Helsingin ilmapommitukset 1944

[Marija]

Monen stadilaisen tragedia, joka, ainakin muistoina ja kertomuksina siirtyi myös myöhemmille sukupolville:

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288648245637.html?pos=ksk-trm-uuti-ostu

Katso millainen oli Helsingin kauhun yö 1944
Julkaistu: 1.2.2014 7:48

video Helmikuun 6. ja 7. päivän välisenä yönä Neuvostoliiton kaukolentovoimat (ADD) iskivät Stalinin käskystä Suomen pääkaupunkiin.

Se oli ensimmäinen ja tuhoisin kolmesta iskusta, joita kutsutaan Helsingin suurpommituksiksi. Ensimmäisenä pommitusyönä kuoli 103 kaupunkilaista.

Silti taistelun voittivat puolustajat. Eversti Pekka Jokipaltion johtama Helsingin ilmatorjunta pakotti useimmat viholliskoneet väistämään reitiltään niin, että vain viisi prosenttia pommeista osui aiotulle kohdealueelle.

Apuna oli ajan uusin tutkatekniikka, osaavat ilmatorjuntamiehet ja oveluus.

Katso, millainen oli Helsingin ensimmäinen kauhujen yö helmikuussa 1944. Filmille tallentui siviilien pelko pommitetussa kaupungissa, mutta myös it-tykeillä palvelleiden miesten päättäväisyys ja rohkeus.

ISTV:n esittämä katkelma on peräisin Ilmatorjuntamuseosäätiön, Helsingin ilmatorjuntarykmentin ja ammattikorkeakoulu EVTEK:n toteuttamasta videosta Helsingin ilmatorjuntavoitto 1944. Käsikirjoitus on Ahti Lapin, Ville Vaihisen ja Olli-Petteri Hiltusen. Ohjaus on Vaihisen ja Hiltusen.

Helsingissä on tänä keväänä useita tapahtumia, joissa muistellaan helmikuun 1944 kolmen yön ihmettä eli Helsingin pelastamista.

Lisätietoja saa tästä linkistä.


Lisätietoja saa myös äskettäin ilmestyneestä Ilta-Sanomien Pommitukset-lehdestä, josta voi lukea tästä!

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288647598334.html

    (http://is13.snstatic.fi/img/658/1288647598022.jpg)

[Ari-Lee]

Ei pidä unohtaa myöskään muitakaan Neuvostoliiton rikollisia pommituksia Suomessa. Kohteiksi joutuivat liki kaikki kaupungit ja siviilit ilman sodanjulistusta.

[Marija]

Ei pidä unohtaa myöskään muitakaan Neuvostoliiton rikollisia pommituksia Suomessa. Kohteiksi joutuivat liki kaikki kaupungit ja siviilit ilman sodanjulistusta.

Ei pidä, ei. Kertokaa niistä.

Tässä linkki kahteen kirjoitukseeni Leningradin piiritys-ketjussa, jossa kerron mietteitäni juuri tästä aiheesta:

http://hommaforum.org/index.php/topic,91324.150.html

[Golimar]

Milloin Venäjä pyytää anteeksi edeltäjiensä keisarillisen Venäjän ja Neuvostoliiton rikoksia Suomen kansaa kohtaan ?

[FlyinHighAgain]

Talvisodan toisena päivänä vihulainen pommitti myös nykyistä Etelä-Karjalaa, ensimmäinen ilmataistelu Imatran ilmatilassa käytiin ja meikäläiset Fokkerit ampuivat alas 5 viholliskonetta.
Esim Imatrankosken voimalaitoksen pommien sirpalejäljet taitavat olla vieläkin suojeltuja.

Tein aikanaan Immolan kentän historiasta sangen nolon videon
http://www.youtube.com/watch?v=jwLLbowXueE

[Maastamuuttaja]

Milloin Venäjä pyytää anteeksi edeltäjiensä keisarillisen Venäjän ja Neuvostoliiton rikoksia Suomen kansaa kohtaan ?

Turha odottaa. Ei siellä koeta, että tuli tehtyä väärin.

[Ari-Lee]

Kajaanin pommitukset

Sotavuosina maakunnan ainoa kaupunki Kajaani oli Kainuun suurin taajama sekä tärkeä teollisuus- ja varuskuntakaupunki. Rautateineen se oli merkittävä armeijan huoltokeskus, ja sen välittömässä läheisyydessä Seppälän alueella toimi talvisodan aikainen operatiivinen sodanjohto. Niinpä heti sodan alkaessa tiedettiin, että Kajaani tuskin tulisi välttymään vihollisen pommituksilta, ja hälytysvalmiudessa oltiin heti sodan ensi päivistä alkaen.

Talvisodan aikana annettiin Kajaanissa kaikkiaan 132 ilmahälytystä, ensimmäisen kerran jo kolmantena sotapäivänä 2. joulukuuta. Varsinaisia pommituksia oli 13, osa niistä vähäisiä.  Ennen tammikuun puoliväliä vihollisen pommikoneita nähtiin kaupungin yllä vain kaksi kertaa: 27. joulukuuta ja 4. tammikuuta. Pommitusten pääkohteina olivat rautatieaseman seutu, kasarmialue sekä Seppälän alue. Jälkimmäinen pommitus vaati ensimmäisen ihmishengen: yksi sotilas sai kasarmialueella surmansa pommin sirpaleista.

Tammikuun puolivälissä tilanne paheni. Venäläiset joukot olivat kärsineet tappion Suomussalmen rintamalla, ja Kuhmossa käytiin ankaria taisteluja. Suunnitellun ohimarssin sijasta vihollinen oli joutunut perääntymään, minkä vuoksi kaikki keinot oli otettava käyttöön. Yhdeksi tavoitteeksi tuli pelon herättäminen ja kotirintaman taistelutahdon murtaminen. Pahimmin tämän kokivat kajaanilaiset suurpommituksessa 7. helmikuuta.

Tuona päivänä Kajaania pommitti kaikkiaan 45 viholliskonetta, jotka pudottivat kaupunkiin noin 2000 räjähdys- ja palopommia. Tarkoitus oli selvästi saada aikaan niin paljon tuhoa kuin mahdollista. Pahiten pommituksesta kärsi aivan kaupungin ydinkeskusta: Linnankadun varsi sekä Kauppakatu Koivukoskenkadulta aina seminaarille ja sairaalalle asti. Arvioiden mukaan tuhoutuneita rakennuksia keskustassa oli 60-70. Vaatimattomampia talous- ym. rakennuksia ei ilmeisesti mukaan laskettu.

Koska Kajaani ei kuulunut pakkoevakuoitavaan alueeseen, jatkuvat pommitukset vaativat myös siviiliuhreja. Suurpommituksessa menehtyi neljä henkeä, joista yksi 10-vuotias lapsi. Kaikkiaan Kajaanin pommituksissa surmansa sai kymmenen henkeä. Sodan loppuvaiheessa – etenkin suurpommituksen jälkeen – suuri osa vielä paikalla olleesta siviiliväestöstä noudatti viranomaisten antamaa suositusta poistua vapaaehtoisesti kaupungista.

Kirjallisuutta: Kauppila, Raili: Kajaanin pommitukset. Teoksessa 105 päivää. Uhri ja valkoinen kuolema Kainuussa 1939-1940. Kainuun Museon julkaisuja. Kajaani 1990.

http://www.kainuunmuseo.fi/nayttelyt/perusnayttely/kajaanin-pommitukset

En vähättele yhtään uhria. Silti pommikuorman suuruus suhteessa uhrien lukumäärään pistää miettimään ihmettä.

Isäni isoisän isän talo Kauppakatu 22 sai täysosuman. Tontilla oli kuoppa.

Ja tosiaan tässä linkissä näkyy jääkärikenraali Tuompon esikuntarakennus. Talvisodan* rintamavastuu oli täällä.

*täsmennys.

[siviilitarkkailija]

Ilmatorjunnan onnistumisen idea oli kohdistaa tykistötuli ainoastaan kohtitulevia vastaan. Poislentäviä ei enää ammuttu. Lisäksi ammuksia ei ammuttu kohti koneita vaan niiden lentoradalla olevaan tilaan johon ne lentäisivät. Koneiden eteen muodostui keveiden ja raskaiden ammusten täyttämä "tulilaatikko" joka innosti tähtääjiä pudottamaan lastinsa aikaisemmin ja ohi kaupungin.

Erityisen merkittävä keksintö oli magnesiumilla täytetty 40-mm it kranaatti joka välähti korkeudessa kuin raskas ammus. Toinen olivat sveitsiläiset sytyttimet.It ampui (laskutavasta riippuen) noin 15 ison kaupukikivitalon hinnan taivaalle. Tykistöammukset olivat ja ovat kalliita. Mistä syystä niitä jaettiin vain taksien kuljettama määrä pattereille.

[Marija]

Jatkosodan pommitusten aiheuttamat tuhot

Helsingin pommitukset alkoivat kesäkuussa 1941

Julkaistu aiemmin Tapanila albumi 4:ssa 1989:

Matti Suvanto -
Sota-aika Tapanilassa koulupojan kokemana

(http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/ff/8%2C8-cm-Flugabwehrkanone_37.8.8_cm_anti-aircraft_cannon_37.JPG_in_position_in_museum.JPG/300px-8%2C8-cm-Flugabwehrkanone_37.8.8_cm_anti-aircraft_cannon_37.JPG_in_position_in_museum.JPG)  Helsingin suurpommitukset / Päivämäärä: 6.–7., 16.–17. ja 26.–27. helmikuuta 1944

Бомбардировка Хельсинки

[Marija]

Kun katsoo Helsingin ilmapommituskarttaa (IS:n linkki), saattaa ei-stadilainen, jos myös Myöhempien Aikojen Stadilaiset itsekin ihmetellä, että mitä hittoa ne on pommittaneet vain Helsingin ydinkeskustaa ja työväen asuntoaluetta, Kallio - Alppila - Vallilaa! Inhottavaa!

Asia selittyy sillä, että tuo alue on vanha Stadi. Vasta sodan jälkeen, johtuen varmasti myöskin saapuneista evakoista, aloitettiin Helsingin ja Helsingin ympäristön laajemmat rakennustyöt. Esim. E- ja P-Haagat ovat 1950-luvun tuotosta, samaten Munkkiniemi, Herttoniemi.

Kuvissa on aiempi, sekä vielä sodankin aikainen, eli itse oikea Stadi. Tuon alueen asukkaat ovat niitä aitoja stadilaisia.

Etelässä Stadi tietenkin päättyy mereen, eli Punavuori, eli Rööperi ja Eira, ym. on eteläistä Stadia.

Idässä Stadi myöskin päättyi mereen, Sörkkaan ja Hermanniin. Kulosaaren siltaa ja kaupunginosia siitä itään alettiin rakentaa vasta 1950-luvulla.

Pohjoisessa Stadi päättyi Vanhaankaupunkiin. Mitä sen takana oli, kuten Malmi, olivat Helsingin maalaiskuntaa.

Samaten lännessä, Stadi päättyi nk. Tullinpuomiin, eli jonnekin Mansku - Kuusitien kulmille.

Georg Malmsten - Stadin kundi: http://www.youtube.com/watch?v=AjXy9zsmgDU

Stadi, pieni, mutta sisukas kaupunki, Itämeren Helmi.

[Möhömaha]

Ennen Neuvostoliiton romahdusta näitä kutsuttiin Suomessa "rauhanpommituksiksi", ilman vähintäkään sarkasmia.

[Marija]

Ennen Neuvostoliiton romahdusta näitä kutsuttiin Suomessa "rauhanpommituksiksi", ilman vähintäkään sarkasmia.

Jo ennen NL:n romahdusta kuulin kertomuksen kuinka Kalliossa alkoi ilmahälytys ja mummuni juoksi Porthaninkatua pitkin etsimään lapsensa pommisuojaan.

[EL SID]

Vaasa joutui kuudesti pommitusten kohteeksi
29.11.2009 00:00 (Päivitetty: 05.05.2011 04:33) Kommentit0

Vaasan musta päivä oli 14. tammikuuta, jolloin kaupunki oli liekeissä. Tältä pommitusten jäljet näyttivät SOK:n talon katolta katsottuna. Kuva: Kaarlo J.Temmes
Vaasasta tuli venäläisten pommikoneiden kohde kuusi kertaa. Ensimmäinen hyökkäys tapahtui joulukuun 20. päivänä kuudella koneella, joita johti Neuvostoliiton legendaarisimpiin merivoimien lentäjiin kuuluva Vasilij I. Rakov.

VAASA
Ensimmäisellä kerralla kaupunki välttyi tuhoilta osin huonon sään ja pommikoneiden navigointivirheen vuoksi. Näin hyvin ei enää myöhemmin käynyt.

Vaasa oli vihollisen kannalta merkittävä kohde rautatien ja sataman vuoksi. Kaupunki joutuikin talvisodan aikana kuusi kertaa pommitusten kohteeksi. Vaasa oli myös etäisin paikka, johon nykyisestä Virosta lähteneiden venäläiskoneiden toimintasäde riitti.

Tämä merkitsi sitä, että kohde täytyi löytyä nopeasti, että koneiden polttoaine riitti myös paluulennolle. Kaupungin ohittaminen pohjoissuuntaan, kuten myös tapahtui, pakotti venäläiskoneet hylkäämään nopeasti pommilastinsa mereen, ellei maali osunut paluureitille.

Venäläispommittajat lensivät aina Pohjanlahden yllä, jolloin ne olivat ilmatorjunnan ulottumattomissa.

Kaupunkiin pudotettiin kaikkiaan 800 pommia, joita kylvi yhteensä 82 lentokonetta tuhoisin seurauksin. Kaupungin väestöstä menehtyi pommituksiin 21 ihmistä ja haavoittuneita oli kuutisenkymmentä.

Palopommien vaikutuksesta syttyi 56 tulipaloa ja 29 taloa paloi perustuksiaan myöten. Vahingoittuneet talot mukaan lukien vaurioita koki kaikkiaan 130 rakennusta.

http://www.pohjalainen.fi/arki-ja-el%C3%A4m%C3%A4/vaasa-joutui-kuudesti-pommitusten-kohteeksi-1.455711


Kuvan tekijänoikeudet: Kaarlo J.Temmes

[Takinravistaja]

Milloin Venäjä pyytää anteeksi edeltäjiensä keisarillisen Venäjän ja Neuvostoliiton rikoksia Suomen kansaa kohtaan ?

Kyllä maailmassa anteeksipyydettävää riitää, jos kaikki valtiot pyytävät anteeksi, mitä sodissa on tullut tehtyä!

[Arvoton]

Pieni erikoisuus, kun puhetta oli jo aiemmin Helsingin maalaiskunnasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_kihlakunta
"Vuonna 1946 Haaga, Huopalahti, Kulosaari, Oulunkylä ja osa Helsingin maalaiskunnasta liitettiin Helsinkiin." Noista 4 ekaa oli omia kuntiaan vielä sotien aikoihin.

En muista TV-ohjelmaa, mutta tietokilpailukysymyksessä piti muistaakseni luetella viisi suomen kuntaa, joissa kulki ratikka. Jokainen meistä tietää Hesan ja Turuun, mutta loput olivat mulle ihan ufoa. Kaksi niistä taisi olla Haaga ja Kulosaari.

[Marija]

Entiseen Helsingin maalaiskuntaan kuului myöskin nyk. Vantaan kaupunki. Alue itsenäistyi omaksi kaupungikseen joskus 1970-luvun alussa, veikkaan n. 1972. Myös mm. Kaivoksela ja pienoinen Myyrmäki olivat aluksi Helsingin maalaiskunnan aluetta.

Muistinpas oikein:

Wiki:

Vantaa (ruots. Vanda) on kaupunki Uudellamaalla, lähellä Suomenlahden rannikkoa. Se on väkiluvultaan Suomen neljänneksi suurin kaupunki. Vantaalla oli 31. elokuuta 2013 206 960 asukasta.[2] Vantaan edeltäjän Helsingin pitäjän (ruots. Helsinge) historia ulottuu ainakin 1300-luvulle. Helsingin pitäjästä tuli Helsingin maalaiskunta (ruots. Helsinge) 1865 annetun Suomen ensimmäisen kunnallislain johdosta. Vuonna 1972 Helsingin maalaiskunta muutettiin Vantaan kauppalaksi ja tämä vuonna 1974 nykyiseksi Vantaan kaupungiksi. Varhaisin säilynyt asiakirjamaininta Helsingin pitäjästä on vuodelta 1351, jota pidetään pitäjän synnyinvuotena. Vantaa on maalaiskunnan ajoista lähtien kehittynyt nykyiselleen maaltamuuton ja hyvien liikenneyhteyksien ansiosta. Vantaa on osa Helsingin kaupunkialuetta[7] ja Helsingin seutua.

Vantaalle ovat Espoon tapaan ominaisia esikaupunkimaiset lähiöt ja yhden selkeän keskustan puuttuminen. Keski-Vantaalla sijaitsee Helsinki-Vantaan lentoasema, Suomen päälentoasema. Vantaa on pääkaupunkiseudun kunta, jonka naapurikunnat ovat pohjoisessa Tuusula ja Kerava, idässä Sipoo, etelässä Helsinki, lännessä Espoo ja luoteessa Nurmijärvi.

[Takinravistaja]

Ennen Neuvostoliiton romahdusta näitä kutsuttiin Suomessa "rauhanpommituksiksi", ilman vähintäkään sarkasmia.

Suomen historian pikkujättiläinen sanoo:

"Hallituksen kannanottoon 29.11. (1943) vaikutti suuresti se, että joukot olivat vielä kaukana Itä-Karjalassa. Tuossa tilanteessa Karjalasta luopumisen pelättiin aiheuttavan mielialaongelmia, kun tilanteen vakavuutta ei yleiseti tunnettu.
Rauhanneuvottelut eivät kuitenkaan katkenneet tähänkään, vaan suomalaiset saivat eri tahoilta vihjeitä pitää yhteyttä yllä. Yhdysvallat kehotti tammikuun lopulla suomalaisia ottamaan ensimmäisen askeleen ja aloitti yhdessä Englannin ja Ruotsin kanssa lehdistökampanjan asian vauhdittamiseksi. Helsingin pommitukset liittyivät samaan vauhditusoperaatioon."

[Marija]

Suurpommitukset alkoivat myös pian Leningradin piirityksen päättymisen, 27.1.1944, jälkeen.
Itseasiassa n. viikon päästä.

Vaikka myös oma mummuni saikin juosta, suurhälytysäänten soidessa, jotenkin alan nyt hahmottaa mitä ryssän päässä tuolloin mahdollisesti liikkui.

[Faidros.]

Eräs Helsingin ilmapuolustuksen kulmakivistä oli Saksasta ostetut huippunykyaikaiset(silloin) tutkat, joilla pystyttiin keskittämään ilmatorjunta vain oikealla kurssilla olleisiin koneisiin, aivan kuten siviilitarkkailija aiemmin kertoi. Tutkat säästivät myös kalliita ammuksia, joita ei tarvinnut turhaan taivaalle ampua.
Pääase oli  88mm saksalainen it-kanuuna. Monikäyttöinen ase, jota käytettiin myös esim. panssarivaunuissa.

[Nationalisti]

Suomalaisetpa tekivätkin melkoisen jekun ryssälle ja ADD:n pommittajille:

http://www.virtualpilots.fi/hist/WW2History-NightOfTheBombers.html

[dothefake]

Paljon juttua Raijasta ja Irjasta.

http://www.flightforum.fi/forum/index.php/topic,46430.0.html

[Adolf Stege]

Asunnut tuossa äärimmäisenä vasemmalle olevassa puutalossa, missä tuo kuusi on. Ois mennyt tuhannen päreiksi tuo talo, jos tuo pommi ois osunut kohdilleen. Kuva siis Kuopiosta.

[kelloseppä]

...
En muista TV-ohjelmaa, mutta tietokilpailukysymyksessä piti muistaakseni luetella viisi suomen kuntaa, joissa kulki ratikka. Jokainen meistä tietää Hesan ja Turuun, mutta loput olivat mulle ihan ufoa. Kaksi niistä taisi olla Haaga ja Kulosaari.

Kulosaaren raitiotiessä taisi olla vielä sekin erikoisuus, että raitiotievaunut kuljetettiin erillisellä raitiovaunulautalla Sörnäisistä Kulosaareen ja takaisin.

[kelloseppä]

Suomalaisetpa tekivätkin melkoisen jekun ryssälle ja ADD:n pommittajille:

http://www.virtualpilots.fi/hist/WW2History-NightOfTheBombers.html

Hyvä esimerkki siitä, että määrätietoinen, harkitun häikäilemätön toiminta tuottaa menestystä niin kovin usein.

Muuten, pitääkö paikkansa, että Leningradin ilmapuolustuksesta vastaava sai niskalaukauksen tapahtuneen johdosta alta vuorokaudessa? Tämmöisen jutun olen vain tässä yhteydessä kuullut.

[Nationalisti]

Suomalaisetpa tekivätkin melkoisen jekun ryssälle ja ADD:n pommittajille:

http://www.virtualpilots.fi/hist/WW2History-NightOfTheBombers.html

Hyvä esimerkki siitä, että määrätietoinen, harkitun häikäilemätön toiminta tuottaa menestystä niin kovin usein.

Muuten, pitääkö paikkansa, että Leningradin ilmapuolustuksesta vastaava sai niskalaukauksen tapahtuneen johdosta alta vuorokaudessa? Tämmöisen jutun olen vain tässä yhteydessä kuullut.

Tästä minulla ei ole harmainta aavistusta.

[Marija]

Esitänpä kysymykseni naisen logiikalla, anteeksi:

Miten oli mahdollista, että vihollinen pääsi pommittamaan esim. Vaasaa, joka on aivan toisella laidalla Suomea? Vai olivatko niin viisaita, että kiersivät Suomenlahdelta Pohjanlahdelle ja sitä kautta, vai miten....?

Anteeksi.

[Nationalisti]

Esitänpä kysymykseni naisen logiikalla, anteeksi:

Miten oli mahdollista, että vihollinen pääsi pommittamaan esim. Vaasaa, joka on aivan toisella laidalla Suomea? Vai olivatko niin viisaita, että kiersivät Suomenlahdelta Pohjanlahdelle ja sitä kautta, vai miten....?

Anteeksi.

Ilmatorjunta ei tietenkään kattanut koko maata, vaan se keskitettiin keskeisten sijaintien puolustamiseen. Vai etäisyyskö ihmetyttää? Kyllä bensa riitti.

[Onkko]

Esitänpä kysymykseni naisen logiikalla, anteeksi:

Miten oli mahdollista, että vihollinen pääsi pommittamaan esim. Vaasaa, joka on aivan toisella laidalla Suomea? Vai olivatko niin viisaita, että kiersivät Suomenlahdelta Pohjanlahdelle ja sitä kautta, vai miten....?

Anteeksi.

Siinähän se EL Sidin viestissä oli jos vaivautuu lukemaan....

Vaasa oli vihollisen kannalta merkittävä kohde rautatien ja sataman vuoksi. Kaupunki joutuikin talvisodan aikana kuusi kertaa pommitusten kohteeksi. Vaasa oli myös etäisin paikka, johon nykyisestä Virosta lähteneiden venäläiskoneiden toimintasäde riitti.

Tämä merkitsi sitä, että kohde täytyi löytyä nopeasti, että koneiden polttoaine riitti myös paluulennolle. Kaupungin ohittaminen pohjoissuuntaan, kuten myös tapahtui, pakotti venäläiskoneet hylkäämään nopeasti pommilastinsa mereen, ellei maali osunut paluureitille.

Venäläispommittajat lensivät aina Pohjanlahden yllä, jolloin ne olivat ilmatorjunnan ulottumattomissa.

[Mursu]

Ennen Neuvostoliiton romahdusta näitä kutsuttiin Suomessa "rauhanpommituksiksi", ilman vähintäkään sarkasmia.

Tuo tarkoitti, että niiden tarkoitus oli pakottaa Suomi solmimaan erillisrauha. Sanonnassa ei ollut mitään neuvostomyönteistä. Ja luuletko, että ironia keksittiin 1991?

[Marija]

Anteeksi.

Siinähän se EL Sidin viestissä oli jos vaivautuu lukemaan....

Venäläispommittajat lensivät aina Pohjanlahden yllä, jolloin ne olivat ilmatorjunnan ulottumattomissa.

No niinpäs olikin. Anteeksi.