2014-02-08 Lieksa: Tunnelma kiristyi Halla-ahon vaalitilaisuudessa

[törö]

Osaisiko joku ottaa Lieksan kotoutumissivusta kuvan ja laittaa tänne kuvana, kiitos.

(http://i.imgur.com/xtqgRvq.jpg)

[Saippuakupla]

Osaisiko joku ottaa Lieksan kotoutumissivusta kuvan ja laittaa tänne kuvana, kiitos.

Liitteenä versio, jossa lähdelinkin osoite.

[ElinaElina]

Sähköinen asiointi onkin tarpeen, kun oleilee Somaliassa perheineen.
(Kiitos S-kupla ja Törö!)

[saint]

Onhan tuo sikasiisti lohkokaavio, ei siinä mitään. Se on huomattavan asiapitoinen verrattuna siihen, että joku saisi päähänsä tehdä lohkokaavion omin päin työpaikkansa hankkivan ulkomaalaisen kotoutumisesta.

[Viimeinen suomalainen]

Lisää löylyä kiukaalle, nyt kertojana Lieksassa työskennellyt nuori lääkäri:

"
Etusivu → Nuori Lääkäri
Maahanmuuttaja vastaanotolla – päivä pilalla?

Tiesittekö, että jokaiselle Pohjois-Karjalaan muuttavalle somalille ostetaan oma bemari? Lieksalaiset potilaat nimittäin tietävät. Luonnollisestikaan tällä väitteellä ei ole sen suurempaa pohjaa kuin se, että joku paikallinen pitkäaikaistyötön on nähnyt, kuinka tummaihoinen mies ajaa saksalaisvalmisteista autoa. Se, että kyseinen auto oli todennäköisesti vanhempi kuin ajajansa ja huonommassa kunnossa kuin kunnan talous, ei paljoa painanut, koska eihän nyt somalilla saa autoa olla, varsinkaan saksalaista. Jos on pakko olla joku auto, niin sitten vanha Lada.

Tällaisen kommentoinnin perusteella olisi helppo leimata jokainen pohjoiskarjalainen suvaitsemattomaksi juntiksi ja kuitata kaikki paikalliset maahanmuuttajien ja kantaväestön väliset ongelmat rasismista johtuviksi. Totuus kuitenkin on, että Lieksassa työskentelevä saa nopeasti maahanmuuttajien kanssa työskentelystä tarpeekseen. Kun maahanmuuttajapotilaan asiat pitää säännöllisesti hoitaa kaiutinpuhelun kautta kääntävän tulkin välityksellä, ja potilas saattaa kertoa ongelmakseen, että alavatsalla vasemmalla sijaitseva haima on kipeä, on ilmeistä, että 20-minuuttinen vastaanottoaika ei koskaan riitä, vaikka terveyskeskuksen henkilökunta tekee parhaansa. Jos resursseja ei tarjota tarpeeksi, ei systeemi voi toimia.

Lieksalaisten julkisuudessakin nähtyyn valitukseen sosiaalituen perässä Suomeen muuttaneista somaleista on Lieksassa myös valitettavan helppo samaistua. Vuodesta 2009 paikallisessa terveydenhuollossa pyörinyt potilas ei nimittäin välttämättä ymmärrä ilman tulkkia kysymystä: "Mihin sattuu?". Eikä toden totta ole Suomeen muuttonsa jälkeen ollut päivääkään töissä. Kun tällainen potilas vielä hakeutuu hoitoon kerran viikossa epämääräisin oirein, eikä ole lainkaan tyytyväinen hoitoonsa, alkaa lähtökohtaisesti maahanmuuttajiin positiivisesti suhtautuvakin salaa toivoa, että listalla olisi vain suomenkielisiä nimiä.

Lieksan kokemusten jälkeen olikin aikamoinen yllätys, kun menin töihin Vantaalle. Maahanmuuttajia oli potilaista yhtä suuri, ehkä suurempikin osa kuin Lieksassa. Erona oli se, että käytännössä kaikki osasivat joko suomea ja englantia, useimmat molempia. Kahden viikon työskentelyni aikana oli yksi potilas, joka tarvitsi tulkkia – joten hänellä oli tulkki mukana. En tiedä, onko pääkaupunkiseudulle ja Pohjois-Karjalaan otettavien maahanmuuttajien välillä jo lähtökohtaisesti iso ero. Aika epätodennäköisenä pitäisin kuitenkin sitä, että Vantaalle suoraan Somaliasta tulevat asukkaat osaisivat suomea ihan spontaanisti. Vantaalaisilta potilailta tuli myös palautetta lääkärille: yksi Lähi-idästä kotoisin oleva maahanmuuttaja oli soittanut hoitajille ja kiittänyt hyvästä hoidosta, afrikkalaissyntyinen nainen puolestaan pahoitteli vastaanotolla huonoa suomen taitoaan mutta puhui vastapainoksi täydellistä englantia, äidinkieleksi oli kirjattu ranska.

Päivystyksessä työskentelevän lääkärin näkökulmasta ulkomaalaiset ovat varmasti aina haaste. Vaikka olisi kuinka varma omasta kieli- ja ammattitaidostaan, ei potilaista koskaan tiedä kaikkea etukäteen. Jo vastaanottokielen valinta tuottaa usein vaikeuksia: englannin puhuminen suomea osaavalle potilaalle saa helposti potilaan pitämään lääkäriä junttina, joka ei tajua, että jokainen suomalainen ei ole nimeltään Matti Virtanen, mutta toisaalta suomen puhuminen ihmiselle, joka ei sitä lainkaan osaa, on helposti alentavaa.

Jokaisessa toimipisteessä, jossa maahanmuuttajia tapaa, on varmasti ikäviä ja mukavia tyyppejä, suhdeluku näiden välillä kuitenkin muuttuu paljon paremmaksi, jos varmistetaan järkevät mahdollisuudet lääkärin ja potilaan väliseen kommunikaatioon. Tämä ei kuitenkaan voi olla vain terveydenhuollon tehtävä: jos ihmisille ei tarjota mahdollisuutta oppia kieltä tai selitetä, miten yhteiskunnan rakenteet toimivat, ei hän varmasti tiedä, miten ja milloin terveyspalveluiden asiakkaaksi pitää hakeutua.

Ihmisen arvoa kunnioittavana olisi mukava sanoa, että maahanmuuttajien hoitaminen on aina suuri ilo ja että koskettavat ihmiskohtalot saavat arvostamaan länsimaista hyvinvointiamme entistäkin enemmän. Toki näin joskus onkin, mutta se vaatii, että maahanmuuttajia hoitavat hyvin muutkin kuin lääkärit. Tarvitaan apua paitsi lääkärin työtiimin hoitajilta ja sosiaalityöntekijöiltä, myös maahanmuuttoviranomaisilta ja maahanmuuttajien opettajilta sekä tietenkin maahanmuuttajilta itseltään, jotta hoitosuhde voi kehittyä, ja potilaiden hoitaminen ei ole vain kielimuurin aiheuttamaa arvailua. Jos hommat taas on hoidettu huonosti, ja maahanmuuttajan ainoa kontakti yhteiskuntaan on se, että sosiaalitoimesta haetaan rahaa ja lääkäristä ihmeparannuksia, niin ei ole ihme, että tilanne ei miellytä lääkäriä eikä potilasta. Itse pyrin siihen, että vastaanoton jälkeen on olo, että sekä minä että potilas olemme tyytyväisiä – yleensä se onnistuu, kunhan yhteinen kieli ja ymmärrys löytyvät.

Otto
Forsbom
Nuori Lääkäri"

http://www.nly.fi/nuori-laakari/899-teema-maahanmuuttaja-vastaanotolla-%E2%80%93-paiva-pilalla

[foobar]

Ihmettelen, ettei Soile ole vielä keksinyt alkaa kutsua pysyvästi työttömiä, suomen-, ruotsin- ja englanninkielentaidottomia ja sellaisina mahdollisimman vahvasti pysytteleviä uuslieksalaisia "kansainväliseksi osaamiskeskittymäksi." Annan tämän idean hänellekin ilmaiseksi käyttöön.

[ämpee]

Lieksassa hyysääminen on nähtävästi osattu optimoida huippuunsa, ei tarvitse osata mitään muuta kuin asioida taikaseinällä ja käyttää tulkkia.

Se amerikkalainen menetelmä, jossa maahanmuuttajaa ei laiteta toisenlaiseen asemaan kuin kantikset, ja joka toimii, ei Lieksassa ole mahdollista, sillä yksinkertaisia töitä ei löydy edes kantiksille.
Ikiliikkujan rakentajia tuskin koskaan saadaan vastuuseen vahingoista joita he ovat tehneet rahan ja moraalisäteilyn vuoksi niin kantiksille kuin maahanmuuttajille.

Tuolla on yhtälö jossa ei ole kuin häviäjiä, tietenkin Soikku & co pois lukien.

[Micke90]

Ihmettelen, ettei Soile ole vielä keksinyt alkaa kutsua pysyvästi työttömiä, suomen-, ruotsin- ja englanninkielentaidottomia ja sellaisina mahdollisimman vahvasti pysytteleviä uuslieksalaisia "kansainväliseksi osaamiskeskittymäksi." Annan tämän idean hänellekin ilmaiseksi käyttöön.

Tai paremminkin: miksei Syrjäläinen ole vielä keksinyt alkaa kutsua Lieksaa kansainväliseksi osaamiskeskittymäksi, eräänlaiseksi Piilaaksoksi, noilla mainitsemillasi perusteilla?

[JoKaGO]

Hyvä kirjoitus, Otto Forsbom!

Lieksan kokemusten jälkeen olikin aikamoinen yllätys, kun menin töihin Vantaalle. Maahanmuuttajia oli potilaista yhtä suuri, ehkä suurempikin osa kuin Lieksassa. Erona oli se, että käytännössä kaikki osasivat joko suomea ja englantia, useimmat molempia. Kahden viikon työskentelyni aikana oli yksi potilas, joka tarvitsi tulkkia – joten hänellä oli tulkki mukana. En tiedä, onko pääkaupunkiseudulle ja Pohjois-Karjalaan otettavien maahanmuuttajien välillä jo lähtökohtaisesti iso ero. Aika epätodennäköisenä pitäisin kuitenkin sitä, että Vantaalle suoraan Somaliasta tulevat asukkaat osaisivat suomea ihan spontaanisti. Vantaalaisilta potilailta tuli myös palautetta lääkärille: yksi Lähi-idästä kotoisin oleva maahanmuuttaja oli soittanut hoitajille ja kiittänyt hyvästä hoidosta, afrikkalaissyntyinen nainen puolestaan pahoitteli vastaanotolla huonoa suomen taitoaan mutta puhui vastapainoksi täydellistä englantia, äidinkieleksi oli kirjattu ranska.


Olen ymmärtänyt, että ei se touhu pääkaupunkiseudullakaan ihan noin hyvä ole, joten uskoisin kyseessä olevan jonkinlaisen perspektiiviharhan: Lieksassa taitaa asiat olla niin pahasti päin perspektiiviä, ettei mitään rajaa!
En silti epäile kirjoittajan kertomaa.

Koneinsinöörit Lieksassa 

[Saippuakupla]

Ihmettelen, ettei Soile ole vielä keksinyt alkaa kutsua pysyvästi työttömiä, suomen-, ruotsin- ja englanninkielentaidottomia ja sellaisina mahdollisimman vahvasti pysytteleviä uuslieksalaisia "kansainväliseksi osaamiskeskittymäksi." Annan tämän idean hänellekin ilmaiseksi käyttöön.

Ei ihan noin, mutta melkein. Lieksan kaupungin strategia 2020, joka on vahvistettu kaupunginvaltuustossa 27.1.2014:

Hyödynnämme maahanmuuttajaväestön työpanosta ja osaamista.

http://www.lieksa.fi/dman/Document.phx?documentId=qr04114121950536&cmd=download

[Onnikka]

Lisää löylyä kiukaalle, nyt kertojana Lieksassa työskennellyt nuori lääkäri:

Näkyisi olevan ketjukin asiasta.
http://hommaforum.org/index.php?topic=72812.0

[Saippuakupla]

Lisää löylyä kiukaalle, nyt kertojana Lieksassa työskennellyt nuori lääkäri:

Näkyisi olevan ketjukin asiasta.
http://hommaforum.org/index.php?topic=72812.0

Jatkakaapa sitten siellä Otto Forsbomin kirjoituksen ruodintaa.

[Mikko pa]

löytääkö kukaan mistään ,kuinka hyvin tuon kotuttamisohjelman jälkeen ollaan intergoutu yhteiskuntaan? onhan jossain varmaan ihan lukuja ynnä muuta...

Maikkarin televisiouutisten mukaan Lieksan 400 maahanmuuttajasta on peruskoulussa tai päivähoidossa 140. Kielikoulutuksessa on 80. 65 kuuluu ryhmään "kotiäidit ja pienet lapset". Lukiossa tai ammattiopistossa on 60 henkeä ja ammattikoulussa 10. Töissä tai työharjoittelussa on 15 maahanmuuttajaa. Lisäksi kunnassa on 30 uutta tulijaa, jotka eivät vielä ole sijoittuneet prosessiin.

http://halla-aho.com/scripta/lieksalainen_ikiliikkuja.html

Siitä ei ole tietoa, kuinka moni noista 15 on työssä, jossa ei suorana tai välillisesti yhteiskunnan varoillla palvella muiden maahanmuuttajien eirtyistarpeita. En myöskään tiedä ovatko laskussa mukana myös ne muualta Suomesta muuttaneet mamut jotka ovat saapuneet Lieksaan näiden työpaikkojen houkuttelmana.

Olisi toki myös parempi, jos nän luvut löytäisi kirjallisesta Lieksan kaupungin julkaisemasta lähteestä.

Maikkarin asenteelliselle uutiselle en anna painoarvoa,siitä puuttu esimerkiksi Lieksan ulkomaalaist työttömät työnhakijat,jotka ei ole noiden tukitoimien piirissä...tuorein tilastotieto minkä bongasin oli siis se 54 kpl.
"– Kukaan ei ole sohvalla makaamassa, Ibrahimi kehuu" 

[Viimeinen suomalainen]

Ahaa, kiitokset Onnikalle ja pokkaus Otolle! Mutta jatketaan:

Eskon ja viihdeorkesteri SDP:n mokubingossa ei meinaa numerot sattua sitten enää mitenkään kohdalleen. Varsinkin kun kuntien valtionosuuksia pienennetään koko ajan. Lieksa on menossa pitkästi pakkasen puolelle. Mitä tekee demarien pikavippikerho? Lisää maahanmuuttajia! Satsataan kaikki mustalle!

Tätä menoa kun pukkaa lisää koneinsinööriä ja ex-kalastajaa kunnan piikkiin (kun valtiontuki loppuu) asustelemaan, niin Lieksan kunnallisvero on 30% ja kohta koko kunta myydään sillä legendaarisella yhdellä eurolla venäläisille sijoittajille. Jotka tyhjentävät sen sitten omalla tavallaan.

Kaupungin budjetti ja talousarvio ovat mielenkiintoista luettavaa:
http://www.lieksa.fi/Resource.phx/sivut/sivut-lieksa/paatoksenteko/taloustilastoja.htx
Etenkin talousarvio 2014, s. 13 kaavio on punaiselle painuvine väreineen hyvin valaiseva.

[hakare]

Palataan vielä tuohon viimeisimpään, mutta ei taatusti viimeiseen kulttuuritulkin palkkaukseen. Lieksassa oli aiemmin julistettu kunnan katastrofaalisen taloustilanteen vuoksi ehdoton rekrytointikielto. No, sillä kiellolla sos.lautakunta pyyhki sanonko mitä. Esko Saastamoinen yritti k.hallituksessa saada sos.lautakunnan päätöksen ns. otto-oikeudella uudelleen päätettäväksi ja kumotuksi. Suvistyhmä voitti tälläkin kertaa (niukasti):

"Keskustelun kuluessa Esko Saastamoinen esitti Mika Hilkkosen ja Arja Kiiskisen kannattamana, että kaupunginhallitus käyttää otto-oikeuttaan varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan pää tökseen kulttuuritulkin palkkaamisesta varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen (VARKOULA 13 § 5.2.2014). Puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä. Äänestys suoritetaan kädennostoäänestyksenä niin, että ne, jotka kannattavat vs. kaupunginjohtajan esitystä äänestävät JAA ja ne, jotka Esko
Saas ta moi sen esitystä äänestävät EI. Jos EI voittaa, on Esko Saastamoisen esitys tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.
Suoritetussa kädennostoäänestyksessä annettiin 5 JAA-ääntä (Lea Oravalahti-Pehkonen, Kaija Öystilä, Maija Riikonen, Sulo
Eskelinen ja Raimo Orava) ja 4 EI-ääntä (Esko Saastamoinen, Mika Hilkkonen, Pertti Turunen ja Arja Kiiskinen). Puheenjohtaja totesi vs. kaupunginjohtajan esityksen tulleen kaupunginhallituksen päätökseksi."

Tuolla aiemmin ketjussa ihmettelin, että demareiden ääniharava Kiiskinenkin kannatti Eskoa. Taisi olla se ihmettely turhaa, koska tässähän toteutettiin klassinen ääntenhajautus. Pari johtavaa demaria äänesti uuden viran perustamista vastaan (hyvä), mutta kolmas demari (porukan tyhmin) pakotettiin äänestämään puolesta. Ja katso, uusi virka saatiin perustettua 5 - 4 -enemmistöllä.

Tämä äänten hajauttaminen on muuten Halla-ahollekin tuttua Hesan valtuustosta. Oliko se kaup.johtajien huikeat palkankorotukset (jotka Jussi nosti julkisuuteen) vai mikä, jossa vihreät jakoivat äänensä, jotta mininisteriaines sai vastustamalla "puhtaat paperit", mutta rivivihreä sai hoitaa likaisen työn.

Tiistaina 25.2. on edessä sos.lautakunnan Tuikku -päätöstilanne. Seurataanpa porukalla, miten äänet menevät siellä ja myöhemmin samassa asiassa k.hallituksessa.

Veikkaan Halla-ahon ikiliikkujateorialla vankkaa vahvistusta.

[ElinaElina]

Lieksan kaupungin strategia 2020
http://www.lieksa.fi/dman/Document.phx?documentId=qr04114121950536&cmd=download

LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT
Taloudellisuus muodostaa perustan
Tasa-arvo
Luovuus
Innostava ja osallistava johtajuus

Kehityksen myötä varttuneemman väestön rooli päätöksenteossa korostuu. Monikulttuurisuus
lisääntyy.

Vanhat parrat jatkaa saamaa peliä.

Kuntien ja valtion välinen suhde muuttuu...Kunnat joutuvat sopeuttamaan taloutensa suhdanteisiin ja
talouden yleiseen kehitykseen aikaisempaa omatoimisemmin. Kaiken kaikkiaan kuntatalous kiristyy.

Sopeutamme kaupungin toiminnat hallitusti vastaamaan käytettävissä olevia resursseja pienentämällä
henkilöstömenoja, kiinteistökuluja ja ostopalvelumenoja sekä lisäämällä tuottavuutta...Keskitämme ja lakkautamme toimintoja.

SOTE  Edistämme palvelujen asiakaslähtöisyyttä ja yhteistyötä järjestöjen kanssa
Hyödynnämme ennakkoluulottomasti uutta hyvinvointiteknologiaa.

Hyvinvointiteknologia: mamu tilaa toimeentulotuet sähköisesti.

Turvaamme houkuttelevien omistus- ja vuokra-asuntojen
sekä tonttien riittävyyden

Hyödynnämme maahanmuuttajaväestön työpanosta
ja osaamista.

Viestintämme vahvistaa paikallista identiteettiä ja positiivista kaupunkikuvaa. Viestintämme on avointa ja oikea-aikaista.

[Mikko pa]

"Hyödynnämme maahanmuuttajaväestön työpanosta
ja osaamista."

muutama satunnainen pilapalityöllistetty ei juurikaan verotuloja lieksaan tuo. jos ei edes somaliaktiiviset Lieksan perunanerät osaa kertoa minne nämä somalit ovat työllistyneet, emme voi tähän työpanokseen juurikaan nojautua...muutama huonosti kielen hallitseva lyhytaikainen työharjoittelija ei lieksaa suosta nosta.

[Kemolitor]

Suomi toisena kielenä? Siis opetus somaliaksi? Etäteknologialla mitä? Partasuu imaamin hölinät ja vähitellen koko muu opetus?
En oikeasti käsitä tätä enkä kulttuuritulkin toimenkuvaa.

Suomi toisena kielenä eli ns. S2-opetus tarkoittaa suomen kielen opetusta kouluissa niille, joilla ei ole äidinkielenä suomi.

Suomi toisena kielenä tarkoittaa maahanmuuttajille ja muille ei-äidinkielisille opetettavaa suomen kieltä. Suomi toisena kielenä (S2) on koko ajan kasvava tutkimuskohde suomen kielen alalla johtuen yhä kasvavasta väestönosasta, jolle suomi ei ole äidinkieli. Suomen kielen osaamista mitataan kielitutkinnon avulla,Yleinen kielitutkinto . Suomen kansalaisuuden saadakseen on Suomeen muuttajan saavutettava Yleisen kielitutkinnon kuusiportaisesta asteikosta vähintään taso 3. Kielitutkinnon testissä mitattavat aihealueet ovat tekstin ymmärtäminen, kirjoittaminen, rakenteet ja sanasto, puheen ymmärtäminen ja puhuminen. [4]

Ennen 1990-lukua aihetta on tutkittu vain vähän. Kuitenkin ensimmäiset suomen kielen kieliopit ja sanakirjat tehtiin jo 1600-luvulla Suomessa asuvia muunkielisiä, lähinnä ruotsinkielisiä varten. [5] Nykyisin on olemassa suuri määrä erilaisia suomen kielen oppimiseen ja opettamiseen liittyviä julkaisuja ja opinnäytteitä.

Suomi on ollut toisena kielenä ylioppilaskirjoituksissa vuodesta 1996 lähtien. Vuonna 1997 suomi toisena kielenä -ylioppilaskokeeseen ilmoittautui 119 kokelasta. Ilmoittautumismäärä on lähes koko ajan ollut kasvussa vuosina 1997–2009. Vuonna 2009 ilmoittautuneita oli 620 henkeä. Vuonna 2011 suomi toisena kielenä -ylioppilaskokeeseen osallistuneita oli 490 henkeä, joista keväällä osallistui 340 ja syksyllä 150 henkeä. [6]

Wikipedia

Maahanmuuttajan matka suomalaiseen yhteiskuntaan -kirjasta löytyy jorinaa myös tässä ketjussa:
http://hommaforum.org/index.php/topic,72234.0.html

[foobar]

"Hyödynnämme maahanmuuttajaväestön työpanosta
ja osaamista."

muutama satunnainen pilapalityöllistetty ei juurikaan verotuloja lieksaan tuo. jos ei edes somaliaktiiviset Lieksan perunanerät osaa kertoa minne nämä somalit ovat työllistyneet, emme voi tähän työpanokseen juurikaan nojautua...muutama huonosti kielen hallitseva lyhytaikainen työharjoittelija ei lieksaa suosta nosta.

Tästä tulee mieleen myös ainainen kysymys tulkkien pätevyydestä. Kuinka monella julkisen sektorin piikkiin suomen ja somalin välillä tulkkaavalla on minkäänlaista pätevyyttä? Ainakin minulle on muodostunut vahvaksi mielikuva, jonka mukaan äärimmäisen harva näistä tulkeista osaa muodostaa yhtäkään yli kolmisanaista kieliopillisesti virheetöntä lausetta suomeksi, ja että heillä on massiivisia aukkoja sanastossaan - jota ei ilmeisesti millään tapaa testata.

Jos samantasoisella kriteeristöllä palkattaisiin esim. kelloseppiä, ainoina kriteereinä voitaisiin pitää sitä, että työntekijä on joskus kuullut kellosta ja hänellä on kädet. Millaisia töitä tällainen kaveri saisi hoidettua kunnialla ja paljonko siitä kannattaisi sitten maksaa? Luulen, että kannattaisi rukata ennemminkin tulijoiden kriteereitä kuin omia odotuksia lopputuloksesta.

[hakare]

Pysyn edelleenkin väitteessäni: yksikään somali ei ole työllistynyt oikeaan markkinaehtoiseen työpaikkaan. Olen valmis perumaan puheeni, jos saan vakuuttavan näytön, että tällainen ihme olisi Lieksassa tapahtunut.

Älkää menkö lankaan, kun näette ilmaisun tyyppiä: 10 töissä tai toimenpiteessä. Se ilmaisu kattaa myös vaihtoehdon: 0 töissä ja 10 toimenpiteessä.

"Toimenpiteessä" ? Ennen, kun kansan kielitajua ei vielä tahallaan myrkytetty "olla toimenpiteessä" tarkoitti lähinnä olemista leikkauspöydällä lääkärin toimien kohteena.

[Kemolitor]

Tästä tulee mieleen myös ainainen kysymys tulkkien pätevyydestä. Kuinka monella julkisen sektorin piikkiin suomen ja somalin välillä tulkkaavalla on minkäänlaista pätevyyttä? Ainakin minulle on muodostunut vahvaksi mielikuva, jonka mukaan äärimmäisen harva näistä tulkeista osaa muodostaa yhtäkään yli kolmisanaista kieliopillisesti virheetöntä lausetta suomeksi, ja että heillä on massiivisia aukkoja sanastossaan - jota ei ilmeisesti millään tapaa testata.

Pätevistä tulkeista on melkoinen pula, joten käytännössä kaikki kelpaavat, tietysti nyt jonkun verran pitää osata suomea, tulkattava kieli sitten useimmilla on äidinkieli.

Hanna Koskelinin gradussa Vaikka mä oon tulkki, niin mä oon ihminen" - Somalinaistulkkien näkemyksiä asioimistulkin työstä asiaa käsiteltiin, siitä muutamia lainauksia:

s. 34: Pääkaupunkiseudulla työskentelevä nainen sanoo tulkkeja olevan alueella jo aika paljon ja lisää tulee koko ajan; enää hän ei tunne heitä edes nimeltä. Muodollisten vaatimusten voidaan taas katsoa jopa vähentyneen niistä ajoista, kun Ubah ja Iman aloittivat ammattitulkkeina. Osalta naisista oli kielitaito testattu rekrytoinnin yhteydessä, mutta Khadra ihmetteli näin jälkikäteen, ettei hänen somalin taitoaan oltu millään lailla testattu tai edes epäilty; hyvä suomen kieli riitti työnantajalle, mutta hän olisi voinut hyvin puhua ns. "broken somalia".

s. 44: Suomessa viranomaiset ottavat harvemmin yhteyttä tulkkiin suoraan, vaan he ottavat yhteyttä eri tukkipalveluihin, jotka puolestaan ottavat yhteyttä tulkkeihin. Maassamme toimii kunnallisten tulkkipalveluiden lisäksi lukuisia kooltaan vaihtelevia yksityisiä tulkkipalveluita, jotka välittävät tulkkeja viranomaisille, ja tulkit saattavat tulkata sekä kunnallisille että yksityisille tulkkipalveluille. Tulkkaustarpeen jatkuva kasvu sekä alan lähes olemattomat muodolliset vaatimukset ovat tuoneet kasvavalle alalle yhä enemmän uusia yrittäjiä, sillä tulkkaustoimintaa harjoittavien yritysten toiminnasta ei ole säädetty lailla ja yritysten perustaminen on näin verrattain helppoa (Valtiovarainministeriö 2009: 6-7 [online]). Jotkut toimijat käyttävät tilannetta hyväkseen, jolloin niin asiakkaan kuin tulkinkin oikeusturva saattaa olla vaarassa (Kuokkanen 2011).

Khadra kuuluttaakin tulkkifirmojen etiikan perään. Hän on itse törmännyt lääkärikeskuksessa tuttuihin "täteihin", jotka hänen mukaansa pärjäsivät juuri ja juuri arkikielellä, mutta jotka olivat silti paikalla tulkin ominaisuudessa. Hän epäilee, että joitain firmoja kiinnostaa enemmän tulkkauksesta saatava raha kuin tulkin taidot; eihän häneltäkään ollut testattu hänen somalin kielen taitoaan rekrytoitaessa. Hän kokee myös maahanmuuttajatulkkien tietämättömyyttä ja kielitaidottomuutta (!) käytettävän hyväksi, sillä esimerkiksi tämän kyseisen yrityksen kasvaessa tulkkien palkkoja oli paitsi alennettu, heille oli annettu lisäksi allekirjoitettavaksi uusi sopimus, jolla he olisivat sitoutuneet maksavansa yritykselle ikään kuin sakkoja, mikäli olisivat peruneet toimeksiannon ilman lääkärintodistusta.

s. 85: Alalla ei ole muodollisia pätevyysvaatimuksia ja tämä näyttäisi heijastuvan myös naisten omiin näkemyksiin tulkkikoulutuksen tarpeellisuudesta: koulutus on periaatteessa hyvää ja toivottua, mutta ei välttämätöntä ainakaan omalle ammattitaidolle. Koska useimmat naiset toimivat tulkkina vain sivutoimisesti, eikä koulutuksella – tai sen puutteella – ole tulkkien mukaan ole ollut merkitystä heidän toimeksiantoihinsa, ei koulutukseen olla myöskään halukkaita panostamaan

s. 87: Toistaiseksi Suomessa tulkkina voi toimia periaatteessa kuka vain, sillä tulkin nimikettä ei ole millään lailla suojattu. Asioimistulkin työn etnospesifinen luonne näkyy haastateltujen somalin kielen tulkkien kohdalla korostetusti: työssä ei tarvita muodollista pätevyyttä, se on epävakaata, se tapahtuu oman etnisen ryhmän sisällä.

Pätevistä tulkeista on monissa kielissä huutava pula. Jopa viranomaisten kanssa asioidessa joudutaan käyttämään tulkkeja, joiden kielitaito on puutteellinen.

Turun Sanomien mukaan puhuttujen kielten tulkeilla ei ole tällä hetkellä pätevyysvaatimuksia.

http://www.radionova.fi/ajankohtaista/uutiset/Tyota-vaille--Talla-alalla-on-huutava-pula-patevista-tyontekijoista-22100.html

Tulkkitilanne uhkaa pahentua, kun maahanmuuttajien määrä kasvaa. Keskukset rekrytoivat aktiivisesti, mutta vain osa hakijoista vastaa laatukriteereitä.

http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/44094-tulkkipula-hankaloittaa-pahoin-viranomaistyota-vantaan-seudulla

Lisää tulkkijuttua ketjussa
http://hommaforum.org/index.php/topic,91213.0.html

[CaptainNuiva]

"Hyödynnämme maahanmuuttajaväestön työpanosta
ja osaamista."

muutama satunnainen pilapalityöllistetty ei juurikaan verotuloja lieksaan tuo. jos ei edes somaliaktiiviset Lieksan perunanerät osaa kertoa minne nämä somalit ovat työllistyneet, emme voi tähän työpanokseen juurikaan nojautua...muutama huonosti kielen hallitseva lyhytaikainen työharjoittelija ei lieksaa suosta nosta.

Tästä tulee mieleen myös ainainen kysymys tulkkien pätevyydestä. Kuinka monella julkisen sektorin piikkiin suomen ja somalin välillä tulkkaavalla on minkäänlaista pätevyyttä? Ainakin minulle on muodostunut vahvaksi mielikuva, jonka mukaan äärimmäisen harva näistä tulkeista osaa muodostaa yhtäkään yli kolmisanaista kieliopillisesti virheetöntä lausetta suomeksi, ja että heillä on massiivisia aukkoja sanastossaan - jota ei ilmeisesti millään tapaa testata.

On rasismia jos aletaan rikkaudelta ja toiseudelta pätevyyttä kyselemään, hehän tulevat kaikin puolin paremmasta kulttuurista kuin mitä täällä on niin toki jo luonnostaan ovat sitä kautta päteviä....Lisäksi positiivisella syrjinnällä lisätään pätevyyttä joten ei huolta, päteviä ovat !

[Tonto75]

Marko Parkkola halusi kirjoitettavan:

"From Lieksa with sisäpelivuoro.

Satuin kuulemaan seuraavaa. Joku jolla vielä on tunnukset Hommaan voisi skrivata nämä sinne.

Soile Syrjäläinen oli siis ek-vaaliehdokas viime vaaleissa. Hänen vaalipäällikkönsä oli Kaija Männistö ja tukijoukkoihin kuului Anja Sarasoja. Kaikki ilmeisesti demareita.

Tällä hetkellä Kaija Männistö toimii Lieksan vammaispalvelussa. Aikaisemmin hän toimi Lieksan aikuissosiaalipuolella määräaikaisessa virassa, mutta 1.2.2014 hänen virkansa vakinaistettiin vammaispalvelun puolella. Hänet järjesti töihin Soile Syrjäläinen.

Anja Sarasoja toimii taas Lieksan Kototoimistossa. En tiedä koska aloittanut tai kuka palkannut.

Pitäisi pöyhäistä Lieksan lautakuntien ym. pöytäkirjoja, ettei asiassa vain ole harrastettu sitä kuuluisaa vilunkia. Olen varma, että Lieksan virkamiehet eivät moiseen syyllisty, mutta ainahan se on hyvä varmistaa."

[ElinaElina]

Lieksan talousarvio 2013:

213 VAMMAISTEN PALVELUT JA KEHITYSVAMMAISEN HUOLTO
Tulosaluevastaava: Tarja Lehto

http://www.lieksa.fi/dman/Document.phx?documentId=no34712075312912&cmd=download
(Tarja Lehto=Rva Kaupunginjohtaja)

Lieksan kaupunki, sosiaaliviraston henkilökunta:

Vammaispalvelu
Sosiaaliohjaaja Kaija Männistö puh. 040.....

(muita ei vammaispalvelussa)
http://www.lieksa.fi/Resource.phx/sivut/sivut-lieksa/soster/sosiaali/sostoimistonhenkilosto.htx


Ari Marjeta, valtuuston pj, Perhekoti Topinka:

Topinkan yhteyteen kehitysvammaisten palvelukoti. Perhekoti Topinkan yhteyteen avataan myös uusi aikuisille kehitysvammaisille tarkoitettu Palvelukoti Venny, johon tulee ensimmäisessä vaiheessa kolme ryhmäkotipaikkaa. Myöhemmin Venny laajenee yhteensä 11-paikkaiseksi ja tällöin Vennyn toimii kahdessa erillisessä rakennuksessa.

http://www.topinka.fi/

Tarja Lehto ja Kaija Männistö hankkivat asiakkaat Marjetan vammaiskotiin ja maksavat kulut kaupungin kassasta.

[ElinaElina]

Valviran pitäisi valvoa, ettei mamuille kauhota etuja ja rahoja Porvoon mitalla, Lieksassa tai missään muuallakaan?
Kuinka se onnistuu, kun siellä häärii Soile Syrjäläinen? Pukki kaalimaan vartijana.

Sosiaali- ja tervesysalan lupa- ja valvontavirasto on kutsunut
va. sosiaalijohtaja Soile Syrjäläisen pysyväksi asiantuntijaksi sosiaalihuoltoa koskevissa asioissa kaudelle
1.1.2013-31.12.2016

http://webdynasty.pohjoiskarjala.net/Dynasty/Lieksa/kokous/20121304-8.PDF

Tämä on jatkoa, Syrjäläinen hääräsi siellä jo aiemmin:
http://www.lieksa.fi/dman/Document.phx?documentId=wx30209141956580&cmd=download

[Mikko pa]

Hyvältä näyttää 

Kansainvälinen Itä-Suomi

Itä-Suomen alueella on valtakunnan keskiarvoa vähemmän
kansainvälisiä kasvuyrityksiä. Myös viennin merkitys aluetaloudelle
on pienempi kuin väestöosuutemme edellyttäisi.
Maakuntiemme yksi suurimmista haasteista on kansainvälistyminen.
Toinen merkittävä haaste on ikääntyminen ja osaavan
työvoiman saatavuuden turvaaminen alueen elinkeinoelämälle
julkiset palvelut mukaan luettuna. Suurten ikäluokkien
ikääntyessä alueitamme uhkaa työvoimapula.

Yksi vastaus työvoimapulaan on työperäinen maahanmuutto.
Tarvitsemme alueidemme hyvinvoinnin turvaamiseksi
ulkomaisia työntekijöitä. On paljon tehtäviä, joihin
oma väestömme ei yksinkertaisesti riitä. Maatalouslomitus,
erilaiset vanhushuollon tehtävät, teollisuustyö, koneiden
kuljetus ja monet muut sinänsä hyvät ja kelvolliset ammatit
tarvitsevat tekijöitä.

Kysymys ei enää ole siitä haluammeko
maahanmuuttajia ja ulkomaalaisia työntekijöitä, vaan siitä
saammeko heitä. Ovatko alueemme riittävän kilpailukykyisiä?
Pärjäämmekö kilpailussa työvoimasta?

Kysymys on suurelta osin suhtautumisestamme ulkomaalaisiin
ja vieraisiin kulttuureihin. Miten opimme ymmärtämään
ja hyväksymään erilaisuutta. Ja miten saamme
myös tänne muuttajat ymmärtämään ja hyväksymään oman
kulttuurimme ja oppimaan Suomen kielen. Suomen kielen
taito on välttämättömyys kotoutumiselle ja työllistymiselle.

Tarvitsemme myös osaamisperusteista maahanmuuttoa.
Meidän osaamisemme kansainvälisestä kaupasta on varsin
ohutta. Tarvitsemme liike-elämän johtotehtäviin lisää
osaamista kansainvälisestä kaupasta. Ulkomaalaiset työntekijät
edesauttavat ymmärtämään myös kulttuurisia eroja ja
niiden huomioimista. Ilman, että ymmärrämme eri maiden
kulttuureja, menestys markkinoilla voi jäädä ohueksi ja tappiot
koitua mittaviksi.

Kolmas näkökulma maahanmuuttoon on humanitaarinen.
Meidän tulee rikkaana kansakuntana auttaa vähäväkisiä
kanssaihmisiämme. Sen olemme köyhille kansakunnille
velkaa. Vaikka pitääkin lähteä siitä, että tuemme ihmisiä
heidän kotiseuduillaan, tilanteet joskus ovat sellaisia, että
se ei onnistu. Silloin meidän on kannettava oma kortemme
kekoon ja otettava vastaan pakolaisia.
Kansainvälistyminen on alueemme kehittymisen kannalta
välttämättömyys. Myös työperusteinen maahanmuutto
on alueemme kehittymisen ja palvelurakenteen turvaamisen
kannalta tarpeellista. Itä-Suomi ei tule selviämään
tulevaisuudestaan ilman, että palvelutehtävistä on huolehtimassa
myös maahanmuuttajat, jotka ovat osana omaa elämänmuotoamme,
tasavertaisina yhteisöjemme asukkaina ja
ihmisinä.


Kari Virranta
Ylijohtaja
Pohjois-Savon
elinkeino-, liikenneja
ympäristökeskus

http://www.ely-keskus.fi/documents/10191/372984/It%C3%A4-Suomen+maahanmuuttostrategia.pdf/ddec035f-fd50-4998-8b0d-5eebdb8e5884

[Mikko pa]

Lisbeth Mattsson
Maahanmuuttopäällikkö
Pohjois-Savon
elinkeino-, liikenneja
ympäristökeskus

"Vaikka tilastotietojen valossa on selvää, että Itä-Suomessa
tarvitaan tulevaisuudessa myös ulkomaalaistaustaisia
paikkaamaan toimialakohtaisia työvoimavajeita, tulee
ulkomaalaistaustaiset nähdä myös laajemmin Itä-Suomen
hyvinvoinnin kehittäjinä ja kansainvälisyys aluetta rikastuttavana
pääomana."

"Kun alueen maahanmuuttotoimijoilla
ja päättäjillä on selkeä käsitys alueen maahanmuuton
tavoitteista ja keskinäisestä työnjaosta, voimme yhdessä tekemällä
saavuttaa alueen hyvinvointia ja alueella jo asuvia
ulkomaalaistaustaisia koskevat tavoitteemme." 


"Ulkomaan kansalaiset ovat Suomen kansalaisia useammin
työmarkkinoiden ulkopuolella ja huomattavasti yleisemmin
opiskelemassa kuin eläkkeellä. Luvut kertovat siitä, että
ulkomaalaistaustaisilla henkilöillä on erityisiä vaikeuksia
saada työtä Itä-Suomen alueelta. Itä-Suomen maahanmuuttajaväestössä
on siis työvoimapotentiaalia, jota ei ole hyödynnetty
alueen työmarkkinoilla.
"

enempää helmiä en kerennyt bongaamaan...täytyy pelin jälkeen selailla lisää =)
Haluaisin todellakin nähdä niitä tilastoja kuinka monta prosenttia kotouttamisohjelman läpikäyneistä on muualla kuin sosiaalitoimiston asiakkaina?

http://www.ely-keskus.fi/documents/10191/372984/It%C3%A4-Suomen+maahanmuuttostrategia.pdf/ddec035f-fd50-4998-8b0d-5eebdb8e5884

[hakare]

Nämä kaksi ylläolevaa Ely -keskusten johtohenkilöiden ulostuloa kuvaavat loistavasti sitä, missä hengessä yksittäisiä kuntia jujutetaan ottamaan vastaan ääretöntä rikkautta.

Kun luin tuon Virrannan jutun aikanaan, niin itsehillintäni jossainmäärin petti, ja lähetin hänelle terveisiä ihan omalla nimellä. Tulihan sieltä semmoinen "kiitos mielenkiinnosta" -tyyppinen vastaus, varmaan sihteerin kirjoittama.

Tuo Virrannan teksti on edelleenkin vastaansanomaton todiste noille virkapaikoille päässeiden paskiaisten sanomattomasta typeryydestä. Eikö ole mitään instanssia, joka panisi nuo tyypit tilille sanoistaan.

Kyllä kuulkaa joskus muistelee aikaa, jolloin oli maaherrat ja läänit.

[Viimeinen suomalainen]

Ai ei löydy mamuille töitä Lieksassa vai? No sitten tekee kun muutkin, oma firma pystyyn ja työllistää itse itsensä! Tietty tulijoiden henkilökohtaisia vahvuuksia ja työkokemusta hyödyntäen. Halal-lihalla tuntuisi olevan maahanmuuttajien parissa  kysyntää, ei muuta kuin perustamaan Lieksan Halal-Liha Oy. Pakettipeltoja vuokralle, ja ostamaan korvesta EU:n rakennemuutoksen kylmentämiä tiloja. Sinne satapäisiä lammaslaumoja paimentamaan Abdit ja Mohammedit, vanhaan perinneammattiinsa. Maahanmuuttajien omat koneinsinöörit voisivat rakentaa johonkin hylättyyn teollisuushalliin täysautomaattisen halal-lihan tuotantolinjan. Nappia painamalla koko prosessi sujuisi alusta loppuun oikeiden oppien mukaan.

Entiset meri...anteeksi kalastajat voisivat lähteä Pieliselle vanhojen nuottaukkojen matkaan tutustumaan muikunpyynnin jaloon taitoon. Pitäähän sen ravintoympyränkin olla monipuolinen, tuskinpa välkkyväkylkinen muikku sentään on "haram". Vesillähän on kesälläkin kiva olla, vaikkei Pielinen mikään meri olekaan.

Jos naiset joutavat tai saavat lapsienteoltaan töitä tehdä, vaatetusalalla olisi ilmiselvästi kysyntää muslimien perinneasuista. H&M:ltä tai Seppälältä ei oikein tahdo löytyä hijabeja tai burkhia, niitähän näppärät somalinaiset ompelisivat jossain kunnan omistamassa teollisuushallissa tuossa tuokiossa satamäärin tyydyttämään alati kasvavaa kysyntää. Näillä kaikilla toimenpiteillä Lieksaan tulisi rahaa ja ennenkaikkea niitä kaivattuja verotuloja. Välit kantaväestöönkin paranisivat varmasti, kun kantalieksalaiset näkisivät maahanmuuttajien elättävän itse itsensä omalla työllään. Kukaan ei enää puhuisi rasismistakaan.

Siitä vaan ideoimaan lisää, tämä ei ole mitään rasismia vaan ihan käytännön ehdotuksia.

[Viimeinen suomalainen]

"Kolmas näkökulma maahanmuuttoon on humanitaarinen.
Meidän tulee rikkaana kansakuntana auttaa vähäväkisiä
kanssaihmisiämme. Sen olemme köyhille kansakunnille
velkaa. Vaikka pitääkin lähteä siitä, että tuemme ihmisiä
heidän kotiseuduillaan, tilanteet joskus ovat sellaisia, että
se ei onnistu. Silloin meidän on kannettava oma kortemme
kekoon ja otettava vastaan pakolaisia.
Kansainvälistyminen on alueemme kehittymisen kannalta
välttämättömyys. Myös työperusteinen maahanmuutto
on alueemme kehittymisen ja palvelurakenteen turvaamisen
kannalta tarpeellista. Itä-Suomi ei tule selviämään
tulevaisuudestaan ilman, että palvelutehtävistä on huolehtimassa
myös maahanmuuttajat, jotka ovat osana omaa elämänmuotoamme,
tasavertaisina yhteisöjemme asukkaina ja
ihmisinä.


Kari Virranta
Ylijohtaja
Pohjois-Savon
elinkeino-, liikenneja
ympäristökeskus"

Kari Virranta on pikaisen googlauksen perusteella kepulainen. Piiri pieni pyörii...
http://yle.fi/uutiset/elli_aaltonen_ita-suomen_ykkosvirkaan/5479777