2013-12-10 Uudenmaan liitto: Maahanmuuttaja etsii työtä

[aani]

Stephen Penny on monella tapaa tyypillinen maahanmuuttaja. Hän on nuorehko, kotoisin Euroopasta, asuu Uudellamaalla – ja etsii työtä.
– Minulla on kolmivuotias suomalainen poika, joka asuu äitinsä kanssa. Muutin tänne viime toukokuussa, koska haluan olla läsnä poikani arjessa, Stephen kertoo.

Suomi ja etenkin Uusimaa kansainvälistyvät vauhdilla. Vieraskielisten osuus Uudenmaan väkiluvun kasvusta oli viime vuonna jo 70 prosenttia. Puolet Suomen maahanmuuttajista asuu Uudellamaalla.

Suurin osa maahanmuuttajista on Stephenin kaltaisia nuoria aikuisia. Lähes 80 % on työiässä. Silti melkein joka viides maahanmuuttaja Uudenmaan alueella on työtön.

Myös Stephen on ollut vailla työtä Suomeen saapumisensa jälkeen. Hän kertoo hakeneensa täältä töitä jo kolmen vuoden ajan, ensin Englannista ja nyt Suomesta käsin.

Miksi nuori ulkomaalainen työvoima ja suomalaiset työnantajat eivät kohtaa? Stephenillä on selkeä mielipide siitä, missä mättää.

– Kielitaitovaatimukset ovat maahanmuuttajalle kovat, sillä suomen kielen taitoa vaaditaan myös monissa sellaisissa yrityksissä, joissa toimitaan englanniksi.

Tällä hetkellä Stephen jonottaa pääsyä kielikurssille, jonka toivoo parantavan hänen mahdollisuuksiaan työllistyä.

Kielitaidon lisäksi koulutusvaatimukset luovat kynnyksen maahanmuuttajalle. Monissa Euroopan maissa työn kautta pätevöityminen ja alempien tasojen tutkinnot ovat varteenotettavia vaihtoehtoja akateemisille tutkinnoille.

Lukiopohjalta kansainvälisessä pankkitoiminnassa uransa luonut Stephen on huomannut, että akateemisuuden muuria on Suomessa vaikea murtaa.

– Rekrytoinnissa keskitytään liikaa akateemiseen pätevyyteen todellisen työkokemuksen, taitojen ja persoonan sijaan, hän kritisoi.

Moneen muuhun verrattuna Stephenin mahdollisuudet työllistyä ovat hyvät: miessukupuoli ja eurooppalainen syntyperä ovat tilastojen mukaan valttikortteja maahanmuuttajalle.

Parhaiten Suomessa työllistyy ruotsalainen tai saksalainen maahanmuuttajamies. Huonoin tilanne on naisilla sekä Irakin ja Somalian kansalaisilla.

http://www.uudenmaanliitto.fi/uudenmaan_liitto/uutishuone/juttupalsta?13784_a=comments&13784_m=14290#comments_14290

[Maailmanmies]

Lukiopohjalta kansainvälisessä pankkitoiminnassa uransa luonut Stephen on huomannut, että akateemisuuden muuria on Suomessa vaikea murtaa.

– Rekrytoinnissa keskitytään liikaa akateemiseen pätevyyteen todellisen työkokemuksen, taitojen ja persoonan sijaan, hän kritisoi.

Sama asia joka maassa. Jos suomalaisella lukiopohjalla koettaisi päästä Saksaan, Britanniaan, Ranskaan tai USA:han töihin niin ei onnistuisi.

[Saturoitunut]

Juttu ilmeisesti pohjautuu tähän peedeeäffään.

Johdanto

Suomi ja Uusimaa kansainvälistyvät vauhdilla. Uudenmaan väkiluvun kasvusta vieraskielisten osuus oli viime vuonna 70 prosenttia. Uudellemaalle suuntautuva maahanmuutto on ollut trendinomaisessa kasvussa viime vuosikymmen puolivälistä alkaen. Puolet Suomen ulkomaalaisesta väestöstä asuu Uudellamaalla.

Kaikki merkit ja asiantuntija-arviot viittaavat siihen, että Uudenmaan väestön kansainvälistyminen jatkuu vielä pitkään. Vieraskielisten, ulkomaalaisten ja toisen polven ulkomaalaisten osuus Uudenmaan väestöstä kasvanee selvästi lähivuosikymmeninä. Tämä kehitys muuttaa omalta osaltaan Uuttamaata.

Luonnollisesti toivottavaa on, että ulkomaalainen ja ulkomaalaistaustainen väestö integroituu hyvin suomalaiseen yhteiskuntaan. Integroitumisen perusedellytys on hyvä työllistyminen. Ulkomaalaistaustaisen väestön hyvä työllistyminen on tärkeää myös, koska kantaväestö ikääntyy; nykyistä suurempi osa siirtyy pois työelämästä.

Tämän artikkelin tavoitteena on tuottaa perustietoa Uudenmaan ulkomaalaisesta väestöstä työmarkkinoiden näkökulmasta. Tietoja käytetään taustatietoina Uudenmaan liiton omassa aluekehittämistyössä. Toivottavasti näillä tiedoilla on käyttöä muillekin tahoille, kuten liiton jäsenkunnille.

Väestö on luokiteltu ryhmiin synnyinalueen (maanosan ja valtion), sukupuolen ja iän mukaan. Ulkomaalaisen väestön koulutuksesta ei ole valitettavasti saatavissa luotettavia tietoja.

Suppeasti on tarkasteltu erikseen ensimmäisen ja toisen polven ulkomaalaisia sekä ulkomaalaisen väestön tulotasoa. Lisäksi hyvin suppeasti on katsottu maahanmuuton vertailutietona maasta muuttoa.

Tiedot perustuvat Uudenmaan liiton Tilastokeskuksesta ostamaan aineistoon. Tilastokeskuksessa on yhdistetty eri aineistoja keskenään. Osa tiedoista on myös saatavissa suoraan Tilastokeskuksen tietokannoista, kuten Statfintietokannasta.

Yhteenvedosta hauskoja detaljeja:

Uudellamaalla asuu vajaa 100 000 ulkomaiden kansalaista, noin puolet Suomessa asuvista ulkomaalaisista. Vieraskielistä väestöä on yli 130 000 eli noin yhdeksän prosenttia Uudenmaan väestöstä. Se on yhtä paljon kuin ruotsinkielistä väestöä. Uudenmaan suurimmat ulkomaalaiset ryhmät ovat virolaiset, venäläiset ja somalialaiset sekä suurimmat vieraat kielet järjestyksessä venäjä, viro ja somali. Kaikkiaan Uudenmaan väestö puhuu kotikielenään 141 kieltä.

Ulkomaalaisen väestön työllisyystilanne vaihtelee suuresti synnyinmaan mukaan. Keskimääräistä korkeampi työttömyysaste on Afrikassa, Aasiassa ja EU:n ulkopuolella Euroopassa syntyneillä. Erityisen korkea työttömyysaste on Irakissa ja Somaliassa syntyneillä, suuruusluokkaa 50 prosenttia.

Toiseksi pahimman työttömyysasteryhmän muodostavat Turkissa, entisessä Jugoslaviassa ja Vietnamissa syntyneet. Heidän työttömyytensä on 25 prosentin paikkeilla. Yli 20 prosentin työttömyysaste on entisessä Neuvostoliitossa ja Venäjällä syntyneillä. Merkittävistä ulkomaalaisryhmistä alhaisimmat työttömyysasteet ovat Saksassa ja Ruotsissa syntyneillä.

Toisen polven ulkomaalaisten työllisyystilanne on selvästi parempi kuin ensimmäisen polven ulkomaalaisten. Kyseessä on melko pieni ryhmä, koska toisen polven ulkomaalaisia on kaikkiaan alle 23 000. Ikäluokassa 30–44-vuotta toisen polven ulkomaalaisten työttömyysaste on jopa alhaisempi kuin suomalaisten. Tulosta voitaneen tulkita niin, että kyseessä on vähintään heikko signaali siitä, että ulkomaalaistaustaiselle työvoimalle on kysyntää, kun ikä on sopiva ja suomen kieli hallussa.

Huom. seuraavat määritelmät :

ULKOMAALAINEN VÄESTÖ = Suomessa asuvat ulkomaan kansalaiset
VIERASKIELINEN VÄESTÖ = Ulkomaan kansalaiset + Suomen kansalaiset, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame

Heikko signaali on siis toisen polven ulkomaalaisilla, joiden vanhemmille ei Suomen kansalaisuus ole maistunut. Humamut ym. eivät taida näihin paljon liittyä.

[Iloveallpeople]

Vaikuttaa, että Stephen hakee vääriä töitä. Siivoojaksi voi nykyisessä työmarkkinatilanteessa päästä lukiotodistuksella. Veikkaan, että jokaiseen noista Stephenin hakemista töistä on satamäärin hakijoita, joilla isolla osalla on alan koulutus ja parhaimmilla, jotka otetaan työhaastatteluun, työkokemustakin sekä hyvä persoona ja hyvät taidot.

[Jurvakainen]

Olen kyllä samaa mieltä tuossa, että koulutuksella on liian suuri merkitys useimpiin, jopa 'huonoihin', duuneihin. Kokemus on totta kai eduksi, mutta kokematonkin oppisi varsin monen työn pelkästään tekemällä. Joku kokenut aisapari neuvomaan miten työ hoituu ja kokematon oppii.
Mitähän töitä Stephen sitten hakee/haluaisi tehdä? Voi olla kova tekeminen töitä hakiessa, kun suomalaisillekaan niitä ei ole...

[Tommi Korhonen]

Tämä uutinen on ihan ok juttu, ja noinhan se varmasti on. Ja komppaan myös että korttivaatimukset (muodolliset pätevyydet) hallitsevat liikaa tekemisen hengen sijaan.

Juttua voi alustavasti ja kevyesti arvostella siitä että Stephen esitetään juuri perustapauksena. Vaikka esitetyistä tyyppimamun faktoista voi kyllä toisenlaisenkin kuvan nähdä. Olen aika varma että myös tarkemmin eroteltuna työttymyysluvut eroavat Stephenin tapaisten ja varsinaisten välillä.

Lisäksi jos noita kaiveltaisiin oikeasti tarkemmin, niin voisi työvoiman osuuden (ja siis huoltosuhteen) ja annettujen työttömyysprosenttien välillä olla hienonen todellisuuspoikkeama. Minusta työttömyysprosentit ovat täysin valheellinen tapa tarkastella asiaa - MYÖS meidän kantisten osalta.

Onnea Stpehenille työnhakuun. Vaikeata voi työn saaminen olla, myös kantiksille. Toivottavasti saat töitä, ja työn saamista ei rajoita "rasismi".