Pertti Johansson (ps): ”Kirjasto on mielestäni yliarvostettu paikka”

[nimierkki]

Ajattelinpa pitää pienen puolustuspuheen naisten viihdekirjallisuudelle. Tämän romantiikkagenren yksi suosituimpia nimiä on tällä hetkellä Anneli Kivelä (oikea nimi Anne Seppälä) ja hänen Katajamäki -sarjansa. Yksittäinen sarjan kirja maksaa kirjastolle ehkä noin 20 euroa. Se lainataan mahdollisesti jopa satakunta kertaa elinkaarensa aikana. Kirjaa lukevat toki myös työttömät ja eläkeläiset, joiden jotkut katsovat olevan ainoita jotka kirjastoon ehtivät. Mutta kyllä sen saa käsiinsä myös se töissä käyvä kolmen lapsen äiti, joka töiden jälkeen piipahtaa kirjastossa. Hän vie kirjan kotiin ja tehtyään perheelleen ruokaa ehtii hän illalle ennen nukahtamistaan tavaamaan kirjaa tovin.

Kirjalla ei ole mitään suurta korkeakirjallista arvoa. Mutta silti sen lukijat kokevat sen merkitykselliseksi, se auttaa duunariäitiäkin jaksamaan töissä ja muussa arjessa paremmin. Se toimii aivan samalla tavalla kuin kunnan valaistu ulkoilureitti, jossa sielläkin kulkevat samalla polulla työttömät, eläkeläiset ja duunarit. On vaikea nähdä, mksi valaistu kuntopolku on hyvä sijoitus kunnalta, mutta romantiikkakirja huono.

Toinen, huomattavasti brutaalimpi puolustusmalli romantiikkakirjalle, on lainatilastot. Kunnallinen päättäjä on veikeä otus, se usein tykkää tuijottaa tilastoja. Jos tilastot osoittavat, että kirjastossa ei ole juuri kävijöitä tai lainauksia, niin päättäjä helposti alkaa miettimään, että onko tätä toimintaa järkevää missä määrin pitää yllä. Kirjastonhoitaja, jos on yhtään kartalla, tajuaa tämän aspektin. Hän tajuaa, että kirjastoon kannattaa ostaa myös sitä kevyempää kirjallisuutta, jotka luovat suhteessa kirjan hintaan paljon lainoja. Kun tilastot näyttävät hyvältä, on hankintamäärärahoja helpompi puolustaa. Mitä paremmin niitä pystyy puolustamaan, sen enemmän on rahaa käyttää marginaalisempaan sivistävään tietokirjallisuuteen. On rahaa ostaa Summa Theologia ja Pilot-kustantamon monet hyvät sota-aiheiset tietokirjat. Voi tykittää Beevoria ja Vihavaista hyllyt täyteen. Anneli Kivelä ja Antony Beevor ovat siis symbioosissa, kumpikin tukee toistaan. Hyvässä kirjastossa on monenlaista aineistoa sopivassa suhteessa.

Väitän nyt, että Ylöjärven kirjastossa ei romanttinen hömppä ole mitenkään yliedustettuna. Johanssonin väite ei perustu tosiasioihin, se on kirjastoa dissaavan sivistymättömän jurpon töräytys. Se olisi helpommin nieltävissä, jos johansson olisi erityisesti profiloitunut laajojen kansanpiirien liikuntamahdollisuuksien edistäjänä. Googlettelun perusteella äijä näyttäisi kuitenkin olevan puhdas lätkä-äijä, joka dumppaa verorahat jääkiekon tukemiseen.

Raivostuttavinta tässä minusta on se, että tämmöiset möläytykset vaikeuttavat asiallista kirjaston arvostelua. Täälläkin on monessa keskustelussa ruodittu sitä, miten tympeää on kun jotkut kirjastot ovat lähteneet ns. modernisoimaan toimintaansa. Tietoisesti lisätään hälyä, kokoelman sijaan keskiöön nousee nuorison hengailu ja muu säksätys.

Uutisten kommentteja selaamalla on kuitenkin tullut sellainen mielikuva, että mitenkään erityisen suurta kannatusta Johanssonin maailmankuva ei persujen parissa edusta, hyvin vähän on innokkaita puolustelevia kommentteja. Aikaisemmin jo totesin, että siinä kunnassa jossa itse olen töissä, ovat monet persut pikemminkin kirjaston ystäviä. Sääli on, että toisissa paikoissa pomomiehiksi puolueessa pääsevät tälläiset äijät.

[Arvoton]

Möläytyksistä sen verran viittaamatta kenenkään viestiin, että minä hyväksyn persulaisten suoran puheen, jota rahvaskin heittää. Poislukien varavaltuutettujen selkeät mauttomuudet, tms. Ja ne lienevät yleensä karsitut puolueesta jo lähdössä.

[Impivaaran tiikeri]

Kaikki olennainen kirjallisuus on silloin digitoitu jokaisen saataville.

Tuskin on edes pieni murto-osa. Vaikka olisikin niitä ei haluta lukea ruudulta.

Jos tuntuu, että olen väärässä, kannattaa välillä käydä happihyppelyllä ja ihmisten parissa.

[elven archer]

Tabletit ja tallennus- ja esitysformaatit tulevat ja menevät. Painettu sana pysyy.

Ei, vaan painettu sana on yhtä lailla pelkkä sisällön esitysformaatti, eikä lähellekään pysyvää. Kirja voi hävitä tai tuhoutua. Kaveri lainaa kirjan, eikä palauta. Kahvikuppi kaatuu kirjan päälle ja liimaa sivuja yhteen. Tulipalo tuhoaa kirjahyllyn. Digitaalisen kirjan hienous on sen helpossa monistettavuudessa: pilvessä, kiintolevyllä, avaimenperässä, mökin patjan alla. Ja se voi saada uusia esitysmuotoja, koska se ei ole sidottuna paperiseen tiiliskiveen: äänilukijat, erilaiset lukulaitteet ja aputyökalut. Esim. minä pidän suuresti lukuohjelmaan integroidusta sanakirjasta. Kun en tunnista sanaa tai löydä oikeaa merkitystä, niin täppään sormella, jolloin sanakirja aukeaa ruudulle ja tarvittaessa vaikka ääntää sanan minulle.

[elven archer]

Tuskin on edes pieni murto-osa. Vaikka olisikin niitä ei haluta lukea ruudulta.

Jos tuntuu, että olen väärässä, kannattaa välillä käydä happihyppelyllä ja ihmisten parissa.

PappaWalk?

[elven archer]

Datan määrä maailmassa kasvaa eksponentiaalisesti. Jos tämä data vaikka 30 vuoden sykleissä pitää konvertoida uuteen formaattiin, se on ihan järkyttävä työsarka, ja jossain vaiheessa se karkaa totaalisesti käsistä.

Älä nyt sälytä digitaalisen kirjan harteille kaiken datan säilyttämistä, koska eipä se perinteinen kirjakaan sitä ongelmaa ratkaise. Ei formaatista toiseen käännöstä tarvitse tehdä käsin, vaan voi ajaa vaikka kymmeniä tuhansia kirjoja eräajona. Aivan varmasti siihen löytyy tarvittaessa ohjelmat tai sellaisen voi vaikka tehdä itsekin hätätapauksessa. Tekstisisältöhän on tässä suhteessa harvinaisen ongelmatonta. Esim. EPUB käyttää XHTML:ää. Tekstimuotoisten tiedostojen konvertointi ei varmasti tule olemaan ongelma jatkossakaan.

[Kemolitor]

Toinen, huomattavasti brutaalimpi puolustusmalli romantiikkakirjalle, on lainatilastot. Kunnallinen päättäjä on veikeä otus, se usein tykkää tuijottaa tilastoja. Jos tilastot osoittavat, että kirjastossa ei ole juuri kävijöitä tai lainauksia, niin päättäjä helposti alkaa miettimään, että onko tätä toimintaa järkevää missä määrin pitää yllä.

Olen aivan samaa mieltä kirjoituksesi kanssa muuten, mutta tämä kohta ei valittavasti taida olla enää ajan tasalla. Yleensä kun kunnalla alkaa olla rahan kanssa vähänkään tiukempaa, niin kaksi ensimmäistä säästökohdetta melkeinpä aina ovat sivukirjastot ja pienemmät koulut.

Löytyisiköhän jostakin tietoa siitä, että kuinka monta kyläkoulua ja sivukirjastoa Suomessa on lopetettu viimeisen 25 vuoden aikana. Veikkaisin että luku on molemmissa aika korkea.

Kirjastot eivät päättäjien silmissä tuota mitään eikä kunnilla ole mitään velvoitteita kirjastojensa suhteen, joten juuri kirjastojen määrärahat ovat niitä, joita aika helposti leikataan.

[JJohannes]

Tabletit ja tallennus- ja esitysformaatit tulevat ja menevät. Painettu sana pysyy.

Ei, vaan painettu sana on yhtä lailla pelkkä sisällön esitysformaatti, eikä lähellekään pysyvää. Kirja voi hävitä tai tuhoutua. Kaveri lainaa kirjan, eikä palauta. Kahvikuppi kaatuu kirjan päälle ja liimaa sivuja yhteen. Tulipalo tuhoaa kirjahyllyn. Digitaalisen kirjan hienous on sen helpossa monistettavuudessa: pilvessä, kiintolevyllä, avaimenperässä, mökin patjan alla. Ja se voi saada uusia esitysmuotoja, koska se ei ole sidottuna paperiseen tiiliskiveen: äänilukijat, erilaiset lukulaitteet ja aputyökalut.

Ehkä juuri helppo monistettavuus tekee digitaalisesta tiedosta katoavaa ja ihmisistä välinpitämättömiä sen säilyttämisen suhteen. Datasta on myös helppo hankkiutua eroon, tiedostot jäävät makailemaan vanhan koneen kiintolevylle eikä kukaan näe vaivaa niiden kopioimiseksi uudelle koneelle. Kirja on sen sijaan fyysinen objekti jonka tuhoaminen on paljon vaikeampaa ja jota ei voi jättää uuteen kotiin muutettaessa jälkeensä. Tallennusformaattirumba myös tulee jatkumaan hamaan ikuisuuteen saakka, pilvipalvelutkin suljetaan joskus ja, kuten sanoin, ihmiset eivät jaksa siirtää vanhoilta kovalevyiltä, USB-tikuilta ja muilta tietoa uusiin formaatteihin. Itselläni ainakin on läjäpäin vielä jotain diskettejä ja CD-R-levyjä joista en ole ottanut dataa talteen enkä tule ottamaankaan.

Parhaiten ehkä ilmiön voi huomata, jos käyttää Pirate Bayn kaltaisia palveluita ja maku elokuvien, musiikin ja tietokonepelien suhteen ei ole tasoa "mitä pyörii Finnkinossa", "mitä tulee radiosta" ja "mitä tulee uuden pleikkarin kylkiäisinä". Kun ensimmäisiä kertoja etsin torrentteja joskus 2004, luonnollisesti vaativaan makuuni sopivia viihdetuotteita oli hyvin heikosti saatavilla. Tämä kuitenkin johtui siitä, että torrentit olivat tuore ilmiö, käyttäjiä oli vähän eikä sisältöä vielä oltu ehditty asettaa saataville. Hiljalleen kuitenkin yhä obskuurimpia elokuvia, musiikkiartisteja ja tietokonepelejä alkoi löytyä ja valikoimat alkoivat kattaa myös menneiden vuosikymmenten harvinaisuudet. Samalla huomasin ilokseni, että myös kerran ajankohtaista aineistoa, siis niitä 2004 julkaistuja pelejä, elokuvia ja musiikkia sai edelleen vuonna 2008 tai 2009. Syntyi tunne, että jos nyt poistaakin tietokoneen kovalevyltä jonkun harvinaisemman vanhan leffan tai pelin, sen saa aina uudestaan netistä.

Hiljalleen tilanne on kuitenkin muuttunut. 5 tai 10 vuotta vanhaa kamaa ei enää löydy eikä kukaan ole laittanut sitä uudestaan jakoon torrenttien kuoltua. Jotain harvinaisia taideleffoja tai kansanmusiikkiäänitteitä kyllä löytyy, mutta nekin ovat usein jonkun himoharrastajan kuukausi sitten palveluun laittamia, kolmen kuukauden päästä nekin ovat kadonneet ja tilalla on ehkä jotain muuta. Olen huomannut, että olen kadottanut kulttuuria johon olen joskus tutustunut, ilman mahdollisuutta päästä siihen enää käsiksi mitenkään. Tai siis, tietysti jos minulla olisi valtavasti resursseja ja aikaa käytettävissäni, ehkä löytäisin tuotteet ennen pitkää jostain ulkomaalaisesta divarista.

Ehkä siis juuri siksi, että kirja tai filmikela tai savikiekko on fyysinen asia joka voi tuhoutua, sitä varjellaan tuhoutumasta ja katoamasta kahta kauheammin ja se löytyy aina jostain arkistosta.

[jumppajoonas]

Kyllä PS:n kuntapoliitikko on oikeilla jäljillä, mutta ei ehkä oikeista syistä. Jos on vähänkin tajua tietotekniikan kehityksestä, niin kirjastoihin ei pitäisi investoida enää pennin latia. Ehkä jo viiden vuoden, mutta varmasti kymmenen vuoden kuluttua ihmetellään ääneen, miten päättäjät olivat niin pöljiä, että investoivat kirjastorakennuksiin. Kaikki olennainen kirjallisuus on silloin digitoitu jokaisen saataville.

Hesan keskustaan suunnitellaan jotain hiton keskuskirjastoa, mieluummin Kukkenhaim.

Nythän näyttää olevan sellainen linja, että kirjastoista on tehty mamujen ja muiden häiriköiden kokoontumispaikkoja.

Kysypä huviksesi erään J. Halla-ahon kirjan saatavuutta. Varaudu kuitenkin siihen, että vartiointiliikkeen kaveri saattaa heittää sinut ulos.

Ainakin Järvenpään ja Tuusulan kirjastoista löytyy ihan hyllystä suoraan "Kirjoituksia uppoavasta Lännestä".

Itseasiassa se löytyy näistä kirjastoista myös.

    Taipalsaari - Heili-kirjastot
    Lemi - Heili-kirjastot
    Lappeenranta - Heili-kirjastot
    Lappeenranta (Etelä-Karjala) - Heili-kirjastot
    Parikkala - Heili-kirjastot
    Outi-kirjastot - Outi-kirjastot
    Ii - Outi-kirjastot
    Kempele - Outi-kirjastot
    Liminka - Outi-kirjastot
    Lumijoki - Outi-kirjastot
    Muhos - Outi-kirjastot
    Siikajoki - Outi-kirjastot
    Tyrnävä - Outi-kirjastot
    Vihanti - Outi-kirjastot
    Oulu - Outi-kirjastot
    Oulu (Pohjois-Pohjanmaa) - Outi-kirjastot
    Jyväskylä - Keski-kirjastot
    Laukaa - Keski-kirjastot
    Jyväskylä (Keski-Suomi) - Keski-kirjastot
    Hankasalmi - Keski-kirjastot
    Jämsä - Keski-kirjastot
    Kuhmoinen - Keski-kirjastot
    Luhanka - Keski-kirjastot
    Muurame - Keski-kirjastot
    Petäjävesi - Keski-kirjastot
    Toivakka - Keski-kirjastot
    Uurainen - Keski-kirjastot
    Äänekoski - Keski-kirjastot
    Kannonkoski - Keski-kirjastot
    Karstula - Keski-kirjastot
    Keuruu - Keski-kirjastot
    Kinnula - Keski-kirjastot
    Kivijärvi - Keski-kirjastot
    Kyyjärvi - Keski-kirjastot
    Multia - Keski-kirjastot
    Pihtipudas - Keski-kirjastot
    Saarijärvi - Keski-kirjastot
    HelMet-nätbibliotek
    HelMet-verkkokirjasto (pääkaupunkiseutu)
    Espoo
    Espoo (Uusimaa)
    Helsinki
    Vantaa
    Kauniainen
    Pääkaupunkiseutu
    Kemi
    Hamina - Kyyti-kirjastot
    Iitti - Kyyti-kirjastot
    Kotka - Kyyti-kirjastot
    Miehikkälä - Kyyti-kirjastot
    Pyhtää - Kyyti-kirjastot
    Virolahti - Kyyti-kirjastot
    Kerimäki
    Kirkes-kirjastot - Kirkes-kirjastot
    Järvenpää - Kirkes-kirjastot
    Kerava - Kirkes-kirjastot
    Tuusula - Kirkes-kirjastot
    Mäntsälä - Kirkes-kirjastot
    Jokunen-kirjastot - Jokunen-kirjastot
    Joensuu (Pohjois-Karjala) - Jokunen-kirjastot
    Joensuu - Jokunen-kirjastot
    Juuka - Jokunen-kirjastot
    Kontiolahti - Jokunen-kirjastot
    Outokumpu - Jokunen-kirjastot
    Polvijärvi - Jokunen-kirjastot
    Lukki-kirjastot - Lukki-kirjastot
    Karjalohja - Lukki-kirjastot
    Karkkila - Lukki-kirjastot
    Lohja - Lukki-kirjastot
    Nummi-Pusula - Lukki-kirjastot
    Vihti - Lukki-kirjastot
    Ratamo-kirjastot - Ratamo-kirjastot
    Hausjärvi - Ratamo-kirjastot
    Riihimäki - Ratamo-kirjastot
    Hyvinkää - Ratamo-kirjastot
    Nurmijärvi - Ratamo-kirjastot
    Kajaani - Kainet-kirjastot
    Kajaani (Kainuu) - Kainet-kirjastot
    Hyrynsalmi - Kainet-kirjastot
    Kuhmo - Kainet-kirjastot
    Paltamo - Kainet-kirjastot
    Puolanka - Kainet-kirjastot
    Ristijärvi - Kainet-kirjastot
    Suomussalmi - Kainet-kirjastot
    Rutakko-kirjastot - Rutakko-kirjastot
    Iisalmi - Rutakko-kirjastot
    Keitele - Rutakko-kirjastot
    Kiuruvesi - Rutakko-kirjastot
    Lapinlahti - Rutakko-kirjastot
    Pielavesi - Rutakko-kirjastot
    Sonkajärvi - Rutakko-kirjastot
    Varpaisjärvi - Rutakko-kirjastot
    Vieremä - Rutakko-kirjastot
    Pornainen - Porsse-kirjastot
    Pvoo - Porsse-kirjastot
    Askola - Porsse-kirjastot
    Porvoo (Uusimaa) - Porsse-kirjastot
    Sipoo - Porsse-kirjastot
    Borgå stadsbibliotek - Porsse-kirjastot
    YTY-kirjastot - YTY-kirjastot
    Alajärvi - YTY-kirjastot
    Lappajärvi - YTY-kirjastot
    Evijärvi - YTY-kirjastot
    Soini - YTY-kirjastot
    Vimpeli - YTY-kirjastot
    Perho - YTY-kirjastot
    Veteli - YTY-kirjastot
    Enonkoski
    Kouvola - Kyyti-kirjastot
    Kouvola (Kymenlaakso) - Kyyti-kirjastot
    Poliisi amk
    Vaasa
    Vaasa (Pohjanmaa)
    Vasa stadsbibliotek
    Eurajoki - Satakirjastot
    Pori - Satakirjastot
    Kiikoinen - Satakirjastot
    Köyliö - Satakirjastot
    Rauma - Satakirjastot
    Eura - Satakirjastot
    Lavia - Satakirjastot
    Kankaanpää - Satakirjastot
    Luvia - Satakirjastot
    Karvia - Satakirjastot
    Pori (Satakunta) - Satakirjastot
    Harjavalta - Satakirjastot
    Huittinen - Satakirjastot
    Kokemäki - Satakirjastot
    Nakkila - Satakirjastot
    Ulvila - Satakirjastot
    Säkylä - Satakirjastot
    Merikarvia - Satakirjastot
    Pomarkku - Satakirjastot
    Siikainen - Satakirjastot
    Satakirjastot - Satakirjastot
    Honkajoki - Satakirjastot
    Jämijärvi - Satakirjastot
    Luotsata-kirjastot
    Mikkeli - Savotta-kirjastot
    Mikkeli (Etelä-Savo) - Savotta-kirjastot
    Hirvensalmi - Savotta-kirjastot
    Heinävesi - Savotta-kirjastot
    Mäntyharju - Savotta-kirjastot
    Pertunmaa - Savotta-kirjastot
    Pieksämäki - Savotta-kirjastot
    Punkaharju - Savotta-kirjastot
    Puumala - Savotta-kirjastot
    Savonlinna - Savotta-kirjastot
    JJR-kirjastot - Savotta-kirjastot
    Joroinen, JJR-kirjasto - Savotta-kirjastot
    Juva, JJR-kirjasto - Savotta-kirjastot
    Rantasalmi, JJR-kirjasto - Savotta-kirjastot
    Sysmä
    Ruovesi - Piki-kirjastot
    Virrat - Piki-kirjastot
    Ikaalinen - Piki-kirjastot
    Tampere - Piki-kirjastot
    Akaa - Piki-kirjastot
    Tampere (Pirkanmaa) - Piki-kirjastot
    Hämeenkyrö - Piki-kirjastot
    Juupajoki - Piki-kirjastot
    Kangasala - Piki-kirjastot
    Kuhmalahti - Piki-kirjastot
    Kylmäkoski - Piki-kirjastot
    Lempäälä - Piki-kirjastot
    Mänttä-Vilppula - Piki-kirjastot
    Nokia - Piki-kirjastot
    Orivesi - Piki-kirjastot
    Pirkkala - Piki-kirjastot
    Punkalaidun - Piki-kirjastot
    Pälkäne - Piki-kirjastot
    Sastamala - Piki-kirjastot
    Urjala - Piki-kirjastot
    Valkeakoski - Piki-kirjastot
    Vesilahti - Piki-kirjastot
    Ylöjärvi - Piki-kirjastot
    Parkano - Piki-kirjastot
    Kihniö - Piki-kirjastot
    Oulun yliopiston kirjasto
    Salo - Salomo-verkkokirjasto
    Salomo-verkkokirjasto - Salomo-verkkokirjasto
    Karleby - Anders biblioteken - Anders-kirjastot
    Halsua - Anders-kirjastot
    Kokkola - Anders-kirjastot
    Kokkola (Keski-Pohjanmaa) - Anders-kirjastot
    Himanka - Anders-kirjastot
    Kannus - Anders-kirjastot
    Kaustinen - Anders-kirjastot
    Lestijärvi - Anders-kirjastot
    Toholampi - Anders-kirjastot
    Anders-kirjastot - Anders-kirjastot

    Humanistinen amk
    Helsingin yliopiston kirjastot + Erikoiskirjastot
    Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
    Museovirasto
    SKS:n kirjasto
    Metropolia amk
    Eduskunnan kirjasto
    Turun yliopiston kirjasto
    Turku kauppakorkeakoulun kirjasto
    Åbo Akademi
    Melinda - yhteistietokanta



Joten ei tässä taida hirveästi sensuuria olla...

[Kemolitor]

    Jyväskylä - Keski-kirjastot
    Laukaa - Keski-kirjastot
    Jyväskylä (Keski-Suomi) - Keski-kirjastot
    Hankasalmi - Keski-kirjastot
    Jämsä - Keski-kirjastot
    Kuhmoinen - Keski-kirjastot
    Luhanka - Keski-kirjastot
    Muurame - Keski-kirjastot
    Petäjävesi - Keski-kirjastot
    Toivakka - Keski-kirjastot
    Uurainen - Keski-kirjastot
    Äänekoski - Keski-kirjastot
    Kannonkoski - Keski-kirjastot
    Karstula - Keski-kirjastot
    Keuruu - Keski-kirjastot
    Kinnula - Keski-kirjastot
    Kivijärvi - Keski-kirjastot
    Kyyjärvi - Keski-kirjastot
    Multia - Keski-kirjastot
    Pihtipudas - Keski-kirjastot
    Saarijärvi - Keski-kirjastot

Mistä sinä tuon haun teit? Minusta tuntuu, että tuo hakutulos ei ole oikea. Nykyäänhän kun on näitä monen kirjaston yhteisiä tietokantoja, niin tulokset saattavat olla vähän harhaanjohtavia.

Keski-kirjastojen oman haun mukaan kyseistä teosta on näissä kirjastoissa yhteensä yksi kappale ja se on Saarijärvellä.

[elven archer]

Ehkä juuri helppo monistettavuus tekee digitaalisesta tiedosta katoavaa ja ihmisistä välinpitämättömiä sen säilyttämisen suhteen.

Niin voi hyvinkin olla ja varmasti usein onkin, mutta se on sitten oma valinta.

Itselläni ainakin on läjäpäin vielä jotain diskettejä ja CD-R-levyjä joista en ole ottanut dataa talteen enkä tule ottamaankaan.

Niillä ei varmaan ole sitten mitään tärkeää, mitään tarvittavaa. Jos otetaan vastaava paperinen kirja, niin sentään tilaa menee paljon vähemmän.

Olen huomannut, että olen kadottanut kulttuuria johon olen joskus tutustunut, ilman mahdollisuutta päästä siihen enää käsiksi mitenkään.

Toisaalta, jos olisit joutunut ostamaan itsellesi fyysisen kopion, niin olisitko tutustunut ollenkaan? Mutta se on tosiaan itsestä kiinni, että miten suhtautuu säilyttämiseen ja siihen, että mikä on säilyttämisen arvoista.

[jumppajoonas]

    Jyväskylä - Keski-kirjastot
    Laukaa - Keski-kirjastot
    Jyväskylä (Keski-Suomi) - Keski-kirjastot
    Hankasalmi - Keski-kirjastot
    Jämsä - Keski-kirjastot
    Kuhmoinen - Keski-kirjastot
    Luhanka - Keski-kirjastot
    Muurame - Keski-kirjastot
    Petäjävesi - Keski-kirjastot
    Toivakka - Keski-kirjastot
    Uurainen - Keski-kirjastot
    Äänekoski - Keski-kirjastot
    Kannonkoski - Keski-kirjastot
    Karstula - Keski-kirjastot
    Keuruu - Keski-kirjastot
    Kinnula - Keski-kirjastot
    Kivijärvi - Keski-kirjastot
    Kyyjärvi - Keski-kirjastot
    Multia - Keski-kirjastot
    Pihtipudas - Keski-kirjastot
    Saarijärvi - Keski-kirjastot

Mistä sinä tuon haun teit? Minusta tuntuu, että tuo hakutulos ei ole oikea. Nykyäänhän kun on näitä monen kirjaston yhteisiä tietokantoja, niin tulokset saattavat olla vähän harhaanjohtavia.

Keski-kirjastojen oman haun mukaan kyseistä teosta on näissä kirjastoissa yhteensä yksi kappale ja se on Saarijärvellä.

Tein sen täältä       http://monihaku.kirjastot.fi/fi/      ,tekijän nimellä Jussi Halla-aho ja otin tuloksiin vain sen tuhman kirjan enkä noita kirkkoslaavin tutkimuksia..     voisiko olla että yksi kirja näkyisi usemmalla kirjastolla "yhteisenä"?

[Miniluv]

Ajattelinpa pitää pienen puolustuspuheen naisten viihdekirjallisuudelle. Tämän romantiikkagenren yksi suosituimpia nimiä on tällä hetkellä Anneli Kivelä (oikea nimi Anne Seppälä) ja hänen Katajamäki -sarjansa. Yksittäinen sarjan kirja maksaa kirjastolle ehkä noin 20 euroa. Se lainataan mahdollisesti jopa satakunta kertaa elinkaarensa aikana. Kirjaa lukevat toki myös työttömät ja eläkeläiset, joiden jotkut katsovat olevan ainoita jotka kirjastoon ehtivät. Mutta kyllä sen saa käsiinsä myös se töissä käyvä kolmen lapsen äiti, joka töiden jälkeen piipahtaa kirjastossa. Hän vie kirjan kotiin ja tehtyään perheelleen ruokaa ehtii hän illalle ennen nukahtamistaan tavaamaan kirjaa tovin.

Kolmen lapsen äiti pistää kirjaan varauksen niin saa sen samalla tavalla kuin kuka tahansa muukin. Normaalilaatuinen kirja voi hyvin selvitä sadasta lukukerrasta.

[Shemeikka]

Oma suu lähinnä. Jos ei käytä kirjaston palveluja, niitä helposti pitää turhina. Itse en katso urheilua televisiosta, ja minua ei haittaisi urheiluohjelmien siirtäminen kortin taakse maksukanaville. Urheilua telkkarista seuraavat ovat varmasti eri mieltä.

Kirjastoista puhuttaessa ei pidä unohtaa että sieltä muutakin kuin kirjoja. Netti, tulostuspalvelut, apua tiedonhakuun, musiikkia ja elokuvia, kaikkea en taida muistaakaan. Jos ei omasta kirjastosta haluttua kirjaa, lehtiä, levyä, DVDtä/blurayta tai muuta löydy, voi tehdä kaukolainan halvalla hinnalla. En ole elokuvia vuokrannut vuosiin Makuunista tms, kaikki löytyy kirjastosta.

Ainakin Oulun kirjastosta saa kahvia ja ruokaakin. Täyden palvelun talo.

[JJohannes]

Itselläni ainakin on läjäpäin vielä jotain diskettejä ja CD-R-levyjä joista en ole ottanut dataa talteen enkä tule ottamaankaan.

Niillä ei varmaan ole sitten mitään tärkeää, mitään tarvittavaa. Jos otetaan vastaava paperinen kirja, niin sentään tilaa menee paljon vähemmän.

Tuskin niissä juuri onkaan, mutta en muista ja tarkistamisessa olisi iso homma. Kyllä sitä vanhojen kovalevyjen mukana ainakin on mennyt dataa jonka kadottaminen on myöhemmin harmittanut. Joskus on ajatellut, ettei jotain enää tarvitse ja joskus taas sen jonkun olemassaolon on muistanut liian myöhään.

Olen huomannut, että olen kadottanut kulttuuria johon olen joskus tutustunut, ilman mahdollisuutta päästä siihen enää käsiksi mitenkään.

Toisaalta, jos olisit joutunut ostamaan itsellesi fyysisen kopion, niin olisitko tutustunut ollenkaan? Mutta se on tosiaan itsestä kiinni, että miten suhtautuu säilyttämiseen ja siihen, että mikä on säilyttämisen arvoista.

Useinkaan varmasti en, mutta olen käänteisesti hankkinut aina silloin tällöin tälläistä "uhanalaista" kulttuuria fyysisenä kopiona kun siihen on tullut mahdollisuus.

[Jepulis]

Tabletit ja tallennus- ja esitysformaatit tulevat ja menevät. Painettu sana pysyy.

Ei, vaan painettu sana on yhtä lailla pelkkä sisällön esitysformaatti, eikä lähellekään pysyvää. Kirja voi hävitä tai tuhoutua. Kaveri lainaa kirjan, eikä palauta. Kahvikuppi kaatuu kirjan päälle ja liimaa sivuja yhteen. Tulipalo tuhoaa kirjahyllyn. Digitaalisen kirjan hienous on sen helpossa monistettavuudessa: pilvessä, kiintolevyllä,

Tässä on paljon sun omia käsityksiäsi. Niin on tosin monilla muillakin vastapuolella. Vertaat tässä omenia ja sitruunoita ja niin moni muukin. Se mitä sinä itse pidät tärkeänä ja myös miten itse näet tietyt ominaisuudet, kopioituvuuden jne vaikuttaa siihen miten oletat muiden kokevan näiden formaattien erot. Mutta ei se edes välttämättä kuvaa todellisuutta oikein. Sinun käsitykseksesi mukaan painettu sana on "pelkkä formaatti" mutta ei se niin yksinkertaista ole.

Molemmat kirjan muodot voi kertoa toisistaan vain osittain. Sähköinen julkaisu voi sisältää saman ajatuksen, kuviakin, jopa täydellisesti sen saman kuin kirjaformaatissa. Mutta se voi myös olla niin kalpea aavistus, ettei sähköisellä versiolla tee oikein mitään. Sama pätee toisinpäin. Lisäksi vain kokija tietää kertoa oliko eroa vai ei. Kukaan ei voi sanoa meneekö raja taskuun mahtuvassa matkaoppaassa vai karttakirjassa, vai lastenkirjan siinä ominaisuudessa, että sivut voi olla leikattu ympyräksi ja niiden paksuus on puoli senttiä. Jopa sekin, että kirja on tiiliskivi, voi itsessään käsittää olevan viesti. Siksi voi sanoa, että on yhtä monta muotoa kuin kirjaa ja yksi ipad. Ei kaikkea vain voi mallintaa.

Suhtautuisin hyvin varauksellisesti ajatukseen, että kaiken voi korvata ruutuun tuotavalla aineistolla. Mutta toiselta puolelta, näen sähköisessä jakelussa erittäin paljon hyviä mahdollisuuksia, edellyttäen ettei päättäjämme mokaa tätä omalla yksisilmäisyydellään. Ylipäänsä kirjastoa voisi kehittää hieman miettimällä ja kyllä, yhdistämällä asiota siten, että kansakunta maksaisi minimin ja saisi maksimin.

Sähköistystä ei saa käyttää keppihevosena kenenkään tahojen rahastukselle vaan se on oikeutettu vain jos sekä laatu paranee ja hinta vähenee.

[elven archer]

Tässä on paljon sun omia käsityksiäsi.

Ei, vaan yksinkertaisesti kumosin väitteen "painettu sana pysyy". Ei pysy niin hyvin.

[disodium]

Kyllä PS:n kuntapoliitikko on oikeilla jäljillä, mutta ei ehkä oikeista syistä. Jos on vähänkin tajua tietotekniikan kehityksestä, niin kirjastoihin ei pitäisi investoida enää pennin latia. Ehkä jo viiden vuoden, mutta varmasti kymmenen vuoden kuluttua ihmetellään ääneen, miten päättäjät olivat niin pöljiä, että investoivat kirjastorakennuksiin. Kaikki olennainen kirjallisuus on silloin digitoitu jokaisen saataville.

Hesan keskustaan suunnitellaan jotain hiton keskuskirjastoa, mieluummin Kukkenhaim.

Nythän näyttää olevan sellainen linja, että kirjastoista on tehty mamujen ja muiden häiriköiden kokoontumispaikkoja.

Kysypä huviksesi erään J. Halla-ahon kirjan saatavuutta. Varaudu kuitenkin siihen, että vartiointiliikkeen kaveri saattaa heittää sinut ulos.

Ainakin Jyväskylän keskustan kirjastossa on nyt erään Halla-ahon teos lainattavana meikäläisen "kansalaisaktivismin" ansiosta 

[ikuturso]

Datan määrä maailmassa kasvaa eksponentiaalisesti. Jos tämä data vaikka 30 vuoden sykleissä pitää konvertoida uuteen formaattiin, se on ihan järkyttävä työsarka, ja jossain vaiheessa se karkaa totaalisesti käsistä.

Älä nyt sälytä digitaalisen kirjan harteille kaiken datan säilyttämistä, koska eipä se perinteinen kirjakaan sitä ongelmaa ratkaise. Ei formaatista toiseen käännöstä tarvitse tehdä käsin, vaan voi ajaa vaikka kymmeniä tuhansia kirjoja eräajona. Aivan varmasti siihen löytyy tarvittaessa ohjelmat tai sellaisen voi vaikka tehdä itsekin hätätapauksessa. Tekstisisältöhän on tässä suhteessa harvinaisen ongelmatonta. Esim. EPUB käyttää XHTML:ää. Tekstimuotoisten tiedostojen konvertointi ei varmasti tule olemaan ongelma jatkossakaan.

Jos katsot tarkkaan, en puhunut pelkästä mediaformaatista, vaan myös tallennuslaitteista ja formaateista. Kauanko DVD elää? Kauanko eri muistikorttiformaatit, USB-tikut ja liittymät elävät? Kuka on vastuussa sen arkistokopion säilyttämisestä ja missä formaatissa?

Siihen viittasin sillä, että kuvitellaan liikaa, että se JOKU^TM vaan ylläpitää sitä dataa jossain pilvessä, ja että mikään kerran internettiin ladattu ei sieltä koskaan katoa. Tähän sanon, että EMP. Maailman rauha on kestänyt pitkään. Aleksandrian kirjastossa oli tulipalo ja paljon korvaamatonta materiaalia katosi. Tätä on mikrofilmeillä, bitteinä ja ties missä formaateissa ympäri maailman. Näistä fraktioista alkuperäisen datan koostaminen varmaan onnistuu ainakin osittain isolla työllä, mutta hommaa siinä on. Jos nyt otetaan kaikki maailman printtidata ja konvertoidaan se digitaaliseen muotoon ja levitetään ympäri nettiä ja pilveä, niin varmaan se on hajallaan paremmassa turvassa kuin Aleksandrian kirjaston kääröt, mutta kuka sen säilymisestä ja indeksoinnista on päävastuussa?

Kirja ja valokuva luettaessa eivät tarvitse sähköä, eikä erityisiä apparaatteja. Muistiinpanojen tekeminen paperille onnistuu ilman sähköisiä apuvälineitä.

Minulla oli printtivalokuvien aikaan tapana aina silloin tällöin koostaa nippu kuvia albumeihin ja laittaa hyllyyn. Koostamattomat valokuvat ovat läjinä kaapissa. Mutta niitä voi selata nippunakin. Nyt meillä on varmaan 5 eri generaation digikameraa, joissa erilaisia muistikorttiformaatteja ja hyvin erilaisia resoluutioita ja kuvakokoja. Niillä otettuja valokuvia on kolmen eri tietokoneen kovalevyllä, muutamalla DVD:llä ja CD:llä poltettuna, sekä lukuisilla muistikorteilla.

Kun oli vain vedostettu valokuva (en kuvannut diakuvia), ei ollut ongelmaa missä formaatissa kuvat olivat. Nykyään ne voi olla kokoelmana DVD:illä tai jollain varmennetulla serverillä tai flickr:illä tms. palvelulla jossain pilvessä. Jostain kumman syystä minua ei kiinnosta työntää perhekuvia jonnekin bittiavaruuteen sen kuuluisan JOKU^TM:n palveluun, jonka sijainnista minulla ei ole tietoa ja uskoa, että ne säilyvät siellä, mikäli muistan salasanani ja se sähköpostiosoite, jonka olen palveluun laittanut pysyy nimissäni ikuisesti. (joo, olen hakemassa iki.fi-osoitetta, mutta kuinkahan ikuinen sekin on...).

Lisäksi jos kuolla kupsahdan, niin lapseni löytävät vanhat valokuvat kaapistani. Kuinkahan paljon erilaisten salasanojen taakse työnnettyä tauhkaa jää tänä päivänä perikunnilta löytämättä, kun ei välttämättä edes tiedetä mitä palveluja vainajalla on ollut. Vielä 50 vuotta sitten oli paikallispankki ja ehkä siellä tallelokero. Nykyään rahatkin voivat olla rahastoissa ja cayman-saarilla ja kirjeet ja kertomukset servereillä ja kovalevyillä salasanojen takana.

Digitalisoituminen on prosessi, joka etenee itsestään kasvavaa vauhtia. Mutta tällä hetkellä prosessi ei ole millään tavalla "hallinnassa". Sanokaa vaan muumioksi, mutta näin on.

-i-

[Melbac]

Harvinaisen ääliömäinen mielipide kunnanvaltuutetulta. Kirjastot ovat monellakin tapaa yhteiskunnan sivistyksen tae, sekä tietyssä mielessä vähävaraisimmille todellinen henkireikä ja siten ehdottoman tärkeitä ja pidettävä myös ilmaisina.

No varmaan nykyään näin, mutta tarviiko siellä olla sitten niin paljon kirjoja.

No kyllä kirjastoilla on käyttöä vielä nykyäänkin.Ei tarvitse kuin yrittää lukea jotain kirjaa jollain lukulaitteella niin alat toivoa että sulla olisi siitä kirjasta se paperinen versio.Suurin osa niistä kirjoista tosin taitaa pysyä siellä hyllyssä koska ketään ei niitä kiinnosta lukea ja kaikki mielenkiintoiset on koko ajan lainassa joten on toi siinä oikeassa että kirjastojen pitäisi priorisoida vähän sitä mitä ne ostaa.

[Sibis]

Jääpää: "Kirjastossa on liian vähän kirjoja ja liian paljon jotain muuta.
  Ja se muu maksaa. Maksettakoon se  muu jostain muusta kuin kirjaston rahoista. Ja rummutusta kirjastossa..Liikuntahalliin prkleen sateentekijät!! "

Komppaan jääpäätä!

Kirjaston pitää olla kirjasto eikä mikään huvittelu/hengaus/rukoushuone.

[nimierkki]

Kirjastot.fi:ssä hyvää itseruoskintaa:

Asiakkaat voivat olla todella tyytyväisiä perinteiseen, hiljaiseen, rauhalliseen ja eleettömään kirjastoon, mutta tämän laitoksen pyörittäminen ei silti ole omiaan tuottamaan huomiotalouden gloriaa sen työntekijöille.

RATKAISU: Kirjastolaiset kuolkoot itselleen, ottakoot ristinsä ja sitoutukoot kuuliaisesti tekemään tärkeää peruskirjastotyötä välittämättä huomiotalouden ailahtelevista tuulahduksista.

http://www.kirjastot.fi/fi-fi/foorumit/Thread.aspx?threadId=71df4cbf-8207-47dd-bbc3-818d1bfb53f6&so=1