2014-01-08 Vassarit järjestävät ilmaisia valmennuskursseja

[Arvoton]

Siis nykyvasemmisto tekee nykyään ihan oikeastikkin hyödyllistä toimntaa ilman pakko-mokutusta? 

Siis eivätkö he aio arpoa kursseille yhtään mamua?!? Alkaa muistuttaa rasismia ja fasismia. Soh, soh!

[Nuivanlinna]

Tuostakin vasemmiston valmennusprojektista saattaa tulevaisuudessa kuoriutua suomalaisen markkinatalouden uusi jumalolento, on tapahtunut ennenkin, joten älkää tuomitko ainakaan markkinauskon nimissä.
http://www.youtube.com/watch?v=K17SBFVYriM

[Fures foras, frugi intro.]

Jos tuonne kurssille ovat tervetulleita teollisuusvartijoiden pojat ja Siwan kassojen tyttäret ilman mitään punapasseja - niin minä teen kunniaa sydämestäni noille kommareille. Maailma on hieman parempi paikka tuon jälkeen.

Häpeä niille jotka tuomitsevat ennen näkemistä.


Pasila olkaa hyvä:

http://www.youtube.com/watch?v=Bw4xuoP8eZ4

[JJohannes]

Lääkiksessä ja oikiksessa kun itse opiskelukin on enemmän ulkoaopettelua ja ammattikoulu-tyyppistä kuin ongelmanratkaisua ja luovuutta.

Jaa-a sitä on sitten opiskeltu sekä ammattikoulussa että lääkiksessä, kun on noin reippaat arviot esittää?

Lääkärin ammatti on pitkälti myös käsillä tekemistä, siksi siellä ammattikoulumaisesti pitää joskus kätensäkin ihan konkreettisessa työn tekemisessä liata. Niin halveksuttavaa kuin sellainen käsityö monien mielestä onkin.

Oikiksesta taas valmistuu hyvinkin luovasti lakeihin ja oikeuteen suhtautuvia tyyppejä, heidän koulutuksestaan voisi luovuutta entisestäänkin vähentää.

Yliopistoissa tehdään tiedettä, lääkiksessä ja oikiksessa ei pääasiassa tehdä minkäänlaista tiedettä. Tutkijalääkärit ja oikeushistorioitsijat ja muut lainkäytön tutkijat/filosofit ovat toki oma lukunsa, mutta pääasiassa lääkiksen ja oikiksen on tarkoitus kouluttaa ihmisiä ammattiin. Syyt, miksi nämä alat ovat yliopistossa löytyvät historiasta. Samalla tavalla yliopistossa on esim. lastentarhanopettajien koulutus vaikka sitä ei oikein hyvälläkään tahdolla voi pitää tieteellisenä. En tiedä myöskään tiesitkö, mutta kirurgit olivat vielä keskiajallakin partureita, siis oikein kunnon amiksia.

Valmennuskursseista ei toki ole kokonaan mahdollista päästä eroon ja niitä toki järjestettäisiin myös soveltuvuutta vaativiin pääsykokeisiin suosituilla aloilla mutta ainakaan niiden merkittävyyttä ja roolia opiskelijavalinnoissa ei kannata tietoisesti yrittää kasvattaa koska tämä johtaa hakijoiden eriarvoistumiseen ja joidenkin pätevimpien hakijoiden jäämiseen valintojen ulkopuolelle.

Mistä tiedät että pätevämpiä jää ulkopuolelle? Linkkiä? Missä tämä on tutkittu ja todistettu?

Jos esimerkiksi lääkikseen pääsee ja lääkäriksi valmistuu tyyppi, joka on lukenut ja ulkoa oppinut tietonsa esim. siitä miten syöpä diagnosoidaan ja hoidetaan, niin hän on paljon parempi lääkäri kuin se hänen luova veljensä, joka kehittelee omasta päästään ongelmanratkaisut, päätyy luovasti ehkä jopa väärään diagnoosiin ja hoitaa potilaan luovasti mihin hoitoon nyt sillä kertaa kekseliäästi sattuu päätymään.
Joissain hommissa vain tarvitaan ulkoa opittua ja nippelitietoa, eikä ole tarkoituskaan kehitellä kaikkea ongelmanratkaisuun tarvittavaa omasta päästään.

Pätevämpiä jää ulkopuolelle ihan vain siksi, että heillä ei kaikilla ole varaa valmennuskurssiin. Valmennuskurssista saattaa olla niin iso hyöty pääsykokeessa, että joku voi sen avulla ohittaa itseään huomattavasti pätevämmän hakijan.

Taisin alkuperäisessä viestissäni juuri sanoa, että lääkiksessä tarvitaan ulkoaopittuja tietoja ja taitoja, koska se on käytännössä ammattikoulu. Valmennuskurssit lääkiksen kohdalla eivät ole siis samanlainen ongelma kuin tieteellisillä aloilla.

Pätevät rahattomat voivat lukea pääsykoekirjansa kotonaan, pääsevät opiskelemaan varmasti jos ovat niin kovin päteviä.
Ei valmennuskursseillakaan sentään yliluonnollisia ihmeitä tehdä.

En ole itse moisella ollut mutta yritykset ainakin kovasti itse heittelevät ilmoille lukuja, että 50, 60 tai 70 prosenttia valmennuskurssilaisista on päässyt sisään. Tietysti valmennuskursseille hakeutuu paljon niitä, jotka ovat jo kohtalaisen varmoja läpimenostaan (joko motivaation tai lahjojensa takia) ja näkevät valmennuskurssiin sijoittamisen mielekkäänä. Tunnetko itse paremmin valmennuskurssien maailmaa ja osaat varmaksi sanoa, että kovalla lukemisella tai lahjakkuudella kyllä aina pärjää valmennuskurssilaista vastaan?

[Kemolitor]

Pätevämpiä jää ulkopuolelle ihan vain siksi, että heillä ei kaikilla ole varaa valmennuskurssiin. Valmennuskurssista saattaa olla niin iso hyöty pääsykokeessa, että joku voi sen avulla ohittaa itseään huomattavasti pätevämmän hakijan.

Galenoksen ollessa pääsykoekirjana pääsykokeisiin meni paljon ihmisiä, jotka olivat ajatelleet lukiossa, ettei kemiaa, biologiaa ja fysiikkaa niin kovasti tarvitse lukiossa opiskella, kun kerran lääkiksessä on erillinen pääsykoekirja, riittää kun sen lukee. Sitten kun alkoi Galenosta lukemaan, huomasi kauhukseen, ettei ymmärrä siitä juuri mitään. Kirja käytännössä vaati pohjatiedoiksi suurimman osan lukion biologian, fysiikan ja kemian kursseista. Lisäksi kirja oli aika hankalalukuinen, eri asioiden taustoja piti koko ajan kaivella lukion kirjoista. Pääsykokeessa on aika vähän ns. esseekysymyksiä, laskuja tai sen tyyppisiä tehtäviä enimmäkseen. Kirjassa sen sijaan oli hyvin vähän laskuesimerkkejä.

Galenos pääsykoekirjana loi aika paljon juuri tarvetta valmennuskursseille, se oli hankala kirja lukea yksinään.

En ole itse moisella ollut mutta yritykset ainakin kovasti itse heittelevät ilmoille lukuja, että 50, 60 tai 70 prosenttia valmennuskurssilaisista on päässyt sisään. Tietysti valmennuskursseille hakeutuu paljon niitä, jotka ovat jo kohtalaisen varmoja läpimenostaan (joko motivaation tai lahjojensa takia) ja näkevät valmennuskurssiin sijoittamisen mielekkäänä. Tunnetko itse paremmin valmennuskurssien maailmaa ja osaat varmaksi sanoa, että kovalla lukemisella tai lahjakkuudella kyllä aina pärjää valmennuskurssilaista vastaan?

Minusta valmennuskurssit eivät ihan noin hurjia lukuja heittele, olisiko sinulla linkkiä tarjota?

Epione esimerkiksi kertoo sivuillaan näin:
"Epionen valmennuskurssien oppilaiden läpipääsyprosentti vuosina 2003-2012 on vaihdellut välillä 30 - 68 %."
http://www.epione.fi/valmennuskurssit/

Tuota voi sitten jokainen itse veikkailla, mikä tuo ilmaisu tarkoittaa. Sehän voi tarkoittaa äärimmillään sitä, että useimmiten on päässyt 30 %, mutta kerran 68 %.

Nykyään kun pääsykoevaatimuksena on lukion pitkä biologia, fysiikka ja kemia ja hakija on nämä lukiossa käynyt, perusteellisesti vielä opiskellut ja oppinut, kirjoitusten jälkeen vielä keskittyy niitä kertailemaan, niin ihan hyvät mahdollisuudethan hänellä kokeessa on. Mutta sitten on aika iso joukko niitä, jotka eivät jostain syystä ole lukiossa näitä aineita lukeneet kuin ne pakolliset kurssit ja sitten keksivät, että haluavat lääkäriksi. Voihan niitä itsekseenkin opiskella, mutta kyllä ne opettajan johdolla ja opetuksella ovat monesti helpompia omaksua.

Tästä pitäisi tietysti sitten jotakin tilastoa saada valmennuskursseilta ja lääketieteellisiltä tiedekunnilta, paljonko
a) valmennuskursseilla on sellaisia, jotka eivät ole lukiossa suorittaneet kaikkia kursseja näistä aineista
b) lääkikseen päässeistä ovat käyneet valmennuskurssin
c) minkä verran lääkikseen päässeistä ovat suorittaneet (ja millä arvosanoilla) lukiossa näiden aineiden kursseja.

Eximian sivuilta löytyy tilastoja viime vuoden valinnoista:
http://www.eximia.fi/valmennuskurssi/laaketiede/valintakoetietoja/

Esimerkiksi Helsinki:
Hakijoita 1499
Pääsykokeessa oli 975
Näistä pääsi 120

Tuo kertoo jo perusongelmasta. 975 ihmisestä pitäisi jotenkin valita 120. Tarkoittaa sitä, että pääsykokeen pitää olla aika vaikea, jolloin siis kohtalainen osaaminen ei riitä, asiat täytyy hallita erittäin hyvin.