvät tuota ehkä hetken aikaa vastustamaan, mutta heidätkin populistinen poliittinen prosessi putsaa pois. Vaikka pitäisivätkin selkärankansa.

Seteliselkärankaisuus ei ole synnynnäinen ominaisuus, vaan poliitikassa hankittu.

Nykyisessä edustuksellisessa demokratiassa EI OLE mekanismia joka rajoittaisi kuluja ja hakeutuisi optimiratkaisuun. Pieni (mahdollisesti väkivaltainen) puhdistumisprosessi on siis pakollinen aina silloin tällöin. Hallinnollinen järjestelmä pitäisi rakentaa niin että siinä on sisäänrakennetut insentiivit päätyä kutakuinkin oikeisiin ratkaisuihin.

Suorassa demokratiassa olisi aavistus mahdollisuuksia tuohon, mutta silloinkin äänestykset täytyisi alustaa ja esitellä joko-tai muodossa.

Voisko ton hakata kiveen .. joka on Eduskuntatalon seinässä.

[Alkuasukas]

Niin, edustuksellinen demokratia on sitä että viisi sutta ja yksi lammas äänestää että mitä syödään lounaaksi.

[Sour-One]

Mistä oikein on leikattu?

[Tommi Korhonen]

Sen verran voin puolustaa länsimaista demokratiaa, että kuitenkin paras järjestelmä joka tähän mennessä on Maapallolla ollut. (Ehkä nyt sitä Sveitsin suoraa demokratiaa lukuunottamatta?).

Susien ja lampaiden äänestäminen on parempi vaihtoehto kuin asian ratkaiseminen viidakkoveitsillä. Ja toisaalta jokin länsimaisissa ympäristöissä näemmä aiheuttaa spontaanisti kukkahattuisuutta, jossa myös lampaita suojellaan.

Vallan kolmijako, ja sotien jälkeinen epäluuloisuus toisia puolia (puolueita) kohtaan tarjosi aika hyvän taustarakenteen. Siihen vain pitäisi saada jotain USA:n perustuslainomaisuutta tietyistä vakioasioita, ja sitten joitakin mekanismeja jotka suuntaavat prosessia pois vallan keskittymisestä, EVM+EKP+komissio-tyyppisistä vallankaappauksista, ja sitten tietysti kukkahattuisuudesta, holhousmentaliteetista ja kulujen jatkuvasta kasvusta.

Tietoyhteiskuntapuolueessa ajoin lakien automaattista purkautumista tietyn ajan jälkeen, jolloin huonot lait jäävät joskus historiaan, hyvät peruslait voidaan uusia pelkällä uusintahyväksynnällä, ja keskinkertaisia lakeja voidaan virkistää järkevämmiksi.

Purkautumisaika olisi toki luokkaa 20-25 vuotta, mutta parempi sekin kuin ikimuinaiset lait jotka eivät tee mitään järkeä. Tai vahingossa lipsahtaneet paskalait joissa ei ole koskaan ollutkaan mitään järkeä.

[Alkuasukas]

Mistä oikein on leikattu?

Kakusta komiteoissa. Ja viineristä.

[Kulttuurirealisti]

Heitän karvalakkiskenaarion leikkausten vaikutuksesta talouteen. Otetaan esimerkiksi valtion hommissa oleva ympäristökoordinaattori, joka on orwelliaanisen viraston palveluksessa pk-seudulla. Valtio, eli veronmaksaja, maksaa hänelle palkkaa ja sivukuluja 4600/kk. Valtaan tulee tiukka Leikkaus- ja veronalennuspuolue (LVP), jonka leikkausvastaava toteaa, että ympäristökoordinaattoria ei oikeastaan tarvita.
Entinen ympäristökoordinaattori saa vapauduttuaan työvoimaa tarjoavalle sektorille työttömyyskorvaukset, jotka ovat paljon vähemmän kuin 4600/kk. Hänen palkkaansa, vähennettynä työttömyyskorvauksilla, ei enää tarvita verotuloina, joten veroja lasketaan ko. summalla, ja tuo raha jää lyhentämättömänä yhden miehen, Keravalaisen rekkakuski Kaken käteen. Kake ostaa kasvaneilla nettotuloillaan enemmän viskiä, käy useammissa lätkämatseissa ja ostaa uusia osia motskariinsa. Hän myös toteaa, että eihän kokonaiskulutus oikeastaan laskenutkaan!  Aiemmin verotettu tulo vain kohdentui toisin. Jos Kake on väärässä, missä hän teki virheen?

[Sour-One]

Heitän karvalakkiskenaarion leikkausten vaikutuksesta talouteen. Otetaan esimerkiksi valtion hommissa oleva ympäristökoordinaattori, joka on orwelliaanisen viraston palveluksessa pk-seudulla. Valtio, eli veronmaksaja, maksaa hänelle palkkaa ja sivukuluja 4600/kk. Valtaan tulee tiukka Leikkaus- ja veronalennuspuolue (LVP), jonka leikkausvastaava toteaa, että ympäristökoordinaattoria ei oikeastaan tarvita.
Entinen ympäristökoordinaattori saa vapauduttuaan työvoimaa tarjoavalle sektorille työttömyyskorvaukset, jotka ovat paljon vähemmän kuin 4600/kk. Hänen palkkaansa, vähennettynä työttömyyskorvauksilla, ei enää tarvita verotuloina, joten veroja lasketaan ko. summalla, ja tuo raha jää lyhentämättömänä yhden miehen, Keravalaisen rekkakuski Kaken käteen. Kake ostaa kasvaneilla nettotuloillaan enemmän viskiä, käy useammissa lätkämatseissa ja ostaa uusia osia motskariinsa. Hän myös toteaa, että eihän kokonaiskulutus oikeastaan laskenutkaan!  Aiemmin verotettu tulo vain kohdentui toisin. Jos Kake on väärässä, missä hän teki virheen?

Tuo 4600 euroa ei riitä mihinkään, vaikka valtionverokin olisi huomioitu. Kaunis ajatus, että menisi Kakelle säästyneet rahat, niinhän ne sadut on.

Niin joo; kunta ei varmaan tykkää ympäristökoordinaattorin poispotkimisesta; verotulot kun pienenee rajusti eikä tule säästöä kuten valtiolle.

[Kulttuurirealisti]

Leikkauksista vielä sen verran, että valtion menot olivat vuonna 2012 yhteensä 53,4 miljardia, kuluvan vuoden budjetti on 54,1 miljardia. Vielä kun vähän leikataan niin saadaan menoiksi 60 miljardia.

Oheisessa taulukossa kolmas sarake oikealta valtion tulot, sen oikealla puolen nettolainanotto ja oikealla menot. Vuodesta 2002 on saatu lihotettua valtion menopuolta 34,5 milj. -> 54 milj. Eli 56 % kasvu. Kasvoiko hyvinvointi? Paranivatko hyvinvointipalvelut? Mun mielestä minimaalisesti, jos ollenkaan.

Katainen väittää että leikataan koko ajan. Kataisen aikana (2007-) valtion menot ovat kasvaneet 34 %. Melkoinen superhumoristi koko kaveri.

2002 12,5 9,8 7,9 30,2  36,4  0,0 34,5  2003 11,8 10,3 8,2 30,3 35,3 1,1 36,9 2004 12,3 10,6 8,3 31,2 38,5 0,0 36,3 2005 12,7 11,3 8,3 32,3 39,0 0,0 37,5 2006 12,9 13,2 8,6 34,7 41,0 0,0 39,4 2007 14,4 13,5 8,8 36,7 43,2 0,0 40,3 2008 14,0 14,0 9,2 37,2 44,3 0,0 43,5 2009 9,4  13,3 8,8 31,5 37,3 10,5 46,9 2010 9,5  13,7 9,0 32,2 39,1 11,3 49,9 2011 11,0 15,2 10,1 36,3 43,2 4,7 50,4 2012 10,8 15,8 10,7 37,3 45,7 4,7 53,4 2013* 11,2 16,4 11,2 38,8 46,1 9,2 55,3 2014* 11,2 17,0 11,7 39,8 46,9 7,1 54,0

http://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Julkinen-talous/Valtion-tulot-ja-menot/

[JNappula]

Coloradon osavaltion perustuslaissa on lisäys nimeltään "Taxpayer Bill of Rights", tunnetaan lyhenteellä TABOR.

Kyseinen perustuslain kohta vaatii että on järjestettävä kansanäänestys, mikäli osavaltion menoja aiotaan lisätä enemmän kuin mitä inflaatio tai väestönkasvu edellyttävät suhteessa edelliseen budjettiin. Tällainen käytäntö olisi omiaan estämään julkisten menojen kasvua ilman äänestäjäkunnan hyväksyntää.

http://en.wikipedia.org/wiki/Taxpayer_Bill_of_Rights

Coloradossa on asukkaita n. 5.2 miljoonaa, eli siis hyvin saman verran kuin Suomessa.

[JNappula]

Olli Herralan mainoi blogikirjoitus Aarne Saarisen ennustuksesta ja sen toteutumisesta:
http://olliherrala.blogit.kauppalehti.fi/blog/30701/-varmaa-on-etta-suomi-siirtyy-sosialismiin-

[juhajuoni]

Occupy Money Movement haastattelut:

Yle Radio Puhe "Puheen päivä"-ohjelmassa keskustelemassa mm. keskuspankkirahoituksesta rahoituksen apulaisprofessorin Jarkko Peltomäen kanssa:
http://areena.yle.fi/radio/2200884 (kohdasta 01:01:00 alkaen)

Radio Rapu - Keskipäivän käsittely - Henri Heikkinen - vieraana Juha Juoni (Occupy Money Movement).
https://soundcloud.com/radiorapu/radio-rapu-24-3-2014-08-00?utm