Natalia Salonen: Kehitysapu ja toiseus (gradu)

[Kemolitor]

Tuli mielenkiintoinen gradu vastaan, en ainakaan löytänyt, että tästä olisi ollut foorumilla tarinaa. Itse aihe ei niin sykähdyttävältä kuulostanut, mutta tutkimuksen toteutustapa alkoi kovasti kiinnostaa.

Loppuun asti en ole vielä ehtinyt gradua lukemaan, neljä ensimmäistä lukua on takana.

Kehitysapu ja toiseus
Diskurssianalyyttinen tutkimus keskustelupalstojen kehitysapukeskustelusta
Natalia Sade Salonen
Helsingin yliopisto
Valtiotieteellinen tiedekunta
Yhteiskuntapolitiikka
Pro gradu –tutkielma
Toukokuu 2013

Luku 1. Johdanto
Yleistä tarinaa kehitysavusta ja sosiaalisesta mediasta.

Luku 2. Toiseus ilmiönä
Taustateoriaa ja toiseuden määrittelyä

Luku 3. Suomalainen kehitysapukeskustelu sekä tietoverkkoyhteiskunta
Neutraalia käsitteiden selventelyä, juttua kehitysapukeskustelusta ja virtuaaliyhteisöistä.

Luku 4. Tutkimusasetelma keskustelupalsta-aineistossa s. 25 - 36

Tutkimuksen tavoitteena on tuoda esiin ja tutkia sellaisia suomalaisten olemassa olevia käsityksiä kehitysavusta, joista ei puhuta julkisesti. Tavoitteeseen päästään tarkastelemalla laadullisen tutkimuksen keinoin Internetin keskustelupalstoilla käytyä kehitysapukeskustelua. Julkinen ilmapiiri suhtautuu Suomessa kehitysapuun myönteisesti, mutta keskustelupalstoilla käyty kehitysapukeskustelu on pääosin kehitysapuvastaista. Tutkimuksen aineisto koostuu kolmelta suomenkieliseltä keskustelupalstasivustolta vuoden ajalta kerätystä kehitysapua käsittelevästä keskusteluaineistosta, jota tarkastellaan laadullisen diskurssianalyysin sekä laadullista analyysia tukevan määrällisen sisällön erittelyn avulla. Aineisto käsittää yhteensä 52 viestiketjua, jotka sisältävät 466 kommenttia.

s. 28: Ensimmäinen aineistolähde Suomi24 on yksinomaan keskustelupalstasivusto, jossa keskustelualueet on jaettu teemoittain. Toisen aineistolähteen Helsingin Sanomien nettisivuilla käyttäjillä on mahdollisuus kommentoida lyhyitä uutisia, ja tämän tutkimuksen aineisto on kerätty yksinomaan kehitysapua tai kehitysyhteistyötä koskevia uutisia käsittelevistä kommenteista. Uutisia olivat esimerkiksi yksittäisten kehitysapua saavien Afrikan maiden tapahtumat, Suomen ja EU-maiden tekemät muutokset harjoittamassaan kehitysavussa sekä suomalaisten ja muiden länsimaalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä. Kolmas aineistolähde Hommaforum on puolestaan keskustelupalstasivusto jolla on poliittisesti ideologinen tausta; hommaforumin jäsenet itse kuvailevat forumin olevan maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen liittyvien ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn keskittyvä keskustelupalsta. Ennakko-oletuksenani tästä syystä olikin, että Hommaforum-palstalla käyty kehitysapukeskustelu on muihin tutkimuksen palstoihin verrattuna kehitysapuun kielteisimmin suhtautuvaa.

s. 29: Hommaforumista aineistoa tutkimukseen kertyi 107 kommenttia eli 40 sivua, Suomi24:sta kerättyä aineistoa on 179 kommenttia eli 65 sivua ja Helsingin sanomien sivuilta aineistoa on 180 kommenttia eli uutisineen 80 sivua. Suomi24:n keskustelijoiden kommentit ovat keskimääräisesti hieman lyhyempiä ja Hommaforumin hieman pidempiä, mutta useimmiten yksi sivu sisältää noin 2 - 5 kommenttia.

Vähän kyllä jännitti etukäteen, kun tutkimusta aloin pidemmälle lukemaan. Miten Hommaforum pärjäisi näin kovassa seurassa. Suomi24:hän tunnetaan analyyttisen asiantuntevista keskustelijoistaan, Hesarin puolestaan tiedetään tylysti moderoivan kaikki joutavat jorinat pois ja päästävän ääneen vain säkenöivimmät keskustelijat.

Kaikilla sivustoilla ilmoitetaan olevan kommentointia koskevaa valvontaa, ja keskustelijat itse viittaavat keskustelussa valvoviin tahoihin tai aiempiin poistettuihin kommentteihin. Tästä huolimatta ilmaisut ovat varsinkin Suomi24:n aineistossa usein alatyylisiä ja avoimen rasistisia.

Tässä vähän ihmettelin,  miksei Hommaforumia mainita rasistiseksi, senhän nyt kaikki tietävät tutkimattakin.

Esimerkiksi Hommaforum-sivusto kuvailee monien kirjoittajiensa mielipiteiden olevan "nykyisessä poliittisessa asenneilmapiirissä julistettu epäeettisiksi ja epäkorrekteiksi". Tästä voidaan tulkita, että sivuston keskustelijat pystyvät sivustolla jakamaan mielipiteitään joskin julkisesti, mutta kuitenkin ilman julkisen mielipiteen painetta ja mahdollisesti tuomitsevaa ilmapiiriä.

Tutkimusta tehdessäni esimerkiksi Hommaforum-palsta muutti käyttäjäasetuksiaan niin, että rekisteröitymättömät käyttäjät eivät pysty enää käyttämään sivuston hakutoimintoja etsiäkseen keskusteluja. Helsingin sanomat julkaisi keskustelupalstalleen puolestaan tutkimukseni edetessä uudet ohjeet keskustelijoille, sekä muutti julkaisemiensa artikkeleiden lukemisen maksulliseksi, mikä epäilemättä vaikuttaa kommenttien lukumäärään ja laatuun. Lisäksi Helsingin sanomat aktiivisesti poistaa vanhoja kommenttiketjuja, minkä vuoksi tutkimukseni on kiinni ajassaan, eikä ole täydellisesti myöhemmin toistettavissa aineiston muuttuvan kerättävyyden tähden.
Suomi24 ilmoittaa sivustollaan kuukausittaisen kävijämääränsä olevan 3,2 miljoonaa ja vuoden aikana käyntejä ilmoitetaan olevan 204,8 miljoonaa kappaletta. Kyseisen sivuston mukaan sivuston keskivertokäyttäjä on 32-vuotias pääkaupunkiseudulla asuva naimaton ammattikoulun käynyt mies. Sivusto ilmoittaa käyttäjistään neljänneksen asuvan pääkaupunkiseudulla, ja pienin käyttäjäryhmä ovat ahvenanmaalaiset jotka muodostavat sivuston käyttäjistä alle prosentin kokoisen ryhmän. Näistäkään tiedoista huolimatta ei kuitenkaan ole tietoa siitä, kuinka moni tällainen mainittu 32-vuotias mies osallistui juuri kehitysapua koskevaan keskusteluun, vai kommentoiko hän esimerkiksi autourheiluaiheisia ryhmiä. Keskustelupalstat HS.fi ja Hommaforum eivät ole keränneet käyttäjistään vastaavia tietoja, tai ainakaan sivustot eivät ilmoita niitä julkisesti. Tämä tutkimus keskittyykin itse keskustelun tutkimiseen, keskustelijoihin tai heidän taustoihinsa tutkimus ei voi ottaa kantaa.

Hommaforum poikkeaa HS.fi- ja Suomi24-palstoista yhteisöllisyyden merkityksessä. Hommaforumin keskusteluista tutkija saa käsityksen, että keskustelijat ovat toisilleen entuudestaan tuttuja, ainakin nimimerkkien tasolla. Hommaforum-sivustolla keskustelijat myös arvostavat toistensa mielipiteitä ja perusteluja muita sivustoja enemmän; Hommaforumilta kerätyssä aineistossa on tutkimukseni ainoa tapaus, jossa keskustelija myöntää väittelyn jälkeen vastapuolen olevan oikeassa ja oman argumenttinsa väärässä. Muun muassa tämä todentaa Hommaforumin käyttäjien kokevan olevansa osa samaa yhtenäistä virtuaaliyhteisöä, jossa oikeastaan kaikki ovat samalla puolella.

Ennakko-oletukseni oli, että keskusteluista suurin osa suhtautuisi kehitysapuun kielteisesti, ja oletukseni osoittautuu tässä suhteessa paikkansa pitäväksi. On otettava huomioon, että Hommaforumin keskusteluaineistossa yksikään kommentoija ei suhtaudu kehitysapuun myönteisesti, kun taas Suomi24-palstan kommenteista joka viides on myönteinen. HS.fi-sivuston kommenteista puolestaan hieman useampi kuin joka kymmenes on myönteinen, ja kaiken kaikkiaan koko aineistosta lähes 90 prosenttia kommenteista on kehitysapuun kielteisesti suhtautuvia.

Huomattavaa on, että Suomi24-sivultolta kerätystä aineistosta vain 8 prosenttia kommenteista on yli sadan sanan mittaisia, kun taas Hommaforum-sivuston kommenteista useampi kuin joka kolmas kommentti (31 %) on yli sadan sanan pituinen. Helsingin Sanomien keskusteluaineiston prosenttiosuus yli sadan sanan kommenteissa sijoittuu melko tarkasti näiden väliin, jolloin HS.fi-palstan kommentit ovat nekin 17 prosenttiosuudellaan kaksi kertaa useammin yli sadan sanan pituisia kuin Suomi24:n.

[elven archer]

On otettava huomioon, että Hommaforumin keskusteluaineistossa yksikään kommentoija ei suhtaudu kehitysapuun myönteisesti

Olisiko voinut sattua sellainen mäihä? Ehkä totuutta kuvaisi paremmin luonnehdinta, että yksikään kommentoija ei suhtautunut nykyisen kaltaiseen kehitysapuun myönteisesti. Moni hommalainen kannattaa kehitysapua, mutta aivan erilaista kuin nykyinen rahan lappaaminen Afrikkaan tai vastaaville alueille. Se ei vain välttämättä tule jokaisessa keskustelussa esille, mutta jos keskustelun aiheena on kehitysapu, niin ihan väistämättä ajatukset erilaisesta auttamisesta tulevat esille. Ja onhan Homma kunnostautunut myös esim. mikrolainoissa.

[törö]

Olisi ollut mukavaa jos Iltalehden likaviemäri olisi ollut mukana vertailussa, koska se on tasottomuudestaan huolimatta hyvin aktiivinen "keskustelu"foorumi.

[foobar]

On otettava huomioon, että Hommaforumin keskusteluaineistossa yksikään kommentoija ei suhtaudu kehitysapuun myönteisesti

Olisiko voinut sattua sellainen mäihä? Ehkä totuutta kuvaisi paremmin luonnehdinta, että yksikään kommentoija ei suhtautunut nykyisen kaltaiseen kehitysapuun myönteisesti. Moni hommalainen kannattaa kehitysapua, mutta aivan erilaista kuin nykyinen rahan lappaaminen Afrikkaan tai vastaaville alueille. Se ei vain välttämättä tule jokaisessa keskustelussa esille, mutta jos keskustelun aiheena on kehitysapu, niin ihan väistämättä ajatukset erilaisesta auttamisesta tulevat esille. Ja onhan Homma kunnostautunut myös esim. mikrolainoissa.

Pitäisi varmaan lukea se pumaska. Kieltämättä tuo tulkinta on melkolailla mutkat suoraksi vetävä. Mielestäni ei ole mitenkään suoraviivaisesti pääteltävissä, että Suomen nykyään harjoittama kehitysapu olisi automaattisesti nk. oikeaa kehitysapua. (Mikäli se olisi, sen tuloksille olisi varmaan muitakin mittareita kuin hinta.) Tuskin kuitenkaan on niin, että esim. Vihreitä jotka haluaisivat kehitysavun tuplaantuvan pidettäisiin kehitysapuun negatiivisesti suhtautuvina?

Jonkinlainen näköalaton historian päätepiste -ajattelu on helppo omaksua, jos ei altista omia ajatuksiaan kritiikille - varsinkaan itsekritiikille. Tuskinpa tästä maasta löytyy montaakaan henkilöä joiden mielestä joko Suomen nykyinen kehitysapupolitiikka tai edes Vihreiden ideaalimalli olisivat kehitysavun täydellisiä, biasoitumattomia kristallisoitumia. Kuitenkin tuollaisen mielestäni tarkoitushakuisen naivin ajattelumallin pohjalta voi näemmä tehdä arvopäätelmiä siitä, mitä muut ajattelevat.

[kekkeruusi]

On muuten tärkeä gradu. Oikein suoli24:ää ja Hyysärin propagandan mukaisia viestejä on tutkittu. Tosiaan, tuolla linjalla olisi pitänyt ottaa mukaan myös Iltalannan "keskustelu"foorumi.

[foobar]

On muuten tärkeä gradu. Oikein suoli24:ää ja Hyysärin propagandan mukaisia viestejä on tutkittu. Tosiaan, tuolla linjalla olisi pitänyt ottaa mukaan myös Iltalannan "keskustelu"foorumi.

Enpä tuota nyt synniksi laskisi. Esimerkiksi ne "miten syyllistämme suomalaiset sotarikoksista heidän omilla rahoillaan" -tutkimushankkeet ovat aivan toisissa sfääreissä.

[elven archer]

Kieltämättä tuo tulkinta on melkolailla mutkat suoraksi vetävä. Mielestäni ei ole mitenkään suoraviivaisesti pääteltävissä, että Suomen nykyään harjoittama kehitysapu olisi automaattisesti nk. oikeaa kehitysapua.

Eihän se olekaan. Minä vastustan sitä kiivaasti mm. siksi, että se tuottaa niin paljon pahaa autettavilleen (epäsuorasti), maksaa älyttömästi, yrittää "korjata oireita sairauden sijaan" ja yleensäkin keskittyy suuren kuvan kannalta täysin hyödyttömään näpertelyyn. Tyypillisin oletushan esim. mediassa on se, että jos ihminen vastustaa kehitysapua tai sen lisäämistä, niin hän vastustaa auttamista. Minä taas näen asian niin, että todella vaikuttava auttaminen vaatii nykyisen kaltaisesta kehitysavusta luopumista.

[Kemolitor]

5. Diskurssianalyysi aineiston kehitysapukeskustelusta ja toiseudesta 2. 37 - 66

Luvussa analysoidaan tuloksia, vertaillaan kehitysapunäkemyksiä monelta suunnalta. Valikoin tekstistä muutamia kiinnostavia kohtia, mutta kannattaa lukea koko luku.

s. 40: HS.fi-sivuston ja Hommaforumin laajin, noin 60 prosenttiosuuden kattava, keskustelukategoria on kehitysavun toimimattomuus. Eläimellistämiskategoria kattaa puolestaan Suomi24-palstalta kerätyssä aineistossa lähes 60 prosenttia, eli eläimellistävä kehitysapuun kielteisesti suhtautuva keskustelu on Suomi24-sivuilla keskimäärin yli kolme kertaa yleisempää kuin muilla sivustoilla. Helsingin Sanomien keskustelupalstaan verrattuna Suomi24:n keskustelussa avunsaajia eläimellistettiin viisi kertaa useammin. Suomi24:n kirjoitukset ovat myös huomattavasti lyhyempiä kuin kahden muun aineistosivuston kirjoitukset, joten pohdin onko lyhyillä kommenteilla ja eläimellistämisellä olemassa jokin yhteys. On syytä muistaa, että Suomi24 on aineistosivustoista ainoa joka ei vaadi sivustolle rekisteröitymistä kommentointia varten, eli kirjoittajat nauttivat hyvin suurta anonymiteettia. Tämä varmasti lisää lyhyiden, tunneperäisten sekä tahallisesti provosoivien kommenttien määrää.

s. 41: Toimimattomuusdiskurssi on aineistoista yleisin Hommaforumin keskusteluaineistossa, jossa se kattaa 64 prosenttia keskustelusta. Varsinaisessa toimimattomuusdiskurssissa keskustelijat käyttävät runsaasti numeroita ja lukuja, ja viittaavat aktiivisesti muihin kirjoittajiin sekä lähteisiin.

s. 56: Kukkahattutätikategorialla tarkoitan tutkimuksessani toiseutta, joka esiintyy keskustelun mukaan Suomessa suomalaisten ja keskustelijoiden keskuudessa. Kukkahatut kuvaillaan keskusteluissa pääosin keski-ikäisiksi vihreitä arvoja kannattaviksi naisiksi, jotka eivät tarkoita pahaa, mutta suhtautuvat kehitysapuun tunteellisesti ja epärationaalisesti. Kukkahattujen koetaan keskusteluissa hieman varkain päässeen vallankahvaan ja "kirstunvartijoiksi" kehitysapua koskevassa päätöksenteossa. Aineisto suorastaan vilisee sukupuoleen liittyviä kuvauksia kuten "Hautalan kaltaiset keski-ikäiset naiset", "kierrätysmekkoon pukeutuneet hemulit", "rumat vanhat piiat", "kukkahattuiset maailmanparantajat" ja yleisimmin yksinkertaisesti "kukkahattutädit".

s. 61: Suomalaisuus on jotain erityistä ja ainutlaatuista, suorastaan esimerkillistä. Myös termi "impivaaralaiset" löytyy useammastakin kommentista, joka viittaa kulttuuriselta taustaltaan sekä Suomen kansalliskirjailijaan ja tämän kuuluisimpaan teokseen, että poliittisen retoriikan kautta sulkeutuneisuuteen ja nurkkakuntaisuuteen. Tulkitsen kuitenkin, että aineistossani impivaaralaisuudella ei ole samankaltaista negatiivista kaikua kuin julkisessa keskustelussa, vaan impivaaralaisuus koetaan ennemmin myönteisenä kansallista piirrettä kuvaavana määritteenä. Kielteisyys kansainvälisyyttä kohtaan nähdään myös yleisesti myönteisenä ilmiönä varsinkin kehitysapuun kielteisesti suhtautuvassa keskustelussa.

s. 62: Keskustelijat eivät millään tutkimukseni sivustolla ole harmonisen yksimielisiä, vaan väittely ja suoranainen riitely ovat olennainen osa kommentointia. Kiistakeskustelut ovat erityisen yleisiä Suomi24-sivustolla, jossa keskustelu saattaa kääntyä itse aiheesta toisen kommentoijan parjaamiseksi.

s. 63: Kuten mainitsin jo edellisessä luvussa aineistoani esitellessä, Hommaforum-sivustolta kerätyssä aineistossa virtuaaliyhteisön identiteetti on voimakkaampi kuin muilla sivustoilla. Hommaforum-sivuston keskustelijat toteuttavat Johanssonin (2010) tutkimaa orgaanisen solidaarisuuden ilmiötä, jossa yhteisöllisyys perustuu ennen kaikkea heidän yhteisille intresseilleen. Tutkimusaineiston kahdella muulla sivustolla vastaavaa yhteisöidentiteettiä ei ole tulkittavissa, keskustelijat ovat yksinomaan itsenäisiä ja individualistisia toimijoita. Tulkintani mukaan tämän tutkimuksen aineistossa Suomi24- ja HS.fi-sivustojen keskusteluissa ei siis ilmene merkkejä yhteisöistä, keskustelijat yksinkertaisesti keskustelevat yhteisestä aiheesta. Toisaalta Christian Fuchsin (2008) kuvailema käsitys virtuaaliyhteisöstä epäharmonisena ja avoimena taisteluareenana luokittelee myös Suomi24:n ja HS.fi:n kaltaiset sivustot virtuaaliyhteisöiksi. Fuchsinkin mukaan virtuaaliyhteisöissä nousevat esiin kuitenkin moraaliset rakenteet, yhteisöllisyys ja jaettu yhteisymmärrys (Fuchs 2008, 310). Nämä piirteet täyttyvät ainoastaan tutkimukseni Hommaforum-sivustolta kerätyssä aineistossa.

Hommaforumin omaan virtuaaliyhteisöllisyyteen viittaa myös Hommaforumilla keskustelevien kielenkäyttö ja sanavalinnat. Keskustelijat käyttävät usein omaa termistöä, joka aukenee lukijalle vasta asiaan perehtymisen jälkeen. Esimerkiksi termi "kultamuna" merkitsee keskusteluissa Suomeen saapuvaa maahanmuuttajaa, ja "BKT-propaganda" suomalaisen kehitysavun 0,7 prosentin tavoitetta bruttokansantuotteesta. Yhteisen termistön käyttö vahvistaa eritoten yhteisön kollektiivista identiteettiä.

6. Lopuksi s. 67 - 71

Tutkimukseni tulokset eivät ole kehitysapukielteisyydellään yhteneviä Suomessa vallitsevan kehitysapua koskevan julkisen mielipiteen kanssa, ja tutkimuksen tarkoituskin on tuoda esiin suomalaisten olemassa olevia asenteita ja käsityksiä kehitysavusta, joita on kuitenkin helpompi tuoda ilmi nimimerkin takaa tai täysin nimettömänä. Tästä huolimatta keskustelupalstoilla käytävä keskustelu ei ole irti muusta yhteiskunnasta, ja keskusteluissa esiin nousevat ilmiöt ja ongelmat ovat löydettävissä myös julkisesta kehitysapukeskustelusta, niin tutkijoiden kuin poliitikkojenkin toimesta.

Yksi tämän tutkimuksen merkittävimmistä tuloksista on keskustelijoiden puutteellinen tietämys varsinaisen kehitysavun tai kehitysyhteistyön todellisesta luonteesta. Kehitysapukeskusteluun liittyy kehitysavun poikkeuksellisen luonteen vuoksi paljon huhujen kaltaista kuulopuhetta, ja rahasummista sekä avun käyttötarkoituksista kiertävät tarinat kertautuvat ja muuttuvat ajan myötä. Joistain yksittäisistä tapauksista syntyy kaivodiskurssin kaltaisia ilmiöitä, joissa yksi kertomus tai tapahtuma voi alkaa näyttäytyä koko kehitysavun symbolina. Keskusteluista on luettavissa, että keskustelijoilla on hyvin vähän varsinaista tietoa Suomen valtion harjoittamasta kehitysavusta, mikä ei sinänsä ole yllättävää, sillä useimmiten esimerkiksi mediassa näkyvät kehitysapua koskevat uutiset käsittelevät yksittäisiä ongelmatapauksia. Kehitysapua koskevan informaation ja kansalaiskeskustelun perään kyselevät niin tutkijat kuin palstojen keskustelijatkin, toiset tosin hieman motivoituneemmin kuin toiset.

s. 68: Sen enempää uhri-, otus- kuin kukkahattutätitoiseus ei edistä rakentavaa, tietoon perustuvaa ja mahdollisesti kehittyvää kehitysapukeskustelua. En osaa harmikseni vastata kysymykseen, kuinka lähteä kohti toiseutta purkavaa kehitysapukeskustelua, mutta uskon että kehitysapua ja kehitysmaita koskevan tiedon lisääminen niin kansalaisten kuin päättäjienkin keskuudessa on askel tarvittavaan suuntaan.

Tämä gradu oli ainakin minulle oikein positiivinen yllätys. Aineistoa käsiteltiin kiihkottomasti, R-sanaa käytettiin vain 7 kertaa, nekin lähinnä lainauksissa lähteistä. Vertailussa Suomi24:n ja Hesarin keskusteluihin Hommaforumista saa oikeastaan hyvin positiivisen kuvan, varsinkin kun kirjoittaja vielä reilusti myönsi heti alussa, että hänellä oli ennakko-odotuksia juuri Hommaforumin suhteen.

Toisaalta vertailu on vähän epäoikeudenmukainen muiden kannalta, Suomi24 on nyt mikä on ja Hesarissa ei varsinaisesti ole kyse keskustelufoorumista vaan uutisten kommentoinnista. Mutta oleellisempaa on, että Hommaforumia käsiteltiin keskustelufoorumina, ei Jussi Halla-ahon kirjoitusten jatkeena, kuten mielellään tehdään. Itse asiassa koko gradussa ei Jussi Halla-ahoa mainittu kertaakaan, mikä tässä yhteydessä on ihan positiivinen asia, graduntekijä näki Hommaforumin "itsenäisenä" keskustelufoorumina.

[Tosiasiallinen Nuiva]

Täytyy sanoa gradun tekijästä se, että hänessä ainesta aidon tutkimustyön tekijäksi, sillä hän ei selvästikään ole lyönyt kantaansa lukkoon jo aloittaessa.

Tosin en ihan tiedä valmistuuko näillä diskurssianalyyseillä muuta kuin joko suojatyöpaikkalaiseksi tai työttömäksi?

[Kemolitor]

Täytyy sanoa gradun tekijästä se, että hänessä ainesta aidon tutkimustyön tekijäksi, sillä hän ei selvästikään ole lyönyt kantaansa lukkoon jo aloittaessa.

Tosin en ihan tiedä valmistuuko näillä diskurssianalyyseillä muuta kuin joko suojatyöpaikkalaiseksi tai työttömäksi?

Tuollainen mielikuvakin minulle tuli gradua lukiessani, ei toisteltu perinteisiä "maksamme velkaa" -kliseitä, yleensäkin keskityttiin analysoimaan tekstejä jakamatta niitä oikeisiin ja vääriin.

Yhteiskuntapolitiikka hänellä oli ollut pääaineineena:
http://www.helsinki.fi/yhteiskuntapolitiikka/tietoa/index.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Yhteiskuntapolitiikka

Tuntuisi, että erilaisia virkamiehiä tuollaisella koulutuksella paljolti valmistuu. Kärjistäen voidaan tietysti sanoa, että virkamies on aina eräänlaisessa suojatyöpaikassa, eihän virkamies varsinaisesti mitään tuottavaa työtä tee. Mutta toisaalta virkamiehiä tulee aina järjestäytyneessä yhteiskunnassa olemaan. Vaikka ministerit, kansanedustajat, valtuustot, lautakunnat ym. virallisesti päätökset tekevät, niin virkamiehillä siellä taustalla saattaa olla isokin valta asioiden toteuttamisessa. Silloin ei ole ollenkaan  haitaksi, jos joukossa sattuisi olemaan edes muutama omilla aivoillaan ainakin välillä ajatteleja. Avoimesti nuivan on hankalampi päästä ainakaan korkeampiin virkamiesasemiin, kyllähän julkisuus vahtii tällaisia nimityksiä tarkkaan. Mutta sekin riittää, jos edes ajattelee asioita itsenäisesti, omaksumatta ainakaan pahimpia monikulttuurisuuskliseitä.

[KJ]

Täytyy sanoa gradun tekijästä se, että hänessä ainesta aidon tutkimustyön tekijäksi, sillä hän ei selvästikään ole lyönyt kantaansa lukkoon jo aloittaessa.

Tosin en ihan tiedä valmistuuko näillä diskurssianalyyseillä muuta kuin joko suojatyöpaikkalaiseksi tai työttömäksi?

Sain vihdoinkin auki ko. filen (oli jumissa  ainakin jonkin aikaa). Nuivaa voin kompata siinä, että nyt ei ollut kyseessä jo ennakkoon mielipiteensä päättänyt vihervasukki, ja olin aistivani jopa jonkinlaista ymmärryksen yritystä.

Muuten oli kyllä aika puuduttavaa luettavaa, koska tekstistä suurin osa (?) oli lainauksia joidenkin muiden (Raittila, Fanon, Saukkonen ja noin kymmenen muun)  kirjoituksista ja mielipiteistä. Pakko myöntää, että ohitin lainauksia lukematta, varsinkin sen jälkeen, kun Kimmo Kiljusta alettiin lainaa(maan).

Eipä tuosta paljon käteen jäänyt: aikamoista diipadaapaa, vähän sentään yritystä, mutta lukija tuskin paljon viisastui.

[siviilitarkkailija]

keskustelijoiden puutteellinen näkemys kehitysavun luonteesta

Isäni vietti useamman vuoden afrikassa tehden kehitysyhteistyöprojekteja ja toimien asiantuntijana. Voin sanoa että tuloksena syntyi näkemys kehitysavun todellisesta luonteesta jota tutkija ei aiheensa poliittisen sidonnaisuuden johdosta voi myöntää. Eikä ulkoministeriö. Hommassa on huomattavan paljon terveempi ja puolueettomampi näkemys kehitysyhteistyö luonteesta kuin rahanhaaskuuseen sekä itsepetokseen uponneessa ulkoministeriössä.


Voimme viettää koko työelämän ulkoministeriön uralla haaskaten ja aikaansaaden pelkkää mitätöntä triviaa tai pahimmillaan haitata kehittyvän maan omaa infrastruktuuria. Mutta suomalaisille maksetuille toimittajille tämä idioottimaisuus voidaan myydä näennäisenä osaamisena ja totuutena. Kysymys on samasta asiasta kuin marksilaisleninistiläisen talousteorian professuuri häpeäyliopistossa. Paskanosaaminen on kovalla tasolla mutta mitään todellista ja järkevää tulosta ei synny. Kavereiden keskuudessa toki ollaan vakuuttuneita erinomaisuudesta ja tarpeellisuudesta.

[Micke90]

Julkinen ilmapiiri suhtautuu Suomessa kehitysapuun myönteisesti, mutta keskustelupalstoilla käyty kehitysapukeskustelu on pääosin kehitysapuvastaista.

Julkinen ilmapiiri= poliitikkojen mielipide. Poliitikothan eivät julkisesti myönnä sitä, että kehitysapu on miljardiluokan puhallus, koska pelkäävät Suomen kansainvälisen maineen puolesta. Veikkaisin kyllä, että enemmistö kansasta vastustaa nykymuotoisen kehitysavun antamista ja rahan lapioimista vuosikymmenestä toiseen varsinkaan, kun ei ole minkäänalaista näyttöä kehitysavun tuloksista. Poliitikkkojen mielipide ei vastaa "julkista ilmapiiriä" tässäkään asiassa.

[mikkoR]

Tuossa väitetään ihan paskaa.
Itse olen myönteinen kehitysapuun joka kohdistuu oikeasti hädässä oleviin lapsiin, toisaalta minuakin voi väittää sen vastaiseksi koska uskon sen olevan haitallista kokonaisuudessaan yhteisöjen kehitykseen.

Edellisestä olen kyllä kirjoittanut varmasti useammankin kerran.

[Micke90]

Tuossa väitetään ihan paskaa.
Itse olen myönteinen kehitysapuun joka kohdistuu oikeasti hädässä oleviin lapsiin, toisaalta minuakin voi väittää sen vastaiseksi koska uskon sen olevan haitallista kokonaisuudessaan yhteisöjen kehitykseen.

Edellisestä olen kyllä kirjoittanut varmasti useammankin kerran.

Hädässä oleville lapsille voi aivan hyvin järjestää vaikka hyväntekeväisyyskonsertteja. Ei siihen verorahoja tarvitse haaskata! 

[mikkoR]

Tuossa väitetään ihan paskaa.
Itse olen myönteinen kehitysapuun joka kohdistuu oikeasti hädässä oleviin lapsiin, toisaalta minuakin voi väittää sen vastaiseksi koska uskon sen olevan haitallista kokonaisuudessaan yhteisöjen kehitykseen.

Edellisestä olen kyllä kirjoittanut varmasti useammankin kerran.

Hädässä oleville lapsille voi aivan hyvin järjestää vaikka hyväntekeväisyyskonsertteja. Ei siihen verorahoja tarvitse haaskata! 

Siinä vaiheessa kun sinulla on omia lapsia niin kuuntelen mielelläni uudelleen näkökantasi.

[Micke90]

Siinä vaiheessa kun sinulla on omia lapsia niin kuuntelen mielelläni uudelleen näkökantasi.

Miten ne omat lapset tähän liittyvät? Vai etkö ole ennen kuullut hyväntekeväisyyskonserteista, joita järjestetään kehitysmaiden lasten auttamiseksi? Vai jäikö sinulta kenties otsikko ymmärtämättä? Puhe oli kehitysavusta.

[mikkoR]

Siinä vaiheessa kun sinulla on omia lapsia niin kuuntelen mielelläni uudelleen näkökantasi.

Miten ne omat lapset tähän liittyvät? Vai etkö ole ennen kuullut hyväntekeväisyyskonserteista, joita järjestetään kehitysmaiden lasten auttamiseksi? Vai jäikö sinulta kenties otsikko ymmärtämättä? Puhe oli kehitysavusta.

Jäikö sinulta ymmärtämättä että ihmiset saattaa haluta kohdentaa kehitysavun eri asioihin?

[siviilitarkkailija]

Hätäapu ja kehitysapu ovat erillisiä asioita.

Kehitysapu on todellisuudessa enemmän antajan itse itselleen tai poliittisille tuttavilleen myöntämää tukityöllistämistä. Kun tätä paskaa on lapioitu miljardi euroa vuodessa oy CanCCulan Gaivo LTd:hen, on vaikea lopettaa kesken.

[Micke90]

Jäikö sinulta ymmärtämättä että ihmiset saattaa haluta kohdentaa kehitysavun eri asioihin?

Nyt pientä tarkennusta. Haluatko, että suomalaisten lasten auttamiseksi käytetään kehitysapua? Myös minä maksan veroa ja rahoitan veroistani sinun(kin) lastesi auttamisen. Eikö se muka riitä "kehitysavuksi" suomalaisille lapsille?

[mikkoR]

Lapsia syntyy joka maassa halusimme tai emme, kehitysapu voi olla sitäkin että naisille kerrotaan ettei ole pakko olla synnytyskoneita ja niiden väkisinkin syntyvien lasten terveydenhoitoon voidaan panostaa.
Tiedän että liikakansoitus on suurin ongelma kehittyvissä maissa ja sitä pitääkin ehkäistä mutta tosiasia on ettei se tule loppumaan ja ainakin itseäni riipaisee kaikkeen syyttömät lapset jotka kärsivät.

[mikkoR]

Jäikö sinulta ymmärtämättä että ihmiset saattaa haluta kohdentaa kehitysavun eri asioihin?

Nyt pientä tarkennusta. Haluatko, että suomalaisten lasten auttamiseksi käytetään kehitysapua? Myös minä maksan veroa ja rahoitan veroistani sinun(kin) lastesi auttamisen. Eikö se muka riitä "kehitysavuksi" suomalaisille lapsille?

Siinä vaiheessa kun sinä olet valmis pitämään nälkään tai helposti hoidettavaan tautiin kuolevaa pientä lasta sylissä voit tulla kertomaan kuinka vituttaa maksaa veroja.

[Micke90]

Lapsia syntyy joka maassa halusimme tai emme, kehitysapu voi olla sitäkin että naisille kerrotaan ettei ole pakko olla synnytyskoneita ja niiden väkisinkin syntyvien lasten terveydenhoitoon voidaan panostaa.
Tiedän että liikakansoitus on suurin ongelma kehittyvissä maissa ja sitä pitääkin ehkäistä mutta tosiasia on ettei se tule loppumaan ja ainakin itseäni riipaisee kaikkeen syyttömät lapset jotka kärsivät.

Kehitysavun antajilla on väärä tärkeysjärjestys. Parempi tärkeysjärjestys olisi:

1. Talouskasvun, työllisyyden ja yrittämisen edellytysten luominen
2. Verotuksen kehittäminen, veronkierron ja korruption ehkäiseminen.
3. Syntyneillä verotuloilla luodaan koulutus-, terveydenhoito-, sosiaaliturva- yms. järjestelmät sekä ylläpidetään ja parannetaan mm. teitä, rautateitä ja lentokenttiä.

Ei kehitysavulla ratkaista ongelmia, vaan pikemminkin ylläpidetään vanhoja ja luodaan uusia ongelmia.

Siinä vaiheessa kun sinä olet valmis pitämään nälkään tai helposti hoidettavaan tautiin kuolevaa pientä lasta sylissä voit tulla kertomaan kuinka vituttaa maksaa veroja.

Kuinkas monta sellaista lasta Suomessa on? Lasten, nuorten, sairaiden ja vanhusten puolesta olen aina valmis maksamaan veroja. Sen sijaan somppuja, työnvieroksujia, juoppoja, narkkeja, rikollisia yms. varten en ole valmis maksamaan senttiäkään (paitsi, jos rikolliset saavat kovempia tuomioita).

[mikkoR]

Nyt en jaksa enempää jankata asiasta mutta:

Oli se sitten neekeri inkkari tai vaikka marsilainen niin lapsi on lapsi ja syytön kaikkeen, minusta yhdenkään lapsen ei pitäisi kärsiä turhaan ja jos on mahdollisuus sen estämiseen niin tehkäämme sen ja jos ei niin sitten on autettava.

[Micke90]

Nyt en jaksa enempää jankata asiasta mutta:

Oli se sitten neekeri inkkari tai vaikka marsilainen niin lapsi on lapsi ja syytön kaikkeen, minusta yhdenkään lapsen ei pitäisi kärsiä turhaan ja jos on mahdollisuus sen estämiseen niin tehkäämme sen ja jos ei niin sitten on autettava.

Lasten auttamiseksi ja paremman tulevaisuuden luomiseksi nuorille kehitysmaiden olisikin kehitettävä omaa talouttaan ja yhteiskuntaansa. Vastaavasti länsimaiden olisi pakotettava ne siihen lopettamalla kehitysapua (jota ei olisi koskaan pitänyt aloittakaan).

[Maastamuuttaja]

Edistyneimmät marxilaisaivot puristivat aikoinaan näkemyksen, jonka mukaan kapitalistisen maailman odotettavissa olevaa tuhoa tulee parhaiten edistää vauhdittamalla reformistisia pyrkimyksiä. Teorian mukaan "työläiset" kokisivat todellisen luokka-asemansa manipuloituneen luonteen parhaiten oivaltaessaan reformien kapitalismia tukevan tosiasiallisen motivaatiotaustan.

Kehitysapuideologia ei ole irtisanoutunut tämänkaltaisesta ajattelusta.

[Perttu Ahonen]

Vähän tuosta gradusta jäi sellainen sormenheristelyn maku.  Sellainen, että kyllä kansa ei tiedä, mutta näkymätön eliitti kyllä tietää minkälainen kehitysapu on hyvää.  Eli, että nykyisen kaltainen vastikkeeton kehitysapu on sitä hyvää kehitysapua.   

Todellisuudessa hyvää kehitysapua on sellainen, mikä ei aiheuta riippuvuutta avun jakamisesta.

Nykyinen "hyvä" kehitysapu on usein valitettavasti sellaista, että avuntarvitsija kehitysmaassa on riippuvainen kehitysavusta,so. usein tehty riippuvaiseksi kehitysavusta,  ja taasen kehitysapua jakavat toimijat ovat riippuvaisia kehitysavusta, josta välikätenä saavat oman osansa.  Ja koska näin on, ei ole avun tarvitsijan ensisijaisessa intressissä tulla omavaraiseksi ja avun jakajan intressissä ei ole tehdä itseään tarpeettomaksi.    Veronmaksajien,so. kansan intressissä on sen sijaan se, että verovaroin kustannettu kehitysapu olisi vastikkeellista, eli tuloksellista.  Mutta kansahan ei tiedä mitään.

[siviilitarkkailija]

Hyvin tyypillinen ilmiö kehityshuuhaan ympärillä on ns humanitaarinen kehitysapu. Häpeä- tai kommariyliopistosta saatujen aivopesutuntien jälkeen kuvitellaan että yhteiskunta kehitysmaassa voidaan kohdata "perse edellä puuhun"-tekniikalla. Ei ymmärretä että jos MINULLA Suomessa on jotain yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia rakenteita, niin kehitysmaan kansalaisella ei ole MITÄÄN vastaavaa. Kuvitellaan että on. Koska mielikuva on ihana, siitä pidetään kiiinni. Keksitään käsite "toiseus" jonka avulla ikävä fakta ahneesta, kehittyneestä, piittaamattomasta heimoyhteiskunnasta muuttuu kehitysauttajalle myönteiseksi. Ei kertakaikkiaan ymmärretä kehitysmaan oloja eikä edes haluta ymmärtää.

Esimerkiksi käy lahjonta. Suomessa se on rikollista. Muualla maailmassa se on kunniallista ja normaalia ihmisten välistä vuorovaikutusta. Lahjonta käsitteenä on vastoin vihervasemmistolaisen humanistiroskaväen kehitysmaafantasiaa. Lahjus on monen kehitysmaaviranomaisen ainoaa tulonlähde. Mutta Suomalaisessa kehitysmaafantaisiassa se on rikos jonka kaikki mukanaolevat ymmärtävät, mutta jonka merkitys kiistetään julkisen valheen säilyttämiseksi. Lahjusten olemassaolo kiistetään koska meidän mielestä ja lakimme mukaan kyse on rikoksesta. Näin ei maailmalla aina ole. Lahjonta on välttämättömyys ja tulonhankintakeino.

[elukka]

1. Talouskasvun, työllisyyden ja yrittämisen edellytysten luominen
2. Verotuksen kehittäminen, veronkierron ja korruption ehkäiseminen.
3. Syntyneillä verotuloilla luodaan koulutus-, terveydenhoito-, sosiaaliturva- yms. järjestelmät sekä ylläpidetään ja parannetaan mm. teitä, rautateitä ja lentokenttiä.

Ei kehitysavulla ratkaista ongelmia, vaan pikemminkin ylläpidetään vanhoja ja luodaan uusia ongelmia.

Juuri näin! Jos sinne menee tekemään jotain, niin sen pitää tuottaa voittoa. Näin kehitysmaat kehittyy.... Toki koulutuskin on tärkeää.

[elukka]

Edistyneimmät marxilaisaivot puristivat aikoinaan näkemyksen, jonka mukaan kapitalistisen maailman odotettavissa olevaa tuhoa tulee parhaiten edistää vauhdittamalla reformistisia pyrkimyksiä. Teorian mukaan "työläiset" kokisivat todellisen luokka-asemansa manipuloituneen luonteen parhaiten oivaltaessaan reformien kapitalismia tukevan tosiasiallisen motivaatiotaustan.

Kehitysapuideologia ei ole irtisanoutunut tämänkaltaisesta ajattelusta.

kommareitten kehitysapu lahoaa nyt viidakoissa raunioina liian usein.