2014-01-31 Ruotsi: Malmön somalit joutuneet kotouttamisen "mustaan aukkoon"

[Kemolitor]

Ainoa raportin suositus, joka ilmeisesti koskee somaleja itseään kuuluu seuraavasti:

The Somali Information and Business Centre should consider access to credit as
a crucial factor in promoting entrepreneurship and explore the feasibility of
attracting providers of Islamic loans and micro-finance to improve access to
credit for immigrant entrepreneurs.

Koko ehdotus on hieman hämmentävä. Miten Somali Information and Business Centre muka voi parantaa yrittäjien luottokelpoisuutta? Onko se joku pankki vai takaako se luottoja? Luotto on toki liiketoiminnassa tärkeä elementti, jos sitä ei yrittäjä itse tiedä niin silloin on väärällä alalla.

Aika kehitysmaaksi tuo Malmö on vajoamassa, jos tarvitaan uskonnollisia luottoja ja mikro-lainoja.

Liittyisiköhän tämä siihen, että koraani kieltää maksamasta korkoa, koron maksaminen on ns. Iso Synti. Tällöin sitten lainan ottaminen pankista on aika hankalaa.

[Kemolitor]

Missä valtiossa somalit pärjäävät hyvin?

Kun näissä OSF:n raporteissa on käsitelty Helsingin lisäksi Oslon ja Malmön somaleita ja todettu, ettei hyvin mene, niin palautetaan mieleen Helsingin maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsanderin klassinen lausunto vuodelta 2010:
"Somalien tilannetta Helsingin maahanmuuttoasioiden johtaja Forsander kuitenkin ihmettelee. Muissa maissa somalit ovat sulautuneet yhteiskuntaan hyvin."

http://yle.fi/uutiset/ulkomailta_tulleiden_tyottomyydessa_suuria_eroja/5558994
http://hommaforum.org/index.php/topic,28251.0.html

Mutta onhan tässä vielä tulossa monta OSF:n raporttia, ehkä sieltä löytyy Forsanderin tarkoittama paikka.

[Jouko]

Jotain vastuuta pitäisi sälyttää somaleille itselleenkin pärjäämisestään 

[niemi2]

"Ruotsi: Malmön somalit joutuneet kotouttamisen "mustaan aukkoon"

Somalimaahanmuuttajat Malmössä ovat "juuttuneet ansaan" johtuen heikosta työllisyys tilanteesta, aiheuttaen liikakansoitusta ja heikkoa itsetuntoa, sanoo perjantaina julkaistu raportti. Tutkijat kehoittavat kaupungin hallintoa ja eläkeläisiä puuttumaan ongelmaan.

Kuka väitti, että ihmismassojen siirto maasta toiseen olisi mikään ratkaisu. Romanttiset haavekuvat eivät vastaa todellisuutta ja tässä tulos. Kuka tahansa olisi voinut sanoa tuon ääneen jos maahanmuuttopolitiikkaa suunniteltaisiin etukäteen harkintaan, ei haavekuviin perustuen.

Mikä pahinta, niin ihmisiä tuodaan edelleenkin edellisten syrjäytyneiden jatkoksi. Holtittomasta politiikasta ei voi odottaa hallittua lopputulosta.

The Open Society Foundation  on julkaissut raportin osana laajempaa katsausta somalidiasporaan Euroopassa. Raportin mukaan 80 prosenttia ruotsin somaleista maan kolmanneksi suurimmassa kaupungissa on vailla työtä.

"Somalit Malmössä ovat vajonneet mustaan aukkoon, koska eivät saa työtä", kertoi raportin kirjoittaja Benny Carlsson Lundin yliopstosta. "(He eivät saa) tilaisuuksia opetella ruotsia ja tavata ruotsalaisia ja ovat pakotettuja elämään ahtaissa asunnoissa."

Ruotsissa ei ole täystyöllisyyttä ja työvoimapulaa, eikä voi olettaakaan, että nopeilla ihmismassojen siirrolla se siitä nopeutuisi. Ongelmaa pahentaa, että ko. väki ei luo työpaikkoja tullessaan eikä kaikissa kulttuureissa ole samanlaista "työkulttuuria".

Tämä tilanne edistää, Carlssonin mukaan "heikentynyttä oman-arvon tunnetta."

Mitkä olivat sitten ennakko-odotukset ja mihin nämä perustuivat? Luodaanko somaleille väärää mielikuvaa tulevaisuudesta kuten kantaväestöllekin.

Win-win tilanne molemmille edellyttää maahanmuuttopolitiikkaan hallintaa ja harkintaa. Se ei taas sovi poliittisille päättäjille koska tärkeintä tällä hetkellä tärkeintä on vain tuoda mahdollisimman paljon ihmisiä sekä odottaa, että muut EU maat joutuvat ottamaan osansa toimimattomasta politiikasta.


[/quote]

[op]

"Somalit tietävät ruotsalaisten olevan kohteliaita ja ystävällisiä, mutta on vaikeaa tutustua heihin," hän sanoo. "Jos sinulla on somalinaapureita, kutsu heidät päivälliselle."

Suomessa taisi riittää, että kutsui jonkun kahville - en muista kenet. Varmaan maahanmuuttajan.

Itse en ole Suomessa koskaan kutsunut naapuria kahville saati sitten päivälliselle, mutta eipä tosin ole minuakaan kutsuttu (kerrostalo) - eikä muuten kutsuttu "yhteisöllisemmässä" Ranskassakaan asuessani, kun "rasistiset paikalliset"  eivät varmaan halunneet oudosti ranskaa murtavaa mamua kahvipöytäänsä. Vanhemmilla joku naapuri saattaa muutaman kerran vuodessa käydä, mutta omakotiasumisessa nyt tutustuu pakostakin erilailla naapureihin jonkun verran kun hoidetaan yhdessä kujan asioita ja/tai lapset peuhaa/ovat muinoin peuhanneet keskenään. Päivällisellä ei kyllä hekään naapureilla käy.

Olisiko, että tuollainen tuntemattomien naapurien kutsuminen kahville ei vaan kuulu täkäläiseen/eurooppalaiseen kulttuuriin...

[Lahti-Saloranta]

"Ruotsi: Malmön somalit joutuneet kotouttamisen "mustaan aukkoon"
Somalimaahanmuuttajat Malmössä ovat "juuttuneet ansaan" johtuen heikosta työllisyys tilanteesta, aiheuttaen liikakansoitusta ja heikkoa itsetuntoa, sanoo perjantaina julkaistu raportti. Tutkijat kehoittavat kaupungin hallintoa ja eläkeläisiä puuttumaan ongelmaan.

Jos tuota ryhtyisi hieman analysoimaan niin huono työllisyystilannehan tarkoittaa sitä että työvoimasta ei ole pulaa. Liikakansoitushan tarkoittaa sitä että väkeä on liikaa. Miten sitten kaupungin hallinnoon ja eläkeläisten tulisi puuttua asiaan? Ensiksi tulee mieleen että puututaan ongelman aiheuttajaan eikä sysätä ongelmaa muiden riesaksi.
Mitenkähän sitten tuohon liikakansoitukseen tulisi puuttua?
Järkevintä kai olisi pyrkiä rajoittamaan ongelman pahentumista entisestään eli rajoittaa sitä maahanmuuttoa koska töitä tulijoille ei ole mutta sitähän ei voi tehdä eikä edes ehdottaa koska rasismi ja vapaa liikkuvuus.
Musta aukkohan on sellainen avaruuden kohta joka imee sisäänsä kaiken ympärillään olevan materian. Voisikohan kansantaloudessakin olla "musta aukko", ilmiö joka imee sisäänsä ympäristössään olevat kansantaloudelliset resurssit kuten verotulot, yhteiskunnan järjestämät palvelut jne.

[Kemolitor]

Luin raportista luvut kaksi ja kolme, itse asiassa ihan mielenkiintoista tekstiä.

2. Population and demographics s. 26 - 43

s. 27: Somali immigration to Sweden of any substantial size began in the late 1980s, but more than 70 percent of Somali residents arrived after 2000 and this immigration increased at the end of this period. In 2012 there were almost 44,000 Somalia-born in Sweden. Sweden has together with the Netherlands in recent years emerged as a major host country for Somali refugees. In 2009 and 2010 a little more than half of asylum applications of Somalis in Western countries were made in these two countries together. Between 2000 and 2012 around 35,100 Somalis applied for asylum in Sweden with a  dramatic increase in 2007 and after. In 2012 there were 5,644 applications. Of the 4,772 decided, 90 percent were accepted.

Sweden thus has a far higher proportion of Somali immigrants than other countries where many Somalis live. People born in Somalia make up 0.4 percent of the Swedish population; In the UK the corresponding figure is 0.17 percent, in the Netherlands 0.16 percent and in the United States 0.03 percent.

Hurjaa vauhtia on kyllä muslimien määrä kasvanut Ruotsissa:

s. 30: In 1930, 15 Muslims were registered in Sweden. As this was the last time religious affiliation was registered all subsequent numbers are estimations. In 1953 there were approximately 500 Muslims, in 1970 9,000, in 1980, 30,000, in 1990, 250,000 and in 2010 350,000–400,000. Islam is thus a relatively new religion in Sweden and the Muslim population did not get any attention until the second half of the 1970s.

Moskeijoissa tapahtuva värvääminenkin tuodaan esille:

s. 34: The Swedish Security Service (Säkerhetspolisen) has expressed concern about  individuals who travel from Sweden for military training and combat among Islamist groups in conflict areas such as Somalia, Afghanistan, Pakistan, Iraq, Yemen and, more recently, Syria. In February 2012 the Security Service estimated that around 30 Swedes had travelled to Somalia. These travels seem to be a result of a conscious recruitment strategy among Somalis in the diaspora that began after the Ethiopian invasion of the country in 2006. These recruitment efforts appear to have been particularly active in the Salafi mosque in Gothenburg mentioned above. One of the most well-known web pages proselytising for al-Shabaab, Alqimmah.net, was based there and some individuals who led these efforts subsequently moved to Somalia themselves where they took up leading positions in al-Shabaab and al-Hizb al-islami.

s. 35-42 käsitellään ruotsidemokraatteja, kerrotaan yllättävän hyvin puolueen historiaa. Avpixlat-sivustostakin kerrotaan. Myös tyttöjen ympärileikkauksetkin tuodaan esille. Joku paremmin englantia ymmärtävä voisi lukea nuo sivut, minulle jäi sellainen kuva, ettei siinä suinkaan tuomittu samantien ruotsidemokraatteja rasisteiksi vaan ikäänkuin käytettiin tilaisuutta hyväksi ja tuotiin heidän näkemyksiään esille.

Tyttöjen ympärileikkauksesta tuodaan itse asiassa aika erikoisia näkemyksiä esille, jotka sitten annetaan ruotsalaisen somalinaisen tyrmätä:

s. 40: The social anthropologist Sara Johnsdotter claims that there is no evidence of any circumcision of Somali Swedish girls, neither in Sweden nor in Somalia.

In a radio interview in 2013, Johnsdotter argued that the term FGM covers various practices ranging from infibulation to pricking and piercing. She asked why changing female genitals for nonmedical reasons was considered especially problematic when practised by Africans and pointed to the fact that piercing and cosmetic surgical operations on the genitals are legal when practised by ethnic Swedish women. A Somali Swedish woman, who had been circumcised in Somalia at the age of seven, accused her of trivialising FGM.

Minusta seuraava teksti tällaisessa raportissa on aika mielenkiintoisesti kirjoitettu, ei tuo minun silmiini näy miltään perussuvaitsevaisuustekstiltä:

s. 43: In 2010, a populist party, the Sweden Democrats, entered the Swedish Parliament. The party, although ostracized by the other political parties, has affected the public debate on immigration and Islam. On the one hand, the party has introduced a policy of zero tolerance for racist remarks. On the other hand, the party leader has sounded warning against the "wave of illiterates from Somalia" and the consequences of ethnic enclaves like "Little Mogadishu". At a website, Avpixlat, with close links to the party, the rhetoric against immigrants, Muslims and Somalis has been very harsh. Issues like clan structure, educational levels, Islamic extremism and female genital mutilation have also triggered off heated debates among journalists, politicians and academics belonging to the anti-racist and immigrant-friendly camp.

Piti sanakirjasta katsoa tuo ostracized, se on sulkea, hylkiä, eristää, hyljeksiä, julistaa pannaan.

3. Policy context s. 44 - 53

s. 44: Sweden has the best integration policy in the world, according to the international Migrant Integration Policy Index (MIPEX), which classifies policies in more than 30 countries on a scale from zero to 100.

Jos somaleilla menee Ruotsissakin huonosti, niin eipä taida olla toivoa muuallakaan. Mutta hyvistä käytännöistä huolimatta tulokset eivät ole hyviä:

The policy may be excellent, but the outcome is not. Much attention has been paid to the fact that the mean time in Sweden for an immigrant to secure employment is seven years. And the figures MIPEX display show a gap between the employment rate of Swedish and foreign-born inhabitants of about 25 percentage points. By contrast the employment gap is only a few percentage points in Canada and in the United States immigrants come out ahead.

Syrjintää pitää olla varsinkin somaleita kohtaan, koska heitä syrjitään sekä ihonvärin että uskonnon takia. Mutta kun ne onnettomat eivät älyä edes kertoa, että heitä syrjitään:

s. 52: However, discrimination against Somalis seems to be a blind spot on the knowledge map in Malmö. Malmö against Discrimination (Malmö mot Diskriminering, MmD) is an organisation established in 2010 to challenge and counteract discrimination. During the first 10 months of 2012 MmD handled 56 cases, of which 42 percent concerned ethnicity, but not one single case involved Somalis. During the first three months of 2013 about 40 cases were handled, but still no Somali one. "It is important for us to reach associations as well as individuals connected to the Somali group," said Filippa Swanstein, head of MmD. "We have met representatives of Somali associations and presented our activities, but so far we have had no feedback." One reason for this could be that many Somalis distrust Swedish institutions. As Fudad Sharif noted: "Very few respondents believed that they would receive justice if they report acts of discrimination committed against them."

[Roope]

3. Policy context s. 44 - 53

s. 44: Sweden has the best integration policy in the world, according to the international Migrant Integration Policy Index (MIPEX), which classifies policies in more than 30 countries on a scale from zero to 100.

Jos somaleilla menee Ruotsissakin huonosti, niin eipä taida olla toivoa muuallakaan. Mutta hyvistä käytännöistä huolimatta tulokset eivät ole hyviä:

The policy may be excellent, but the outcome is not. Much attention has been paid to the fact that the mean time in Sweden for an immigrant to secure employment is seven years. And the figures MIPEX display show a gap between the employment rate of Swedish and foreign-born inhabitants of about 25 percentage points. By contrast the employment gap is only a few percentage points in Canada and in the United States immigrants come out ahead.

Tuon kotouttamiskäytäntöjä mittaavan MIPEX-indeksin vitsi onkin juuri siinä, että se ei mittaa kotouttamisen tuloksia vaan lähinnä maahanmuuttajien etuuksia ja oikeuksia, joiden indeksin kehittäjät uskovat automaattisesti parantavan kotoutumista. Käytäntö kertoo ihan muuta, mutta mitäpä todellisuudesta.

[Tosiasiallinen Nuiva]

Tällä MIPEX-indeksillä on omat sivunsakin. Pitänee joskus tutustua.

http://www.mipex.eu/

[Mangustin]

Missä valtiossa somalit pärjäävät hyvin?

Etelä-Afrikassa. Somalit pyörittää siellä pieniä taksifirmoja ja kauppoja. Somalibisnekset tietty herättää kateutta bantuissa, ja niihin kohdistuu välillä kristalliöitä ym.

Mohammed, a 21-year-old shopkeeper, is part of a growing tide of immigrants who say they prefer returning to a war zone rather than face the hatred and jealousy they are subject to in South Africa where they're called "the enemy." (...) "There are too many foreigners here, they undercut everyone. Every corner, there is a Somali shop," Magdalene Thabana, 56, said as she sat on a red plastic stool selling bags of scones across the road from Mohamed's store. "I don't have enough money to start a shop."

http://www.bloomberg.com/news/2013-10-21/somalis-fear-south-african-violence-more-than-war-at-home.html

Tarina ei kerro mikä estää bantuja perustamasta omia kauppojaan ja/tai suosimasta omien liikkeitä.

[Alkuasukas]

Etelä-Afrikassa. Somalit pyörittää siellä pieniä taksifirmoja ja kauppoja. Somalibisnekset tietty herättää kateutta bantuissa, ja niihin kohdistuu välillä kristalliöitä ym.

Jatkokysymys; minkälainen on yhteiskunta jossa somaleiden tekemiset herättävät kateutta...

[Nuivake]

Etelä-Afrikassa. Somalit pyörittää siellä pieniä taksifirmoja ja kauppoja. Somalibisnekset tietty herättää kateutta bantuissa, ja niihin kohdistuu välillä kristalliöitä ym.

Jatkokysymys; minkälainen on yhteiskunta jossa somaleiden tekemiset herättävät kateutta...

Tarkennus: kuinka sysipaska on yhteiskunta, jossa somalit tekevät työtä?

[Kemolitor]

Luku 4. Identity and belonging s. 54 - 66

Klaanisysteemi on hyvä tai sitten paha tai sitten jotain muuta:

s. 57: When the matter of clan was raised in the focus groups on identity, one man said  that clan may be important in the Somali countryside but not in cities and not in the diaspora. "Here we do not know who belongs to which clan. To be Somali is more important in Sweden." Most people round the table seemed to agree. However, suggestion from another participant in the group that clan is still of importance for Somalis in Sweden today created uncertainty in the group about what to say. The first man responded: "We came to Sweden because of the clan, that's what gave us our problems." The second man said that the clan has its good and bad sides. One of the women was more outspoken on the issue: "The clan is there, we understand it, we want to get away from it. But when I meet a new Somali he tries to identify me by clan and region. The younger generation – even those who are born in Sweden – has unfortunately had to inherit it. There are young people who are even worse than the older ones." The youngest female participant, however, who was born in Sweden, said that she and her friends do not focus on clan as the older generation does.

Yllättävä väite: islamin vaatimusten mukainen pukeutuminen voi varsinkin naisilla hankaloittaa työpaikan saamisen syrjinnän vuoksi. Mutta eihän Ruotsissa ole syrjintää, sitähän on vain ja ainoastaan Suomessa:

s. 57: Religion could rather – through discrimination – make it harder to get a job, especially for women dressed in a traditional Muslim way.

Malmössä on hyvä olla:

s. 58: Ahmed Moalim from Siman noted the importance of the access to Somali cultural goods and services in Malmö, compared with cities like Stockholm and Gothenburg: "Here we, as immigrants, have all kinds of foods and stores. Malmö is the best city in Sweden.

Taivas ei kuitenkaan Malmökaan:

The greatest challenge, as Ahmed Weli from the Afro-European Association put it, is that so many lack employment: "Sweden is at the bottom as far as jobs are concerned and Malmö is at the bottom of Sweden."

Malmö on siis Ruotsin paras kaupunki, vaikka se töiden järjestämisessä somaleille onkin Ruotsin pohjasakkaa.

Huolta somaleissa aiheuttaa pelko assimilaatiosta:

s. 60: Others raised concerns about the cost of integration in terms of the extent to which they would need give up their Somali cultural identity and practices in order to integrate. Warsame Osman used the formula 1+1=2. "Nobody is to lose from integration.  Assimilation, on the other hand, is like mixing sugar (Somalis) with water (Swedes); the one is dissolved in the other."

Kauhea asiahan se assimilaatio, oma kulttuuri ja hienot perinteet häviäisivät.

Kovasti ovat ristiriitaisia haastateltujen mielipiteet. Toisaalta on kivaa, että ympärillä on paljon maahanmuuttajia, mutta sitten ei onnistu integroituminen:

s. 60: However, participants argued that "Swedes do not allow immigrants to integrate as they do in England and the United States," and "When only immigrants live in an area like Rosengård there is no integration". One man had lived in a Swedish village and said integration was much better there.

Yllättävän kypsiä ja viisaita ajatuksia esittävät haastatellut syrjinnästä ja rasismista, kuulisipa tällaisia ajatuksia enemmän Suomessa:

s. 60: Somali civil society interviewees were generally cautious in identifying discrimination as a barrier to integration. Jama Osman pointed to mutual misunderstandings that may be interpreted as discrimination. "It is easy to claim to have experienced discrimination, but it is a complex matter. If you know the behavioural codes and act appropriately and still are treated in a negative way, only then can you really talk about discrimination." Abdalla Jama said racism exists in all societies: "People compete for jobs. If you lose one competition you should not immediately think about racism – this will make you paralysed."

Mutta kyllä syrjintää on, uskonnon vaatiman pukeutumisen takiakin syrjitään, osaavat näköjään ruotsalaisetkin:

s. 61: Some participants believed that discrimination is linked to negative perceptions of their religion, and furthermore: "We are asked how will you be able to work in those clothes? But it is not the clothes that are going to work, it is us and our religion and culture need to be able to come with us." "Sweden says that it has freedom of religion but we have not seen it yet, they say that we are free to practise our religion but we are not, it is just on paper."

Edessä saattaa olla jopa muutto takaisin Somaliaan:

Some participants argued that their children would probably get nowhere even with a Swedish education and that they therefore would have to move to other countries or back to Somalia.

Jopa toiset maahanmuuttajaryhmät suhtautuvat nuivasti somaleihin:

The Integration Board observed back in 1999 that other immigrant groups in Sweden had a negative perception of Somalis. It is well known that there is a hierarchy among immigrant groups; as Jonathan Ngeh states in his recent dissertation on African migrants in Sweden, "There is no reason to romanticise migrant communities as spaces of undivided solidarity and equality." As Somalis are at the very bottom of the ladder in employment and entrepreneurship, this will naturally affect their position in the hierarchy.

Sääntöjen ymmärtäminen on kovasti vaikeata, tosin ei kerrota, mitkä säännöt Ruotsissa on oikein ovat niin hankalia ymmärtää, tarkoittaakohan lakeja?

Ahmed Moalim indicated that the basic problem is that it is very hard for Somalis to understand Swedish rules: "After 18 years in this country, it is still difficult for me to understand the rules."

Somalinaisten alhainen työssäkäyntiprosentti johtuu perinteistä:

s. 64: Participants in the older women's focus group identified the focus and emphasis on women working for paid employment as an aspect of Sweden that differs from Somalia. "In Somalia we are treated as princesses, we just do our make-up, eat and stay at home. Working is voluntary for women. The husband is responsible for providing for the family."

Luku oli kokonaisuudessaan aika hyvää tekstiä, monenlaisia näkemyksiä eri haastatelluilta. Vähän ristiriitainen lopputulos tietysti tulee, kun näkemyksiä on kaikenlaisia. Toisaalta on mukava olla Malmössa, kun ympärillä on paljon muita maahanmuuttajia, toisaalta Malmössa ei ole töitä. Joku oli huomannut, että lapset oppivat kieltä paremmin, jos luokalla ei ole kuin muutama maahanmuuttaja, terävä havainto.

[Tosiasiallinen Nuiva]

Hyvää työtä Kemolitor!

s. 60: Others raised concerns about the cost of integration in terms of the extent to which they would need give up their Somali cultural identity and practices in order to integrate. Warsame Osman used the formula 1+1=2. "Nobody is to lose from integration.  Assimilation, on the other hand, is like mixing sugar (Somalis) with water (Swedes); the one is dissolved in the other."

Tämä takaa sen,että Ruotsissa (ja myös Suomessa) on vielä 500 vuodenkin kuluttua erityiskohtelua kaipaava vähemmistö. Kaikille varmaan tulee mieleen joku ryhmä joka ei ole sopeutunut Suomeen samassa ajassa.

[Lalli IsoTalo]

"Lundin yliopiston tutkija Carlsson menee vielä askeleen pidemmälle sanoen, että se ei ole ainoastaan viranomaisten tehtävä auttaa, vaan myös tavallisen kadunmiehen. Ruotsin eläköityvien suurten ikäluokkien saaminen tekemään vapaaehtoistyötä voisi hoitaa homman, hän järkeilee"

Mieletöntä, täysin absurdia!

Vähemmän surrealistista olisi - huomaa konditionaali - Operaatio PRE 1984 :

1. Suomi-Ruotsi julistaa sodan Somalialle ja suorittaa ennaltaehkäisen maanvaltauksen.

2. Pekka Haavisto ja Martti Ahtisaari toimeenpanevat pakkorauhanneuvottelut.

3. Hallitseva valtarakenne -- Suomi-Ruotsi -- perustaa Somalian keskuspankin, armeijan, oikeuslaitoksen, poliisivoimat ja rajalaitoksen, ja palkkaa niiden johtoon suomi-ruotsalaisia.

4. Kaikki somalit palautetaan ei-sotaisaan kotimaahansa.

5. Vuoden päästä hallitseva valtarakenne suorittaa strategisen vetäytymisen.

6. Suomi-Ruotsi palauttaa omien maidensa keskuspankit, armeijat, oikeuslaitokset, poliisivoimat ja rajalaitokset vuoden 1984 tilaan.

7. Suomi, Ruotsi ja Somalia jatkavat elämäänsä onnellisena, sellaisena kuin se oli ennen vuotta 1984.

[Kemolitor]

s. 60: Others raised concerns about the cost of integration in terms of the extent to which they would need give up their Somali cultural identity and practices in order to integrate. Warsame Osman used the formula 1+1=2. "Nobody is to lose from integration.  Assimilation, on the other hand, is like mixing sugar (Somalis) with water (Swedes); the one is dissolved in the other."

Tämä takaa sen,että Ruotsissa (ja myös Suomessa) on vielä 500 vuodenkin kuluttua erityiskohtelua kaipaava vähemmistö. Kaikille varmaan tulee mieleen joku ryhmä joka ei ole sopeutunut Suomeen samassa ajassa.

Piti jo eilen illalla ottaa erikseen nämä termit esille, asia palautui mieleeni, kun toit mukaan vielä käsitteen sopeutua.

Kolmea termiä: assimiloitua - integroitua - kotoutua pyöritellään näissä piireissä aika paljon. Tuossa tekstissä kohta "Nobody is to lose from integration.  Assimilation, on the other hand" viittaa siihen, että assimiloituminen ja integroituminen ovat eri asioita.

Toisaalta Akez kirjoitti ketjussa http://hommaforum.org/index.php?topic=84975.0 näin:

Tarkalleen ottaen ranskankielisessä alkutekstissä on assimiloitumista tarkoittava "s'assimiler" (par le système des transferts sociaux ou par travail). Koska lähes synonyymeinä käytetään sanoja assimiloitua - integroitua - kotoutua, niin valkkasin tähän sen Suomessa tunnetuimman sanan. Assimiloitumisen ja integroitumisen välillä kuitenkin on vissi ero ja kotoutuminen taas on aivan oma virityksensä. Riippuen puhujasta kaikki nämä voivat tarkoittaa samaa tai eri asiaa.

Assimilaatio on minusta aika selkeä käsite:

Assimilaatio on oman kulttuurin sulauttamista tai sulautumista enemmistökulttuuriin. Tällöin väestöryhmä ei enää käytä omaa kieltään, ja he omaksuvat valtakulttuurin kielen, tavat, arvot ja käyttäytymismallit. Maahanmuuttaja tuntee kuuluvansa muuhun väestöön.

Esimerkkinä 2000-luvun maahanmuuttajien assimiloitumisesta on lapsi, jolle ei koulussa anneta mahdollisuutta säilyttää omaa äidinkieltään. Varsinkin nuoret assimiloituvat helposti, sillä heillä saattaa olla uudessa ympäristössä sopeutumisvaikeuksia. Kynnys oman kulttuurin hylkäämiseen on toisaalta pienempi, jos sitä ei ole koskaan oppinut tuntemaan. Nuoret voivat uudessa ympäristössä assimiloitua yrittäessään tulla hyväksytyksi uusien ihmisten parissa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Assimilaatio_%28sosiologia%29

Minusta assimilaatio on positiivinen termi, osoittaa että maahanmuuttaja on oikeasti tullut uuden kotimaansa kansalaiseksi. On tietysti hienoa ajatella, että maahanmuuttaja uudessa kotimaassaan säilyttäisi kaikki entisen kotimaansa tavat, kielen, tottumukset jne. mutta ei se oikein toimi käytännössä. Varsinkin pakolaisten kohdalla entisen kotimaan käytännöt monesti poikkeavat erittäin paljon uuden kotimaan vastaavista.

Assimilaatio-sanaa ei minusta enää juurikaan käytetä, puhutaan integroitumisesta ja kotoutumisesta. Mutta mitkä ovat näiden sanojen määritelmät, miten ne eroavat assimilaatiosta?

Hanna Koskelinin gradussa Somalinaistulkkien näkemyksiä asioimistulkin työstä tuli esille mielenkiintoinen kohta:

s. 81: Suomen somaliliiton puheenjohtajana toiminut Said Adenin (2009: 32) mielestä suurin haaste somalien kotoutumisessa onkin nuorten monikulttuurisen identiteetin vahvistaminen, joka edellyttää, että myös somalin kielellä ja kulttuurilla on hyväksytty asema Suomessa. Somalin kieltä on mahdollista opiskella suomalaisessa peruskoulussa, mutta sen opetus äidinkielenä ei ole enää osa peruskoulun varsinaista opetussuunnitelmaa, vaan ainoastaan perusopetusta täydentävää opetusta. Opetuksen laatu myös vaihtelee, sillä somalia äidinkielenä opettavalta ei vaadita muodollista pätevyyttä. Somalin kielen opettajien olemassa olevat opinnot keskittyvät pedagogisiin opintoihin, mutta itse kieleen liittyvää asiantuntemusta niihin ei sisälly. Somalien keskuudessa onkin vaadittu somalin kielelle yliopistotasoista koulutusta, sillä oma äidinkieli on perustana kaikelle oppimiselle.

Minusta olisi aika pelottava ajatus, että joku opiskelisi äidinkielenään somaliaa suomalaisessa peruskoulussa, en oikein usko, että sellainen edistäisi assimiloitusmista, integroitumista tai kotoutumista.

[Roope]

Assimilaatio-sanaa ei minusta enää juurikaan käytetä, puhutaan integroitumisesta ja kotoutumisesta. Mutta mitkä ovat näiden sanojen määritelmät, miten ne eroavat assimilaatiosta?

Enpä lähde määrittelemään itse termejä, mutta integroituminen ja kotoutuminen ovat periaatteessa täsmälleen sama asia. Kotoutuminen on vain suomen kieleen kehitetty vastine integroitumiselle. Kotouttaminen taas tarkoittaa toimia (yleensä valtion ja kuntien), joilla pyritään edistämään kotoutumista. Termejä kuitenkin käytetään miten sattuu, joten lukija on vastuussa niiden tulkitsemisesta asiayhteyden mukaan.

Ärsyttävää on, että kotouttaminen nähdään lähes poikkeuksetta lähtökohtaisesti hyvänä asiana, vaikka se voi itse asiassa estää kotoutumista. Kotouttamista mitataan ja arvioidaan yleensä siihen käytetyillä resursseilla, ei tuloksilla eli kotoutumisen mittareilla (kielitaito, työllisyys, koulutus, tulotaso, rikollisuus jne.) tai tehokkuudella (tulokset per käytetyt resurssit).

[Kemolitor]

Luku 5. Education s. 67 - 75

Aika hurja väite heitetään heti alkuun. Kristitty ymmärtää ruotsia ja ruotsalaista yhteiskuntaa paremmin kuin muslimi:

s. 70: According to Ms Linder there is a difference between people raised in different religions. Muslims and Christians live in different conceptual worlds. This means that someone from South America with a low educational level and Christian background can understand Swedish language and society more easily than someone from the Middle East or North Africa with a low educational level and Muslim background.

Ruotsistakin löytyy Annika Forsander -ajattelua (kaikkialla muualla somalit sopeutuvat hyvin paitsi meillä):

The main concern regarding adult education was, just as with SFI, the lack of employment opportunities even after completing the courses. A woman in her 50s said: "In other countries Somalis have better job opportunities. In Sweden it is even hopeless to get a job as a cleaning lady." This woman had taken a course for cleaners where employment was guaranteed after completing the education. However, when the teacher approached different cleaning companies, no Somali was offered employment. "Our teacher told us that there had been comments about Somalis wearing funny clothes and drinking coffee. These things happen when you get an education."

s. 72: A 2011 report by the Swedish Schools Inspectorate said that the results in some schools in Malmö were "alarmingly low", that there were huge differences in results between students in the same programmes in different upper secondary schools and that students in socio-economically vulnerable areas were significantly affected. In primary education, only 60 percent of students finished school with passing grades in all subjects. This overall figure conceals dramatic variations between different schools, from 16 percent to 96 percent.

Kummallisen tutunkuuloisia ongelmia, kantaväestö siirtää lapsiaan muihin kouluihin, eivät siis ymmärrä monikulttuurisen koulun rikkautta:

s. 73: It is feasible to choose a better school, and it was noted that Swedish parents often take their children out of the schools in the Rosengård area. According to at least one woman, this opportunity is hardly open to Somalis, however. She had applied for her children to go to other schools, but they had not been accepted. "Children from the schools in Rosengård have no future and other schools do not want to take on children from Rosengård."

Kovin, kovin samantuntuinen on somalien tilanne Ruotsissa kuin Suomessakin. Suomessahan tilanteen selittävät OSF:n raportin mukaan rasismi ja syrjintä, mutta eihän sellaista tapahdu Ruotsissa:

s. 74: Somalis lag behind when it comes to participation in higher education. According to a report from the Swedish National Agency for Higher Education and Statistics Sweden, 43 percent of 25-year-old Swedish youngsters had entered higher studies in the academic year 2010–2011. Among youngsters born abroad the figure was 37 percent. Young people from certain countries of birth were shown to do better than average – Iran 53 percent, Bosnia 48 percent and Poland 44 percent – while those below the general average were from Iraq and Syria at 31 percent, other parts of Former Yugoslavia 26 percent, with Somalia at 21 percent.

Luku 6. Employment s. 76 - 89

Ruotsissa vallitsee somalien työllisyyden suhteen täysin erikoinen ja omalaatuinen tilanne: somalit työllistyvät huonosti. Kaikkialla muuallahan somalit ovat työllistyneet, kotoutuneet ja sopeutuneet hyvin, vai mitenkä se Annika Forsanderin lausunto menikään.

s. 76: A recent analysis of the labour market situation in Malmö showed that employment in 2010 among Swedish-born residents aged 20–64 was about 75 percent and among foreign-born residents about 43 percent. There is thus an employment gap between Swedish-born and foreign-born of no less than 32 percent. In Stockholm and Gothenburg the gap is 22 percent and 26 percent respectively. Malmö is furthermore exceptional in that 48 percent of all those born outside the EU (aged 20–64 in 2010) are not engaged in work or studies. In Stockholm and Gothenburg these figures are 35 percent and 39 percent respectively.

At the end of the 1990s only about 10 percent of Somalis in Sweden were employed.

s. 78: These figures explain a large part of the low employment rate for Somalis: 60 percent of Somalis arrived after 2005 and in this group the employment rate is less than 8 percent. 44 percent have only primary education and in this group the employment rate is 15 percent. For 25 percent the educational level is unknown and within this group the employment rate is only 3 percent.

Toisaalta somalit eivät taida niin suurella innolla töitä etsiäkään:

s. 80: The unemployment rate for Somalis is of fairly little interest since so few Somalis are in the labour force. In order to be eligible for unemployment benefits an individual must be registered at the Public Employment Service and actively seeking work. According to Statistics Sweden, only about 1,000 Somalis received unemployment benefits sometime during 2010. This means that 4–5 percent of the Somali population aged 16–64 received these benefits.

Ratkaisuna voisi olla rotukiintiöt työpaikkoihin:

s. 81: Especially, representatives of Women2Women wish to see affirmative action and a quota system. They acknowledge that this might be controversial in Sweden, but argue that quotas have been provided for women in the political sphere and that women of colour have a longer way to go than women in general.

Lainaa pitää ottaa, jos on paljon lapsia, työnteko ei elä, mutta toisaalta eihän oikea muslimi ei voi ottaa lainaa:

"Those who work cannot support a family with many children, they have to take loans," said another man and added: "You get more out of social welfare than out of working."

Kuten sitten vähän myöhemmin huomautetaankin:

A woman in the focus group on identity underlined that Swedes probably do not understand how strictly Somalis interpret the Islamic ban on taking loans with interest.

In 2008, Margaretha Rolfson launched a project in the Somaliland Association with the ambition to help Somali women start their own businesses, in which 18 women participated. They were highly motivated and free to choose their line of business. "Everything went according to plan to begin with," said Rolfson, "but it fell flop down when it turned out to be impossible for them to get interest-free loans. I was disappointed and they were disappointed.

Ei kai nyt kenellekään pitäisi olla yllätys, että Ruotsissa pankit ja muut rahanlainaajat haluavat korkoa antamistaan lainoista. Mutta voihan senkin rasismiksi tulkita.

Kaikkialla muualla on asiat paremmin -mentaliteetti tunnetaan Ruotsissakin:

s. 81: This woman, who had worked in the Middle East before her arrival in Sweden, argued that Somalis can get jobs in other countries without fluency in the languages of those countries. That this is not possible in Sweden (at least not without an extensive subsidy from the Employment Service) is in her eyes some form of discrimination.

Missäköhän maissa somalit saavat töitä osaamatta kyseisen maan kieltä?

Kotouttamisen kohteet ovat havainneet kotouttamisteollisuuden syvimmän olemuksen:

s. 83: One woman in the focus group argued that job-searching projects mean security for those who manage the projects, not for those who participate.

s. 85: in the whole Swedish population 25 percent had no wage income, while among Somalis the figure was 68 percent.

Tukea somalit tarvitsevat paljon, mutta onneksi tukijoita riittää:

"The Somali group needs a lot of support and we often have to start out with basic knowledge."

Kotouttaminen tuottaa uusia yrityksiä:

Fuad Sharif worked for an introduction guiding company, Miroi, and Omar Adam and Mustafa Nuur for another company, Etab Norr, in Malmö. Mr Sharif was guiding 13 Somalis assigned to him during the autumn of 2012. The others also guide Somalis assigned to them recently. According to all three, Somalis are generally looking for Somali-speaking guides. The Employment Service has to be neutral and cannot recommend Somali-speaking guides but if a new arrival asks for a company with Somali-speaking guides, they will be informed about possible choices. "It is important for new arrivals that they get a guide who speaks their own language," said Adam.

Työllisyys-luku oli vähän pettymys, koska siinä ei verrattu somaleita muihin maanmuuttajaryhmiin, ainoastaan koko väestöön. Parempi ehkä niin, tekstin olisi voinut silloin tulkita kansanryhmää vastaan kiihottavaksi.

[Roope]

Ratkaisuna voisi olla rotukiintiöt työpaikkoihin:

s. 81: Especially, representatives of Women2Women wish to see affirmative action and a quota system. They acknowledge that this might be controversial in Sweden, but argue that quotas have been provided for women in the political sphere and that women of colour have a longer way to go than women in general.

Tuollaiset kiintiöt olisivat laittomia niin Ruotsin lain mukaan kuin EU:nkin tasolla. Mutta saahan kaikenlaista esittää.

[Kemolitor]

Luku 7 Housing s. 90 - 96

Asumisessa alueella, jossa on paljon muitakin somaleja, on paljon hyviä puolia. Ehkä sellainen pieni haittapuoli olisi, ettei opi kieltä eikä muutenkaan maan tapoja ja käytänteitä:

s. 90: There are many reasons for Somalis to settle in certain residential areas. Being close to other Somalis, where they can feel secure and where they can get help and support in everyday life, is one explanation. The quality of services in areas with many immigrants is good from the Somali point of view. They can practise their religion in mosques or other premises. There are Somali associations and Somali/Muslim nurseries and independent schools. They can buy the food they want. There are, in other words, many advantages. However, there are also drawbacks when many refugees from the same ethnic group live together in a residential area. The lack of contacts outside the group makes it harder to learn Swedish, which in turn creates marginalisation. Peer pressure in the area becomes heavy.

Kuten sitten vastakkainen esimerkki kertookin:

s. 91: When the man who had lived in Sweden for many years first arrived he was assigned to a small community in the northern part of Sweden. "I was the only Somali in the whole municipality. I learned Swedish within three months."

Tutkimuksen tekijäkin havaitsee pientä epäloogisuutta haastateltavien puheissa:

s. 95: One man said it was difficult having people from so many countries of the world, used to different sorts of legal jurisdiction, gathered in one area. However, at the same time he argued that most people in the area are Muslims and "we all enjoy living together".

8. Health and social protection s. 97 - 106

Somalinaisilla Ruotsissa on yllättävä ongelma, ylipaino:

s. 97: One of the most surprising results is the presence of obesity among Somali women, Inge Dahlstedt from the HELMI project observed: "What are the causes – diet, beauty ideals, post-traumatic stress syndrome?"

Aika outoa, ettei huomata tärkeintä syytä ollenkaan, pelkästään naisille tarkoitettujen kuntosalien puutetta.

Tyttöjen sukupuolielinten silpominen puhuttaa Ruotsissakin:

A feature of Somali women's health that over the years has received and is now receiving much attention is female genital mutilation (which has been touched upon in the subsection on Swedish Peceptions of Somalis). The Swedish expert on this is Sara Johnsdotter, who has pointed to the clash between two ambitions: on the one hand, effective enforcement of legislation against female genital mutilation, on the other hand, legislation against discrimination and efforts to avoid the stigmatisation of immigrants.

Karmeata syrjintääkin paljastuu, kaikissa terveyskeskuksissa ei ole somaliaa puhuvia työntekijöitä:

s. 102: The W2W Diaspora Action Group in Malmö claims that there is "widespread discrimination" in the health-care system, which ought to be remedied through culture-sensitive policies and courses training the health-care staff and through having a Somali-speaking employee in every health-care centre.

Suuret lapsimäärät somaleilla ei ole mikään suomalainen erikoisuus:

s. 104: Since Somali families traditionally have many children, this benefit may be one of several explanations for the absence of many Somali women from the labour market.

Uusi vaara uhkaa: vaikka olisivat oppineetkin ruotsia, somalit vanhetessaan unohtavat sen, joten pitää järjestää somalinkielistä vanhustenhuoltoa. Onkohan Suomessa vielä tätä asiaa älynnyt kukaan pohtia?

Ahmed Weli and Ahmed Moalim (chairmen of two Somali associations) pointed to an upcoming need that must be addressed quite soon: the need for care for the elderly in their own language – especially since many people will forget the Swedish language as they grow old – and with the kind of food they are used to.

Mutta hyvä on kuitenkin ruotsalainen järjestelmä:

s. 105: The women who were in touch with the social welfare office on a regular basis seemed to be quite satisfied with the services they got.

[Rekku]

"Tuleminen maasta, jossa on täysin erilainen taloudellinen ja sosiaalinen rakenne on jättänyt monet somalit  heikkoon asemaan heidan tullessaan työmarkkinoille ruotsissa," sanoo Nazia Hussain, The Open Society Foundationsin Kotona Euroopassa projektin johtaja."

Ratkaisu on lähellä. Ruotsi ja erityisesti Malmö kun alkaa muistuttaa enemmän ja enemmän sitä maata josta somalit tulevat.

[Kemolitor]

9. Policing and security s. 107 - 111

Viharikoksia tapahtuu kovasti Ruotsissa, mutta kenen toimesta ja keihin ne oikeastaan kohdistuvat:

People of Jewish background are the main targets of reported hate crimes in Malmö (with about 50 reports in 2012). Muslims are second (about 30 reports), Africans third (about 15 reports) and Roma fourth.

Khat, khat karaa katol, kuten Länsi-Suomessa joskus lystikkäästi ilmaistaan:

s. 109: Khat is a drug associated with Somalis. In 2008 Swedish Customs seized 10 tonnes of khat and the following years seizures increased: 10.3 tonnes in 2009, 13.8 tonnes in 2010 and 18.3 tonnes in 2011. In 2012 the trend was however broken, with 11.6 tonnes, and between January and June 2013 only 3.9 tonnes were seized.198 The Öresound Bridge between Copenhagen and Malmö is the gateway for khat smuggled into Sweden. In 2010 and 2011 80–90 percent of all khat seizure took place at the bridge.

Khat is not all that common in Malmö, but there are Somalis living in the city involved in its smuggling and trading. "We sometimes intervene against khat," said Nilsson, "but there are many more seizures of cannabis, amphetamine and cocaine."

Siinä se raportin khat-osuus sitten olikin.

Poliisin ja palokunnan tulo kestää kauan maahanmuuttaja-alueille:

s. 110: A young woman said that young people are angry at the police and fire brigade since they believe it takes 30 minutes for these forces to appear when something happens in an area where immigrants live, whereas it takes only five minutes in a wealthy area like Limhamn.

Hieman epäloogisesti syy tähän selitetään aikaisemmin:

s. 107: Police, the fire brigade and buses have on several occasions been attackedby youngsters throwing stones at them.

10. Participation and citizenship s. 112 - 121

Ruotsalainen rasismi jyllää, tärkeissä paikoissa ei ole yhtään somalia töissä:

s. 116: He notes that other ethnic groups have their own people working in different authorities, but not the Somalis. Such individuals, while working as professionals, also provide a contact and route for communication with key institutions. There is a need for Somali employees in each of four authorities: the City and the social insurance, employment and tax agencies. Hashim Abdikarem also noted that there are often Arabic-speaking but not Somalispeaking employees at social welfare and health-care centres.

Somalinaisten liiallista pyöristymistä yritetään vähentää projektilla:

s. 117: Projects in the making in the spring of 2013 dealt with change of lifestyle among Somali women to reduce obesity and activities for Somali asylumseeking unaccompanied children.

11. The role of the media s. 122 - 126

s. 122: Somalis' apprehension of a negative media picture has to some extent been nourished by some major articles in the Gothenburg daily Göteborgs-Posten in 2007, where Somalis were described as a group on the road to destruction. These articles pointed to a series of real problems, but the massive collection of bad news upset many Somalis. The opening of the main article was dramatic:

A people with a thousand year history is on its way to perish. Right among us. In Gothenburg 2007. At the top of the list of those guilty are Somali dads who abandon their families. The Swedish welfare society and the closed labour market contribute to the disaster, which can be seen in serious crime, widespread drug abuse, welfare cheating, low grades from school, broken families and skyhigh unemployment.

The statistics presented were also dramatic: Every second Somali woman did not live with the father of her children. Only three out of 10 Somali youngsters had complete grades from primary school. One out of five young Somali men was under the suspicion of having committed a crime of violence. Almost 50 percent of Somalis had no work income whatsoever.

Tutun kuuloista touhua, lehdissä kerrotaan somaleista vain negatiivisia asioita, samoin kuin Somaliasta:

s. 125: The younger participants were particularly critical of Swedish media. One young woman claimed that "everything they write about immigrants is negative" and even that everything is negative about anyone not being "blonde and blue-eyed". A young man figured that media judge all Somalis alike as unemployed rather than individuals. They also agreed that only negative reports from Somalia about pirates and terrorists were considered news by the media.

12. Conclusions s. 127 - 128

s. 127: There are roughly 1,500 individuals born in Somalia living in Malmö, half of which came to Sweden since 2006. Almost 80 percent live in three city districts. Somalis in Malmö are young, with 70 percent of those above 16 years of age under 40 years old. Educational levels are low: 64 percent have primary or unknown education. Only 21 percent have employment and only 0.7 percent are self-employed.

There are a number of challenges that affect the integration and social inclusion of Somalis in Sweden: They have migrated from a society with a very different economic and social structure and above all from a context of a civil war with no functioning state institutions. This background means that to a large extent they have been deprived of education, professional careers and the habit of living in a society with properly functioning public institutions. They have had to find ways to survive as individuals and collective groups (families, clans). In Sweden, they are expected to set aside their habits and experiences in a very short time; they are supposed to learn the Swedish language, improve their education, go through vocational training, understand how the multitude of Swedish specialised authorities work and, above all, conform to the instructions given by these authorities. Every step of the way, their earlier experiences make it difficult for them to adapt smoothly to these demands. Some of the resources they have brought with them, such as the ability to form organisations and navigate a new environment collectively or the ability to start a small business on a short notice, are of little use in this new context.

13. Recommendations s. 129 - 131

Harvinaisen joutavia jorinoita tässä kappaleessa. Ympäripyöreitä suosituksia, joista ei saa oikein mitään kiinni:

police should work with Somali and other immigrant community organisations and experts to ensure that mechanisms for engaging with residents are accessible to and used by Somalis and other residents of immigrant background.

health providers should work with Somali and other immigrant community organisations to review the accessibility and effectiveness of information and guidance for immigrants on health and social protection and take steps to strengthen the role of community and faith organisations in disseminating information and guidance

The Somali Information and Business Centre should consider access to credit as a crucial factor in promoting entrepreneurship and explore the feasibility of attracting providers of Islamic loans and micro-finance to improve access to credit for immigrant entrepreneurs.

Jotenkin tästä Malmön raportista jäi vähän "löysä" mielikuva. Epämukavia asioita ei käsitelty lainkaan, lähinnä siteerattiin haastateltuja somaleja. Oslon raportissa oli enemmän faktapuolta, Helsingin raportissa puolestaan löydettiin rasismia ja syrjintää aivan mistä tahansa.

Kokeeksi tein sanalaskennan näille raporteille muutamista tärkeistä termeistä. Luvut eivät ole välttämättä aivan oikein, otin ne suoraan Adobe Readerin tarkennetusta hausta, mukana voi olla sanoja vaikkapa lähdeluettelosta. Mutta kyllähän niistä jotakin varmaan voi päätellä.

discrimination
Helsinki 99 kpl
Oslo 60 kpl
Malmö 76 kpl

Racism, racist ym.
Helsinki  75 kpl
Oslo 6 kpl
Malmö 20 kpl

Segregation
Helsinki  27 kpl
Oslo 12 kpl
Malmö 17 kpl

Kertovatkohan luvut jotakin raporttien kirjoittajista vai kaupungeista?

Jäämme odottelemaan seuraavia raportteja. Vielä pitäisi tulla Kööpenhamina, Amsterdam, Leicester ja Lontoo. Eiköhän joku näistä metropoleista paljastu varsinaiseksi somalien menestystarinaksi.

[kummastelija]

"Minä teille kotouttamisen mustan aukon näytän", Rivo-Riitta, Fingerpori

[Kimmo Leiska]

Näitä tekstejä lukiessa ei voi todeta muuta kun että somalit ovat ehkä kusipäisintä ja röyhkeintä kansaa mitä maapallolta löytyy.

[MW]

Näyttää mustassa aukossa olevan hopeiset reunat, jälleenmyyntiin. Joko Western Union toimii paikkakunnallasi? Aiivan. Käteisen siirto on kätevää, ja ainahan on (meidän) maksettava eikös juu, Kataisesta ei pääse kulumallakaan, kuu. Että rimmaa.

[-PPT-]

Maahanmuutto on perusteltavissa silloin kun on olemassa jokin todellinen työvoiman tarve, jota ei voi paikallisilla ihmisillä täyttää. Tuskin kukaan pystyy kertomaan mitä tarvetta somalien rahtaaminen Malmöön, Tukholmaan tai minne tahansa ruotsalaiseen tai eurooppalaiseen kaupunkiin oikein palvelee.

[Lalli IsoTalo]

Tuskin kukaan pystyy kertomaan mitä tarvetta somalien rahtaaminen Malmöön, Tukholmaan tai minne tahansa ruotsalaiseen tai eurooppalaiseen kaupunkiin oikein palvelee.

Kyllä joku sen pystyy kertomaan, nimittäin se taho joka tuon ilmiön aiheuttaa. Tällainen hulluus ei voi tapahtua sattumalta. Sitä saadaan, mitä joku tilasi.

[ämpee]

Yhtä hyvin voidaan sanoa Lieksan somaleiden joutuneen mustaan aukkoon, sillä tietääkseni heille ei siellä juuri kysyntää ole.
Tosin kyllä on todettava, että koko Suomessa on hyvin vähän kysyntää enää kenellekään.

[Lalli IsoTalo]

... koko Suomessa on hyvin vähän kysyntää enää kenellekään.

Terveelle kaupunkilaisjärjelle olisi kyllä kysyntää, etenkin hallinnossa.

[-PPT-]

Ei voi muuta sanoa kuin että kyllä on otsaa kuin kaljulla miehellä; ensin raahataan täysin sopeutumiskyvytöntä porukkaa maailman toiselta laidalta ja sitten ladellaan ohjeita kuinka tuota porukkaa tulisi palvella ja töissäkäyvät veronmaksajat maksavat koko lystin ja jos uskaltavat jotain vastaan nurista niin sitten on koneisto kimpussa demonisoimassa rasistiksi.