Leena Lahti: Monikulttuurinen työelämä. Hyväksi ihmiselle, hyväksi bisnekselle

[Tosiasiallinen Nuiva]

Sanoma-konserni on julkaissut uuden mokutuskirjan: Leena Lahti: Monikulttuurinen työelämä. Hyväksi ihmiselle, hyväksi bisnekselle.

Talouselämä kommentoi kirjaa näin:

"Kun irakilainen fysiikan tohtori hankkii suomalaista työkokemusta siivoojana, hänestä tulee kokenut siivooja, ei kilpailukykyinen fyysikko", filosofian tohtori Leena Lahti kirjoittaa monikulttuurisesta työelämästä. Hän kysyy, eikö olisi kaikille hyödyllisempää ja tuottavampaa, jos jokainen saisi käyttää hankittua koulutusta hyväkseen.

Leena Lahti kirjoitti kirjan samasta aihepiiristä jo vuonna 2008, jolloin suomalainen työelämä oli tasapäisempi. Uusi kirja iskee aikaan, jolloin Suomeen tulee töihin entistä enemmän monikulttuurista väkeä. Monimuotoinen työelämä koostuu eri kansallisuuksista, mutta myös muiden erilaisuuksien ja valtavirroista poikkeavien ihmisten tasaveroisesta hyväksymisestä. Jopa sisäpiirit pitäisi hajottaa.

Suomalaiset yritykset ovat kansainvälisiä ja suomalaiset ovat itse maahanmuuttajia monissa työkulttuureissa. Se on meille oppimisen paikka: sosiaalisia taitoja arvostetaan monissa työkulttuureissa enemmän kuin äärimmäistä tehokkuutta.

Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi, että Suomessa on vuonna 2030 jo puoli miljoonaa ulkomaalaista. Nyt heitä on noin 200 000. Suomeen on siis tulossa suuri määrä inhimillisiä voimavaroja, jotka pitää pystyä hyödyntämään.

Monimuotoisuutta pitää yrityksessä johtaa. Yhtiön johdon pitää laatia toimintamallit ja edetä askel askeleelta. Leena Lahti on poiminut kirjaansa hyviä esimerkkejä ja kokemusperäisiä neuvoja eri menettelytavoista.

Lahti on itse toiminut johdon neuvonantajana monikulttuurisissa kansainvälisissä organisaatioissa ja asunut lukuisissa eri maissa. Hän tietää mistä kirjoittaa. Kirjaa on mukava lukea, koska se on kiihkoilematon ja kieleltään selkeä

Linkki tähän moku-bs-bingo pläjäykseen: http://www.talouselama.fi/kirjat/erilaisuus+voi+olla+voimavara/a2233708

[Lalli IsoTalo]

"Lahti on itse toiminut johdon neuvonantajana monikulttuurisissa kansainvälisissä organisaatioissa ja asunut lukuisissa eri maissa."

Tuolla kokemuksella ei ole paskankaan merkitystä, jos pitää sopeuttaa lukutaidottomat merirosvot pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon.

[Tommi Korhonen]

Jos monikulttuurisuus vaatii yritykseltä erityistä suunnittelua, johtamista  ja "etenemistä askel kerrallaan" niin kyse on rasitteista, ei rikkauksista.

Toki monikulttuurisuus voi tuossakin tilanteessa tuota jotain etua, joka on panostamisen arvoinen. Sitä ei vielä ole osattu tuoda esille noissa kirjoissa?

Lähetetty minun Nexus 7 laitteesta Tapatalkilla

[Uuno Nuivanen]

Kirjaa on mukava lukea, koska se on kiihkoilematon ja kieleltään selkeä fantasiaromaani.

[DuPont]

Jos monikulttuurisuus vaatii yritykseltä erityistä suunnittelua, johtamista  ja "etenemistä askel kerrallaan" niin kyse on rasitteista, ei rikkauksista.

Hyvä ulkkarityöntekijä on sellainen, joka ei tarvitse erityistä sopeuttamista.

[mikkoR]

Kaikki jotka tulee ulkomailta Suomeen ovat mokuttajien mielestä monikulttuuria maahanmuuttajia, Suomalainen kun menee ulkomaille töihin niin hän pääsääntöisesti on menossa sinne töihin määräajaksi ja osa toki pysyvästikkin mutta kaikki määräaikaiset uskoakseni ovat jossain maassa töissä, eivät maahanmuuttajia.
Sama turistien kanssa, en usko että he muuttuu kanarialla maahanmuuttajiksi vaan ovat edelleen turisteja.

Kuinkahan usein Suomalaisille tarjotaan monikulttuurista tukea ulkomailla menee he sitten turisteina tai töihin sinne?

[Eino P. Keravalta]

Kun irakilainen fysiikan tohtori hankkii suomalaista työkokemusta siivoojana, hänestä tulee kokenut siivooja, ei kilpailukykyinen fyysikko", filosofian tohtori Leena Lahti kirjoittaa monikulttuurisesta työelämästä. Hän kysyy, eikö olisi kaikille hyödyllisempää ja tuottavampaa, jos jokainen saisi käyttää hankittua koulutusta hyväkseen.

Toteutuuko tämä nyt suomalaisten kohdalla Suomessa?

PS: Suomalainen siivooja kyllä voisi toimia fysiikan tohtorina Somaliassa.

[Alapo]

Monikulttuurinen työelämä tulee kalliiksi mm.pk-seudun linja-autoyrityksille. Kun nämä kulttuurinsa "uhrit" saattaa jäädä kotiin jos vaikka vaimo on kipeänä ja eihän nyt työnantajalle kerrota, vasta kun työnjohto soittaa. Etsippä flunssa-aikana kymmentä kuljettajaa aamusta nyt eikä heti alkaviin töihin. Saati se, että firmat maksavat ajamattomista lähdöistä sakkoja HSL:le. Halpaa, eikö?

[Oho]

Hän kysyy, eikö olisi kaikille hyödyllisempää ja tuottavampaa, jos jokainen saisi käyttää hankittua koulutusta hyväkseen.

Kuka kieltää Irakilaista fysiikasta väitellyttä filosofian tohtoria tekemästä koulutustaan vastaavaa työtä?

Halua oilisi varmaan sanoa, kuinka jonkun tahon tulisi olla velvoitettu tarjoamaan Irakialiselle tohtorille koulutusta vastaavaa työtä, mutta kun se oikein kuulosta riittävän yhdenvertaiselta.

[Ernst]

Kun irakilainen fysiikan tohtori hankkii suomalaista työkokemusta siivoojana, hänestä tulee kokenut siivooja, ei kilpailukykyinen fyysikko", filosofian tohtori Leena Lahti kirjoittaa monikulttuurisesta työelämästä. Hän kysyy, eikö olisi kaikille hyödyllisempää ja tuottavampaa, jos jokainen saisi käyttää hankittua koulutusta hyväkseen.

Toteutuuko tämä nyt suomalaisten kohdalla Suomessa?

PS: Suomalainen siivooja kyllä voisi toimia fysiikan tohtorina Somaliassa.

Palkkaan ihmisiä asiantuntijatehtäviin. Olen itse hyvin äkkiä työtön, jos en tarkista ulkomaalaisen tutkinnon vastaavuutta Suomessa, hakijan kielitaitoa ja ammattioikeuksia.

Kiinnitin huomiota tuon Lahden sanavalintaan. Siis siihen, että olisi autuasta, jos ulkomaalainen voisi käyttää hankittua koulutusta hyväkseen.  Hyväksi käyttämisella on suomen kielessä aika ikäviä sivumerkityksiä, joista monikulttuurin läpitunkema Lahti ei taida olla enää selvillä, jos nyt on koskaan ollutkaan.

[siviilitarkkailija]

Hän kysyy, eikö olisi kaikille hyödyllisempää ja tuottavampaa, jos jokainen saisi käyttää hankittua koulutusta hyväkseen.

Kuka kieltää Irakilaista fysiikasta väitellyttä filosofian tohtoria tekemästä koulutustaan vastaavaa työtä?

Esimerkkinä käy Suomen solmima kansainvälinen ydinsulkusopimus jolla pyritään estämään ydinaseiden ja ydinasemateriaalin leviäminen. 1981 Israelin hallitus päätti estää Saddam Husseinia saamasta tämän havittelemaa ydinasetta. Toteutettiin operaatio ooppera, monimutkainen ja vaikea pommitustehtävä. Ranskan toimittama Osirak-ydinreaktori hävitettiin ja n 200 henkilöä sai iskussa surmansa. Samalla tuhottiin Saddam Husseinin kyky hankkia itselleen toimiva ydinase.

Leena Lahti kuuluu samaan sarjaa kuin Muhammed Attan suomalainen "tyttöystävä-jalkavaimo" joka vilpittömästi suri terroristimiehensä kuolemaa kaksoistorneihin osuneissa lentokoneiskuissa. Siksi hänen edesottamuksiaan toistellaan sanoman monikulttuurijulkaisussa. Hänen mielestään on kiva kun hänellä on kivaa eikä hän mieti lainkaan seurauksia vaan elää päivä kerrallaan.

Miksi fantasiafilosofian tri Leena Lahti on täyttä himasta?

On miljoona kertaa parempi niin kaupalle, liike-elämälle kuin myös itse irakilaiselle fyysikolle, ajaa Suomessa lakaisunlakaisukonetta kuin tehdä sitä työtä mihin on koulutettu. Sillä mikäli olisi huippufysiikan tohtori olisi juurikin sellainen kun mitä väittää olevansa, joko hän itse (hyvin todennäköisesti)  tai miljoona muuta ihmistä, olisi kuollut Saddam Husseinin käyttämään joukkotuhoaseen räjähdykseen. Mutta sitä ei Leena Lahden kaltaiset monikulttuurihuuhaan propagaattorit häpeäyliopistoista tajua.

Sitäpaitsi irakilainen fysiikan tohtori oppii kerrasta ajamaan lakaisunlakaisukonetta. Helsingin häpeäyliopiston filosofi ei. Jälkimmäinen vaatii vielä seurakseen keskustelija-valvojan joka lopulta siivoaa sen mitä toinen ei kyennyt ensimmäisellä kerraa puhdistamaan.

[P]

"Lahti on itse toiminut johdon neuvonantajana monikulttuurisissa kansainvälisissä organisaatioissa ja asunut lukuisissa eri maissa."

Tuolla kokemuksella ei ole paskankaan merkitystä, jos pitää sopeuttaa lukutaidottomat merirosvot pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon.

Noinhan se on. Samoin ulkomaalainen polkuhintainen keikkatyö ei ole rikkaus Suomalaiselle duunarille. Se irakilainenkin välillisesti polkee siivoustyön palkkausta. Olisi vaan jäänyt fyysikoksi sinne Iraniin.

[LW]

Jos monikulttuurisuus vaatii yritykseltä erityistä suunnittelua, johtamista  ja "etenemistä askel kerrallaan" niin kyse on rasitteista, ei rikkauksista.

Toki monikulttuurisuus voi tuossakin tilanteessa tuota jotain etua, joka on panostamisen arvoinen. Sitä ei vielä ole osattu tuoda esille noissa kirjoissa?

Tästä oli Scientific Americanissa joitain vuosia sitten varsin hyvä juttu. Voin tarvittaessa kaivaa sen esiin tuolta kasautumien alta.

Ns. luovissa työpaikoissa, joissa tehtävään ei ole tiettyä yhtä parasta ratkaisua, työntekijöiden kesken on hyvä olla ns. ammatillista ristiriitaa, eli erilaisia näkemyksiä siitä, miten homma voitaisiin hoitaa. Monimuotoisuus koulutuksen ja ammatillisen taustan osalta korreloi tämän kanssa. Toisaalta, etninen monimuotoisuus, kun muut tekijät oltiin vakioitu pois, lisäsi vain tunteellisia ristiriitoja, eli sitä tavanomaista skismaa. Tämä tosin väheni huomattavasti muutaman kuukauden aikavälillä. Hyötyjen ja haittojen kanssa tasapainoilussa taitavalla johdolla oli suuri merkitys, ja potentiaalisesti hyödyllinenkin tilanne saatettiin ryssiä, jos pomo ei osannut luoda yhteishenkeä jne.

Tilanne on tietysti se, että vaikka "hyvää" monimuotoisuutta voi hankkia kotimaastakin ja ulkomailla uraa tehneistä suomalaisista, pienelle ja suhteellisen homogeeniselle maalle maahanmuuttajat ovat tähän tärkeä lähde. Se maahanmuuttajuus itsessään ei tietenkään tarkoita mitään, ja etniset erot ovat korkeintaan negatiivinen asia. Onkin nurinkurista, että monimuotoisuudella tarkoitetaan yleisessä keskustelussa juuri tuota. Lisäksi koko kysymyksellä ei ole mitään tekemistä monien työalojen kanssa, puhumattakaan sitten mamuryhmistä joilla ongelmat liittyvät työllistymiseen yleensä. Varissuolla sohvallaan makaava afgaani onkin melkoinen rikkaus ja voimavara Jollan design-osastolle, oh yeah... Loppujen lopuksi tänne on jo nyt suhteellisen helppoa tulla, jos on ulkomainen osaaja, jonka joku haluaa palkata, eikä sellainen maahanmuutto ärsytä kriitikkojakaan. Poliittisesti siis melkoinen nollakysymys.

[ämpee]

"Hän kysyy, eikö olisi kaikille hyödyllisempää ja tuottavampaa, jos jokainen saisi käyttää hankittua koulutusta hyväkseen.
"

Onhan tuossa kieltämättä ajatusta, ohjataan ensin kaikki paimenet takaisin sinne missä paimenia tarvitaan.

[Lalli IsoTalo]

"Hän kysyy, eikö olisi kaikille hyödyllisempää ja tuottavampaa, jos jokainen saisi käyttää hankittua koulutusta hyväkseen.
"

Onhan tuossa kieltämättä ajatusta, ohjataan ensin kaikki paimenet takaisin sinne missä paimenia tarvitaan.

Toisaalta, Norja muistaakseni harkitsi muutama vuosi sitten kameleiden ruodausta Norjaan, jotta maahan houkutellut kamelikuskit voisivat käyttää täysipainoisesti hankittua koulutusta hyväkseen.

Kuka tahansa mokutuksen keksikään, tuskinpa hän villimmissä unelmissaankaan osasi arvata miten hyvin hulluus menisi läpi myös niissä kansankerroksissa, jotka sen maksavat ja jotka siitä kärsivät.

[ihminen]

Hän kysyy, eikö olisi kaikille hyödyllisempää ja tuottavampaa, jos jokainen saisi käyttää hankittua koulutusta hyväkseen.

Kuka kieltää Irakilaista fysiikasta väitellyttä filosofian tohtoria tekemästä koulutustaan vastaavaa työtä?

Halua oilisi varmaan sanoa, kuinka jonkun tahon tulisi olla velvoitettu tarjoamaan Irakialiselle tohtorille koulutusta vastaavaa työtä, mutta kun se oikein kuulosta riittävän yhdenvertaiselta.

Tulee näistä aina mieleen tämäkin koulutettu maahanmuuttaja joka ei työllistynyt...

...

Myös Ibtisamin aviomiehellä on ikäviä kokemuksia. Aviomies on koulutettu Airbus-lentäjä, lennonohjaaja ja meteorologi, mutta hänelle ilmoitettiin suoraan, että taustansa vuoksi – koska hän on sudanilainen ja muslimi – hän ei pääse koskaan harjoittamaan Suomessa koulutustaan vastaavaa työtä.
...

http://hommaforum.org/index.php/topic,3146.msg47262.html#msg47262

On se tietysti väärin että ei saa koulutustaan vastaavaa hommaa, mutta mutta...