Osmo Soininvaara: Miksi Ruotsilla menee niin hyvin ja meillä niin huonosti?

[Tragedian synty]

Ei myöskään kannata väheksyä poliittisen järjestelmän merkitystä. Blokkijärjestelmän ansiosta Ruotsi on voinut aina tehdä selkeälinjaista ja ennustettavaa politiikkaa, kun taas tällä puolen Pohjanlahtea ovat erilaiset hallituskoalitiot vesittäneet monta monin eri tavoin edullista muutosta, joihin suunnilleen mikä tahansa puolue olisi pystynyt yksin. Suomen nykyinen hallitus on oikein hyvä esimerkki. Kun Ruotsissa vähemmistöhallituskin on onnistunut tekemään jotain, täällä jokainen puolue lähinnä varmistelee kannatustaan ensi vaaleja silmällä pitäen. Viimeksi Suomessa oli oikeasti uudistusmielinen hallitus viime vuosituhannella.

Yksi syy Ruotsin menestykselle siis on, etteivät vihreät ole siellä koskaan päässeet hallitukseen. Ehkä Osmo voi siitä tosiasiasta vetää jonkinlaisen johtopäätöksen.

[Micke90]

Tämä on varmasti kerrottu sullekkin jo miljoona kertaa, mutta tuomalla maahan matalampaan palkkaan tyytyviä saadaan kyllä talous pyörimään. Siivoojat ja bussikuskit ja niin edelleen. Enkä mä ole kiistämässä maahanmuuton haittavaikutuksia niinkuin näytät kuvittelevan, vaan näkemykseni on se, että Euroopan ulkopuolelta tulevaa maahanmuuttoa olisi järkevää vastustaa ihan muista syistä kuin taloudellisista syistä.

Ei siinä ole mitään tuuria, että Ruotsi jättäytyi euron ulkopuolelle. Tietoinen päätös ja onnistunut sellainen.

Päätöksiä pitäisi tehdä arvojen perusteella. Jos politiikan tarkoituksena on optimoida rahavirrat, niin silloin ajaudutaan kansallisvaltioiden ja perheiden ynnä muiden jäykkien perinteiden hävittämiseen.

Ei maahan tarvitsisi tuoda matalapalkkaduunareita muista maista, jos valtaväestölle alettaisiin lorvimisen sijaan maksaa työnteosta. Kyllä ihmiset menisivät mieluummin vaikka toimistoja siivoamaan kuin nääntyisivät kaduilla nälkään. Työttömyyskorvaukset ja toimeentulotuet määräaikaisiksi, niin kyllä matalapalkkatöihin riittäisi kotimaisiakin tekijöitä.

Luuletko, että Ruotsi tiesi vuonna 2003, että 5 vuotta vuotta myöhemmin euro olisi kriisissä? Kyllä Ruotsilla kävi tuuri, kun se sattui tekemään oikean päätöksen ja järjesti kansanäänestyksen euroon liittymisestä. Suomi puolestaan ei tiennyt vuonna 2002, millaisen keitoksen se joutuu lusikoimaan liittyessään euroalueeseen.

Kyllä päätökset maahanmuutosta tehdään taloudellisin perustein. Valtiontalous kun on taloutta sekin.

[Micke90]

Yksi syy Ruotsin menestykselle siis on, etteivät vihreät ole siellä koskaan päässeet hallitukseen.

Ja etenkin, kun Ruotsin Virheiden pääasiallisena aatteena on punavihreä ekososialismi, kun taas Suomen Virheiden aate pohjautuu lähinnä pelkkään ympäristöliikkeeseen. Ruotsin Virheisiin verrattuna Suomen Virheet ovat siis lähinnä pahaisia oppipoikia. Virheitä kai voisi Suomessa pitää jonkinlaisena oikeistopuolueena, johon ympäristöliike kätevästi yhdistyy. Ruotsin valjespuolue taas... se on painajainen.

[rapa-nuiv]

No toisaalta: jos otettaisiin mukaan noista Englanti ja Hollanti, olisivat osuudet 47,8% (Ruotsi) ja 47,9% (Suomi).

Englanti ja Hollanti on Ruotsille käytännössä naapurimaita , meille ei. Koskee myös Saksaa.  Malmöstä pääsee Hampuriin siinä missä Kuopiosta Helsinkiin.

Enkä hehkuttaisi Norjan naapurissa oloa mitenkään valtavana lottovoittona. Vaikka Norja on henkeä kohden rikkaampi kuin Venäjä, on Venäjä toisaalta asukasluvultaan yli lähes 30x Norjan kokoinen. Eli tässä mielessä ei ole yhtään selvää, kumpi on vientinäkymien kannalta edullisempi tilanne:

Etkö ymmärrä omia lukujasi?
  Ruotsin vienti Norjaan per capita  on 30% arvokkaampi kuin meidän Venäjänkauppa. Viron kanssa päästään hikisesti tasoihin ( Viro & Pietarin alue = pari kertaa Norjan väkiluku) ja tässä näkyy hintatason ero.

Ja mikä ero on Oslolla ja Göteborgilla suhteessa Kautokeinoon ja Ivaloon ?

Meihin nähden Ruotsilla on ihan selkeä sijaintietu vientimarkkinoita ajatellen. Itse julkaisemasi luvut vahvistavat sen.

[L. Brander]

...
Luuletko, että Ruotsi tiesi vuonna 2003, että 5 vuotta vuotta myöhemmin euro olisi kriisissä? Kyllä Ruotsilla kävi tuuri, kun se sattui tekemään oikean päätöksen ja järjesti kansanäänestyksen euroon liittymisestä. Suomi puolestaan ei tienny vuonna 2002, millaisen keitoksen se joutuu lusikoimaan liittyessään euroalueeseen.
...

Tuskin tiesi. Halu säilyttää oma valuutta ja säädellä sen määrää on selkeä tietoinen valinta, jolla pidetään rahapolitiikan keinot omissa käsissä. Ei ole oikeastaan väliä, tiesikö Ruotsi etukäteen Euron täydellisestä epäonnistumisesta vai ei.

[talous ja muutos]

Soininvaara ei ole ottanut huomioon vientiä lähialueille. On paljon tuotantoa, jonka tuotteita ei kannata viedä kauas (kuljetuksen hinta tai hitaus).
...
Ruotsin etuna on kallis Norja länsinaapurina. Lisäksi suunnilleen saman hintatason Tanskaan ja Saksaan on Etelä - Ruotsista lyhyt matka. Itänaapurina on vähän halvempi Suomi.

Kuinka pitkälti tämä selitys mahtaa purra.

Vuonna 2012 Ruotsin vienti oli 178,5 miljardia USD eli n. 18500 USD per asukas. Suurimmat vientimaat olivat Norja (10.4%), Saksa (10.3%), Englanti (8,1%), Tanska (6,7%), Suomi (6,7%), Hollanti (5,5%), USA (5,5%), Belgia (5%) ja Ranska (4,8%). Ruotsin viennistä siis 23,8% eli n. 42 miljardia USD suuntautui sen kolmeen naapurimaahan Norjaan, Tanskaan ja Suomeen. Tai jos Saksakin lasketaan mukaan, lukema on 34,1%.

Suomen vastaavat luvut 2012 olivat 78,2 miljardia USD eli n. 14500 USD per asukas ja vientimaiden kärki Ruotsi (11,1%), Venäjä (10%), Saksa (9,2%), Hollanti (6,3%), USA (6,3%), Englanti (5,1%), Kiina (4,6%), Norja (3,2%), Ranska (3%) ja Viro (3%). Suomen viennistä 27,3% eli n. 21 miljardia (suuntaui lähinaapureihin Ruotsiin, Norjaan, Viroon ja Venäjälle. Jos Saksa otetaan Suomenkin osalta mukaan, lukema on 36,5%.

Jos teoria lähinaapuruuden edusta pitäisi paikkansa, pitäisi Ruotsin olla suhteellisesti tehokkaampi lähinaapureihinsa viejä. Mutta prosenttiosuuksia katsoen näyttää siltä, etteivät Suomen ja Ruotsin vientiprofiilit poikkea mitenkään valtavan paljoa sen suhteen, kuinka suuri osuus viennistä menee lähinaapureihin.

Näitä taustalukuja löytyy esim. osoitteista http://en.wikipedia.org/wiki/Economy_of_Sweden ja http://en.wikipedia.org/wiki/Economy_of_Finland.

Oma käsitykseni on, että Ruotsi yksinkertaisesti vie Suomea enemmän vähän kaikkialle maailmaan, siis rahassa mitattuna. Wikipediassa on lista pohjoismaiden suurimmista julkisesti noteeratuista yrityksistä, josta tilannetta voi hieman vertailla. http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_largest_Nordic_companies

Ruotsissa näyttäisi olevan enemmän kansainvälistä isoa teollisuutta kuin Suomessa.

Käsitteet eivät ilmeisesti tulleet selväksi.
Lähialue-etu perustuu lähivientituotteisiin, joita ei kannata viedä kovin kauas tuotekohtaisista syistä:
- kuljetuskustannukset
- kuljetuksen hitaus
- tuotteen lyhyt pilaantumisaika
- jne.

Kaukovientikelpoiset tuotteet on toinen tuoteluokka. Mutta näissä tuotteissa on maailmanlaajuinen kilpailu. Näissä tuotteissa esim. Suomen pitää kyetä kilpailemaan Etelä - Korean, Kiinan, Intian, Brasilian jne. kanssa.

Näitä seikkoja pitää ottaa huomioon lähialuekysymyksessä:
- Venäjä on tuhansia kilometrejä pitkä maa. Suomen näkökulmasta lähialueisiin Venäjältä kuuluu Pietari ja Novgorod. Mutta ei enää Moskova.
- Puola on Saksan naapurimaa, joten sillä on lähialue-etu suhteessa esim. Suomeen.
- Pohjois - Suomi ja Pohjois - Norja ovat toistensa lähialueita. Mutta niissä on pieni väestö.
- Ruotsi on Etelä- ja Keski - Norjan naapurimaa. Niinpä Ruotsilla on näihin alueisiin lähialue-etu verrattuna Suomeen.
- Etelä - Ruotsilla on lähialue-etu Koillis - Saksassa, mutta etelämpänä lähialue-etu on Tshekillä, Itävallalla jne.

Suomen pitää viedä kaukovientikelpoisia tuotteita, kun jollakin muulla maalla on lähialue-etu.

-----

Korjasin pienen kirjoitusvirheen.

[PaulR]

Polskien kanssa meidän on ihan turha ryhtyä kamppailemaan maataloustuotteista.

Jokin peruselintarvike olisi oltava ja siitä laajennettava.

[Roope]

Blokkijärjestelmän ansiosta Ruotsi on voinut aina tehdä selkeälinjaista ja ennustettavaa politiikkaa...

Tällä hetkellä blokit tuntuvat kilpailevan siitä, kumpi korottaa enemmän veroja.

Yksi syy Ruotsin menestykselle siis on, etteivät vihreät ole siellä koskaan päässeet hallitukseen.

Ruotsin vihreät ei ole hallituksessa, mutta se on solminut oikeistohallituksen kanssa sopimuksen, jonka mukaan maahanmuuttopolitiikka on muutettava mielipuoliseksi. Lopputulos on Ruotsin tulevaisuuden kannalta katastrofi.

[Nanfung]

Kreuger had issued bills to bankrupt countries in return for matchstick monopolies in the countries concerned. When the bills fell for payment the stock market crash meant that Kreuger was not repaid for his bills since no country could obtain credit any more. The shortfall in the Kreuger companies was two billion dollars in 1932 values. When Kreuger's creditors claimed payment the profits from the match monopolies were not sufficient to repay the debts. Kreuger's banker was Marcus Wallenberg of Stockholms enskilda Bank. When Kreuger shot himself Wallenberg was made liquidator. This irregular measure was taken as the affairs of the Kreuger empire were so complex that only Wallenberg had any grasp of them, and, unusually, the bankrupt himself was dead.

Wallenberg bought the profitable parts of Kreuger's empire at prices he himself decided instead of selling them for as much as he could get.

When the Jewish-American family Guggenheim put in a bid for Kreuger's Boliden gold mining company in 1932, Wallenberg persuaded the government to introduce a second bill preventing foreigners from buying Swedish companies, the "Lex Boliden". This is the reason that Swedish Companies have 'A' shares with voting rights and 'B' shares with no voting rights. Only Swedes could buy 'A' shares, a unique situation that has existed for sixty-eight years. The "Lex Boliden" also meant that the Wallenberg family could control a company by issuing a few 'A' shares, which they owned, and many non-voting 'B' shares, which the public held. Much of Swedish industry has been owned in this fashion for the last sixty-eight years, a system that has been illegal in most other countries. The assets of the Wallenberg bank in the thirties were a thousand billion pounds in today's money values: this in a country with a population of six million.

The Lex Boliden was in force until 1995: Sweden was bankrupt in the early 1990s and had to join the European Economic Area. It was then forced to repeal the Lex Boliden since it was an unfair trading law. The Lex Boliden also meant that the Wallenberg family could control a company by issuing a few 'A' shares, which they owned, and many 'B' shares, which the public held. Much of Swedish industry has been owned in this fashion for sixty years, a system that is illegal in most other countries. Even today Sweden attempts to exclude foreigners from buying stock in government-owned companies which sell shares to the public, the latest example being the flotatation of a subsidiary of Telia, the Swedish state-owned telephone company.

The Kreuger paper interests were bought at a knock-down price by Wenner-Gren, a keen Nazi and founder of the race institute in Uppsala. The Swedish encylopedias of the time speak of his philanphropic works in the field of medicine. However, these consisted mainly in setting up the Race Biology Institute of the University of Upsala and the propagation of sterilisation of those without arian characteristics, a regime which existed in part until 1976. Persons are still claiming compensation of $10000 offered to victims five years ago by the Social Democrats after media pressure, the party in power when the original euthanasia laws were passed.

Ruosalainen sivistyneistö on aina ollut erinomaisen taitava käyttämään toisen ahdinkoa hyväkseen?