Tuleeko varusmiehillä olla lakko-oikeus?

[Tosiasiallinen Nuiva]

Olen pahoillani, mutta pakottaminen ilman lainausmerkkejä on juuri oikea termi. Lisäksi, kuten on tuotu aiemmin esille, yhteiskunnassa on kymmenittäin ammatteja ja rooleja, jotka ovat merkittävämpiä siviiliväestön hengelle ja kaikelle, mitä kansallisvaltio pitää sisällään, kuin sotilas. Silti ketään ei näihinkään hommiin pakoteta, vaan tarvittava määrä työntekijöitä saadaan houkuteltua normaalilla palkantarjonnalla.

Pakko muuten ihmetellä sitä, miten ambivalentti näkemys asevelvollisuuden kannattajilla keskimäärin tuntuu olevan suomalaisten maanpuolustustahdosta. Toisaalta ollaan niin vankkumattoman varmoja siitä, että lähes kaikilla asevelvollisilla miehillä on jokin syy tarvittaessa kuolla tämän valtion (hallituksen) ja tietenkin viime kädessä omien rakkaidensa puolustamiseksi. Toisaalta ei kuitenkaan annettaisi kansalle itselleen tilaisuutta osoittaa tätä itsenäisyydenrakkautta poistamalla tuo pakko-aspekti.

Niin kauan kuin valtion väkivaltakoneisto ei koostu vapaaehtoisista kansalaisista, se ei edusta vapaata kansaa, eikä siten myöskään sen tahtoa. Asevelvollisuusarmeija itsenäisyyden vartijana on surullinen vitsi.

Kuinka vaikeaa se on ymmärtää, että sotiminen ei ole mikään tienausmuoto, se on pakon sanelema paskahomma, jonka terveiden miesten hoidettava.

Kuten on jo ylempänä todettu, niin asevelvollisuus on verotuksen muoto johon on suostuttava tiettyjen kriteerien täyttyessä. Ne jotka eivät itkemättä kestä sitä, että vain miehet joutuvat armeijaan voivat mennä kotiin kasvamaan miehiksi (ja veronmaksajiksi).

Suurvallat ekspansionistisineen tavoitteineen voivat käyttää ammatti-armeijaa koska rahat riittävät. Pienen kansan itsepuolustus vaatii demokratian periaatteiden mukaisesti kaikkien kynnelle kykenevien yhtäiläistä uhrausta, ilman ulkomaille suuntautuvaa laajentumis politiikkaa.

[Paasikivi]

  Pienen kansan itsepuolustus vaatii demokratian periaatteiden mukaisesti kaikkien kynnelle kykenevien yhtäiläistä uhrausta

Lähes kaikilla pienillä Euroopan mailla on ammattiarmeija, joten pienuus ei ole sinänsä peruste asevelvollisuudelle. Suomen kohdalla ainoa perustelu (ja ehkä ihan hyvä sellainen) on maantieteellinen sijaintimme Venäjän naapurissa.

Mutta myös monet terveet nuoret miehet saavat/hankkivat nykyään vapautuksen, joten "kaikkien kynnelle kykenevien" mukanaolo ei ole realismia rauhanajan asevelvollisuudesta puhuttaessa.

[Tommi Korhonen]

Kuinka vaikeaa se on ymmärtää, että sotiminen ei ole mikään tienausmuoto, se on pakon sanelema paskahomma, jonka terveiden miesten hoidettava.

Hyvin sanottu: jos Puolustusvoimat käyttäisivät varusmiehiä laajemmin orjatöissä, ja erityisesti jotain tuloa vastaan, niin sitten minäkin alkaisin kapinoida. Joitain hyvin harvoin sattuvia hätätöitä mummojen pelastamiseksi, tai karjan kokomiseksi tai sadon saamiseksi turvaan tulvalta en laske tuohon taloudellisen hyötymisen kategoriaan.

Eli kyllä, orjuutus erikseen. Paskahommat jotka on kuitenkin yhteiskunnan ja kansalaisten selviytymisen kannalta sitten erikseen. Jos taas kyseinen yhteiskunta on niin epäterve että sitä ei edes halutakaan pelastaa, niin sekin täytyy tehdä demokraatisesti etukäteen - eli siis muuttamalla systeemiä.

[Roope Luhtala]

Kuinka vaikeaa se on ymmärtää, että sotiminen ei ole mikään tienausmuoto, se on pakon sanelema paskahomma, jonka terveiden miesten hoidettava.

Hyvin sanottu: jos Puolustusvoimat käyttäisivät varusmiehiä laajemmin orjatöissä, ja erityisesti jotain tuloa vastaan, niin sitten minäkin alkaisin kapinoida. Joitain hyvin harvoin sattuvia hätätöitä mummojen pelastamiseksi, tai karjan kokomiseksi tai sadon saamiseksi turvaan tulvalta en laske tuohon taloudellisen hyötymisen kategoriaan.

Voisiko joku selittää miksi juuri maanpuolustuskyvyn nostamisesta ei saa maksaa palkkaa? Miksei myös vanhustenhoito voisi olla pakon sanelema työ, joka on terveiden (naisten) hoidettava?

[Tommi Korhonen]

Ei tuollaisia rajoja varmaan olekaan. Kyse on yhteiskunnallisista normeista, jotka ovat poliittinen asia. Ts niistä voidaan ja pitää päättää kuten muistakin yhteisistä asioista. Toki kansalaisvelvollisuus on kansalaisyhteiskunnan säädettävissä.
Esim perusinfran ylläpito voisi olla jotain tuollaista.

Mutta maanpuolustus on siitä erillinen alue, että siinä valmistaudutaan äärimmäisen poikkeustilanteeseen. Sellaiseen joka ei ole normaalin ansaitalogiikan alainen.

Tällä hetkellä ei juuri mitään normaaliolojen työtä hoideta noin. Siviilipalvelus kyllä vastaa sitä, mutta on käytöltään ja historialtaan enemmän aseellisen palveluksen korvike kuin oma yhteiskunnan hyötymismuoto: luulen että siviilipalvelusmiesten kustannukset ovat enemmän kuin saatava hyöty.

Sent from my Nexus 7 using Tapatalk

[sr]

Asevelvollisuuden suorittaminen on kunnia, ei velvollisuus.

Taidan olla kuullut tämän saman argumentin ruotsin opiskelun kohdalla joskus: http://www.youtube.com/watch?v=GjZ2ZST2gAQ&t=2m27s

Onko sitten palkka-armeijasta maksaminen jotenkin kunniakkaampaa?

On siinä mielessä, että taakka jakautuu tasaisemmin koko yhteiskunnan kesken. Kaikki hyötyvät siitä, että maata puolustetaan. Eniten siitä hyötyvät ne, joilla on jotain omaisuutta Suomessa. Kun maanpuolustuksen taakka kannetaan verojen maksun muodossa, jakaantuu se paljon oikeudenmukaisemmin kuin jos se jaetaan iän, terveyden ja sukupuolen perusteella niin, että jotkut kantavat taakan kokonaan ja jotkut eivät lainkaan.

[sr]

Jos sotimisesta maksetaan, niin ollaan pahasti harhapolulla.

Miksi? Eikö maanpuolustus ole sen verran arvokas asia yhteiskunnalle, että siitä olisi järkevää korvata niille, jotka sen käytännössä tuottavat koko muun yhteiskunnan hyödyksi? Mikset arvosta maanpuolustusta sen vertaa, että olisit valmis sen tuottajille maksamaan heidän arvokkaasta työstään?

Eri asia on aseissa olevan miehen perheestä huolehtiminen, siihen rahaa onkin syytä käyttää.

Eh, no mikä tässä on periaatteessa erona? Yleensä perheissä talous on yhteinen. Miten käytännön kannalta eroaa se, että maksetaan sotivalle miehelle palkkaa siitä, että maksetaan hänen perheelleen korvausta siitä, että hän sotii? Samoja euroja ne ovat ja samalle tilille menevät samasta lähteestä (valtio).

[sr]

"Pakottaminen" puolustamaan omaa ja samalla siviiliväestön henkeä ja itsemääräämisoikeutta ja kaikkea mitä kansallisvaltio pitää sisällään? Jos omansa puolustaminen on pakko niin ollaan pahasti kujalla. Täällä puhuttaisiin venäjää jos aina olisi "pakkoa" pakoiltu.

No, mihin tarvitaan asevelvollisuutta, jos ihmiset kouluttautuisivat sotilaiksi ja lähtisivät rintamalle ilmankin pakkoa? Miksi nuoria miehiä pitää uhata vankilalla, jos eivät mene inttiin, jos sinusta touhussa ei ole mitään pakkoa?

Pakkohan ei ole kuin syntyä, maksaa verot ja kuolla.

Selitä minulle tuo veropakko. Mikä pakko sinulla on veroja maksaa? Ai niin, jos et maksa, valtio panee sinut vankilaan. Miten tämä tarkalleen eroaa siitä, että jos olet terve mies, etkä suorita ase- tai siviilipalvelusta, niin valtio panee sinut vankilaan? Miksi verojen maksaminen on sinusta "pakko", mutta ihan samanlaisella sanktiolla toteutettu asevelvollisuus ei sitä ole?

Muuten, vapaaehtoisessa maanpuolustussysteemissä voit ajatella niistä veroista, että ne ovat se, jolla siviiliväestön henki ja kansallisvaltion itsemääräämisoikeus suojataan hankkimalla hyvin motivoitu ja aseistettu vapaaehtoisarmeija. Miksi tässä tilanteessa verojen maksaminen olisi yhtään sen enempää pakko kuin asevelvollisuussysteemissä sotimaan meneminen?

[sr]

[...]

omaa perhettään ja omaisuuttaan suojelee konfliktin aikana parhaiten pakenemalla heidän kanssaan ulkomaille tai vähintään jäämällä suojelemaan suoraan vain heitä, sen sijaan että lähtee pois heidän luotaan ehkä satojen kilometrien päähän sotimaan.

Kuinka tuo sitten on mahdollista? Paljon ennen konfliktia astuu matkustuskielto päälle. Ulkomaanlennot on rajoitettu ja junaan pääsee vain perustellusti siviili- tai sotilashenkilöstöä. Et saa polttoaineitakaan kuin rajoitetusti ja maanteillä on sulkuja. Asevelvolliset ovat kutsuttuna riviin. Et kait kuvittele että maassa jota uhkaa sota on edelleen vapaa liikkuvuus? Ei täältä kukaan lähde minnekään niinkuin jostain Sudanista.

Eli sodan aikana Suomi muuttuu Pohjois-Koreaksi? Ja sitä siis pitäisi puolustaa, eikä sitä puolustamista saisi pitää "pakkona"? Varmaan P-Koreassakin ihmiset "vapaaehtoisesti" tekevät kaiken, mitä Kim tahtoo.

Mihin lakiin muuten tuo matkustuskielto perustuu? Ymmärrän, että jos on pantu käyntiin lkp, asevelvollisten miesten ei varmaan ole mahdollista päästä ulkomaille, mutta nyt puhut ajasta "paljon ennen konfliktia", minkä oletan viittaavan siihen, ettei mitään lkp:tä ole vielä pantu käyntiin. Minkä lain perusteella matkustusta rajoitettaisiin tuollaisessa tilanteessa? Ennen jatkosotaa lkp julistettiin 17. kesäkuuta, eli vain 5 päivää ennen kuin operaatio Barbarossa alkoi.

[sr]

Kuinka vaikeaa se on ymmärtää, että sotiminen ei ole mikään tienausmuoto, se on pakon sanelema paskahomma, jonka terveiden miesten hoidettava.

Ja sinusta siis ei ole kyse pakottamisesta, kun joku pannaan tekemään "paskahommaa" ilman reilua korvausta sillä uhkauksella, että jollei hän sitä tee, niin hänet pannaan vankilaan? Voitko kertoa minulle niistä asioista, jotka sinusta sitten täyttävät pakottamisen kriteerit (ja anna ne kriteeritkin mielellään)?

Sotiminen on valtion organisoitu puolustautumisen muoto aseellista hyökkäystä vastaan. Mikään ei automaattisesti sano, että tämä on tehokkainta toteuttaa niin, että siihen osallistuville ei korvata asiaa rahalla. Yhteiskunnassa on monia muitakin "paskahommia", joiden tekemisestä korvataan siihen osallistuville kunnon palkalla. Mikä sotimisessa on erilaista?

Kuten Paasikivi jo huomautti, joko suomalaiset ovat oikeasti innokkaita osallistumaan maanpuolustukseen pelkästään nationalistisen huuman vuoksi tai sitten eivät ole. Jos ovat, ei ole mikään ongelma värvätä vapaaehtoista armeijaa täyteen halukkaita sotilaita. Jos eivät ole, niin silloin on selvästikin väärin pakottaa vankilalla uhaten jokin ryhmä kansasta tekemään "paskainen" puolustushomma.

Kuten on jo ylempänä todettu, niin asevelvollisuus on verotuksen muoto johon on suostuttava tiettyjen kriteerien täyttyessä. Ne jotka eivät itkemättä kestä sitä, että vain miehet joutuvat armeijaan voivat mennä kotiin kasvamaan miehiksi (ja veronmaksajiksi).

Asevelvollisuuden kriteerit ovat huomattavasti epäoikeudenmukaisemmat kuin minkään verotuksen.

Mitä tuolla viimeisen lauseen machoilullasi koitat sanoa?

Mistä syystä asevelvollisuuden kannattajien argumentit aina lopulta valuvat tällaiseen teinipoikanokitteluun siitä, kuka on kovin jätkä? Onko asevelvollisuuteen mahdotonta suhtautua kiihkottomasti?

Suurvallat ekspansionistisineen tavoitteineen voivat käyttää ammatti-armeijaa koska rahat riittävät. Pienen kansan itsepuolustus vaatii demokratian periaatteiden mukaisesti kaikkien kynnelle kykenevien yhtäiläistä uhrausta, ilman ulkomaille suuntautuvaa laajentumis politiikkaa.

Ei vaadi. Nykyaikaisessa sodankäynnissä raha on miesmäärää tärkeämpää niin isoilla kuin pienilläkin mailla. Ne, jotka vielä elävät jossain Taipaleen juoksuhaudoissa voisivat vihdoinkin tulla 2000-luvulle. Symmetrisessä sodankäynnissä (eli siinä, mitä varten Suomen armeija varautuu) sotilaiden lukumäärä ei ole pitkään aikaan ollut yhtä ratkaisevassa asemassa kuin heidän varustuksensa ja koulutuksensa taso. Juuri tästä syystä Suomenkin armeija on radikaalisti vähentänyt sodan ajan joukkojensa kokoa ja tulee jatkossakin vähentämään. Kun kaikille sotilaille ei ole varaa hankkia ajanmukaista varustusta, on ihan turha pitää heitä edes rivissä. Tilanne oli toinen siihen aikaan, kun mies ja kivääri oli varteenotettava asejärjestelmä sotatantereella.

[Roope Luhtala]

Mutta maanpuolustus on siitä erillinen alue, että siinä valmistaudutaan äärimmäisen poikkeustilanteeseen. Sellaiseen joka ei ole normaalin ansaitalogiikan alainen.

Tällä logiikalla meillä pitäisi olla myös palomiesvelvollisuus, sillä talon palaminen on poikkeustilanne, joka ei ole normaalin ansaintalogiikan mukainen. Samoin voisi perustella poliisivelvollisuutta, sillä poliiseja vaativat tilanteet ovat myös poikkeustilanteita. Poliiseille ja palomiehille maksetaan kuitenkin tällä hetkellä palkkaa.

[sr]

Mutta maanpuolustus on siitä erillinen alue, että siinä valmistaudutaan äärimmäisen poikkeustilanteeseen. Sellaiseen joka ei ole normaalin ansaitalogiikan alainen.

Millä perusteella se ei ole? Miksi homma toimii niissä kaikissa maissa, joissa on vapaaehtoisarmeijat? Eikö jokainen vapaaehtoisarmeijaan pestautuva tiedä sitä, että siinä voi poikkeustilanteessa joutua sotimaan ja vaadi siten touhusta sellaista korvausta, että se kattaa tämän riskin? Ja toisaalta, eikö jokainen, joka ei värväydy, ota sitä kantaa, että ennemmin maksaa verojen kautta maanpuolustuksen kuin ryhtyisi siihen itse?

Minusta maanpuolustus on yksi kansakunnan asia, johon sen pitää varautua panemalla siihen tarpeeksi resursseja. Rahan avulla nämä resurssit on helpompi käsitellä kuin pakkoa käyttäen (ihan niin kuin kaikissa muissakin julkisissa asioissa, kuten terveydenhuollossa, koulutuksessa, sisäisessä turvallisuudessa jne.). Tietenkin touhuun voidaan aina lisätä isänmaallista propagandaa, mutta tämä toimii tietenkin vapaaehtoisessa systeemissä vähintään ihan yhtä hyvin kuin asevelvollsuussysteemissäkin.

[Morsum]

Varusmiehillä on jatkuva valmiustehtävä ja siksi koko ajatus on vaarallinen.

Tästä varusmiehillä toteutetusta valmiudesta on kyllä käytännössä luovuttu siinä vaiheessa kun miehistön palvelusaika muutettiin
240 --> 180 vrk ja alettiin päästää porukat lomille joka viikonloppu.

Ei muuten ole. Aina varuskunnassa on joku komppania paikalla, jolla on virka-apuvuoro.

[AaJii]

Ei muuten ole. Aina varuskunnassa on joku komppania paikalla, jolla on virka-apuvuoro.

Tai joukkue, tiedän toki. Virka-apuryhmillä ei kovin laajoja sotatoimia tehdä

[AaJii]

Joskus asevelvollisuusarmeijan vastustajat puhuvat pienestä ammattiarmeijata. Miten sellainen sitten tositilanteessa päjää?

Kannatta lukea Maanpuolustuskorkeakouluun tehty opinnäytetyö "Georgian sodan tarkastelu strategisen iskun toteutusperiaatteiden ja torjunnan näkökulmasta. Sen on tehnyt Janne Tähtinen ja löytyy pdf tuolta:
http://www.doria.fi/handle/10024/92637

[sr]

Joskus asevelvollisuusarmeijan vastustajat puhuvat pienestä ammattiarmeijata. Miten sellainen sitten tositilanteessa päjää?

Kannatta lukea Maanpuolustuskorkeakouluun tehty opinnäytetyö "Georgian sodan tarkastelu strategisen iskun toteutusperiaatteiden ja torjunnan näkökulmasta. Sen on tehnyt Janne Tähtinen ja löytyy pdf tuolta:
http://www.doria.fi/handle/10024/92637

Hmm, tuon sodan aikaan sekä Venäjällä että Georgiassa oli asevelvollisuus käytössä. Mitä tuosta siis pitäisi oppia "pienestä ammattiarmeijasta"? Kummalla osapuolista oli käytössään pieni ammattiarmeija?

Georgian voi sanoa hävinneen tuon sodan, mutta minusta syy oli ennemminkin se, että pieni maa hävisi suurelle kuin se, että jollain toisenlaisella armeijajärjestelyllä Georgia olisi voinut sodan voittaa. Lisäksi sodassa yksi tärkeä elementti oli Etelä-Ossetian kapinallisten toiminta. Asevelvollisuuden toteuttaminen tilanteessa, jossa osa väestöstä ei halua edes kuulua kyseiseen valtioon, on hyvin vaikeaa. Oikeastaan itselleni yksi tärkeimmistä syistä kannattaa asevelvollisuutta aikoinaan, oli juuri se, että asevelvollisuusarmeijaa olisi hyvin vaikea käyttää omaa kansaa vastaan.

[Morsum]

Tuossahan käy ilmi, etä vaikka Georgialla oli asevelvollisuus, niin se ei ollut kutsunut reservejä aseisiin. Siitä huoliamtta Georgian armeija perääntyi taistelukykyisenä koko ajan ja venäläiset eivät päässeet juurikaan käyttämään ilmaherruuttaan.

Siinä olisi ryssillä ollut vitsit vähissä, jos Georgian koko armeija olisi ollut kutsuttu liikekannalle jo ennen sodan alkamista.

[Roope Luhtala]

Oikeastaan itselleni yksi tärkeimmistä syistä kannattaa asevelvollisuutta aikoinaan, oli juuri se, että asevelvollisuusarmeijaa olisi hyvin vaikea käyttää omaa kansaa vastaan.

Osoitteesta: http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/stories/kak/KAK42010/KAK42010Poutvaara.pdf

"Toisinaan asevelvollisuutta puolustetaan väitteellä, että asevelvollisuusarmeija turvaisi armeijan demokraattisen kontrollin, tai tekisi epäsuositut sotilaalliset seikkailut vaikeammiksi. Natsi-Saksa, Neuvostoliitto ja Mussolinin Italia käyttivät kaikki asevelvollisuutta, kuten tekee myös valtaosa nykyisistä diktatuureista.

Huomattakoon, että sotilasvallankumoukset on usein tehty asevelvollisarmeijoilla. Esimerkkeinä mainittakoon Argentiina (1976), Brasilia (1963), Chile (1973), Kreikka (1967) ja Turkki(1980). Choi ja James (2003) puolestaan tarkastelevat systemaattisesti vuosien 1886 ja 1992 välisiä konflikteja, havaiten että useammin konflikteihin osallistuvat maat käyttävät useammin asevelvollisuutta. Vaikka kausaalisuuden suunta on epäselvä, ainakaan se ei tue väitettä asevelvollisuuden rauhaa edistävistä vaikutuksista."

[sr]

"Toisinaan asevelvollisuutta puolustetaan väitteellä, että asevelvollisuusarmeija turvaisi armeijan demokraattisen kontrollin, tai tekisi epäsuositut sotilaalliset seikkailut vaikeammiksi. Natsi-Saksa, Neuvostoliitto ja Mussolinin Italia käyttivät kaikki asevelvollisuutta, kuten tekee myös valtaosa nykyisistä diktatuureista.

Niin käyttivät, mutta väittäisin, että yksi tärkeä ero tankeissa Moskovassa 1991 ja Beijingissä 1989, oli se, että edellisen rateissa oli asevelvollisia, jotka kieltäytyivät ampumasta omia kansalaisiaan, kun taas jälkimmäisessä oli ammattisotilaita, joille omien kansalaisten ampuminen ei ollut mikään ongelma.

Natsi-Saksassa asevelvollisia ei käytetty juuri lainkaan omia kansalaisia vastaan, vaan kaikki sikamaisuudet toteutettiin SS:n toimesta. Jopa siviilien joukkoteloitukset itärintamalla asevelvollisia käyttäen oli pakko lopettaa siksi, että asevelvolliset kieltäytyivät sitä tekemästä. SS-miehillä touhun jatkaminen ei sitten enää ollutkaan ongelma.

Tietenkin voi kysyä, että miten on mahdollista, että jos armeija on vahvin väkivaltamahti maassa, niin tuollaiset diktatuurit ovat voineet pysyä vallassa, jos se armeija on koostunut asevelvollisista. Oma veikkaukseni on se, että tässä on vähintäänkin pidetty huolta siitä, että armeijan johto on poliittisen johdon takana. Saksassahan tämä melkein murtui, kun pieni upseeriklikki yritti murhata Hitlerin ja sen jälkeen kaataa koko natsivallan juuri sen avulla, että armeija olisi vahvempi kuin mikään natsien oma väkivaltakoneisto. Vaikea sanoa, olisiko tämä onnistunut, jos attentaatti olisi onnistunut saamaan Hitlerin hengiltä.

Huomattakoon, että sotilasvallankumoukset on usein tehty asevelvollisarmeijoilla. Esimerkkeinä mainittakoon Argentiina (1976), Brasilia (1963), Chile (1973), Kreikka (1967) ja Turkki(1980).

Tätä olen itsekin miettinyt. Asevelvollisuus ei tietenkään suoraan vielä tarkoita sitä, että aseet olisivat demokraattisesti koko kansan käsissä. En esimerkiksi usko, että Chilen vallankaappauksessa niiden touhun toteuttaneiden sotilaiden joukossa oli juurikaan vasemmistolaisia. Sama pätee tietenkin Suomessa. Vaikka Suomessa periaatteessa on asevelvollisuusarmeija, ovat avaimet asevarastoihin pienen ammattijoukon hallussa. Jopa varusmiesten henkilökohtaiset aseet ovat ilman panoksia ja lukon takana normaalitilanteessa. Käytännössä siis jopa varusmiehet ovat melko lailla asetelineisiin ja ammusvarastoihin avaimet pitävien vallassa, eikä heistä olisi sotilasvallankaappauksen pysäyttäjiksi, elleivät onnistuisi niitä avaimia käsiinsä saamaan.

Choi ja James (2003) puolestaan tarkastelevat systemaattisesti vuosien 1886 ja 1992 välisiä konflikteja, havaiten että useammin konflikteihin osallistuvat maat käyttävät useammin asevelvollisuutta. Vaikka kausaalisuuden suunta on epäselvä, ainakaan se ei tue väitettä asevelvollisuuden rauhaa edistävistä vaikutuksista."

Hmm, olisi mielenkiintoista tietää, mikä on ollut tilanne tuon jälkeen tai mikä olisi tilanne, jos tarkastelu rajoitettaisiin liberaaleihin demokratioihin (joka on nyky-Suomen kannalta relevantti viiteryhmä).

Toiseksi "konfliktiin osallistuva maa" on minusta huono kriteeri sille, onko kyse rauhan edistämisestä vai ei. Suomikin osallistui 1939 asevelvollisuusarmeijallaan konfliktiin, mutta ei voi minusta sanoa, että Suomen asevelvollisuusarmeijalla oli siinä tapauksessa juurikaan merkitystä sen suhteen, että konflikti ylipäätään alkoi. Sen selvittäminen kenen syy konfliktin alku oikein oli, on tietenkin paljon vaikeampaa kuin vain "konfliktiin osallistuvien maiden" taulukointi, mutta minusta tämä on oleellisessa asemassa silloin, kun koitetaan selvittää sitä, onko asevelvollisuus hyvä vai huono rauhalle.

Ihan Suomen kannalta, minun on vaikea nähdä, että missään lähitulevaisuudessa Suomi osallistuisi asevelvollisilla sotatoimiin. Sen sijaan vapaaehtoisten käyttäminen joko "rauhaanpakottamisessa" tai sitten ihan oikeassa sotimisessa, on minusta täysin mahdollista. Näin etenkin, jos Suomi liittyisi NATOon. En sano, että nuo asiat olisivat välttämättä edes väärin, vaan ainoastaan, että liberaaleille demokratioille vapaaehtoisten käyttäminen sotimisen välineinä on kyllä poliittisesti aika lailla helpompaa kuin asevelvollisten.

[Roope Luhtala]

Tässä vähän lisää pohdittavaa osoitteesta: http://www.tasa-arvo.com/u8varusmiehet.html

"Perustuslaki ottaa kantaa maanpuolustusvelvollisuuteen kahdessa kohtaa:

Ote pykälästä 6:
"Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella."

Ote pykälästä 127:
"Jokainen Suomen kansalainen on velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen tai avustamaan sitä sen mukaan kuin laissa säädetään."

Kuitenkaan kukaan ei ole pystynyt minulle selkokielellä sanomaan,miksi Suomen mies joutuu huolehtimaan maanpuolustusvelvollisuudesta sekä miehen että naisen puolesta (asevelvollisuuslain mukaan).

Asiaa on käsitelty EY-tuomioistuimessa:
EY-tuomioistuimen päätös C-285/98 11.1.2000 koskien tapausta, jossa Saksa esti naista pääsemästä asetta käyttäväksi sotilaaksi:

Saksa vetosi EU:n tasa-arvodirektiivin poikkeukseen:
Tasa-arvodirektiivin estämättä jäsenvaltiot saavat jättää sen soveltamisalan ulkopuolelle sellaisen ammattitoiminnan, ja tarvittaessa siihen johtavan koulutuksen, jossa työntekijän sukupuoli on toiminnan luonteen tai suoritusolosuhteiden kannalta ratkaiseva.

EY-tuomioistuin katsoi Saksan toimivan väärin, sillä aseellinen sotilas ei ole sellainen ammatti, joissa miehellä ja naisilla on sellaisia eroja, jotta poikkeuskohtaa voitaisiin soveltaa.

Mistäpä löytyisi se rohkea Suomen mies, joka vetäisi Suomen EY-tuomioistuimeen maamme perustuslain "tasa-arvopykälän" 6 ja EU:n tasa-arvodirektiivin rikkomisesta. EY-tuomioistuin on jo ottanut kannan, että sotilaina voivat toimia yhtä lailla naiset kuin miehetkin!"

[Leso]

[...]
Mistäpä löytyisi se rohkea Suomen mies, joka vetäisi Suomen EY-tuomioistuimeen maamme perustuslain "tasa-arvopykälän" 6 ja EU:n tasa-arvodirektiivin rikkomisesta. EY-tuomioistuin on jo ottanut kannan, että sotilaina voivat toimia yhtä lailla naiset kuin miehetkin!"

Huudellaanks yhdessä?
Itse kysyt ja sen perusteella susta ei ole rohkeaksi Suomen mieheksi.