2014-01-27 Leningradin piirityksen päättymisestä 70 vuotta

[Marija]

Tohtori Bäckmanilta olen kuullut totuuden, että Natsisaksa ja Suomi yhdessä tähtäsivät nimenomaan elämän tien välittömään ja pysyvään katkaisuun, mutta desanttiurhojen torjuntavoitto mahdollisti Leningradin pelastamisen.

Tämän totuuden perustalla oli joitakin venäläisen tohtorin esittämiä totuuksia (en muista kenen). Ne oli painettu ihan kirjaan joten ihan totta varmaankin.

Viimeisen kirjoituksen mukaan trotskilaisuus on jälleen nousussa Venäjällä, koska siellä vihataan perheitä.

       (http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/41/Road_of_life_17_km.jpg/175px-Road_of_life_17_km.jpg)
       Elämän tien kilometripylväs

Elämän tie:

Elämän tie (ven. «Доро́га жи́зни», "Doroga žizni") oli toisen maailmansodan aikaisen Leningradin piirityksen aikana Leningradin suurkaupungin ainoa liikenne- ja huoltoreitti, joka yhdisti sen muuhun Neuvostoliittoon. Reitti kulki Laatokan lounaisosan kautta syyskuusta 1941 maaliskuuhun 1943. Avoveden aikana liikenne tapahtui laivoilla Uudesta-Laatokasta ja Kobonasta Karjalankannaksen itärannalla sijaitsevaan Osinovetsin satamaan. Talvella järven ylitti Kobonasta Vahanovaan (ven. Vaganovo) ja Kokkeroon (Kokkorevo) johtanut noin 30 kilometrin pituinen jäätie. Laatokan rannalta Leningradiin liikenne tapahtui rautateitse.[1]

"Elämän tiellä" oli erityisen suuri merkitys talvella 1941–1942, jolloin sen kautta kuljetettiin Leningradiin yli 360 000 tonnia tarvikkeita, kuusi aseistettua jalkaväkidivisioonaa ja panssariprikaati. Samaan aikaan kaupungista evakuoitiin 539 400 ihmistä ja noin 3700 rautatievaunullista teollisuuden laitteita ja muuta omaisuutta. Kaikkiaan reitin kautta kuljetettiin yli 1,6 miljoonaa tonnia tavaraa ja evakuoitiin lähes 1,4 miljoonaa ihmistä. Leningradin energiahuoltoa varten Laatokan pohjaan laskettiin sähkökaapeli ja putkijohto.[2]

Sodan jälkeen "Elämän tien" varrelle on pystytetty lukuisia muistomerkkejä. Niistä huomattavimmat ovat "Murrettu rengas" Vahanovan lähellä, "Rumpalinmäki" Seuloskoissa ja "Elämän kukka" Kovalan kylän (ven. Kovaljovo) lähellä. Osinovetsissa toimii vuonna 1972 avattu museo.[2]
Lähteet

[nimierkki]

Onko Venäjän suuri Vallankumous nykyään latteasti nimeltään "Venäjän sisällissota"?   

Varsin kuvaava termi tuo sisällissota. En näe sen käytössä mitään ongelmaa.

[Perttu Ahonen]

Saksa sen sijaan julisti tärkeät kulttuurikaupungit, kuten Pariisin ja Rooman vapaiksi kaupungeiksi, kun niitä uhkasi liittoutuneiden taholta hävitys. 

Ei pidä paikkaansa. Rooman julisti vapaaksi kaupungiksi siellä olevat italialaisjoukot. Ja Pariisin Hitler määräsi tuhottavaksi puolustustaistelun aikana/päätteeksi, käskyä vain ei noudatettu.

Joitain pienempia kulttuurikaupunkeja italiassa sakemannit kyllä julistivat avoimiksi kaupungeiksi. Ja esim. Ateenan.

Saksalaiset julistivat Rooman avoimeksi kaupungiksi, kuten myös Firenzen.  Tämä tapahtui, kun saksalaiset vetäytyivät Rooman taakse Gootti-linjalle puolustukseen.  Taistelu Italiasta käytiin käytännössä saksalaisten ja liittoutuneiden välillä Italian sosiaalisen tasavallan toimiessa lähinnä ANR:n hävittäjäkoneiden kautta.

Pariisi käytännössä luovutettiin avoimeksi kaupungiksi.  Toki Hitler määräsi miinoittamaan ja räjäyttämään monet kulttuurimuistomerkit ja sotilasstrategisesti merkittävät kohteet, mutta ei todellisuudessa koko kaupunkia.  Koko kaupungin tuhoaminen Hitlerin käskystä on propagandaa.  Eniten pariisi kärsi liittoutuneiden pommituksista, joita liittoutuneet tekivät erityisesti Pariisin logistiikkakeskuksiin, kuten junien ratapihoille, näissä liittoutuneiden pommituksissa sai surmansa tuhansia pariisilaisia siviilejä, vaikka ne eivät siis varsinaisiin asuinalueisiin kohdistuneetkaan. 

Pariisin Saksan sotilaskuvernööri Dietrich von Choltitz  kuitenkin jätti tuhoamatta Pariisin kulttuurimuistomerkit ja sotilasstrategiset kohteet; rautateiden osalta sen tekivät liittoutuneet itse, joten siltä osin se olisi ollut tarpeetontakin. 

Saksalaiset -de facto- luovuttivat Pariisin liittoutuneille käytännössä ilman sen suurempia taisteluita.    Yksi merkittävimmistä syistä Saksalaisten Pariisin luovuttamiseen liittoutuneiden joukoille on ilmeisemmin se, että Ranskan ja myös Pariisin vastarintaliikettä johti kommunistit. Turha ja tuhoon tuomittu taistelu Pariisista olisi vain vankistanut kommunistien asemaa Ranskassa ja sitä Saksa ei halunnut ja se sopi varmasti myös Pariisia vapauttamaan tulleelle Kenraali  Charles de Gaulle ja tilaisuudesta vaarin ottaneelle Sotilaskuvernööri von Gholtizille.

[Marija]

No olihan nyt kyseessä huomattavasti voimallisempi tapahtuma kuin jokin sisällissota!
Miltä kuullostaisi vastaavasti nimitys "Ranskan sisällissota"? (Ranskan vallankumous).

Venäjän vallankumous oli valtava tapahtuma, jossa koko yhteiskunta, suurella voimalla, traagisine salamurhineen, laitettiin täysin uusiksi.

Suomessa, Venäjän vallankumouksen tapahtumien aikaansaamana, syttyi vuonna 1918 myöskin jonkinlainen "sisällissota", vaikkakin nimellä Kapina minä olen sen aina tuntenut. Tässäkin kohdin sana sisällissota kuullostaa omituiselta, mutta menettelee. Venäjän vallankumous oli kuitenkin pidempi poliittinen prosessi, joka sittemmin johti siellä suuriin sisäisiin sotatoimiin.

Venäjän vallankumous

Venäjän vallankumous, kuvia

Red Army Choir - The Russian Revolution:  http://www.youtube.com/watch?v=JO5-hM6xKt4

[Seal]

No olihan nyt kyseessä huomattavasti voimallisempi tapahtuma kuin jokin sisällissota!
Miltä kuullostaisi vastaavasti nimitys "Ranskan sisällissota"? (Ranskan vallankumous).

Venäjän vallankumous oli valtava tapahtuma, jossa koko yhteiskunta, suurella voimalla, traagisine salamurhineen, laitettiin täysin uusiksi.

Suomessa, Venäjän vallankumouksen tapahtumien aikaansaamana, syttyi vuonna 1918 myöskin jonkinlainen "sisällissota", vaikkakin nimellä Kapina minä olen sen aina tuntenut. Tässäkin kohdin sana sisällissota kuullostaa omituiselta, mutta menettelee. Venäjän vallankumous oli kuitenkin pidempi poliittinen prosessi, joka sittemmin johti siellä suuriin sisäisiin sotatoimiin.

Venäjän vallankumous

Venäjän vallankumous, kuvia

Red Army Choir - The Russian Revolution:  http://www.youtube.com/watch?v=JO5-hM6xKt4

Siis, Venäjällä oli vallankumoukset ja sitten niitä seurasi sisällissota joka kesti vuoteen 1922. Suurella vallankumouksella Venäjällä viitataan Lokakuun vallankumoukseen, jolloin kommunistit kaappasivat vallan. Sisällissota on vaan jatkumo tälle.

[Marija]

Juu. Kiitos. 

Tajusin juuri itsekin näiden käsitteiden eron.

Eli, Venäjän sisällissodalla tarkoitetaan itse vallankumousta seurannutta sotaisaa aikaa.
Kuten muutama havaitsi, olin hiukka ulalla, mistä "Venäjän sisällissodan" kohdalla oikein puhutaan.

[Mursu]

Suomessa, Venäjän vallankumouksen tapahtumien aikaansaamana, syttyi vuonna 1918 myöskin jonkinlainen "sisällissota", vaikkakin nimellä Kapina minä olen sen aina tuntenut. Tässäkin kohdin sana sisällissota kuullostaa omituiselta, mutta menettelee.

Minä olen kuullut sen aina kansalaissotana, joka on sisällissodan vanhempi nimitys. Itse pidän sitä hyvänä, koska se identifioi sodan. Sisällissota voi olla vaikka Espanjan sisällissota.

[Mursu]

Saksa sen sijaan julisti tärkeät kulttuurikaupungit, kuten Pariisin ja Rooman vapaiksi kaupungeiksi, kun niitä uhkasi liittoutuneiden taholta hävitys. 

Ei pidä paikkaansa. Rooman julisti vapaaksi kaupungiksi siellä olevat italialaisjoukot. Ja Pariisin Hitler määräsi tuhottavaksi puolustustaistelun aikana/päätteeksi, käskyä vain ei noudatettu.

Joitain pienempia kulttuurikaupunkeja italiassa sakemannit kyllä julistivat avoimiksi kaupungeiksi. Ja esim. Ateenan.

En oikein näe rinnastusta siitä, mitä Saksa teki valloittamillaan alueilla ja mitä Neuvostoliitto teki omalla alueellaan. Eipä Saksa tainnut julistaa yhtään omaa kaupunkiaan avoimeksi viholliselle.

[ruikonperä]

En oikein näe rinnastusta siitä, mitä Saksa teki valloittamillaan alueilla ja mitä Neuvostoliitto teki omalla alueellaan. Eipä Saksa tainnut julistaa yhtään omaa kaupunkiaan avoimeksi viholliselle.

Niinkuin tuossa ylhäällä todistetaan, niin Aatu ei julistanut mitään kaupunkia, ei sen enempää saksalaista kuin ulkolaistakaan, vapaaksi sodasta ja helvetinmoisesta hävityksestä. Yksittäiset komentajat sitten tekivät omaan piikkiinsä ihmiskunnalle palveluksia kieltämällä sotilaallisesti merkityksimättömien kaupunkien tuhoamisen.

Liittoutuneiden usko ihmisarvoihin olikin sitten ainakin Aatun tasoista. Tarkoituksena vain pommittaa Saksan kaupungit ja siinä sivussa ihmiset maanpinnalta ilman minkäänlaista sotilaallista tarkoitusta.

Kun voitat sodan olet sankari, kun häviät olet sotarikollinen.   

[Muuttohaukka]

Kun voitat sodan olet sankari, kun häviät olet sotarikollinen.   

Tylyä mutta niin totta. Yle on innostunut viime aikoina esittämään II MS:n taisteluita, draamaa, dokumentteja. Esim. Dresdenin ja Hampurin tulimyrskyt ovat tuhovaikutuksiltaan verrattavissa atomipommiin.
Puolan tuhot, koko Euroopan tuhot, siviiliväestön kokema raakuus ovat vertaansa vailla maailmanhistoriassa. Siihen päälle Neuvostoliiton tapahtuma, niin täytyy toivoa, ettei moinen tuhovimma kosketa maanosaamme.
Tuho tulee muualta.

[O. M. Hietamaa]

ghi

[Kemolitor]

Pariisi käytännössä luovutettiin avoimeksi kaupungiksi.  Toki Hitler määräsi miinoittamaan ja räjäyttämään monet kulttuurimuistomerkit ja sotilasstrategisesti merkittävät kohteet, mutta ei todellisuudessa koko kaupunkia.  Koko kaupungin tuhoaminen Hitlerin käskystä on propagandaa. 

Koko kaupungin tuhoaminen olisi tainnut olla käytännössäkin mahdotonta, eiköhän Pariisin kohdalla tuhoaminen olisi tarkoittanut juuri tärkeimpien kulttuurimuistomerkkien tuhoamista.

Axis History Forumilla on tästä lyhyt keskusteluketju. Siinä todetaan mm.

At a strategy conference at Rastenburg on the night of August 22-23, Hitler declared "Paris must not fall into the hands of the enemy, or, if it does, he must find there nothing but a field of ruins." He repeated this order again and again in the ensuing days, eventually ordered Paris to be destroyed by V-bombs (which came to nothing) and finally frantically demanded General Jodl to ascertain if Paris was burning: "Brennt Paris?" See Collins and Lapierre, Is Paris Burning? (Simon and Schuster 1965, Pocketbook ed.) at 210-11; 220-21;302-303. Also Kershaw, Hitler:1936-1945 Nemesis (W.W. Norton & Co. 2000) at 722.

Mutta sinulla on Perttu varmaan parempia lähdeviitteitä, jotka kumoavat nuo väitteet.

Minulla on itselläni sellainen muistikuva, että Hitler olisi halunnut rautatietykki Doran (saattoi se olla Karlkin) pommittamaan Pariisia tuossa vaiheessa, mutta vekottimen kuljetus ei onnistunut tarpeeksi nopeasti
http://fi.wikipedia.org/wiki/Dora_%28tykki%29
http://en.wikipedia.org/wiki/Karl-Ger%C3%A4t

En kuitenkaan löydä tuolle asialle mitään lähdettä, joten jää epämääräiseksi muistikuvaksi.

Siihen, millainen käsitys minulla on Adolf Hitlerista, sopii kyllä erittäin hyvin Pariisin täydellinen tuhoaminen.

[Tulituki]

Katsoin tapauksen tiimoilta DVD-elokuvan "Leningrad" ("Attack to Leningrad") vuodelta 2009. Olin lukenut, että kyseinen sotaelokuva on historian kalliimpiin kuuluva. Mikähän sen tylsyyden tekemisessä oli maksanut? Mihin ihmeeseen ne rahat oli saatu menemään - ei ainakaan näyttäviin toimintakohtauksiin.

[Marija]

Minä olen kuullut sen aina kansalaissotana, joka on sisällissodan vanhempi nimitys. Itse pidän sitä hyvänä, koska se identifioi sodan. Sisällissota voi olla vaikka Espanjan sisällissota.

Voi-han kansalaissotakin tarkoittaa jotain muuta kuin Suomen kansalaissotaa. Jo muinaisessa Roomassa käytiin bellum civile eli kansalaissota.

Toisilla isovanhemmillani oli tapana lausua mm.: "se oli sillon Kapinan aikaan..." Lyhennys Kapina tuli pidemmästä nimityksestä "Punakapina", jolloin punaiset nousivat "kapinaan" valkoista valtaa vastaan. Sain jo pikkulapsena kuulla yksityiskohtia mm. heidän oman kylänsä tapahtumista: mistä lensi tykinkuulaa, kuka pakeni hevosella, kuka näki kun kyläläisiä ammuttiin...

[Marija]

Tässä muuan tunnetun "tulipuna-kommunistin", toimittaja Nestori Parkkarin kertomusta, (samaan aikaan kun Venäjällä riehui sisällissota, myös Suomen sisällissodan, eli) Suomessa Punakapinan jälkeisestä ajasta, eli vuoden 1918 jälkeisistä 1920-luvun väkivallan vuosista, jolloin kaikenlaista vasemmistotoimintaa, myös sosialidemokraattien rauhanomaisia yhteistapahtumia, kuten urheilukilpailuja saatettiin kiusata ja häiritä, tulemalla valkoisen häjyjoukon kanssa heitä häiriköimään. (Valkoisen) poliisin toimesta mm. vasemmistoaktivisteja saatettiin vain ovikelloa soittamalla tulla pidättämään ja vangita. "Vietiin Tammisaareen".

Tällainen vankila oli mm. juuri Tammisaaren pakkotyölaitos. Kirja 'Väkivallan vuodet' on toimittaja Nestori Parkkarin kirjoittamana täyttä asiatietoa joka raportinomaisuudessaan luo suorastaan kammottavan ilmapiirin. Ei sovi aivan herkimmille lukijoille, ja vahvempikin saattaa järkyttyä.

Nestori Parkkari

Nestori Parkkari - Väkivallan vuodet

Nestori Parkkari - kirja 'Väkivallan vuodet': Pohjapiirustus Tammisaaren pakkotyölaitoksen alueesta

.

[sivullinen.]

Minulla on itselläni sellainen muistikuva, että Hitler olisi halunnut rautatietykki Doran (saattoi se olla Karlkin) pommittamaan Pariisia tuossa vaiheess [...]

Mahtaisiko tässäkin olla mennyt ensimmäinen ja toinen maailmansota sekaisin? Ensimmäisessä Maailmansodassa saksalaiset pommittivat Pariisia rautatietykillä. Toisessa Maailmansodassa sellaisen sovittaminen tapahtumien kulkuun ei käy järkeen.

[Marija]

Venäjän vallankumouksen valokuvista löysin tämän kuvan ed. mainitulta Pietarin Iisakin aukiolta:
Vas. kuvassa: edessä Iisakin kirkko, oikealla Hotelli Astoria. (En tiedä kuinka pienentäisin kuvan kokoa.)


(http://img.docstoccdn.com/thumb/orig/48682536.png)

[Kemolitor]

Mahtaisiko tässäkin olla mennyt ensimmäinen ja toinen maailmansota sekaisin? Ensimmäisessä Maailmansodassa saksalaiset pommittivat Pariisia rautatietykillä. Toisessa Maailmansodassa sellaisen sovittaminen tapahtumien kulkuun ei käy järkeen.

Voi hyvinkin olla, se oli todellakin vain hatara muistikuva. Kyllähän se sinällään minusta tapahtumien kulkuun olisi sopinut. Muutama järeä ammus Eiffel-torniin, Notre Dameen ja Louvreen olisi jättänyt ikimuistoiset jäljet kaupunkiin.

[Muuttohaukka]

Toisilla isovanhemmillani oli tapana lausua mm.: "se oli sillon Kapinan aikaan..." Lyhennys Kapina tuli pidemmästä nimityksestä "Punakapina", jolloin punaiset nousivat "kapinaan" valkoista valtaa vastaan.

Vuoden -18 tapahtumilla on  onta nimitystä.
Oma paappani oli valkoisten puolella ja minun vanhempani kutsuivat sotaa vapaussodaksi. (Sieltä minulla on muistona kiväärin pistin.) Punakapina, punakaarti, punaorpo ovat punaisten itsensä käyttämiä.
Kansalaissota on yksi nimitys. Itse nimitän sitä sisällissodaksi.

[Marija]

Toisilla isovanhemmillani oli tapana lausua mm.: "se oli sillon Kapinan aikaan..." Lyhennys Kapina tuli pidemmästä nimityksestä "Punakapina", jolloin punaiset nousivat "kapinaan" valkoista valtaa vastaan.

Vuoden -18 tapahtumilla on  onta nimitystä.
Oma paappani oli valkoisten puolella ja minun vanhempani kutsuivat sotaa vapaussodaksi. (Sieltä minulla on muistona kiväärin pistin.) Punakapina, punakaarti, punaorpo ovat punaisten itsensä käyttämiä.
Kansalaissota on yksi nimitys. Itse nimitän sitä sisällissodaksi.

Itselleni valkeni vasta ihan joskus vuosia sitten, että koko Suomi ei suinkaan ottanut osaa tähän sisällissotaan, josta syystä koko nimitys "sisällissota" ei mielestäni aivan täsmää.

Olin aiemmin kuvitellut, että koko suomalainen kansa oli jakaantunut kahteen leiriin. Näin ei ilmeisesti ollut.

Väkivaltaan, eli eräänlaiseen sotilaalliseen sissitoimintaan, ottivat "vasemmiston" puolella osaa lähinnä kommunistit. Esim. monet sosialidemokraatit, vaikkakin pitivät itseään punaisina, tai kuka mitenkin, olivat väkivallan toimia vastaan. Oli olemassa nk. tannerilaiset, parlamentarismia kannattavat sosialidemokraattisen Väinö Tannerin politiikan kannattajat.

Väinö Tanner    (http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/3/33/V%C3%A4in%C3%B6-Tanner.jpg)

Taisteluiden ulkopuolelle jättäytyivät, vaikkakin kenties jommalle kummalle puolelle (valkoiset, tai punaiset) sympatioita tuntevat, ilm. eräänlaiset tulevat "kepulaiset" ja smp:läiset, eli maanviljelijät, sekä muu joko varattomampi, tai varakkaampi keskiluokka. Nämä saattoivat salassa, tai ainakin ajatuksissaan tukea jompaa kumpaa puolta, mutta vastustivat väkivaltaisia yhteenottoja.

Asiaa nk. valkoisten puolelta en tunne tämänkään vertaa, mutta toisaalla joidenkin, ilmeisen valkoisten sukulaisteni puolella en usko heidänkään olleen väkivallan kannattajia. Varakkainakin he olivat hyväsydämisiä ja sosiaalista työtä tekeviä, eli köyhien auttajia. Heille Isänmaa, Suomi ja suomalaisuus oli pyhä.

[Possumi]

Venäjä:

Venäjän Kansallishymni: http://www.youtube.com/watch?v=AOAtz8xWM0w

Neuvostoliiton Kansallishymni:  http://www.youtube.com/watch?v=BulFwGSi8bc

Romanov Channel: God save the Tsar / Боже, Царя храни:

   
   
Imperial Russian Anthem:  http://www.youtube.com/watch?v=emNUP3EMu98

Hymn to Red October on parempi http://youtu.be/rPsL2WVhFCc ^^P

[Muuttohaukka]

Poistettu väärä lainaus! Again. Esikatselin mutta siinä ja lähetyksen välissä joku muunsi sen vääräksi. Niin voi vain käydä tässä hyberkyberkebabmaailmassa.

[Muuttohaukka]

Itselleni valkeni vasta ihan joskus vuosia sitten, että koko Suomi ei suinkaan ottanut osaa tähän sisällissotaan, josta syystä koko nimitys "sisällissota" ei mielestäni aivan täsmää.

Olin aiemmin kuvitellut, että koko suomalainen kansa oli jakaantunut kahteen leiriin. Näin ei ilmeisesti ollut.

En jaksa uskoa, että minkään maan sisällisodassa koko kansa ja kaikki kansalaiset olisivat jonkun puolella. Ei missään sodassa kaikki ole niin mustavalkoista, että selkeitä rajalinjoja voi alkaa vetää.
Vaikka ei osallistukaan aseellisena niin joku sympatia lienee aina jollekin suunnalle. Mutta ihan varmasti jokainen eurooppalainen ei ollut jonkun puolella maailmansotien aikaan.

Elettiin vuotta 1918 ja kansa oli muutenkin jakautunutta. Ilman köyhäinapua kuoli ja kuoli siitä huolimatta. Eikä se varakaskaan maalaisväestö ollut mitään varakasta. Isovanhemmillani oli maatila ja kauppa. Apua annettiin, mutta oltiin myös poliittisesti halukkaita ottamaan kantaa ja se sai osallistumaan aselliseen taisteluun. Perheissä oli itsellä kullakin huolehtimista ja ylimääräinen moraalisäteily ei tainnut kuulua ajankuvaan.
Meni hieman OT:ksi.

[nahkhiirmees]

Minulla on itselläni sellainen muistikuva, että Hitler olisi halunnut rautatietykki Doran (saattoi se olla Karlkin) pommittamaan Pariisia tuossa vaiheessa

Sotket vähän asioita. Dora = "Schwerer Gustav" = maailman kaikkien aikojen suurin (rautatie)tykki. 800-millinen kanuuna, paino 1350 tonnia, putken pituus n. 32.5 metriä,
yhden panssarikranaatin paino 7.1 tonnia. Sen ainoa taistelukosketus oli Sevastopolin piiritys Krimin niemimaalla kesäkuussa 1942. Syyskuussa 1943 se siirrettiin
Chemnitziin ja varastoitiin. 14.4.1945 saksalaiset räjäyttivät sen, ettei se joutuisi liittoutuneiden käsiin.
Toinen vastaava tykki ei koskaan osallistunut taisteluihin. Se räjäytettiin 19.4.1945.
Sodan loppuvaiheessa näille suunniteltiin alikaliberiammuksia, joiden lähtönopeus olisi ollut 1200 m/s ja kantama n. 130 km.
Kolmas tykki, joka ei koskaan valmistunut, sai nimen "Langer Gustav". Sen kaliberi oli 520 mm ja putken pituus 43 m (suunniteltu pituus peräti 52 m)

Sen sijaan 1. maailmansodan n.s. Pariisi-(rautatie)tykit (3 kpl), joita käytettiin kaupungin moukarointiin maalis- ja elokuussa 1918, olivat vielä pitempiä: putki oli kaikkiaan
37-metrinen, manttelin pituus oli 17 m ja halkaisija 380 mm, sisäputken 30 m ja 210 mm. Pidennysputki ("tuutti") oli 6-metrinen. Kranaatin paino 106 kg, lähtönopeus n. 1650 m/s,
ammuksen lentoradan lakikorkeus n. 42 km (siis stratosfääri, tämän ylittivät vasta raketit, mm. V2) ja kantama 130 km (jota ei ole tavallisilla aseilla edelleenkään ylitetty).
Ammuksen lentoaika n. 3 minuuttia. Tykin kok.paino n. 140 tonnia. Sen "lähisukulainen" oli lempinimellä "Langer Max" tunnettu rautatietykki, joka painoi 268 tonnia.
Tunnettu on myös n.s. Paksu Bertha, 420-millinen mörssäri, jolla murskattiin linnoituksia. Paino 150 tonnia. Vastaava haupitsi painoi 43 tonnia.

[JoKaGO]

Eilen tuli kuluneeksi 70 vuotta 2. maailmansodan aikaisen, lähes 900-päiväisen Leningradin piirityksen päättymisestä, 27.1.1944, jonka piirityksen aikana Leningradissa kuoli mahdollisesti jopa 800000 ihmistä.

Hmmm.... Mikä olisi ollut kuolleisuus tai oli muualla sotatoimien ulkopuolella Suuressa ja Mahtavassa? - Niinpä!

Putin on osoittautunut parhaaksi Venäjän tsaariksi, sitten Nikolai II:n.

Tämän täytyy olla vitsi. Vertaat historian yhtä impotenteinta hullua Putiniin? Nikolai II:n ansioksi on myönnettävä, että jollei hän olisi sikaillut niin julmasti Suomea vastaan, tuskin suomalaisilla olisi ollut mitään syytä rimpuilla irti Venäjästä.
Aleksanteri II oli se ainoa oikea Tsaari. Kansa ja kansat tykkäsivät, ylimystö vihasi.

Mitä vielä Putinin kyyneleihin tulee, niin krokotiilin kyyneleitä ne ovat. Putin on niin piinkova psykopaatti, ettei mitään rajaa. Tai siis nykyään kuuluu sanoa, että narsisti  . Venäjällä esiintyy kuin itse Isä Aurinkoinen, lännessä puree poskihampaitaan poikki, jotta saa lisää kultaa suuhunsa? Julma, kova ja paha mies!

[JoKaGO]

Sellainen tarkennus, että suunnitelmat itäalueiden kohtalosta elivät koko ajan ja niitä oli useita keskenään ristiriitaisia. Yhteistä niille oli lähinnä, että mitään kivaa ne eivät luvanneet alueiden väestölle. Oman parhaan tietoni mukaan oli olemassa myös suunnitelma vetää koko Pietari matalaksi.

No ei takuulla matalaksi! Mutta valtaus mahdollisimman pienin tuhoin lienee se "suunnitelma".

Koko Leningradin piiritys on täyttä puppua. Mannerheim ei siihen suostunut, ja Syvärillä juoksuhaudoissa ihmeteltiin, miksei edetä, kun vastassa ei ole kuin nälkää näkeviä kyliä? Leningradin nälkä oli täyttä kyvyttömyyttä, tai siis kuten täällä moni on jo todistanut, julmaa piittaamattomuutta Stalinilta. Meidänkö olisi pitänyt vielä ruokakin tuonne viedä, kun eivät poloiset ryssät itse halunneet viedä sitä junilla? Tätä varten Muurmanskin ratakin säästettiin.

Itse en ymmärrä tällaista julmuutta Stalinin taholta. Mannerheimin julmuus, eli "saarron" jättäminen lopettamatta valloittamalla Leningrad on sen sijaan ymmärrettävää, koska se olisi vääjäämättä muuttanut sodan kulun. Tämän kortin käyttämättä jättämistä en silti hyväksy, vaan pidän sitä Mannerheimin virheenä.

[Marija]

Ajatella.   

[nahkhiirmees]

Putin onkin ihminen

Mitä ihmeen retoriikkaa ?! Totta kai hän on. Me kaikki olemme. Eivät kirahvit tai hylkeet tälle palstalle kirjoita - eivätkä johda valtioita.

Lauseilla "hän(kin) on (vain) ihminen" tai "insinööri(kin) on lähimmäinen" jne. ei ole minkäänlaista informaatioarvoa. Itse asiassa ne
lähinnä ärsyttävät tyhjänpäiväisyydellään. Miksi pitää jankuttaa itsestään selviä asioita ?
Kas kun et sanonut, että "Putinilla(kin) on inhimillisiä tunteita" ! Totta kai on - ei hänellä koiramaisiakaan voi olla koska hän ei (tiettävästi)
ole mikään koira.

Samantyylistä disinformaatiota on esim lauseessa "tarpeettomat liikennekuolemat/työtapaturmat/whatever" - ihan kuin olisi olemassa
tarpeellisia liikennekuolemia...
Tai "tekeväthän suomalaisetkin rikoksia" - ikäänkuin jossain olisi olemassa kansa, joka ei tekisi koskaan eikä missään mitään rikoksia.

Tällaisesta kielen rapautumisesta kirjoitti taannoin (11.1.14) Hesarissa kolumnisti Arno Kotro (http://www.hs.fi/ihmiset/Sanat+sumuttavat/a1389334874830)

[JoKaGO]

Saksa sen sijaan julisti tärkeät kulttuurikaupungit, kuten Pariisin ja Rooman vapaiksi kaupungeiksi, kun niitä uhkasi liittoutuneiden taholta hävitys. 

Ei pidä paikkaansa. Rooman julisti vapaaksi kaupungiksi siellä olevat italialaisjoukot. Ja Pariisin Hitler määräsi tuhottavaksi puolustustaistelun aikana/päätteeksi, käskyä vain ei noudatettu.

Tämä on muuten jännä juttu. Natsit pystyivät kyllä ihan kaikkeen muuhun, paitsi valloittamienSA kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kaupunkien tuhoamiseen. Samaa tarinaa kerrotaan Krakovastakin, kaupunki oli panostettu, mutta "viimeinen" ei laukaissut räjähteitä, tai sitten kuti jäi suutariksi.

Itse pidän väitteitä Hitlerin tuhoamishalusta tältä osin puppuna, todisteena juuri edellä mainittu vs. Saksan armeijan tekemä muu tuho.

[Marija]

Putin onkin ihminen

Mitä ihmeen retoriikkaa ?! Totta kai hän on. Me kaikki olemme. Eivät kirahvit tai hylkeet tälle palstalle kirjoita - eivätkä johda valtioita.

Lauseilla "hän(kin) on (vain) ihminen" tai "insinööri(kin) on lähimmäinen" jne. ei ole minkäänlaista informaatioarvoa. Itse asiassa ne
lähinnä ärsyttävät tyhjänpäiväisyydellään. Miksi pitää jankuttaa itsestään selviä asioita ?
Kas kun et sanonut, että "Putinilla(kin) on inhimillisiä tunteita" ! Totta kai on - ei hänellä koiramaisiakaan voi olla koska hän ei (tiettävästi)
ole mikään koira.

Samantyylistä disinformaatiota on esim lauseessa "tarpeettomat liikennekuolemat/työtapaturmat/whatever" - ihan kuin olisi olemassa
tarpeellisia liikennekuolemia...
Tai "tekeväthän suomalaisetkin rikoksia" - ikäänkuin jossain olisi olemassa kansa, joka ei tekisi koskaan eikä missään mitään rikoksia.

Tällaisesta kielen rapautumisesta kirjoitti taannoin (11.1.14) Hesarissa kolumnisti Arno Kotro (http://www.hs.fi/ihmiset/Sanat+sumuttavat/a1389334874830)