Uusimaa kansainvälistyy - työllistyvätkö ulkomaalaiset? -julkaisu

[Saippuakupla]

Maahanmuuttajissa muhii työvoimapotentiaalia

13.1.2014
Maahanmuuttajissa on Uudellamaalla valtava työvoimapotentiaali. Lähes 80 prosenttia alueen maahanmuuttajista on työikäisiä. Iso osa tästä työvoimasta jää hyödyntämättä, sillä lähes joka viides maahanmuuttaja on työttömänä.

Kantasuomalaisista työikäisiä on hieman yli 60 prosenttia, mutta heillä vastaava työttömyysluku on vain seitsemän prosenttia.

Sukupuoli ja syntyperä vaikuttavat työllistymiseen. Parhaiten työllistyvät ruotsalaiset ja saksalaiset miehet, huonoiten Irakissa ja Somaliassa syntyneet. Keskimäärästä vaikeampaa työllistyminen on myös Afrikassa ja Aasiassa syntyneillä.

Erityisen vaikea työllisyystilanne on naisilla. Kantasuomalaiset naiset löytävät töitä hieman suomalaismiehiä paremmin, mutta maahanmuuttajanaiset työllistyvät selvästi miehiä heikommin.

Työllisyystilanne paranee sukupolven vaihtuessa. Toisen polven maahanmuuttajat työllistyvät jo huomattavasti vanhempiaan paremmin, kun kielitaito ja koulutustaso eivät enää ole esteenä.

30–44-vuotiaiden joukossa toisen polven maahanmuuttajat päihittävät jopa syntyperäiset suomalaiset työnhaussa. Kyse on kuitenkin pienestä ihmisryhmästä, sillä tällä hetkellä suurin osa toisen polven maahanmuuttajista on lapsia.

Puolet Suomen ulkomaalaisista Uudellamaalla

Uudellamaalla asuu vajaa 100 000 ulkomaiden kansalaista, mikä on noin puolet koko maan ulkomaalaisista. Suurimpia ryhmiä ovat virolaiset, venäläiset ja somalialaiset.

Uusimaa kansainvälistyy vauhdilla. Vieraskielisten osuus alueen väkiluvun kasvusta oli vuonna 2012 jo 70 prosenttia. Maahanmuutto on ollut selvässä kasvussa viime vuosikymmenen puolivälistä alkaen.

Vieraskielisiä on Uudenmaan väestöstä noin yhdeksän prosenttia, eli saman verran kuin ruotsinkielisiä. Uudellamaalla puhutaan kotikielenä jo 141 eri kieltä.

--

Uudenmaan liitto selvitti, miten maahanmuuttajat työllistyvät. Tulokset on koottu julkaisuun Uusimaa kansainvälistyy - työllistyvätkö ulkomaalaiset? Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen aineistoon.

http://www.uudenmaanliitto.fi/uudenmaan_liitto/uutishuone/tiedotteet/maahanmuuttajissa_muhii_tyovoimapotentiaalia.14740.news

Uusimaa kansainvälistyy - työllistyvätkö ulkomaalaiset? -julkaisu (pdf)

Tiivistelmä
Uudellamaalla asuu vajaa 100 000 ulkomaiden kansalaista, noin puolet Suomessa asuvasta ulkomaalaisista. Vieraskielistä väestöä on yli 130 000 eli noin yhdeksän prosenttia Uudenmaan väestöstä. Se on yhtä paljon kuin ruotsinkielistä väestöä. Uudenmaan suurimmat ulkomaalaiset ryhmät ovat virolaiset, venäläiset ja somalialaiset. Uudenmaan väestö puhuu kotikielenään 141 kieltä. Uudenmaan ulkomaalainen väestö keskittyy suhteellisestikin kolmeen suuren kaupunkiin Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle.

Ulkomaalaisen väestön työllissyystilanne on kaikilla mittareilla huonompi kuin kantaväestön. Vuonna 2011 Uudenmaan ulkomaalaisen väestön työttömyysaste oli 18,5 prosentti, kun se oli Suomen kansalaisilla alle 7 prosenttia. Erityisen korkea työttömyysaste oli Irakissa ja Somaliassa syntyneillä, suuruusluokkaa 50 prosenttia. Ulkomaalaisten naisten työttömyysaste oli korkeampi kuin miesten, suomalaisten osalta tilanne oli päinvastainen.

http://www.uudenmaanliitto.fi/files/10643/Uusimaa_kansainvalistyy_-_E_126.pdf

[Gommi]

Ylipainoisissa, risupartaisissa, kaljaa kittaavissa peräkammarin pojissakin joiden välttävä tietokoneen käyttötaito on öisen pornosivuselailun ansiosta, on sitten valtava sulhaspotentiaali samanlaisen perustelun mukaan.

[Arvoton]

Toistaiseksi kantaväestössä on vielä monta kertaa valtavampi. Työ. Voima. Potentiaali.

[Kemolitor]

Julkaisussa puhutaan työvoimaosuudesta. Tilastokeskuksen mukaan työvoimaosuus = työvoimaan kuuluvien prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä.

s. 20: Toisen polven ulkomaalaisia on Uudenmaan väestöstä vain 1,5 prosenttia. Pääosin he ovat nuoria ihmisiä. Työikäisiä (20–64-v.) toisen polven ulkomaalaisia Uudellamaalla on vain noin 1 100.

Voidaan ajatella, että mitä korkeampi on ulkomaalaisen työikäisen väestön työvoimaosuus, sitä paremmin se on integroitunut suomalaiseen yhteiskuntaan. Erityisen mielenkiintoinen on kysymys, integroituvatko toisen polven ulkomaalaiset paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan kuin  ensimmäisen polven ulkomaalaiset.

Ensimmäisen ja toisen polven ulkomaalaisten työvoimaosuuksissa on vain pieni ero (kuvio 13). Tällä mittarilla katsottuna toisen polven ulkomaalaiset eivät näyttäisi integroituneen juurikaan paremmin kuin ensimmäisen polven ulkomaalaiset. Suomalaisenkin väestön keskuudessa ulkomailla syntyminen laskee vähän työhön osallistumisastetta.

Kuten todettu, toisen polven työikäisiä ihmisiä on varsin vähän. Erityisen vähän heitä on ikäluokassa 30–44-vuotiaat. Yllättävin tulos on vanhimmassa työikäisten ryhmässä (45–64-v.), jossa toisen polven ulkomaalaisten työvoimaosuus on jopa alhaisempi kuin ensimmäisen polven ulkomaalaisten (kuvio 14).

Uudenmaan ulkopuolella ilmiö on vielä voimakkaampi. Muualla Suomessa toisen polven ulkomaalaisten työvoimaosuus on lähes seitsemän prosenttiyksikköä pienempi kuin Uudellamaalla. Sen sijaan alueellista eroa ei ole juuri lainkaan ensimmäisen polven ulkomaalaisten työvoimaosuuksissa

Nyt en ole oikein varma, ymmärränkö oikein tuota päättelyä, että mitä korkeampi työvoimaosuus, sitä paremmin on integroitunut. Sivulla 18 puolestaan todetaan:

Työikäinen väestö jakautuu kolmeen ryhmään:
1. Työlliset
2. Työttömät
3. Työvoimaan kuulumattomat
Työvoima = Työlliset + työttömät.

Mihin ryhmään kuuluvat opiskelijat? Eivätkö he ole ryhmässä 3, työvoimaan kuulumattomat? Kun ensin todetaan, että toisen polven ulkomaalaiset ovat pääosin nuoria ihmisiä, joista paljon isomman osuuden voi olettaa olevan opiskelemassa kuin vaikka yli 50-vuotiaiden, niin silloinhan on aivan luonnollista, ettei toisen polven ulkomaalaisten työvoimaosuus ole kovin suuri, varsinkaan verrattuna ensimmäisen polven ulkomaalaisiin.

[mmm]

30–44-vuotiaiden joukossa toisen polven maahanmuuttajat päihittävät jopa syntyperäiset suomalaiset työnhaussa

Merkkaa kaiketi sinänsä aika vähän, jos ei työllisty.

Ja muuten, jokaisessa meissä on aivokirurgipotentiaalia.

[foobar]

30–44-vuotiaiden joukossa toisen polven maahanmuuttajat päihittävät jopa syntyperäiset suomalaiset työnhaussa

Merkkaa kaiketi sinänsä aika vähän, jos ei työllisty.

Ja toisaalta: vakaassa työsuhteessa tyytyväisinä elävät eivät hae töitä käytännössä lainkaan. Esimerkiksi itse en ole koskaan hakenut töitä aktiivisesti; sen sijaan olen vaihtanut työpaikkaani kutsujen kautta. Yksilön työnhaun aktiivisuus on mielestäni lähes merkityksetön meriitti verrattuna siihen, tienaako - millä tahansa laillisella keinolla - niin paljon, että on verojen nettomaksaja. Se nettomaksajuus on katastrofaalisen alhaista maahanmuuttajien keskuudessa - jopa virolaisten ja venäläisten keskuudessa - vaikka työnhakua harrastettaisiin kuinka paljon.

Kun valonpilkahdukset ovat työnhaun aktiivisuuden tasolla, herää epäilys että näiden tutkimusten suurin tuotos on luovan ajattelutavan kehittäminen sellaiseksi, että opitaan näkemään vain positiivisiksi tulkittavat hippuset niiden vieressä olevien konkreettisten negatiivisten järkäleiden sijaan.

[Iloveallpeople]

Mikä saa osaavan maahanmuuttajan jäämään?

Ihmiset liikkuvat yhä enemmän työn perässä. Uudenmaan liiton EXPAT-hanke selvitti, kuinka pitää kiinni osaavasta kansainvälisestä työvoimasta ja auttaa maahanmuuttajia kotoutumaan.

Työvoiman liikkuvuudella on yhä suurempi taloudellinen merkitys: Uusimaa ja Suomi tarvitsevat osaavia maahanmuuttajia. Tulokkaita riittää, sillä työ- ja elinkeinoministeriö ennustaa, että Suomessa asuu vuonna 2030 jo puoli miljoonaa ulkomaalaista. Tuhannen taalan kysymys on, millä kansainvälisten osaajien joukko saadaan jäämään.
...

Lue Christine Changin artikkeli EXPAT-hankkeen tuloksista Uudellamaalla. Artikkeli on ilmestynyt Helsingin seudun suunnat -julkaisussa.

Tutustu EXPAT-hankkeen loppuraporttiin

Uudenmaan liitto