Yleinen väestötiedeketju

[Roope]

Mitäs veikkaat, onko yksityiskoulubuumi tämän  vai ensi vuosikymmenen juttu?

Veikkaan, että lupia tullaan myöntämään vuosikymmenen lopulta lähtien matalalla kynnyksellä muunkielisille yksityiskouluille. Lastensa kouluympäristöstä huolestuneet suomenkieliset voivat sitten ihan vapaasti ja tasa-arvoisesti valita, anovatko lastensa pääsevän ruotsinkieliseen tai englanninkieliseen kouluun, jos "suomenkielinen" ei houkuttele.

En nyt jaksa kaivella, mutta hieman ihmettelen ennustetta, miten 800 000 ihmisen nettomaahanmuutto muuttuu laskelmissa 20 vuodessa vain vajaan 500 000 ihmisen väestölisäykseksi.

[-PPT-]

Väestöennustukset aina perustuvat olettamukseen että nykymenolla jne ja kulloisenkin ajan nykymeno ei kestä vuosikymmeniä.

[Roope]

Väestöennustukset aina perustuvat olettamukseen että nykymenolla jne ja kulloisenkin ajan nykymeno ei kestä vuosikymmeniä.

Väestöennusteiden oletukset ovat tarkoittaneet Suomessa ja Ruotsissa muun muassa sitä, että odotettavissa olevaa humanitaarista maahanmuuttoa on vähätelty reippaasti sekä jo tapahtuneeseen että muihin ennusteisiin nähden.

Tällä kertaa Tilastokeskuksen kova nettomaahanmuutto-oletus perustuu ennen kaikkea humanitaariseen maahanmuuttoon, mutta tämä on käännetty EK-propagandan mukaisesti hyväksi asiaksi, väkiluvun nostajaksi.

[FadeAway]

Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto painottaa maahanmuuton korkeana jatkumisen epävarmuutta väestöennustetta tulkitessa. Kauton mukaan väestöennuste tarkoittaisi toteutuessaan, että eläkejärjestelmän rahoituspohja on seuraavien vuosikymmenten ajan paljon luultua paremmassa kunnossa.

Tällä olisi helpotusta eläkejärjestelmään ja se lisäisi Suomen kasvupotentiaalia.

Kautto kuitenkin pohtii, kestääkö Suomen yhteiskunta tilannetta, jossa 10 vuodessa maahan tulee yli 400 000 ihmistä ulkomailta.   

Tämä nettomaahanmuutto 44000 vuodessa on ilmeisesti sovittu jossain "klubissa", kun siihen on törmännyt jo monta kertaa.

Jostain syystä Tilastokeskus ei laskenut vuoteen 2075 tätä.
44000x50 , plus heidän lapset x2(vähintään)
----
Väittävät väestönvaihtoa oikeiston salaliittoteoriaksi.

[Uuno Nuivanen]

Siellähän sitä taas olisi, sitä tavallista.

A-Talk
tänään 21.06 - 21.45
39 min
Yle TV1
A-Talk
Suomen väkiluvun kasvu on maahanmuuton varassa, kertoo Tilastokeskuksen tuore väestöennuste. Miten Suomen talous ja yhteiskunta sopeutuu, jos väestömäärä väheneekin? A-Talkissa työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto, sosiologian professori Marika Jalovaara Turun yliopistosta, Helsingin kaupunginjohtaja Juhana Vartiainen sekä Demarinuorten puheenjohtaja Emilia Kangaskolkka. Juontajana Annika Damström.

e: Ei tuota v*ttu pysty katsomaan... 

[Nikolas]

Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto kertoo väestöllisestä huoltosuhteesta.

Varman Murto: Jos Tilastokeskuksen laskelmat nettomaahanmuutosta toteutuvat, tuo se helpotusta eläkejärjestelmään

Uutinen, jonka tekijä on STT

Johanna Latvala

Tilastokeskuksen tuoreen väestöennusteen laskelmat kertovat, että nykyisellä maahanmuuton tasolla olisi iso vaikutus Suomen väestörakenteeseen lähivuosikymmeninä, arvioi työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto.

- Skenaariossa on otettu huomioon nyt sekä alentunut syntyvyyden lasku että kohonnut maahanmuutto, ja näillä olettamuksilla meidän väestökuvamme muuttuisi varsin voimakkaasti. Maahanmuuton osalta tämä olettamus on 40 000 nettoa tulevaisuudessa, kun se aiemmin oli 15 000. Tämä kääntäisi lähivuosikymmeninä väestönäkymän varsinkin työikäisten osalta uudennäköiseksi, Murto sanoo STT:lle.

- Työikäisten määrä olisi itse asiassa Suomessa kasvussa, mikä on hyvin erilainen olettamus kuin meillä on ollut aikaisemmin. Seuraavan 20 vuoden aikana olisimmekin yhteiskunnassa, jossa työikäisten määrä olisi kasvussa.

Murron mukaan ennusteessa onkin konkretisoitu maahanmuuton merkitys, mikäli se jää lähelle viime vuosien tasoa. Väestöennusteessa oletetaan, että Suomi saa muuttovoittoa ulkomailta tänä vuonna 52 000 henkilöä, ensi vuonna 45 000 henkilöä ja sen jälkeen 40 000 henkilöä vuosittain.

Ennusteen mukaan työikäisen väestön määrä kasvaisi Suomessa lähes 300 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä.

- Tällä olisi helpotusta eläkejärjestelmään ja se lisäisi Suomen kasvupotentiaalia olettaen, että maahanmuutto olisi myös sellaista, että ihmiset työllistyisivät hyvin, Murto sanoo.

Murto huomauttaa, että väestöennuste perustuu olettamukseen siitä, että nettomaahanmuutto pysyisi lähellä korkeaa nykytasoa. Hän uskookin, että ennuste herättää keskustelua siitä, kuinka realistinen tuo olettamus on. Murron mukaan viime vuosien kokemus kuitenkin on, että Suomella on vetovoimaa.

Merkittävä aikalisä

Huoltosuhteen osalta väestöennuste tarjoaisi Murron mukaan aikalisän.

- Kahden-kolmen vuosikymmenen jälkeen alhainen syntyvyys vaikuttaisi kuitenkin siihen, että huoltosuhde lähtisi uudestaan heikkenemään, mutta tässä tulisi ikään kuin merkittävä aikalisä.

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan nykyisentasoinen nettomaahanmuutto lykkää väestöllisen huoltosuhteen nousua, muttei estä sitä kokonaan. Matalan syntyvyyden seuraukset ikärakenteelle tulisivat ennusteen mukaan nykyisellä väestökehitykselläkin näkyviin viimeistään 2060-luvulla.

Syyskuussa kerrottiin, että pääministeri Petteri Orpo (kok.) on pyytänyt Murron vetämään työryhmää, joka valmistelee kasvutoimia hallituksen puoliväliriihtä varten. Murto on myös aiemmin kirjoittanut kirjan "Puuttuvat puoli miljoonaa", jossa hän perkaa, millainen tulevaisuus odottaa vanhenevaa Suomea ja sen taloutta.

Lähde: https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/other/varman-murto-jos-tilastokeskuksen-laskelmat-nettomaahanmuutosta-toteutuvat-tuo-se-helpotusta-el%C3%A4kej%C3%A4rjestelm%C3%A4%C3%A4n/ar-AA1sPtJX

Päättely menisi muuten oikein mutta siinä on mukana tuo oletus, joka ei vastaa todellisuutta. Epärealistisen oletuksen mukana siihen nojaava päättely menee roskikseen.

Ja mitäpä se Suomen vetovoima auttaa kun se vetää pääasiassa hyvinvointiyhteiskunnan hyväksikäyttäjiä ja myös väärinkäyttäjiä. Vähemmän se vetää niitä todellisia huippuosaajia ja nettomaksajia.

Jos maahanmuuttajat yleisesti olisivat kuin saksalaiset maahanmuuttajat, sitten näyttäisi hyvältä. Mutta kun eivät ole.

Kylmästi lukujen valossa tilanne ja kehitys näyttävät tuolta.

Mutta jos kokonaisuutta tarkastelee laajemmin, siis ei pelkästään lukujen valossa, maahanmuutto ei merkitse Suomen kansalle aikalisää vaan entistä nopeampaa häviötä. Maahanmuuton kiihdyttäminen merkitsee Suomen kansan kiihdytettyä tuhoutumista.

[Roope]

Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto kertoo väestöllisestä huoltosuhteesta.
...
Päättely menisi muuten oikein mutta siinä on mukana tuo oletus, joka ei vastaa todellisuutta. Epärealistisen oletuksen mukana siihen nojaava päättely menee roskikseen.

Menee roskikseen jo siinä, että keskittää huomion vain eläkejärjestelmään ja unohtaa maahanmuuton kulut, jotka muiden pitää maksaa nettosaajien (keskimääräinen maahanmuuttaja) puolesta päivästä 1 lähtien.

Nämä tykkäävät puhua maahanmuuton suhteesta eläkkeisiin juuri siksi, että maksatukset siirtyvät kymmeniä vuosia eteenpäin, jolloin sitä edeltävät eläkemaksut voidaan esittää tuloina, vaikka kyseessä on haittamaahanmuuton kannalta vain eräänlainen huijaus, jossa vastuuta siirretään aina eteenpäin kasvattamalla maahanmuuttoa ja vähät välittämättä sen laadusta.

[-PPT-]

Jos tekoäly yms tuhoaa hanttihommat ja rahat loppuvat hyvinvointiyhteiskunnan eli tulonsiirtojen mahdollistamiselle niin kuinka väkiluku voi silti kasvaa miljoonalla 45v aikana?

[S.O.Mali]

Mm.Juhana Vartiainen TV1 A-Talk puhumassa mamutuksen ihanuudesta.

Katsokoon ken uskaltaa...

[Firtu Fakkari]

^^
Katsoin Areenasta A-Talkin ohjelmatiedot ja, yllätys yllätys, mukana ei ole yhtään maahanmuuttokriittistä keskustelijaa. Kuinka ollakaan! Enpä paljoa viitsi tuota katsoa, kun on taas NOIN asenteellista.

[Roope]

Uuden Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Suomen nettomaahanmuutto jää pysyvästi tasolle (40 000, kuten EK ja muut lobbarit ovat vaatineet), joka ylittää suomalaisten syntyvyyden.

Tätä pidetään tarkemmin selittämättä hyvänä asiana, vaikka se on nykymaahanmuuton koostumuksella taloudellisestikin haitallista. Ilmeisesti väestönvaihto on "optimismia", koska olennaista on väkiluvun mahdollisimman suuri kasvattaminen kaiken muun kustannuksella.

Pidin Tilastokeskuksen heppoista, lähinnä ukrainalaisten pakolaisten aiheuttamaan valtavaan nettomaahanmuuttoon perustuvaa pitkän ajan väestöennustetta koepallona, mutta nyt tuntuu, että kyse on paremminkin kenraaliharjoituksesta. Hallitsevatko kaikki varmasti roolinsa ja osaavatko vuorosanansa?

Ennuste kantaväestön syntyvyyden pysyvästi ylittävästä nettomaahanmuutosta otettiin valtamediassa ja politiikassa vastaan lähes yksinomaan myönteisesti. Perussuomalaisten suunnalta tuli vähän mutinaa, mutta ei ehdotuksia tai vaatimuksia, miten tällainen tulevaisuus estetään ja miksi.

Jotkut toimittajat olivat hieman huolissaan ennusteen epävarmuustekijöistä, mutta huolet eivät liittyneet mitenkään nykymuotoisen nettomaahanmuuton ongelmiin ja kustannuksiin (nykymaahanmuutto on taloudellisesti nettohaitallista) vaan siihen, saammeko varmasti haalittua Suomeen näin paljon ihmisiä.

Yhteinen viesti oli, että hallituksen pitäisi laskea rimaa yhä matalammalle. Vain maahanmuuton määrä ratkaisee, laatua ei voi eikä saa enää vaatia.

Helsingin Sanomat: Pääkirjoitus: Maahanmuutto lykkää huoltosuhteen heikentymistä 24.10.2024

Koulussa on ainakin ennen opetettu ero väestöllisen ja taloudellisen huoltosuhteen välillä, mutta ei ilmeisesti toimittajakoulussa, tai mistä näitä nyt sitten tuleekaan.

Talousennusteita tekeville on nyt tarjolla hyviä ja huonoja uutisia.

Hyvät uutiset ensin. Tilastokeskuksen mukaan Suomeen tulee edelleen työn perässä ihmisiä hyvää tahtia. Tammi–syyskuussa Suomeen tuli 37 326 ihmistä enemmän kuin täältä lähti.

Tarjotun linkin takana Tilastokeskuksen tiedotteessa ei puhuta sanallakaan mitään työn perässä tulemisesta vaan työikäisistä ja väestöllisestä huoltosuhteesta.

Missään ei ole toistaiseksi esitetty laskelmia, joissa parin viime vuoden nettomaahanmuutto olisi Suomelle taloudellisesti "hyvä uutinen". Ylipäätään en ole nähnyt kunnollista erittelyä tapahtuneesta maahanmuutosta.

Tieto on hyvä siksi, että talouskasvu tarvitsee tuottavuuden ja työvoiman määrän kasvua.

Emme tiedä, kuinka suuri osa tulijoista päätyy työmarkkinoille. Toisaalta on selvää, että ilman nettomaahanmuuttoa työpanos väistämättä kutistuisi.

Taloudellisesti haitalliseen maahanmuuttoon perustuva talouskasvu ei tietenkään ole kestävää. Eikö vuodesta 2015 tosiaan opittu mitään, kun Hesari hehkutti silloista "nettomaahanmuuttoa" Suomen uutena Nokiana?

Muuttotilastoista voi tulkita, että työ on ollut monella tulijalla mielessä. Kun Ukrainasta tulleet ja suomalaiset paluumuuttajat jätetään laskuista, eniten tulijoita oli Filippiineiltä, Nepalista, Sri Lankasta ja Bangladeshista. Näiltä kielialueilta tulevien työllisyysaste on ollut melko hyvä.

Työn "mielessä oleminen" tai "melko hyvä" työllisyysaste ei riitä, sillä nämäkin taustamaat viittaavat vahvasti kouluttamattomien halpatöihin ja sitä kautta nettosaajiin, ei nettomaksajiin. Tähän mukaan lapsia, perheenyhdistämisiä ja kaikenlaisia tukia ja palveluja, niin mennään todellisuudessa pakkaselle jo näiden osalta.

Ja niitä Ukrainasta tulleita ei voi puolihuolimattomasti vain jättää laskuista, kun kerran hehkutetaan nettomaahanmuuton mukana kaikkea maahanmuuttoa.

Suomen väkiluku nousisi 6,5 miljoonaan vuoteen 2070 mennessä, jos nettomaahanmuutto pysyisi nykyisellä tasolla. Tämän ennusteen mukaan työikäinen väestö kasvaisi Suomessa lähes 300 000:lla vuoteen 2040 mennessä. Työikäisten määrä saavuttaisi huippunsa 2050-luvun alkupuolella, ja silloin työikäisiä olisi noin 3,84 miljoonaa. Nettomaahanmuutto lykkäisi väestöllisen huoltosuhteen heikentymistä.

Nettomaahanmuuttoa pitävät yllä lopulta paljon suuremmat voimat kuin hallitusten suunnitelmat – nykyinen hallitushan aikoo kiristää maahan jäämisen ehtoja. Nyt lukemissa näkyvät muun muassa Ukrainan sota ja valtavat elintasoerot maailman maiden välillä. Toki hallituksen aikeet ovat sikäli päättömiä, että niillä vaikeutetaan Suomeen jäämistä niiltä, jotka tänne ovat päätyneet.

Edelleen Hesarissa vallalla harha, että maahanmuuttajat pitävät hyvinvointiyhteiskuntaa pystyssä ihan vain oleskelemalla Suomessa sopivan ikäisenä. Niin suuri osa "Suomeen päätyneistä" aiheuttaa pääasiassa kuluja, että elinkaarikustannuksilla mitattuna maahanmuutto on ollut (VATT) ja on epäilemättä edelleen kokonaisuutena taloudellisesti tappiollista.

Pelkän väestöllisen huoltosuhteen parantaminen laadullisesti huonolla maahanmuutolla ei ole mikään ratkaisu, ei edes mekaaninen taloudellisen huoltosuhteen parantaminen, mikäli maahanmuuttajat eivät tienaa ja maksa veroja vähintään kuin keskimääräiset suomalaiset.

Kainuun Sanomat: Pääkirjoitus: Työikäisen väestön määrän kasvua ei ole nyt varaa sössiä 25.10.2024

Jos nykyinen maahanmuuttotahti Suomessa jatkuu, voimme unohtaa ne pitkään maalaillut uhkakuvat tyystin ikääntyvästä maasta, jossa huoltosuhde on äärimmäisen heikko eivätkä eläkevarat riitä alati kasvavalle eläkeläisjoukolle.

Millähän kielellä toimittajatkin ymmärtäisivät? VÄESTÖLLISEN HUOLTOSUHTEEN PARANTAMINEN TALOUDELLISESTI HAITALLISELLA MAAHANMUUTOLLA EI PARANNA TILANNETTA VAAN HUONONTAA SITÄ.

Eläkevarojen kasvattaminen huonolaatuisella maahanmuutolla on kuin osallistumista ketjukirjeeseen pikavipillä.

Toteutuakseen kehityksen on pysyttävä nykyisellä uralla. Päättäjien tehtävä on sitten tutkailla, millaista kehitystä haluamme ja viedä sitä heidän oikeaksi katsomaansa suuntaan.

Uskomaton hiljaisuus siitä, mitä nykytahtinen maahanmuutto maksaa ja tarkoittaa. Ei, me ei tienata tällä, vaan jonkun eli veronmaksajien täytyy maksaa tämä.

Yle: Analyysi: Suurta muutosta väestöennusteessa selittää yksi asia – siksi tulevaisuus on sumuinen 24.10.2024

Myönteisenä ennustetta voi pitää siitä näkökulmasta, että ikääntyvä Suomi saisi odotettua enemmän työikäistä väestöä. Tämä puolestaan voisi auttaa rahoittamaan hyvinvointivaltion palveluita ja kansalaisten eläkkeitä.

"Voisi auttaa"? Miksi auttaisi, kun ennuste perustuu tapahtuneelle maahanmuutolle, jossa "työikäisten väestön kasvu" ei-euroopalaista maahanmuuttoa kasvattamalla ei ole auttanut rahoittamaan hyvinvointivaltion palveluita vaan päinvastoin vienyt miljardeja euroja ja luonut tuleville vuosikymmenille kymmenien miljardien eurojen kustannusautomaatin.

Myönteisenä ennustetta voisi pitää haaveissa, mutta täällä reaalimaailman puolella se on selkeästi kielteinen. Kukaan toimittaja ei mainitse tätä.

Kaikki ennusteet kuitenkin arvioivat nykyhetkestä sitä, miltä maailma näyttää tulevaisuudessa, jos nähtävillä olevat kehityskulut toteutuvat. Tässä mielessä väestöennuste on hyödyllinen väline päättäjille.

Sen avulla voidaan tarkastella esimerkiksi sitä, miten väki pakkautuu Suomessa maakuntien keskuskaupunkeihin, huoltosuhde kehittyy ja matala syntyvyys vaikuttaa palveluihin.

Ennuste piirtääkin kuvaa, jossa Suomi on muutaman vuosikymmenen päästä erilainen kuin nykyään.

Ennusteesta voi piirtää kuvan...Ruotsista. Etelä-Suomen keskuskaupunkien tiettyihin osiin pakkautuu satoja tuhansia uusia maahanmuuttajia, lähes kokonaan ei-eurooppalaisia, ja alueiden suomenkieliset koulut muuttuvat maahanmuuttajaenemmistöisiksi. Eri puolelle putkahtelee uusia Rinkebyitä Rinkebyn ongelmineen.

Yle: Perussuomalaisten Mäkelä arvostelee väestöennustetta – "En pidä kovin uskottavana" 24.10.2024

Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) arvioi, ettei ennustettu väestönkasvu toteudu, jos lisätoimia maahanmuuton lisäämiseksi ei tehdä. Hän on samaa mieltä, että viime vuodet ovat olleet poikkeuksellisia maahanmuuton osalta.
...
Adlercreutz puolustaa hallituksen toimia työperäisen maahanmuuton edistämisessä. Hän on silti huolissaan, että keskustelu maahanmuutosta ei perustu tosiasioihin. Maahanmuuton vaikutusta julkiseen talouteen ei haluta hyväksyä.

– Ei nähdä sitä vaihtoehtoa, mitä se tarkoittaisi, jos nettomaahanmuutto ei ole riittävällä tasolla, Adlercreutz toteaa.

Kerro toki muullekin luokalle, mitä se tarkoittaa ja mitä jo toteutunut nettomaahanmuutto on tarkoittanut.

Kansanedustaja, SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen sanoo, ettei maahanmuuton määrää tarvitsisi juuri nostaa. Jo viime vuosien maahanmuutolla voitaisiin kasvattaa tärkeää työikäisen väestön määrää.

– Se on tärkeää ja meidän tavoitteena. Samaan aikaan pitäisi huolehtia siitä, että suomalaiset saisivat sen haluamansa lapsiluvun, Mäkynen sanoo.

Miksi, kun jo toteutuneen maahanmuuton kohdalla se ei ole johtanut hyvään?

– Hallituksen ja varsinkin yhden puolueen julkilausuttu tavoite on vähentää maahanmuuttoa, Mäkynen arvostelee.

Siinä tapauksessa tässä tavoitteessa on epäonnistuttu surkeasti.

MTV/STT: Orpo Tilastokeskuksen väestöennusteesta: "Positiivinen näkymä" 24.10.2024

Mr. Lapanen koskaan mitään perustele, kunhan roiskii.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) piti Tilastokeskuksen torstaina julkistamaa väestöennustetta "positiivisena näkymänä".

– Se pitää nyt saada toteutumaan hallitulla hyvällä tavalla, Petteri Orpo sanoi STT:lle eduskunnassa.

– Jos väestönkehitys menisi sen käyrän mukaan, missä maahanmuuttoa ei olisi tulevaisuudessa niin paljon, meidän väestömäärämme romahtaisi ja meidän kykymme pitää yllä suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa vaarantuisi merkittävästi, Orpo sanoi.

Mutta jos väestökehitys menisi sen toisen käyrän mukaan, missä maahanmuutto ylittää syntyvyyden, suomalainen hyvinvointiyhteiskunta hajoaisi etnisiksi enklaaveiksi. Etelä-Suomeen muodostuisi kuin Ruotsissa ja Keski-Euroopassa laajoja alueita ja kaupunginosia, joissa suomalaiset olisivat vähemmistö.

Helsingin Sanomat: Jani Mäkelä tyrmäsi tuoreen väestö­ennusteen, ja hän voi olla oikeassa 24.10.2024

JOS Tilastokeskuksen tuore väestöennuste toteutuu, sillä on suuria vaikutuksia Suomen julkiseen talouteen.

[...]

Eläketurvakeskus laski, että noin dramaattinen muutos Suomeen tulevassa työikäisen väestön määrässä poistaisi eläkejärjestelmän rahoitusvajeen kertaheitolla.

Ei puhettakaan, että laskettaisiin dramaattinen vaikutus maahanmuuton kustannusten ja elinkaarikustannusten kautta. Joka jutussa eläkkeet ja vain eläkkeet.

Keskeinen kysymys on, voiko uuteen väestöennusteen toteutumiseen luottaa. Perussuomalaisten Jani Mäkelä sanoi, ettei hän usko oletettuun maahanmuuton määrän kasvuun. Mäkelä ei ole ainoa epäileväinen.

"Maahanmuutto ilmiönä sisältää poikkeuksellisen suurta epävarmuutta. Ei ole sanottua, että maahanmuuttajien lukumäärät säilyvät pitkään nykytasolla. Jos tätä arviota joudutaan tarkistamaan alaspäin, näkymä muuttuu jälleen olennaisella tavalla vähemmän kestäväksi", Tikanmäki kirjoittaa blogikirjoituksessaan.

Samaan epävarmuuteen viittaa myös eläkepolitiikasta vastaava sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok), joka sinällään pitää väestöennustetta positiivisena yllätyksenä.

Eläkerahoitus on tarkoituksellisen kapea tarkastelukulma, kun syntyvyyden ylittävä jatkuva massamaahanmuutto aiheuttaa paljon suurempia välittömiä ja vuosikymmenten aikana kumuloituvia vaikutuksia muualla.

TUOREELLA väestöennusteella olisi toteutuessaan merkittävä vaikutus paitsi eläkejärjestelmään myös muuhun julkiseen talouteen.

Valtiovarainministeriö tulee lähiaikoina selvittämään uuden maahanmuutto-oletuksen vaikutuksia julkisen talouden kestävyyttä kuvaaviin laskelmiin.

Eläketurvakeskuksen Tikanmäki toteaa, että jos maahanmuuttajia tulee paljon, myös heidän työllistymisellään ja ansiotasollaan on suuri merkitys eläkejärjestelmän kestävyyteen.

Osa puolueista toivoo uuden väestöennusteen toteutuvan, osa ei. Perussuomalaisten Mäkelä pitää suurta maahanmuuton määrää huonona asiana eikä usko, että maahanmuuttajat työllistyvät riittävän hyvin.

Esimerkiksi Sdp:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen taas hoputtaa valtiovarainministeriötä päivittämään uuden maahanmuutto-oletuksen laskelmiinsa, "jotta näkisimme ainakin, miten Riikka Purra ja Petteri Orpo heikentävät Suomen taloutta maahanmuuttopelollaan".

Laskelmat riippuvat täysin käytettyjen oletuksien realistisuudesta. VVM on aiemmissa laskelmissaan muun muassa olettanut hihasta ravistaen (Pekka Himasen kirjassaan käyttämä Excel), että maahanmuuttajat ovat kaikilta ominaisuuksiltaan (tulot, verot jne.) kuin keskimääräisiä suomalaisia. Siten saa tosi kivoja tuloksia.

[Roope]

Mm.Juhana Vartiainen TV1 A-Talk puhumassa mamutuksen ihanuudesta.

Katsokoon ken uskaltaa...

Välttelin, kun tiesin kokoonpanon perusteella, että kauheaa kuraa ja hymistelyähän tuo on, kuten olikin.

A-Talk: Romahtaako Suomi ilman maahanmuuttoa?

Suomen väkiluvun kasvu on maahanmuuton varassa, kertoo Tilastokeskuksen tuore väestöennuste. Miten Suomen talous ja yhteiskunta sopeutuu, jos väestömäärä väheneekin? A-Talkissa työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto, sosiologian professori Marika Jalovaara Turun yliopistosta, Helsingin pormestari Juhana Vartiainen sekä Demarinuorten puheenjohtaja Emilia Kangaskolkka. Juontajana Annika Damström.

Yle Areena 24.10.2024

Niin toimittaja kuin kaikki keskustelijatkin olivat liikuttavan yksimielisiä, että nettomaahanmuuton moninkertaistaminen muuttaa velat saataviksi ja suomalaisten tulevaisuuden ihanaksi, kun vaihtoehtona on "romahtaminen".

Risto Murto ei sentään sortunut ylisanoihin, mutta keskittyi roolissaan eläkejohtajana eläkerahoihin ja vain hieman vihjaisi, että maahanmuutto vaikuttaa muuallekin. Juhana Vartiainen oli juuri niin pihalla kuin näissä keskusteluissa aina ennenkin ja kieltäytyi suoraan kysyttäessä näkemästä lisääntyvässä maahanmuutossa mitään uhkakuvaa esimerkiksi Helsingille. Äidinkieliä on kouluissa kuulemma jo 80, mutta maahanmuutto ei ole mikään ongelma, kun pannaan toimeksi. Mikä Ruotsin tie?

Odotin – tai en oikeasti – että keskustelussa edes jonkin verran sivuttaisiin lisääntyvän maahanmuuton aiheuttamia ongelmia ja kustannuksia esimerkiksi Ruotsin peilaten, mutta ei mitään. Loppupuoliskolla toimittaja Annika Damström räväytti kysymyksellään summauksen keskustelijoiden konsensuksesta, jota ei tosin itse keskustelussa perusteltu:

Toimittaja Annika Damström
Onko nykyhallituksessa tarpeeksi syvällisesti sisäistetty, että tämän maan julkisen talouden kantokyky nyt ja tulevaisuudessa on sen varassa, että sitä maahanmuuttoa on näin paljon [yli 40 000 hengen nettomaahanmuutto]?

https://areena.yle.fi/1-66931200?seek=1650

Voi toimittajapolo, kun nykyinen maahanmuutto heikentää julkisen talouden kantokykyä. Järki käteen, keitä sieltä on tullut, mitä he Suomessa tekevät ja kuinka paljon veroja maksavat verrattuna tukiinsa ja käyttämiinsä palveluihin.

[Roope]

Syntyvyyden lasku ei ole ongelma, kunhan syntymättömät suomalaiset päätetään nyt heti korvata maahanmuuttajilla. Se taas ei ole väestönvaihtoa, joka on pelkkä salaliittoteoria.

Loppu synnytystalkoille

Syntyvyyttä on yritetty saada vuosikaudet nousemaan. Nyt pitäisi hyväksyä tosiasiat. Syntyvyyden lasku ei ole ongelma, kunhan siihen varaudutaan ajoissa, tutkija Tarmo Valkonen sanoo.

Muistiinpanot on kirjoitettu paperille. Tietokoneelle on avattu tilastograafinen esitys.

Tutkija Tarmo Valkonen ristii kätensä ja nojaa rennosti taaksepäin. Hänellä on viesti jokaiselle alhaisesta syntyvyydestä huolta kantavalle suomalaiselle.

Meillä ei ole hätää, Valkonen kertoo. Hyvinvointivaltio tulee säilymään. Kunhan aloitamme varautumistoimet riittävän nopeasti.

"Etsikkoaika niille on nyt."

[...]

Valkonen nojautuu tuolillaan hieman eteenpäin. Katse kirkastuu. Tutkija on pääsemässä lempiaiheeseensa. Siihen, josta hän on tehnyt muistiinpanoja ja tilastoja jo yli 30 vuoden ajan.

Alkaa puhe keinoista, joilla julkinen talous sopeutetaan alenevaan syntyvyyteen.

Korkeakouluopiskelijat pitäisi saada nopeammin työelämään. Eläkeikää pitäisi nostaa ja maahanmuuttoa kasvattaa. Lisäksi eläkejärjestelmä tulisi uudistaa Kanadan mallin suuntaan.

[...]

Myös tuore Tilastokeskuksen väestöennuste tukee Valtosen viestiä. Suomen väestö kasvaa maahanmuuton seurauksena vielä 2070-luvullakin. Työikäisten osuus kasvaa 2050-luvulle saakka.

Matala syntyvyys ei koidu kohtaloksemme.

[...]

Uutinen julkaistiin marraskuussa 2023. Petteri Orpon (kok) hallitus ilmoitti, ettei se hyväksy Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) esittämää ohjelmateemaa. Tutkimusohjelma olisi koskenut maahanmuuttoa.

Se oli historian ensimmäinen kerta, kun poliitikot puuttuivat strategisen neuvoston ohjelmavalintaan. Suomen Akatemian yhteydessä toimiva STN rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa tutkimusta.

"Saimme liian positiivisia tutkimustuloksia maahanmuuton vaikutuksista. Se ei kelvannut perussuomalaisille", Valkonen kertoo ja viittaa Etlan aiempaan pikaselvitykseen maahanmuutosta.

Valkonen ei anna arvoa nykyhallituksen maahanmuuttoa vaikeuttavalle politiikalle. Vielä vähemmän hän antaa sitä perussuomalaisten ministerienkin keskuudessa kerrotulle väestönvaihtoteorialle.

Väestönvaihtoteoria on salaliittoteoria, jonka mukaan valkoinen länsimainen väestö pyritään tarkoituksellisesti alistamaan vähemmistöksi länsimaissa ja hiljalleen korvaamaan.

"Se on vastenmielistä eikä oikein mistään kotoisin", Valkonen tokaisee.

Hän muistuttaa, että alhainen syntyvyys näkyy julkisessa taloudessa hitaasti. Ensin vaikutukset ovat positiivisia, kun varhaiskasvatuksen ja koulutuksen menot laskevat. Syntyy tutkijan paljon puhuma etsikkoaika, jolloin varautuminen tulevaan olisi tehtävä.

"Maahanmuutto tulee Suomessa lisääntymään joka tapauksessa. Sen estämiseen ei perussuomalaisten kannatus riitä."

Helsingin Sanomat 29.10.2024

Tarmo Valkonen viittaa maahanmuuton "liian positiivisilla tutkimustuloksilla" ilmeisesti siihen Etlan oletuksiltaan surkuhupaisaan laskelmaan, jolla perusteltiin Suomeen pysyvää 44 000 ihmisen nettomaahanmuuttoa.

Etlan tiedotteessa huomautetaan, että nyt tehdyt laskelmat sisältävät suuren joukon oletuksia muun muassa muuttavan väestön koulutuksesta ja sosiaaliturvan käytöstä. Lukuja on siis pidettävä vain suuntaa antavina, tutkijat painottavat.

Etla: Suomi tar­vit­see vuo­sit­tain 44 000 maa­han­muut­ta­jaa (3 x nyky)

Mutta Valkonen ei piittaa tällaisista disclaimereista. Ei kun maahanmuuttokone täysille, niin Suomi pelastuu.

[AJIH]

Jokainen ajatteleva ihminen ymmärtää, että nykyinen politiikka on väestöä vaihtavaa politiikkaa tai kansaa vaihtavaa politiikkaa. Toisin sanottuna kyse on väestönvaihtoa tai kansainvaihtoa toteuttavasta politiikasta. Tämä tarkoittaa sitä, että nykyisen politiikan looginen lopputulema on väestön tai kansan vaihtuminen muuksi kuin suomalaiseksi. Mikään näistä lauseista ei viittaa minkäänlaiseen salaliittoteoriaa, vaan niiden ymmärtämiseen rittää suomalaisten sanojen tunteminen ja suomen kieliopin osaaminen.

En voi uskoa, etteivätkö tutkijat nykyään osaisi Suomen kieltä. Kyllä he osaavat. Eivät he ole tyhmiä, eivätkä kielitaidottomia.

[Analyysi7]

[tweet]1853759126792282447[/tweet]
Somalienkin syntyvyys tippunut.

[F1nka]

^Pienten paikkakuntien ruotsinkieliset ovat aika yhteisöllisiä. Suomenkielisiä kannustetaan ikuiseen koulutusputkeen.

[Analyysi7]

[tweet]1856361635956568079[/tweet]

[Roope]

Johanna Vuorelman kolumni: Väestöennusteilla tehdään politiikkaa, jolla voi olla vakavat seuraukset

Väestöennusteista on tullut myyttisten pelkojen temmellyskenttä. Sen ovat haistaneet myös poliitikot, Vuorelma kirjoittaa.

Yle 12.12.2024

Ennalta arvattavasti politiikan tutkija Johanna Vuorelma ei käsittele väestöennusteilla politikointia kuin yhdestä kapeasta olkiukkonäkökumasta.

Väestönkehitystä koskeva puhe oli vuosia rutikuivaa virastokieltä. Siitä olivat kiinnostuneita lähinnä virkamiehet ja asiantuntijat.

Se aika on nyt takana. Väestöennusteista on tullut poliittisten intohimojen kohde, joka ohjaa 2020-luvun politiikkaa eri puolilla maailmaa.

Syntyvyyden jyrkkä alamäki herättää synkkiä pelkoja tulevaisuudesta. Uhkakuvat kutistuvasta väestöstä, heikkenevästä veropohjasta ja huoltosuhteesta tarjoavat monenlaista sytykettä poliittiseen kamppailuun.

Tunnettu bulgarialainen tietokirjailija Ivan Krastev on jopa esittänyt, että huoli väestön nopeasta pienenemistä oli yksi syy sille, miksi Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Ehkä kyse ei ollutkaan demokratian pelosta vaan demografian eli väestörakenteen pelosta. Krastevin mukaan Putinin ajattelussa suurvalta on sitä vahvempi, mitä suurempi sen väestö on.

Onpa typerä teoria. Toimii sopivasti johdantona typerälle analyysille.

Keskustelu väestönkehityksestä liittyy läheisesti myös maahanmuuttoon, joka sekin herättää väkeviä poliittisia tunteita. Vielä 2000-luvun alussa puheet eurooppalaisesta "väestönvaihdosta" olivat politiikan äärilaidalla oleva salaliittoteoria, joka levisi lähinnä radikaaleissa verkkokeskusteluissa.

Sieltä se "salaliittoteoria" taas tulee (lähteenä vasemmistolainen The Guardian -lehti ja sen jutun kärkenä Breivik), vaikka länsimaissa oli jo tuolloin selvästi havaittavissa maahanmuuttopolitiikan valinnoista johtuva jyrkkä demografinen väestön muutos, jolle ei näkynyt loppua. Tuolloin alkoivat länsimaissa toden teolla myös islamistien terrori-iskut, joiden rinnalla kaikki maailman äärioikeistoon liitetyt terroriteot Breivik mukaan lukien ovat pikkupoikien puuhastelua.

Enää myytti väestönvaihdosta ei kuulu pelkästään poliittisen puheen marginaaliin. Aiheesta on tullut eurooppalaista valtavirtaa, jota toistellaan Saksassa, Ranskassa ja Hollannissa.

Väestönvaihto (replacement migration) on Euroopassa tilastollinen ja maahanmuuttopoliittinen fakta, kutsui sitä millä nimellä tahansa.

Ja Suomessa.

Myös Suomessa, kuten voi päätellä esimerkiksi pääkaupunkiseudun koulujen maahanmuuttaja-asteen huippunopeasta kasvusta.

Väestöennusteista voi päätellä, että Suomessa kuten Ruotsissa meitä ennen päädytään lähivuosina valtavaan määrään maahanmuuttajaenemmistöisiä kouluja - ja white flightiin.

Meillä väestönvaihdosta puhuu erityisesti hallituspuolue perussuomalaiset aina ministereitä myöten. Puolueen ajatuspaja on rekisteröinyt itselleen salaliittoteoriaan viittaavan verkkosivuston, jota se kertoo käyttävänsä tarvittaessa nostaakseen esiin "maahanmuuttajaväestön kasvuun liittyviä lukuja".

Vuorelma vain hokee salaliittoteoriaa, vaikka voisi halutessaan keskittyä tilastoista ja väestöennusteista todettavan ennennäkemättömän demografisen muutoksen analyysiin, kun maahanmuuttajien osuus väestöstä kasvaa historiallisella vauhdilla. Lopputulos on paikallinen väestönvaihto, kun Suomeen syntyy muiden Euroopan kaupunkien lailla maahanmuuttajavaltaisia ja pian myös -enemmistöisiä alueita.

Väestönkehitykseen liittyvissä uhkakuvissa oletetaan usein, että ihmisen identiteetti on muuttumaton. Suomessakin on tehty dramaattisia laskelmia, joiden johtopäätös on, että alle 100 vuoden päästä täällä on enää alle miljoona "suomalaistaustaisen jälkeläistä".

Tällainen laskelma ohjaa ajattelemaan, että tänne muuttavista ihmisistä ei missään vaiheessa tule suomalaisia. Tosiasiassa Suomenkin historia on monikulttuurisuuden historiaa, joka on jäänyt yhtenäiskulttuurin myytin varjoon.

Ihmisen identiteettiä ei tarvitse olettaa muuttumattomaksi, mutta sen muutos on parhaassakin tapauksessa niin hidasta, että varsinkin nykyisenlainen massamaahanmuutto tuhoaa toiveet suomalaistuneista maahanmuuttajista sukupolvessa tai kahdessa, kun maahanmuuttajat voivat elää Suomessa suurissa yhteisöissään lähtömaiden kulttuurissa ilman suomalaistumisen tarvetta.

Toisin sanoen yhä useampien suomalaisten kokemus tulee olemaan elämä maahanmuuttajien keskellä ympäristössä, joka on heistä paremminkin Lähi-itää (vrt. Ruotsin monet alueet) kuin Suomea ja Eurooppaa. Muistelen lukeneeni Saksassa tehdystä kyselystä, jossa jo neljännes vastanneista saksalaisista tunsi maahanmuuton vuoksi elävänsä kuin vieraassa maassa.

Pahimmillaan politiikan aseeksi valjastettu huoli väestönkehityksestä pönkittää pelkoja ja myyttejä, jotka voivat johtaa jopa terroristiseen väkivaltaan. Siksi on tärkeää, että väestöennusteet eivät jää pelkästään myyttejä tai uhkakuvia lietsovien tahojen temmellyskentäksi.

Vuorelma varoittaa massamaahanmuuton pelosta, joka voi johtaa vastareaktiona jopa terroristiseen väkivaltaan, kun massamaahanmuutto itsessään on johtanut monta kertaluokkaa pahempaan väkivaltaan ja terrorismiin jo pelkästään Euroopassa.

Tervetuloa purkamaan väestöennusteisiin liittyviä myyttejä ja uhkakuvia, mutta valitettavasti sitä tehdään vain Vuorelman tavoin mätkimällä väestönvaihtoteoriaolkiukkoa tai vähättelemällä massamaahanmuutton vaikutuksia kantaväestöön sillä, että maahanmuuttajien identiteetit voivat muuttua 100 vuodessa.

On todennäköistä, että väestönkehitys nousee yhdeksi ensi vuoden kunta- ja aluevaalien vaaliteemoista.

Jos väestöennusteet nousevat esiin vaalikeskusteluissa, kannattaa pohtia erityisellä kriittisyydellä, millaista politiikkaa niiden avulla halutaan edistää. Kuinka meihin pyritään vaikuttamaan?

Väestönkehitys kun sattuu olemaan myös hyvinvointivaltion tulevaisuuden kannalta äärimmäisen keskeinen kysymys. Hyvinvointimme tulevaisuutta ei pidä ratkaista uhkakuvia lietsovien pelkojen ohjaamana.

Väestönkehitys sattuu olemaan hyvinvointivaltion tulevaisuuden kannalta äärimmäisen keskeinen kysymys siinäkin mielessä, että nykyisenlainen maahanmuutto vahingoittaa Suomea ja suomalaisia sekä taloudellisesti että yhteiskunnallisesti. Ei ole sattumaa, että Vuorelma ei sanonut mitään konkreettista ennustetusta väestökehityksestä, vaan keskittyi puheeseen väestökehityksestä (vrt. keskustelu maahanmuuttopolitiikasta vs. keskustelu maahanmuuttokeskustelusta).

Salaliittoteoriapuheella on tarkoitus ylläpitää ja legitimoida haitallista maahanmuuttoa ja torjua kriittinen keskustelu siitä.

[Roope]

Maapallon väestön­kasvun ongelma on pitkälti jo ratkaistu, sanoo professori

YK ennustaa, että 2080-luvun puolivälissä maailmassa olisi 10,3 miljardia ihmistä.

Helsingin Sanomat 28.12.2024

Otsikosta voi päätellä, että professori ei taida ihan hahmottaa, mikä se väestönkasvun ongelma oikeastaan on.

SUOMESSA syntyvyyden aleneminen on ollut puheenaihe jo pitkään, mutta maapallon väkiluku saattaa kasvaa vielä 2080-luvulle saakka.

Helsingin yliopiston yhteiskuntadatatieteen professori Mikko Myrskylä katsoo kuitenkin, että väestönkasvun ongelma on tietyssä mielessä ratkaistu. Ihmisten määrä kasvaa vielä vuosikymmenten ajan, mutta aiempaa hitaammin. Ennemmin tai myöhemmin väestön määrä kääntyy laskuun.

"Tietyssä mielessä väestönkasvun ongelma on ratkaistu, sillä se tulee nyt loppumaan. Meidän pitää vain globaalina yhteiskuntana keksiä keinot, miten me tulemme toimeen vielä jonkin verran kasvavan väestön kanssa", sanoo myös Max Planck -instituutin johtajana toimiva Myrskylä STT:lle.

Jaa, että ratkaistu? Hymyilyttää professorin naiivi positiivisuus, kun olemme pulassa jo toisten maanosien nykyisenkin ylijäämäväestön kanssa. Suurimmaksi osaksi oma vikamme koska oma politiikkamme, mutta kuitenkin.

Mielelläni kuulisi professorin keinot Euroopalle Afrikan moninkertaistuneen ja vielä lähivuosikymmeninä jonkin verran kaksinkertaistuvan väestön aiheuttamien ongelmien ja siirtolaispaineen ulkona pitämiseen.

YK:n väestöosasto ennustaa maapallon väkiluvun kasvavan vielä 50 tai 60 vuoden ajan. Väkiluku kasvaisi nykyisestä noin 8,2 miljardista 10,3 miljardiin ihmiseen arvioilta 2080-luvun puolivälissä.

"(YK) saattaa hyvin olla oikeassa, mutta muut näkemykset ovat pikemminkin niin, että huippu saattaisi tapahtua jopa aikaisemmin."

Eteen voi kuitenkin tulla erilaisia maailmanlaajuisia kriisejä. Loppujen lopuksi kriiseillä ei ole kuitenkaan yleensä ollut valtavan merkittäviä vaikutuksia väestökehitykseen.

"Jos vaikka ajattelee viimeistä pandemiaa tai jopa suuria konflikteja, niin niillä ei ole ollut suuren kehityskuvan kannalta aivan määräävää merkitystä."

Oleellista ei olekaan kriisien vaikutus väestökehitykseen vaan etenkin väestöliikkeisiin. Kriisit ovat syy ja tilaisuus lähteä liikkeelle kohti Eurooppaa, koska eurooppalainen turvapaikkapolitiikka.

MITEN yhä kasvavan väestön kanssa sitten tullaan toimeen?

Myrskylä arvioi, että jos maapallon väkiluku kasvaa noin kahdella miljardilla, niin resurssien puolesta siitä selvitään samalla tavalla kuin aiemminkin.

Väkiluvun kasvu parilla miljardilla keskittyy Afrikkaan tuplaten sen ihmismäärän ja vielä erityisesti tiettyihin maihin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, mutta siellä siis pärjätään resurssien puolesta. Kuulostaa hyvältä.

"Me olemme tiedeyhteisönä ennustaneet vähintään viimeiset 70 vuotta sitä, että jos tulee vielä puoli miljardia (ihmistä) lisää, niin siitä seuraa ennennäkemättömiä katastrofeja, nälänhätää, massavaelluksia ja niin edespäin. Näin ei ole koskaan vielä käynyt."

Ennennäkemättömään ja peruuttamattomaan katastrofiin ei tarvita mitään äkillisiä nälänhätiä tai eeppisiä kansainvaelluksia vaan muiden maanosien väestöpaineesta johtuva pitemmän ajan jatkuva muuttoliike, joka on katastrofi Euroopalle. Katsokaa, mitä valtavia väestöllisiä muutoksia Euroopan maissa ja kaupungeissa on tapahtunut jo paljon lyhyemmänkin ajan sisällä kuin viimeiset 70 vuotta.

"Kysymyshän on pikemminkin siitä, miten me jaamme kaiken tämän, mitä maapallolla on."

Että sellainen professori.

[Eino P. Keravalta]

Rohvessori Mikko yllä Roopen viestissä:

"Kysymyshän on pikemminkin siitä, miten me jaamme kaiken tämän, mitä maapallolla on."

Miten jaamme?

No varmaan kuten aiemminkin: jolla on pyssy tai puukko, sillä on valta päättää jaosta.. nykyisinhän katujengit jakavat jo Suomessakin yhä useammin vaikka merkkivaatteita..

Ja mitä jakamiseen tulee niin rohvessori Mikko ei ole ymmärtävinään ( tai ei oikeasti ymmärrä ) sitä, että me jaamme myös keskiarvoisen älykkyysosamäärän - jos rajoista ei pidetä huolta. Kun siis keharimaissa ÄO70-populaatio lisääntyy ja vaeltaa globaalisti, se alentaa koko planeetan keskimääräistä ÄO:ta kaikkialla.

Kysymys ei siis lopultakaan ole resurssien jakamisesta vaan niiden tuottamisesta..

[Analyysi7]

Interesting

[-PPT-]

Interesting

Täysin vanhentunutta hölynpölyä. Jossain Italiassa ihmiset ovat tätã nykyä aivan yhtä sekulaareja kuin Suomessa.

[Vesa Heimo]

Interesting

Italian syntyvyyteen tuo ei ainakaan ole vaikuttanut, taitaa olla samoissa/heikompi sekulaarimpien Suomen jne. kanssa.

[Analyysi7]

Interesting

Täysin vanhentunutta hölynpölyä. Jossain Italiassa ihmiset ovat tätã nykyä aivan yhtä sekulaareja kuin Suomessa.

Jostain netistä löysin tälläisen jutun:

. You have the wrong statistics. 25% of Italians attend mass at least once a month. The remaining 40% only on Christmas, Easter, or for weddings and funerals. 35% wait outside at weddings and funerals. In the 25% you should count really old people and kids that are preparing for the sacraments and whose preparation involved going regularly to church. Usually they do so because somewhere there is an elderly grandma who would be upset if the child wasn't christened, communicated, and confirmed. And people, especially in the provinces, go to mass at Christmas because everyone else does, not out of faith. Finally, in Italy only about the 48% of marriages is in church. And dropping 

[-PPT-]

Kuten sanoin,  täysin epäuskottavaa hölynpölyä.

Puola, Italia ja Espanja ovat matalimman syntyvyyden maita Euroopassa vaikka ovat katolisia ja katolisuus kieltää ehkäisyn.

Mutta kun jonkin katolisen kirkon sanomiset eivät enää merkkaa yhtään mitään.

[Analyysi7]

Kuten sanoin,  täysin epäuskottavaa hölynpölyä.

Puola, Italia ja Espanja ovat matalimman syntyvyyden maita Euroopassa vaikka ovat katolisia ja katolisuus kieltää ehkäisyn.

Mutta kun jonkin katolisen kirkon sanomiset eivät enää merkkaa yhtään mitään.

Ilmeisesti Italiassa kirkossa kävijät on lähinnä eläkeläisiä eikä niinkään nuoret tai nuoret aikuiset jotka on lastentekoiässä. Kuulemma se on eläkeläisten paikka sosialisoida mm Italiassa.

. In 2020, people aged 65 years and over belonged to the group with the highest weekly church attendance in Italy. On the contrary, teenagers and young adults made up the smallest group of people going weekly to church. 

https://www.statista.com/statistics/576117/weekly-church-attendance-in-italy-by-age/

[Analyysi7]

Noin 220 miljoonan Nigeriassa syntyi 7,8 miljoonaa ihmistä 2020 ja samansuuntaista sen jälkeenkin.
1,4 miljardin Kiinassa sensijaan syntyi 9 miljoonaa vuonna 2023.
Nigeria ohittanee Kiinan syntyneiden määrässä alle 10v sisällä.
Hämmästyttävä, kun ottaa huomioon että Kiinassa on 1,2 miljardia ihmistä enemmän.

[Nikolas]

Tuolta Nigeriasta varmaan pukkaa väestöpaineella porukkaa muuallekin. Sanotaan sitä sitten väestönvaihdoksi tai väestön vaihtumiseksi, en pidä sitä hyvänä asiana. Mutta suomalaisten kannalta se ei ole asian ydin. Asian ydin on tämä:

Ei riitä että suljetaan rajat, jos syntyvyys jatkuu liian matalalla tasolla. Näivettyminen siitä seuraa joka tapauksessa. Siispä tarvitaan politiikkaa ja kaikenlaisia toimia, jotta syntyvyys saadaan takaisin vähintään uusiutumista ylläpitävälle tasolle. Yksisilmäinen maahanmuuton kyttääminen ja hallinta ei pelasta.

Epäilen että kaupungistumisella on paljonkin tekemistä tämän asian kanssa.

Itse sanoisin että suurin syy nuorten mielenterveyshäiriöille on kaupungistuminen ja kapitalismi/media-kulttuuri noin yleisesti, se vain yksinkertaisesti on stressaavaa asua jossain betoniviidakon yksiössä työttömänä ja katsoa tv:stä jotain langan laihojen missien jet-set elämää ja niimpä ennenpitkää päätyy päihteisiin/ TV/netti riippuvaiseksi ym. ja jää aikaa kaikenmaailman "olenko tarpeeksi laiha" paskalle ym. ja mielenterveys alkaa mennä. Maalla taas päivät kuluu erilaisissa töissä ja sosiaalinen turvaverkko on paljon tiiviimpi, eikä mielenterveys näin mene yhtä helposti. Toki kaupunki-asumisenkin voi saada toimimaan ja enemmistö kaupunkilaisista on mieleltään täysin terveitä ja homma toimii, totuus kuitenkin on että suurissa kaupungeissa etenkin helposti syrjäytyy ja tippuu kelkasta, se on vähän mitä on..

Mutta ei se kaupungistuminen ole ihanaa ja väistämätöntä vaan ihmisen tekemää.

Veikko Vennamolla oli ideoita miten Suomen maaseutu voitaisiin pitää asuttuna ja elinvoimaisena, mutta muut voimat jyräsivät silloin, ja siitä johtuen kaupungistuminen oli vääjäämätöntä. Kaupungistuminen ei ole mikään luonnonlaki vaan seuraus yhteiskunnassa tehdyistä valinnoista.

Jos tämä yhteiskunta kohtelisi pienyrityksiä paremmin, luonteva seuraus olisi pienyritysten lukumääräinen lisääntyminen ja pienyritysten toimitilojen yhdistäminen pienyrittäjien koteihin, mikä optimoisi pienyrittäjän työmatkan käytännöllisesti katsoen nollaan. Pientalotontit löytyvät parhaiten ja halvimmalla kaupunkien ulkopuolelta, joten todennäköisesti pienyritykset syntyisivät kaupunkien ulkopuolelle. Liikenneyhteyksillä on oma vaikutuksensa yritysten sijaintiin, mutta Suomessa on jo nyt tiheä tieverkosto, joten jo nykyään olemassaolevat tieyhteydet tulisivat entistä paremmin käyttöön.

Muutakin voitaisiin tehdä, jatkoksi edelliseen:

Kyllä tarvittaessa keinot keksitään, mutta poliittinen tahto ratkaisee. Jos tahto puuttuu, mitään korjausta ei tapahdu.

Niistä mahdollisista keinoistakin voisi hiukan selittää. Lähtökohtana tulee olla tosiasioiden tunnustaminen. Vasta sitten kun ihmiset yleisesti ymmärtävät keskeiset syiden ja seurausten keskinäiset suhteet, ja tunnustavat ne, voidaan niille alkaa tehdä jotain. Pitäisi yleisesti ymmärtää, että kaupungistuminen ei ollutkaan hyvä tie, ainakaan siinä muodossa kuin kaupungit nykyään tunnetaan. Kaupunkeja tulisi madaltaa keskeltä ja kasvattaa reunoilta ulospäin, ei niinkään ylöspäin. Jo olemassaolevat asuinkerrostalot voitaisiin vähitellen purkaa pois huonokuntoisista alkaen, ja uusien kerrostalojen rakentamista voitaisiin rajoittaa. Kaavoituksella säädeltäisiin edelleen mitä minnekin saa rakentaa, ja lainsäädännöllä tehtäisiin ohjaavia sääntöjä kaavoitukseen.

Voitaisiin pyrkiä esimerkiksi seuraavanlaiseen ohjaukseen:

• Perheasunnot olisivat yhden perheen pientaloja.
• Pientalon tontti olisi pinta-alaltaan vähintään 4 000 m².
• Normaalikokoinen pientalotontti ja kiinteistö olisi veroton. Kiinteistövero iskisi vasta pinta-alaltaan yli 40 000 m² tontteihin.
• Olemassaolevat hyväkuntoiset kerrostalot pyrittäisiin muuntamaan muihin tarkoituksiin kuin perheasuntokäyttöön.

Kyllähän tähän kokonaisuuteen kuuluu muitakin seikkoja kuin edellä kuvailtuja yhteiskuntarakenteen järjestelyjä. Asiaa voidaan lähestyä myös muista näkökulmista, kuten esimerkiksi perusopetuksen järjestämisestä, ja mitkä osat opetuksesta kuuluvat kenenkin vastuulle. Esimerkiksi sukupuolivalistus ja varmaan monta muutakin kasvatukseen ja koulutukseen kuuluvaa asiaa voitaisiin siirtää lasten vanhempien vastuulle, ja jotta vanhemmat voisivat suoriutua näistä kunnolla, yhteiskunta järjestäisi vanhempien käyttöön tieteellisesti luotettavaa aineistoa.

John Calhounin viimeisistä rottakokeista on kulunut aikaa jo yli 50 vuotta. Rottakokeista tehtävistä johtopäätöksistä ja soveltamisesta ihmisyhteisöihin on jankattu siitä asti. En tiedä että missään oltaisiin ryhdytty korjaaviin toimenpiteisiin. En myöskään ole havainnut mitään poliittisen tahdon ilmaantumista asian suhteen. Optimisti voisi ajatella että ei vielä, mutta huominen on päivä uusi.

[Lasse]

Muutakin voitaisiin tehdä, jatkoksi edelliseen:

Kyllä tarvittaessa keinot keksitään, mutta poliittinen tahto ratkaisee. Jos tahto puuttuu, mitään korjausta ei tapahdu.

Niistä mahdollisista keinoistakin voisi hiukan selittää. Lähtökohtana tulee olla tosiasioiden tunnustaminen. Vasta sitten kun ihmiset yleisesti ymmärtävät keskeiset syiden ja seurausten keskinäiset suhteet, ja tunnustavat ne, voidaan niille alkaa tehdä jotain. Pitäisi yleisesti ymmärtää, että kaupungistuminen ei ollutkaan hyvä tie, ainakaan siinä muodossa kuin kaupungit nykyään tunnetaan. Kaupunkeja tulisi madaltaa keskeltä ja kasvattaa reunoilta ulospäin, ei niinkään ylöspäin. Jo olemassaolevat asuinkerrostalot voitaisiin vähitellen purkaa pois huonokuntoisista alkaen, ja uusien kerrostalojen rakentamista voitaisiin rajoittaa. Kaavoituksella säädeltäisiin edelleen mitä minnekin saa rakentaa, ja lainsäädännöllä tehtäisiin ohjaavia sääntöjä kaavoitukseen.

Voitaisiin pyrkiä esimerkiksi seuraavanlaiseen ohjaukseen:

• Perheasunnot olisivat yhden perheen pientaloja.
• Pientalon tontti olisi pinta-alaltaan vähintään 4 000 m².
• Normaalikokoinen pientalotontti ja kiinteistö olisi veroton. Kiinteistövero iskisi vasta pinta-alaltaan yli 40 000 m² tontteihin.
• Olemassaolevat hyväkuntoiset kerrostalot pyrittäisiin muuntamaan muihin tarkoituksiin kuin perheasuntokäyttöön.

Kyllähän tähän kokonaisuuteen kuuluu muitakin seikkoja kuin edellä kuvailtuja yhteiskuntarakenteen järjestelyjä. Asiaa voidaan lähestyä myös muista näkökulmista, kuten esimerkiksi perusopetuksen järjestämisestä, ja mitkä osat opetuksesta kuuluvat kenenkin vastuulle. Esimerkiksi sukupuolivalistus ja varmaan monta muutakin kasvatukseen ja koulutukseen kuuluvaa asiaa voitaisiin siirtää lasten vanhempien vastuulle, ja jotta vanhemmat voisivat suoriutua näistä kunnolla, yhteiskunta järjestäisi vanhempien käyttöön tieteellisesti luotettavaa aineistoa.

Noista yhden perheen pientaloista, kivan kokoisella tontilla, tuli mieleen tämä:

https://anastasia.foundation/kins-domains-ringing-cedars/

Kiinteistöverovapaa, siirto seuraavalle sukupolvelle ilman perintöveroa, (mutta ei verovapaasti poismyytävissä) niin aletaan lähestyä konseptia, jossa oman pläntin kehittäminen alkaa kannattaa, yhteisöllä on mahdollisuus toimia, eikä kuitenkaan eletä missään eko-kylä-kommunistisessa kolhoosissa, jossa kytätään, jos joku syö lihaa tjsp...

[Analyysi7]

Joo kaupungit pääsääntöisesti tuhoaa syntyvyyden maassa kun maassa. Mielenkiintoista nähdä alkaako mikään maa purkamaan kaupunkistumista ja high density kun syntyvyys lähenee 0,5/nainen rajaa vai puskeeko ne vaan lisää kaupunkia kaupunkiin ja korvaa väestön maahanmuuttajilla.
Luulisi, että edes joku autoritäärinen maa sen ennenpitkää tajuaisi.
Tosin talouden näkökulmasta sehän on kaikkein paras kun kaikki asuu 20 kerroksisissa taloissa miljoonakaupungissa lähellä työpaikkoja ja palveluita.

Mutta toisaalta kuten totesin aiemmin, niin suurin osa amisseista jatkaa amissi liikkeessä ja nyky kasvuvauhdilla 200v päästä on 400-500 miljoonaa amissia. Että vaikuttaa siltä, että jotkut ryhmät korvaa kaupunkilaiset ennenpitkää.