Elintasovertailua: Suomi jää Amerikasta pahasti jälkeen, Virosta tuli kehitysmaa

[StadinKundi]

Kestokulutustavaroihin kuuluvat autot, kodinkoneet, huonekalut, elektroniikka ja muut sen kaltaiset pitempään kestävät tavarat. OECD on mitannut kestokulutustavaroiden hankkimiseen käytettyä rahamäärää eri maissa ja suhteuttanut sen maiden hintatasoon. Paljastuu, että Suomessa kulutetaan huomattavasti vähemmän kuin Pohjois-Amerikassa. Englanninkieliset "merentakaiset" alueet näyttävät johtavan elintasokilpaa globaalisti katsottuna. Sen jälkeen tulevat saksankielinen Keski-Eurooppa ja vasta sitten Britannia, Suomi ja Skandinavia. Talouskriiseistä kärsineet Islanti, Irlanti, Kreikka ja Espanja ovat romahtaneet todella alas vertailussa. Islanti esimerkiksi on Venäjän tasolla ja Kreikka selvästi Venäjän alapuolella. Myös Viro kärsi pahasti talouskriisistä ja se sijoittuu jopa Meksikoa huonommin ja selvästi Venäjää huonommin. Jotkut puhuvat Viron taloudellisesta kehityksesta. Mielestäni se on naurettavaa. Maa on tällä hetkellä rutiköyhä kehitysmaa vailla mitään taloudellisia menestyksen mahdollisuuksia. Viron uusliberaali talousmalli ei selvästikään toimi. Myös Ruotsi on pudonnut täysin kelkasta. Se ei pärjää edes Suomelle.

Kestokulutustavaroihin käytetty rahamäärä vuonna 2011 asukasta kohti (suhteessa maan hintatasoon):

USA: 199
Kanada: 189
Australia: 174
Sveitsi: 173
Saksa: 155
Itävalta: 151
Iso-Britannia: 139
Tanska: 131
Japani: 128
Suomi: 124
Ruotsi: 118
Ranska: 118
Hollanti: 114
Belgia: 110
Italia: 100
Irlanti: 73
Turkki: 69
Espanja: 67
Portugali: 65
Chile: 61
Islanti: 57
Venäjä: 55
Kreikka: 45
Meksiko: 44
Viro: 41
Bulgaria: 40
Romania: 19
Bosnia: 15
Albania: 14

Lähde: https://stats.oecd.org/Index.aspx?DataSetCode=PPP2011

Taulukosta pitää valita kohta "Indices of real expenditure per head".

[Faidros.]

Onko myös kiinteistöt laskettu tilastoihin? Entä onko nuo verottomia hintoja?

[StadinKundi]

Onko myös kiinteistöt laskettu tilastoihin? Entä onko nuo verottomia hintoja?

Arvonlisävero on mukana. Kyseessä on siis kestokulutustavaroihin yhtä maan asukasta kohti vuodessa käytetty raha ja se suhteutetaan vähittäiskaupan hintatasoon. Niihin hintoihin, jotka marketeissa ja tavarataloissa ovat.

Kiinteistöjä ei ole laskettu mukaan, mutta rakentamisen määrästä on oma tilasto samalla sivulla, jolta nuo aloituksessa olevat luvut voi poimia. Rakentamisen määrässä Suomi itseasiassa oli kolmas, Luxemburgin ja Kanadan jälkeen. Suomessahan on aina rakennettu paljon. Se on meillä jokin kulttuuriin kuuluva piirre.

[Goman]

 
Kaupunkikohtaisia indeksejä löytyy myös täältä:

http://www.numbeo.com/cost-of-living/rankings.jsp

Ainakin Helsinki, Turku, ja Tampere ovat mukana.
Eri indeksejä sorttaamalla saa tuntumaa missä mennään.

[Jaska Pankkaaja]

Ennen kuin mollaa Viron politiikkaa kannattaa huomioida miten muilla neukkulaan kuuluvilla mailla joilla ei ole öljy tai kaasu rikkauksia menee. Viro EI OLE romahtanut vaan noussut ilman luonnonvaroja siitä missä se oli neukkulan romahduksen jälkeen.

Itse olen varma että näemme jo kohtalaisen pian päivän kun OECD toteaa Viron olevan suomalian sosiademokraattista pahoinvointivaltiota varakkaampi. Osatekijänä se että suomalaisia yrittäjiä muuttaa Viroon.

[JmR]

Suomen elintasoa ostettu velalla

[Arvoton]

Jotain voinee päätellä siitä kestokulutustavaroiden yhteydessä, että kodin viihde-elektroniikka, kodinkoneet, ja useimmat sähkötyökalut maksavat saman tai pikkuista vaille kuin Suomessa. Toki sitten suurin osa remonttitarpeista on halvempaa. Vaatteita en löydä sieltä sen halvemmalla kuin täältä. No, viime vuonna kahdet spesiaalimalliset italialaiset kengät sain sieltä hyvin tod.näk. halvemmalla kuin Suomesta, jonka ketjuliikkeissä ja marketeissa ei vastaavia edes ole.

Soittimien hintoja kuukkeloin kolme vuotta sitten ja totesin, että ei ainakaan kannata matkakymppejä tuhlata kitaran hakuun sieltä.

Tallinnan kenkä- ja vaatetusliikkeet voivat kilpailla Suomea vastaan hyvinkin erottuvuudellaan.

Vuokrat ovat epäilemättä huomattavasti pienemmät kuin Hesassa missään (poislukien ydinkeskusta) ja autot 30-50 % halvempia kuin meillä. Kotisähkön hintaa en osaa sanoa, enkä koti- ja autovakuutusten hintoja. Pitäis vissiin kysellä ja katsella netistä. Julkinen liikenne on Tallinnan asukkaalle ilmainen, minkä Savisaar jyräsi voimaan saadakseen etenkin venäläisten äänet... Äijä tuli huhtikuussa, muuten meikkistä vastaan liikennevaloissa. Meinasin morjestaa tuttua naamaa, mutta sitten tajusin, että se on Savisaar. Mulla on Tallinan julkisten kortti ja yksi matka kustantaa vähä reilun eukon.

Päivittäistavarat ovat harvoin halvempia kuin Suomessa ja ruoka etenkin halvan lihan ansiosta ehkä 20 % halvempaa. Bensa pyörinyt siinä 1,3 - 1,4 e/l. Hieronnat ja muut palvelut ovat hinnaltaan puolet tai vähintään kolmanneksen halvempia täkäläisistä.

Eestin keskipalkka on nippa nappa alle tonnin kuussa.

Minun olisi näköjään parasta alkaa miettimään koko ostovoima-asiaa vertailussa Suomi-Viro ja miksei vielä Venäjä. Tallinnassa myöskään ei liene monikaan asia halvempaa kuin Viron pikkumestoissa.

Tottakai on muitakin hommalaisia, jotka Eestissä ovat rampanneet ja asuneet vuosia ja voivat heittää näkemyksiään.

(Korjasin tekstivirheen)

[sivullinen.]

Hienoa uskaltaa itse oma-aloitteisesti nostaa tilastotietokannasta lukuja esiin ja esittää niiden pohjalta voimakkaita päätelmiä. Se luo vastavoiman virallisen totuuden tilastonostoille.

Juuri tästä tilastosta en kuitenkaan pysty mitään ylentävää sanomaan. Sen antamat luvutkaan eivät aivan vastaa minun näkemyksiäni tilanteesta. Niitä olisi voinut painottaa jotenkin, jotta olisi syntynyt uskottava ja valaiseva tulos. Ruotsin olisin vielä nostanut muutaman pisteen Suomen yläpuolelle, mutta painottanut laskusuuntaa. Itävallan olisin myös pudottanut huomattavasti alemmas. Enpä tiedä. Pienillä korjauksilla -- tai jopa selittelyillä -- taulukosta olisi saanut paljon paremman. Yritys oli erittäin hyvä.

[orientexpressen]

Eestin keskipalkka on nippa nappa alle tonnin kuussa.

Viron mediaanipalkka oli ainakin pari vuotta sitten 655 euroa kuussa (=noin saman verran kuin suomalainen peruspäiväraha/työmarkkinatuki), mikä kertoo enemmän sikäläisestä tulotasosta. Toisin sanoen puolet virolaisista ansaitsi vähemmän kuin tuon verran kuukaudessa (ainakin pimeät ansiot poisluettuna).

Viime vuonna lakisääteinen minimipalkka Virossa oli 320 euroa.

[Mursu]

Kestokulutustavaroihin kuuluvat autot, kodinkoneet, huonekalut, elektroniikka ja muut sen kaltaiset pitempään kestävät tavarat. OECD on mitannut kestokulutustavaroiden hankkimiseen käytettyä rahamäärää eri maissa ja suhteuttanut sen maiden hintatasoon. Paljastuu, että Suomessa kulutetaan huomattavasti vähemmän kuin Pohjois-Amerikassa. Englanninkieliset "merentakaiset" alueet näyttävät johtavan elintasokilpaa globaalisti katsottuna.

Tämä on vain yksi mittari. Se lähinnä osoittaa kiinnostusta tuollaisiin hankintoihin. Esimerkiksi matkailun voi katsoa olevan osa elintasoa ja se ei näy tuossa. En ymmärrä miten kellekään voisi olla yllätys, että USA:ssa myydään kaikenlaista tuollaista enemmän.

[sr]

Hienoa uskaltaa itse oma-aloitteisesti nostaa tilastotietokannasta lukuja esiin ja esittää niiden pohjalta voimakkaita päätelmiä. Se luo vastavoiman virallisen totuuden tilastonostoille.

Juuri tästä tilastosta en kuitenkaan pysty mitään ylentävää sanomaan. Sen antamat luvutkaan eivät aivan vastaa minun näkemyksiäni tilanteesta. Niitä olisi voinut painottaa jotenkin, jotta olisi syntynyt uskottava ja valaiseva tulos. Ruotsin olisin vielä nostanut muutaman pisteen Suomen yläpuolelle, mutta painottanut laskusuuntaa. Itävallan olisin myös pudottanut huomattavasti alemmas. Enpä tiedä. Pienillä korjauksilla -- tai jopa selittelyillä -- taulukosta olisi saanut paljon paremman. Yritys oli erittäin hyvä.

Mitä noilla "korjauksilla" oikein tarkoitat? Taulukkohan on raakaa tietoa siitä, mikä on tilanne. Jos sitä aletaan "korjailla" sen perusteella, miltä itsestä nyt vaan sattuu tuntumaan, niin itse kutsuisin sitä tiedon väärentelyksi. Selittely on sitten eri asia ja jos tuohon rinnalle länttäisi ostovoimakorjatun BKT:n, niin sitten siitä voisi arvioida esim. sitä, miten paljon tuo tilasto selittyy sillä, miten paljon kyseiset maat tuottavat ja miten paljon sillä, mitä niissä kulutustottumukset ovat.

[sivullinen.]

Mitä noilla "korjauksilla" oikein tarkoitat? Taulukkohan on raakaa tietoa siitä, mikä on tilanne.

Taulukko on antaa raakaa tietoa siitä mikä on tilanne. Se ei kerro muuta. Se ei kerro Viron olevan kehitysmaa. Se ei kerro edes kulutukseen käytetyistä rahoista. Se antaa ainoastaan raakaa tietoa. Tilastokeskus korjaa usein raakatietoaa trenditasoituksella tai inflaatiokorjauksella. Sitä ennen se valmistelee julkaistavat tilastot tietenkin jaottelemalla mikä kuuluu mihinkin sarakkeeseen. Jokainen tilastojen tutkija on oikeutettu tekemään samat trenditasoitukset ja inflaatiokorjaukset. Siinä ei väärennellä. Jaottelu on tilastontekijän yksinoikeus. Sitä tilastojen tutkija voi muokata valitsemalla sopivan tilaston suunnattomista tilastotietokannoista, kuten tuosta OECD:n tilastokannasta, UNdatasta, maailmanpankin suurista tilastoista, EUstatista tai suunnattomasta joukosta pienempiä paikallisia. Siinäkään ei väärennellä. Käytännössä pitäisi ottaa suuri tietojoukko käsittelyyn ja muodostaa kaava ja laskea millaisilla painotuksilla sieltä löytyy tulos, joka on halutun kaltainen.

Esitetyn tilaston pitää tukea syntyneitä mielikuvia. Sillä ei voi muokata niitä. Tiede on totuuksia, mielikuvat ovat propagandaa.

[Arvoton]

Tuolta nyt hätäpäissäni löysin jotain viitettä siitä, millä äijän mällätä Suomessa/Eestissä ostovoimapariteetti mukana:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioista_asukaskohtaisen_bruttokansantuotteen_mukaan_%28PPP%29

ja kun klikkaa Kansainvälisen valuuttarahasto. Arvot dollareissa.

[Onnikka]

Kestokulutustavaroihin kuuluvat autot, kodinkoneet, huonekalut, elektroniikka ja muut sen kaltaiset pitempään kestävät tavarat. OECD on mitannut kestokulutustavaroiden hankkimiseen käytettyä rahamäärää eri maissa ja suhteuttanut sen maiden hintatasoon. Paljastuu, että Suomessa kulutetaan huomattavasti vähemmän kuin Pohjois-Amerikassa. Englanninkieliset "merentakaiset" alueet näyttävät johtavan elintasokilpaa globaalisti katsottuna. Sen jälkeen tulevat saksankielinen Keski-Eurooppa ja vasta sitten Britannia, Suomi ja Skandinavia. Talouskriiseistä kärsineet Islanti, Irlanti, Kreikka ja Espanja ovat romahtaneet todella alas vertailussa. Islanti esimerkiksi on Venäjän tasolla ja Kreikka selvästi Venäjän alapuolella. Myös Viro kärsi pahasti talouskriisistä ja se sijoittuu jopa Meksikoa huonommin ja selvästi Venäjää huonommin. Jotkut puhuvat Viron taloudellisesta kehityksesta. Mielestäni se on naurettavaa. Maa on tällä hetkellä rutiköyhä kehitysmaa vailla mitään taloudellisia menestyksen mahdollisuuksia.

Helpointa on kun vertailet keskimääräistä asuntoa sekä keskimääräistä autoa. Kokoa ja hintaa. Hankalampi alkaa laskemaan jotain iPadeja jotka kuitenkaan ei kerro paljoa elintasosta.

Eihän nyt kukaan kuvittelekaan että Viro, vuosikausia kommunismin alla olleena, olisi yhtäkkiä noussut. Asioissa menee aikaa, olisin kyllä odottanut että nopeammin olisi noussut. Mutta nousee se vielä. Islanti taitaa olla kuitenkin Suomea varakkaampi, samoin ovat Irlanti ja Espanja. Kreikka Suomen tasoa tai vähän alle.

[Mursu]

Helpointa on kun vertailet keskimääräistä asuntoa sekä keskimääräistä autoa. Kokoa ja hintaa. Hankalampi alkaa laskemaan jotain iPadeja jotka kuitenkaan ei kerro paljoa elintasosta.

Kummasti, kun kyse on somaleista se kertookin. Kyllä tällainen kaikenlainen elektroniikka ym. kertoo myös asiasta.

Islanti taitaa olla kuitenkin Suomea varakkaampi, samoin ovat Irlanti ja Espanja. Kreikka Suomen tasoa tai vähän alle.

Niin Islanti ja Irlanti on velkarahalla rikastuneet. Islanti päätti vielä jättää velat maksamatta.

[Mursu]

Mitä noilla "korjauksilla" oikein tarkoitat? Taulukkohan on raakaa tietoa siitä, mikä on tilanne. Jos sitä aletaan "korjailla" sen perusteella, miltä itsestä nyt vaan sattuu tuntumaan, niin itse kutsuisin sitä tiedon väärentelyksi. Selittely on sitten eri asia ja jos tuohon rinnalle länttäisi ostovoimakorjatun BKT:n, niin sitten siitä voisi arvioida esim. sitä, miten paljon tuo tilasto selittyy sillä, miten paljon kyseiset maat tuottavat ja miten paljon sillä, mitä niissä kulutustottumukset ovat.

Palaan tässä tuohon kommenttiin matkailusta. Ruotsalaiset matkustavat suomalaisia enemmän. Ehkä se vaikuttaa asiaa. Miksi elintasoa on vain se, että katsoo 42 tuuman telkkarista matkailua eikä se, että matkailee itse? Tilasto on mielenkiintoista dataa, mutta missään tapauksessa se ei ole kattava käsitys maiden elintasosta. Myös kommentointi oli mielenkiintoista. Suomen elintasoa mollattiin vaikka taakse jäi monta vauraana pidettyä Euroopan maata, eikä Japanikaan ole kovin paljon edellä,

[sr]

Lähde: https://stats.oecd.org/Index.aspx?DataSetCode=PPP2011

Taulukosta pitää valita kohta "Indices of real expenditure per head".

Minua taulukossa yllätti Turkin hyvin korkea sijoitus. Se oli edellä useita EU-maita (reilusti Itä-Euroopan uusia EU-maita, niukasti vanhoja Välimeren EU-maita).

[Sivustakatsoja]

Helpointa on kun vertailet keskimääräistä asuntoa sekä keskimääräistä autoa. Kokoa ja hintaa. Hankalampi alkaa laskemaan jotain iPadeja jotka kuitenkaan ei kerro paljoa elintasosta.

Asunnon koko tai hinta tuntuisi äkkiseltään aika heikolta tavalta verrata eri maiden elintasoa ("vaurautta"), koska eri maiden sisäiset asuntomarkkinat ovat niin asuntojen laadun kuin hintatason määräytymisen kannalta kovin vaihtelevia.

Muutenkin tuntuisi siltä, ettei "vaurautta" ole mielekästä vertailla yksittäisten kuluttamiskategorioiden kautta. Ihan vain siksi, että eri maiden kulutusprofiilit ovat kovin erilaisia. Kuten aiemmin ketjussa jo todettiin, esimerkiksi matkailu on yksi merkittävä "elintasokulutuksen" muoto, jossa on suuria maakohtaisia vaihteluita. Autot lienevät toinen vastaava.

[junakohtaus]

Käsitinkö mä nyt oikein että on elintason mittari miten isolla rahalla ostaa roinaa? Kuinka paljon sitä oikein kuluu?

Mulla on pesukone, tiskari, telkkari, läppäri ja puhelin, joista viimeksi on uusittu läppäri koska vanha hajosi fyysisesti. En mä keksi mitään syytä miksi ostelisin romua lisää tai uusisin toimivaa kalustoa.

[Tykkimies Pönni]

Käsitinkö mä nyt oikein että on elintason mittari miten isolla rahalla ostaa roinaa? Kuinka paljon sitä oikein kuluu?

Mulla on pesukone, tiskari, telkkari, läppäri, läppäri ja puhelin, joista viimeksi on uusittu läppäri koska vanha hajosi fyysisesti. En mä keksi mitään syytä miksi ostelisin romua lisää tai uusisin toimivaa kalustoa.

Puhumattakaan siitä että sitä roinaa ostetaan velaksi.

[törö]

Tuosa on käppyrä yli 250 000 euroa velkaa ottaneiden kotitalouksien määrän kehittymisestä, eli kyllä se roinan määrä on monelle elintason mittari.

(http://www.talouselama.fi/incoming/article2227869.ece/ALTERNATES/w500)

http://www.talouselama.fi/uutiset/vilkaisepa+tata+jarkyttavaa+graafia+yli+250+000+euron+velkatalouksien+kasvusta/a2227870

[Kaptah]

Tuosa on käppyrä yli 250 000 euroa velkaa ottaneiden kotitalouksien määrän kehittymisestä...

Eipä tuo taida niinkään roinan määrästä olla kiinni, suurin osa näistä lienee asuntovelkaa. Minusta asumisen hinta on säätelyllä ja miljoonilla pykälillä hinattu järjettömän korkealle, ja etenkin PK-seudun hintatasoa ei voi kukaan täysjärkinen pitää kuplattomana.

eli kyllä se roinan määrä on monelle elintason mittari.

Tätäkin minä olen kyllä kovasti ihmetellyt. Minkä HELVETIN takia ihmisten pitää ostella 50-tuumaisia telkkareita tai vuosipalkan verran maksavia autoja? Jonkun uuden Passatin hinnalla voisi pitää keskivertopalkansaaja lähes vuoden palkatonta lomaa ja jäisi vielä rahaa käytettyyn Corollaan.

edit: Mielenkiintoista kuinka PK-seudulla ollaan huomattavasti köyhempiä kuin muissa suuremmissa kaupungeissa kun vertaillaan paikallista ostovoimaindeksiä.

Helsinki, Finland      89.96
Turku, Finland         98.29
Oulu, Finland          95.26
Tampere, Finland    93.11

[törö]

Tuosa on käppyrä yli 250 000 euroa velkaa ottaneiden kotitalouksien määrän kehittymisestä...

Eipä tuo taida niinkään roinan määrästä olla kiinni, suurin osa näistä lienee asuntovelkaa. Minusta asumisen hinta on säätelyllä ja miljoonilla pykälillä hinattu järjettömän korkealle, ja etenkin PK-seudun hintatasoa ei voi kukaan täysjärkinen pitää kuplattomana.

Liian kalliin kämpän voi luokitella roinaksi, vaikka se onkin isompi kuin astianpesukone, ja suurin osa noista lainoista lienee otettu omakotitaloja varten.

[Kaptah]

Liian kalliin kämpän voi luokitella roinaksi, vaikka se onkin isompi kuin astianpesukone, ja suurin osa noista lainoista lienee otettu omakotitaloja varten.

Olen pitkälti samaa mieltä, tuntuu että markkinoilla liikkuu paljon niitä jotka maksavat täysin järjettömistä asioista järjettömiä hintoja myös asuntokaupoilla.

Jos nyt kuitenkin katsotaan sitä seutua joka useimpia suomalaisia koskettaa, eli PK-seutua, niin ei tarvitse olla kovin suuruudenhullu saadakseen sen 200 000 euroa upotettua kämpän ostoon. Jos nyt on vaikka elelty vuokralla ensin muutama vuosi ja sitten nuoripari päättää ostaa kämpän kun on perheenlisäystäkin tulossa, niin kerrostalokolmio ei ole vielä kovin suurta suuruudenhulluutta. Otetaanpa nyt vaikka Espoo esimerkiksi, listaapa Jokakoti.fi:stä Espoon hyväkuntoiset kolmiot niin omalla kokeilullani karkea mediaanihinta asettuu sinne 370 000 euron tietämille. Hinnat alkaen-kämpät jostain ongelma-alueiden neukkukuutioista ovat 150 tonnin tienoilla.

Siitä, kannattaako kenenkään asua PK-seudulla nykyisellä hintatasolla olemme varmasti samaa mieltä.

[junakohtaus]

Unohtui. Kyllähän talosta löytyy lisäksi leivänpaahdin, sauvasekoitin. silitysrauta sekä elektroninen paistolämpömittari ynnä espressokeitin. Niitäkään ei ole mitään tarvetta uusia.

[Kaptah]

Unohtui. Kyllähän talosta löytyy lisäksi leivänpaahdin, sauvasekoitin. silitysrauta sekä elektroninen paistolämpömittari ynnä espressokeitin. Niitäkään ei ole mitään tarvetta uusia.

Ai että sä olet kerskakulutuksen mannekiini. Sano nyt vielä että löytyy sähköinen partakone 

Mulla on noista lisämaininnoistasi leivänpaahdin ja silitysrauta. Jos silitysrauta hajoaa niin voisin hankkia seuraavaksi sellaisen valurautaisen jonka lämmitän sitten hellalla kun ei kerrostaloeläjä sinne hiiliäkään saa mistään. Tai en tiedä jaksaisinko oikeasti harrastaa sellaisella mutta olisihan siinä tyyliä.

Espressoni teen mutteripannussa, kestänee loppuelämäni, ja kun ostin paistolämpömittaria niin piti kiertää muutama kauppa että löytyi ei-elektroninen, joka myös toivottavasti kestää loppuelämäni. Tiski-, pyykki- ynnä muut peruskoneet kyllä on, mutta olisin niistäkin valmis maksamaan moninkertaisen hinnan jos tietäisin niiden kestävän edes kymmenen vuotta. Nykyiset on ostettu käytettynä, tai oikeastaan toinen saatu. Telkkaria en omista, mutta tuo kauniimpi meillä asuva tyyppi omistaa. Mainittakoon myös, että ajan partani partaveitsellä joka kestänee loppuelämäni.

Jos jokaisella on joku kulutusvimma, niin minulla se kohdistuu sellaisiin esineisiin joita ei tarvitse heittää roskiin kun kuolinpesääni aikanaan tyhjennetään. Sellaisesta tavarasta, joka kestää vuosikymmeniä ja jolle on käyttöä vuosikymmenten päästäkin, maksan mielelläni.

[Arvoton]

Meirän perheeseen hankittihin tiaatokone.

[junakohtaus]

Leivänpaahdin toisaalta on kyllä mutsin ja faijan aikoinaan häälahjaksi saama ja espressokeittimen sain kaverilta. Tavallisen kahvinkeittimen annoin kaverille ja keittelen suodatintyyppiset nykyisin pressopannulla. Sauvasekoitin on ostettu uutena ja paistomittari saatu joululahjana.

[Napalmi]

Terveisiä keissinne esimerkkitapaukselta, jossa lainaa on rutkasti sen OKT:n takia (ei silti maksukyvyn yli, toim. huom) PK- seudulla. Tämän lisäksi - ja myös tästä johtuen- onkin pidetty lähinnä kunnia- asiana, että joka ikinen muu asia ympärillä onkin sitten oma ja maksettu. Jossain nyt vaan on pakko asua, enkä oikein suostu luokittelemaan ruokakuntaamme huonoiksi ihmisiksi siitä syystä, että isi ja äiti otti pankista asumiseen lainaa.

[Lumina]

Elintasomittariksi äärettömän huono. Tähän vaikuttaa ostettujen tuotteiden laatu. Jos ostaa roskaa joka hajoaa heti takuun umpeuduttua, saa hankkia uuden laitteen useammin. Nykyään vaan taitaa kaikki hajota takuuajan täytyttyä... :/ Ja asennekin vaikuttaa. Heitetäänkö toimivat laitteet menemään ja hankitaan uusi, kun markkinoille tulee parempi versio vai kulutetaanko laitteet loppun asti ja korjautetaan vielä pikkuviatkin matkan varrella.