Keskustelua tekijänoikeuksista

[Vallin]

Olen tässä koittanut koko ajan sanoa, että päätös oman omaisuutensa/luomuksensa levittämisestä/myymisestä tulisi olla tekijällä. Täällä näkyy edelleen toistuvan sama omituinen ajatusmalli, että tuotteen tekijältä pitäisi ottaa omistusoikeus pois.

Siitä heilahtaa aina kommari-kortti minulta. Vapaassa markkinataloudessa yksityisellä omaisuudella on täysi suoja, kommunistisessa yhteiskunnassa yleensä ei.

Voisitko vastata Veikko seuraavaan kysymykseen. Onko mielestäsi autonvalmistajalla oikeus kieltää käyttämästä autossaan muita varaosia ja tarvikkeita kuin omiaan? Eli esimerkiksi Volvoon saisi omistaja laittaa vain Volvon tai sen yhteistyökumppanien valmistamia jarrupaloja ja moottoriöljyä?

Tämä oli kyllä hiukka kaukaa haettu esimerkki...
Saat ostaa uuden Volvon ja tehdä sillä mitä vain, vaikka antaa sen harjoituskappaleeksi ihanan värisevään kulttuuritapahtumaan poltettavaksi mutta teeppä siitä Volvosta kopioita ja anna kavereillesi niin alta aika yksikön eittämättä olet raastuvassa.
Itse asiassa Volvon kopion ei edes tarvitse olla Volvon näköinen, pelkällä nimen käytölläkin pääsee leivättömän pöydän ääreen.

Saat myös ostaa jonku artistin CD:n ja liimata siihen jarrupalat jos siltä tuntuu.

Tuolla ylempänä ehdotettiin että artistille pitäsi riittää työstä kertakorvaus.
Mitenkäs vaikkapa kirjalijalle?

Jotenkin tuntuu että nyt on kyse jonkinlaisesta kateudestakin...Mutta mitenhän kertakorvaus laskettaisiin?
Kuka korvauksen maksaa ja millä perustein, artistihan tekee työtään ottamallaan riskillä.

Minä väitän että joka ainoa piraattipuolueen hemmo olisi pirattipuolueen tavotteita vastaan jos olisi itse artisti...

Täsmälleen näin, kateus ja/tai ahneus lienevät piraattipuolueen kantavat arvot. Kateus tulee siitä, että joku on lahjakas (tai hyvin markkinoitu) muusikko/bändi/kirjailija/elokuvantekijä, joka tienaa, ja ahneus ponnistaa siitä, että haluaisi kerätä itselleen muusikoiden, kirjailijoiden ja elokuvantekijöiden tuotoksia ilmaiseksi kopioimalla = varastamalla.

[Vallin]

Jos ihan perimmäisiä mietitään, niin miksi muusikolla tai filmintekijällä pitäisi olla mitään tuloja vanhoista tekeleistään? Eihän muillakaan työläisillä ole. Muusikko voisi heittää keikkoja ja saada kertakorvauksen tekemästään levystä.

Ai nyt halutaan päättää jo palkanmaksumuodoistakin. Jopa menee suunnitelmatalous pitkälle täällä. Valtioko päättäisi siis muusikolle jonkinlaisen kiinteän apurahan, jolla sitten pitäisi levyt tuottaa?

Tai miten muusikko voisi saada kertakorvauksen tekemästään levystä levy-yhtiöltä kun ei tiedetä paljonko se myy tai paljonko sitä soitetaan? Ja miten määrittelet kertahinnan vaikkapa 10-15 vuoden soittamisen, laulamisen tai säveltämisen harjoittelulle, joka yleensä edeltää hittilevyn tekemistä?

Kyllä provikkapalkkaa harrastetaan aika monella alalla. Se on se toinen tapa maksaa palkkaa, kiinteän kertakorvauksen lisäksi.

Öh. Mitä sinä horiset? Nythän nimenomaan on päätetty muusikoiden palkoista ja apurahoista jakamalla heille tuloja uudestaan ja uudestaan samoista töistä. Vaikkei kukaan edes kuuntelisi heidän tekeleitään.

Siis miten niin muusikot saavat palkkaa "vaikkei kukaan edes kuuntelisi heidän tekeleitään"?

[sr]

Siis miten niin muusikot saavat palkkaa "vaikkei kukaan edes kuuntelisi heidän tekeleitään"?

Tarkalleen miten Teosto tietää, mitä minä olen tehnyt CD-aihiollani, jonka hinnasta osa menee niille muusikoille? Jos vaikka poltan niille omat lomavalokuvat, niin tarkalleen miten tämä toimintani muuttuu muusikon tekeleen kuunteluksi?

[sr]

Siis pitäisi perustaa valtiolle omat lääketehdas, levy-yhtiö, elokuvayhtiö ja mitä muuta? Ja samalla ottaa haltuun yksityisten yhtiöiden/henkilöiden patentit, tekijänoikeudet, tuotemerkit ja rahatkin, niinkö?

Valtio omistaa jo yliopistot, jotka pitkälti tekevät sen perustutkimuksen, jonka varaan lääketeollisuus nojaa. Ne siis ottavat ilmaiseksi yhteiskunnan tuottaman tieteellisen tutkimuksen, patentoivat jonkun molekyylin ja sitten alkavat tahkota rahaa. Oleellista näissä patenteissa on se, että kun molekyyli on patentoitu, ei kukaan muu saa tehdä enää sitä samaa työtä, minkä lääketehdas teki siirtyessään ilmaiseksi tuotetusta yliopistojen perustutkimuksesta valmiiseen tuotteeseen.

Tämä johtaa siihen, että lääketehtaat (ja miksei monen monen muunkin alan tuottajat) patentoivat hirvittävän määrän asioita vain jotta kukaan muu ei pääsisi niitä tuottamaan. Kyse ei siis enää ole siitä, että patentilla estetään se, ettei kukaan kopioi kalliilla tehtyä tutkimus- ja kehitystyötä, vaan yhä enenemässä määrin se, ettei kukaan vaan pääse tekemään samaa tutkimus- ja kehitystyötä ja sitten kehittämään samanlaista tai jopa parempaa tuotetta. Tällainen patentointi siis ennemminkin vähentää tutkimukseen satsaamista kuin lisää sitä.

Kyllä se on niin, että jos kaikki saisivat vapaasti kopioida toisten kehittämiä lääkkeitä, ei niitä kukaan kehittäisi. Niin kallista puuhaa se on. Lääkkeistä olen yleisesti sitä mieltä, että suurin osa niistä on muutenkin turhia.

No, nykysysteemissähän monia sellaisia lääkkeitä, joilla olisi oikeasti merkittävä vaikutus maapallon ihmisten terveyteen, ei kehitetä, esimerkkinä vaikkapa malaria tai HIV/AIDS. Mielenkiintoista, että maailman rikkain kapitalisti Bill Gates, tukee esim. HIV/AIDS-tutkijaryhmiä sillä ehdolla, että nämä jakavat tuottamansa tiedon muiden ryhmien kanssa. Siinä sinulle sosialismia.

[Kari Kinnunen]

Jos kahvila soittaa maksaville asiakkailleen musiikkia radiosta, on siitä aiheellista maksaa tekijälle pieni korvaus, koska sen avulla kahvilan omistajakin saa palkkaa. Vai mitä olisi esimerkiksi Hard Rock Cafe ilman rokkia?

Tuo kahvila asian minä kyllä ymmärrän mutta entäs taksit. Radiosoitossa muutenkin pitäisi riittää että lähettävä media maksaa tuottajalle.

Sinänsä kyllä olen kanssasi samaa mieltä että tuotteen tekijällä tulee olla oikeus päättää millä hintaa tuotteensa laittaa jakeluun. Ongelmaksi, kuten mainittu, tulee kuitenkin teknologian kehitys.

Hiukan on vaikea estääkään CD/DVD plättyjen kopiointia.

[sr]

Siis Koopin levyt saa kopioida = varastaa, mutta keikalle pitää maksaa? Idioottimainen näkemys. Eikös ne keikatkin pitäisi tuon logiikan mukaan tehdä ilmaisiksi, sama bändi siellä soittaa kuin levyllä, ja on se keikkakin immateriaalista, musiikkia ilmassa, mitäänhän sieltä ei jää käteen?

Logiikka ei toimi. Toisin kuin bittejä, keikkapaikkoja ei voi kopioida ilman lisäkustannuksia. Minä ja sinä emme voi istua samalla penkillä. Jos sinä istut siinä, niin minun siihen istumaan pääseminen aiheuttaisi välttämättä sen, että sinun pitää lähteä pois. Jos taas kopioin sinun CD:si, sinulle jää edelleen se CD. Ainoa tapa tuottaa lisää keikkapaikkoja on rakentaa isompi areena, eikä silloin touhu enää olekaan ilmaista. Siksi on reilua, että tuosta rahastetaan.

[Kari Kinnunen]

Jos taas kopioin sinun CD:si, sinulle jää edelleen se CD.

Niin, aivan.

Mietityttää nyt vain että kun sillä CD:llä on vaikka ny sen Koopin kovalla vaivalla vääntämä sisältö, niin hiukan tuntuu epäreilulta Kooppia kohtaan mennä jakelemaan sisältöä kaikelle kansalle.

Ostakaa omat Kooppinne.

[JanneJanne]

Millä oikeudella designerin suunnittelemia muotihousuja saa pitää julkisella paikalla ilman, että se alkuperäinen designer saa siitä korvauksen ? Eikö samalla logiikalla kuin mitä TEOSTO kerää parturissa kuunneltavasta musiikista (kolmannen kerran) maksunsa, olisi myös julkisella paikalla kulkevista design vaatteista maksettava alkuperäiselle suunnittelijalle tai paremminkin häntä näennäisesti edustamalle järjestölle korvaus. Saammehan kaikki nauttia mukavista kesäisten Marimekon kesämekkojen helmojen katselusta tuolla kaupungilla.

Edelleenkään en ole tutustunut piraattipuolueesen ja kunhan puolitarkoituksella sekoitan tämän keskustelun pakkaa entisestään juupas-eipäs jankkauksen sijaan; Aihepiiri nimittäin on hyvin monimutkainen eikä tähän absoluuttista totuutta ole olemassa...paitsi joidenkin kärjekkäiden ihmisten mielestä.

Lex-Karpela on joka tapauksessa surkeasti tehty laki, mutta on myös totta, että laitoin erityisesti musiikin, mutta muillakin aloilla tehtävä laiton kopiointi oli tässä taannoin levähtämässä käsiin; Lex-Karpelan ansiosta tosin tuota kopiointia ei kyllä ole asioihin saatu. http://jannesuuronen.blogit.fi/lex-karpela-ja-teosto/
Tekijänoikeuslakien rikkomisesta saadut tuomiotkin ovat poskettomia verrattuna vaikkapa väkivaltarikoksiin tai polkupyörän varastaiseen (jälkimmäistä tuskin poliisi enää edes tutkii ja jos vahingossa joku kiinni jää, niin 100€uron sakkomaksu ei paljon varatonta paina).

Toinen asia tai yksi asia lisää tähän soppaan on suurten musiikkiyhtiöiden korporatiivinen toiminta; Tässäkin threadissä on taas kerran joidenkin ihmisten toimesta esitetty, että ollaan pienten ihmisten puolella eduskuntaa ja kansanedustajia haukkumalla, mutta sitten samaan hengenvetoon on puolustettu suurten monikansallisten yritysten oikeutta (näiden kirjoittajien itsekään sitä ymmärtämättä) pienen ihmisen oikeuksien kustannuksella. Lex-Karpelassa on piirteitä, joissa nimenomaan ajetaan näiden suurten musiikkiyhtiöiden etua paremminkin kuin artistitien tai tavallisten kansalaisten etua. Ilmeisesti piraattipuolue, mitä olen tämän threadin kautta siitä lukenut, liioitellun radikaalisti olisi avaamassa tekijänoikeuksia ja patentteja kaikille, mutta vastapainona kyllä on se, etteivät lex-karpela ja muut aihealuetta tukevat lait käytännön tuomioineen oikein ole suhteessa 2000-luvun muiden lakien, tuomioiden, ihmisten yksikönsuojan ja oikeusturvan kanssa.

[Kari Kinnunen]

Millä oikeudella designerin suunnittelemia muotihousuja saa pitää julkisella paikalla ilman, että se alkuperäinen designer saa siitä korvauksen ?

Yritäppä kopioida ne pöksyt kotikompuutterilla käytännössä ilman kustannuksia.

Jos taat alat omalla ompelukoneella niitä kopsaamaan niin varmastikin ko. designer saattaa asiasta suivaantua.

Joskin ainahan voit ostaa lisenssin ko. byygien valmistusta varten.

[JanneJanne]

Millä oikeudella designerin suunnittelemia muotihousuja saa pitää julkisella paikalla ilman, että se alkuperäinen designer saa siitä korvauksen ?

Yritäppä kopioida ne pöksyt kotikompuutterilla käytännössä ilman kustannuksia.

Jos taat alat omalla ompelukoneella niitä kopsaamaan niin varmastikin ko. designer saattaa asiasta suivaantua.

Joskin ainahan voit ostaa lisenssin ko. byygien valmistusta varten.

Kyseessä oli se, että käytän niitä design housuja muiden läsnäollessa. Vastaa logiikaltaan tilannetta, jossa parturikampaamo ostaa levyn ja soittaa sitä parturin taustamusiikkina (joo joo, toinen on yrittäjä ja toinen yksityinen henkilö....mutta siltikin). Lex-Karpelassa selvästi on puutteita, kun kerran design housuista ei tarvitse maksaa julkisen paikan käyttömaksua.... (heh)

Kopiointisuojaus ja patentit ovat eri aihe keskusteltavaksi.

Vallinille tuonne ylempään keskusteluun voisin myös todeta, että musiikkiin liittyvien maksujen ja korvausten suhteenhan Suomessa ei vallitse vapaa markkinatalous. TEOSTO on monopoli, joka yksipuolisesti määrittelee hinnat. Suomessa eivät myöskään artistit neuvottele saamiaan korvauksia suhteessa asiakkaisiin (palvelun tuottaja - palvelun käyttäjä) vaan välissä on monopoli, nimeltään TEOSTO. On oikeastaan täysin perusteetonta väittää, että hinnat ja sopimukset määräytyisivät vapaasti terveen markkinatalouden ehdoin; Terveeseen markkinatalouteenhan eivät kuulu monopolit.

Vapaaseen markkinatalouteen ei myöskään kuulu systeemi, jossa vaikka ostan taulun sen maalaajalta, en sitten kuitenkaan saa tehdä sille mitä haluan. Ja lain mukaan sen taulun maalaaja saa jälkikäteen tulla parantelemaan sitä taulua. Jos sitten myyn sen taulun ammattimaisen liikkeen (kuten gallerian) kautta, menee taulun kauppahinnasta taitelijoiden edusjärjestölle oma siivunsa. Vaikka siis alkuperäinen taideteoksen tekijä ei millään tavalla enää ole osallinen kauppaan, niin perii silti taiteilijoiden edusjärjestö jokaisesta osto-myyntitapahtumasta oman siivunsa. Lex-Karpela ON syvältä.

[Kari Kinnunen]

Kyseessä oli se, että käytän niitä design housuja muiden läsnäollessa. Vastaa logiikaltaan tilannetta, jossa parturikampaamo ostaa levyn ja soittaa sitä parturin taustamusiikkina (joo joo, toinen on yrittäjä ja toinen yksityinen henkilö....mutta siltikin).

Hyvänen aika. Sinähän olet ostanut ne pahuksen byygat. Toki saat käyttää niitä missä haluat. Saat jopa lahjoittaa Romanialaiselle kerjääjälle jos haluat.

Kuitenkaan et saa valmistaa kotona niistä byygista kopiota ja lahjoittaa sitten kopiota sille kerjäläiselle.

Ei tämä pitäisi olla kovin vaikeata.

[JanneJanne]

Kyseessä oli se, että käytän niitä design housuja muiden läsnäollessa. Vastaa logiikaltaan tilannetta, jossa parturikampaamo ostaa levyn ja soittaa sitä parturin taustamusiikkina (joo joo, toinen on yrittäjä ja toinen yksityinen henkilö....mutta siltikin).

Hyvänen aika. Sinähän olet ostanut ne pahuksen byygat. Toki saat käyttää niitä missä haluat. Saat jopa lahjoittaa Romanialaiselle kerjääjälle jos haluat.

Kuitenkaan et saa valmistaa kotona niistä byygista kopiota ja lahjoittaa sitten kopiota sille kerjäläiselle.

Ei tämä pitäisi olla kovin vaikeata.

Hyvänen aika. Hauskasti huitelet olkinukkeja.

Vielä kerran: Minä en ole niitä housuja kopioimassa, vaan tässä esimerkissä olen niitä vain ja ainoastaan käyttämässä. Housuesimerkillä minä vertaan tilannetta, jossa musiikkimaailmassa radioasema ostaa CD-levyn (josta menee maksu TEOSTOlle), soittaa sen radiossa (josta menee maksu TEOSTOlle) ja joka radioasema kuuluu parturissa (joka joutuu radioasemien kuuntelusta maksamaan korvauksen TEOSTOlle). Parturit, taksit ja mitkä hyvänsä julkiset tapahtumat (eikä tarvitse edes olla kovin julkinen tilaisuus) joutuvat siis maksamaan TEOSTOlle rahaa siitä, kun soittavat asiakaskunnalleen jo kahdesti maksatettua musiikkia. Vastaa tilannetta, jossa torimyyjän pitäisi maksaa käyttämistään designhousuistaan, pelkästään sen julkisen paikan käytön perusteella, maksu niiden housujen suunnittelijan edustamalle monopoliaseman saaneelle yksityiselle yhdistykselle. Tälle yksityiselle yhdistykselle olisi lain turvin annettu monopoliasema ja oikeus määrätä taksat (joille taksoille tosin virkamiehet antavat lopullisen leiman, mutta siis sen etujärjestön esityksen mukaisesti). Aika korni ajatus, että pelkästään design housujen käyttämisestä (ei niiden housujen ostamisesta tai valmistamisesta tms) pitäisi maksaa jollekin lainsäätäjän määräämälle monopoliyhdistykselle korvaus, jotta niitä housuja saa käyttää julkisella paikalla.

Housujen designin kopiointi ja valmistaminen ovat sitten aivan toinen asia, jonka taksoihin tai hintojen määräytymiseen en tässä ota kantaa. Kuten en ota kantaa siihenkään, että paljonko musiikkilevyn artistit, bandit, levyjen fyysisten kopioiden tekijät, jakelijat etc oikeutetusti saavat korvausta kustakin myydystä levystä.

[EL SID]

tähän ei ollut ketjussa tietoa, joten osaako joku vastata miksi ihmeessä me maksamme tekijänoikeusmaksua myös tyhjistä CD ja DVD-levyistä?

ei mene oikein jakeluun, sillä jos niistä maksetaan ylimääräistä siksi, että niille saatetaan joskus kopioida tekijänoikeuksien alaista tavaraa, mutta sitten niille ei kuitenkaa saa kopioida 

[MokuMan]

tähän ei ollut ketjussa tietoa, joten osaako joku vastata miksi ihmeessä me maksamme tekijänoikeusmaksua myös tyhjistä CD ja DVD-levyistä?

ei mene oikein jakeluun, sillä jos niistä maksetaan ylimääräistä siksi, että niille saatetaan joskus kopioida tekijänoikeuksien alaista tavaraa, mutta sitten niille ei kuitenkaa saa kopioida 

no juuri siksi että niille joku voi silti kopioida! tai äänittää radiosta! jos tätä itsestään selvää ei tajua, on kommu nisti!

[Vallin]

Kyseessä oli se, että käytän niitä design housuja muiden läsnäollessa. Vastaa logiikaltaan tilannetta, jossa parturikampaamo ostaa levyn ja soittaa sitä parturin taustamusiikkina (joo joo, toinen on yrittäjä ja toinen yksityinen henkilö....mutta siltikin).

Hyvänen aika. Sinähän olet ostanut ne pahuksen byygat. Toki saat käyttää niitä missä haluat. Saat jopa lahjoittaa Romanialaiselle kerjääjälle jos haluat.

Kuitenkaan et saa valmistaa kotona niistä byygista kopiota ja lahjoittaa sitten kopiota sille kerjäläiselle.

Ei tämä pitäisi olla kovin vaikeata.

Hyvänen aika. Hauskasti huitelet olkinukkeja.

Vielä kerran: Minä en ole niitä housuja kopioimassa, vaan tässä esimerkissä olen niitä vain ja ainoastaan käyttämässä. Housuesimerkillä minä vertaan tilannetta, jossa musiikkimaailmassa radioasema ostaa CD-levyn (josta menee maksu TEOSTOlle), soittaa sen radiossa (josta menee maksu TEOSTOlle) ja joka radioasema kuuluu parturissa (joka joutuu radioasemien kuuntelusta maksamaan korvauksen TEOSTOlle). Parturit, taksit ja mitkä hyvänsä julkiset tapahtumat (eikä tarvitse edes olla kovin julkinen tilaisuus) joutuvat siis maksamaan TEOSTOlle rahaa siitä, kun soittavat asiakaskunnalleen jo kahdesti maksatettua musiikkia. Vastaa tilannetta, jossa torimyyjän pitäisi maksaa käyttämistään designhousuistaan, pelkästään sen julkisen paikan käytön perusteella, maksu niiden housujen suunnittelijan edustamalle monopoliaseman saaneelle yksityiselle yhdistykselle. Tälle yksityiselle yhdistykselle olisi lain turvin annettu monopoliasema ja oikeus määrätä taksat (joille taksoille tosin virkamiehet antavat lopullisen leiman, mutta siis sen etujärjestön esityksen mukaisesti). Aika korni ajatus, että pelkästään design housujen käyttämisestä (ei niiden housujen ostamisesta tai valmistamisesta tms) pitäisi maksaa jollekin lainsäätäjän määräämälle monopoliyhdistykselle korvaus, jotta niitä housuja saa käyttää julkisella paikalla.

Housujen designin kopiointi ja valmistaminen ovat sitten aivan toinen asia, jonka taksoihin tai hintojen määräytymiseen en tässä ota kantaa. Kuten en ota kantaa siihenkään, että paljonko musiikkilevyn artistit, bandit, levyjen fyysisten kopioiden tekijät, jakelijat etc oikeutetusti saavat korvausta kustakin myydystä levystä.

Jannelle tämän asian hahmottaminen on vaikeaa. Jos ajat bussilla, maksat aina kun sisään menet, eli käytät tuotetta tai palvelua. Et siis maksa siitä vaan kerran ja sitten ajele loppuelämääsi ilmaiseksi.

Jos käytetään eli kuunnellaan toisen valmistamaa tuotetta eli musiikkia, kotona, baarissa, diskossa, parturissa, taksissa tai missä vaan, pitää siitäkin maksaa. Ainahan voit, tai baari, disco, parturi, taksi tai kuka vaan muu yrittäjä voi olla käyttämättä musiikkia liiketoimintansa edistämiseen. Sittenhän ei tarvitse maksaa. Tosin discossa voi olla vähän tylsää jammailla ilman musiikkia, heh.

Janne ei myöskään tajua, että Teosto on samalla tavalla etujärjestö kuin vaikkapa SAK, sehän vääntää diilejä lähes monopolityyliin duunarien palkoista. Sitten niihin diileihin (työehtosopimuksiin) on taipuminen.

Tässä muuten viisaampien ihmisten näkemys asiasta, tosin tähän tietenkin taas sama kaikkikulttuurimullehetiilmaiseksi-porukka vastaa samalla tavalla, mutta lukekaa silti:

http://www.teosto.fi/teosto/websivut.nsf/0/BF464465AC7EE586C22575D7002E547E?opendocument

ja tuosta voi lukea, että mikä peikko se Teosto oikein on:
http://www.teosto.fi/fi/mika_teosto_on.html

[aivovuoto]

Itselle tuottaa kärsimystä kuunnella pakotettuna jokapuolella melusaastetta ja vielä epäsuorasti siitä maksaakin. Vapautta my ass. Hiljaisuudesta voisin maksaakin.


Toinen kiva juttu on nämä tavaramerkkiväärennökset. Itse hankin mahdollisimman logottomat/tavaramerkittömät vaatteet tarkoituksella. Minullehan tulisi maksaa mainoskylttinä olemisesta.

[Pekka]

Pari kysymystä:
a) onko omaan käyttöön kopiointi kiellettyä? Onko sellainen laki tulossa?
b) uskooko joku ihan oikeasti, että omaan käyttöön kopiointi on tässä se ongelma?

Tuohon a:han voisin vastata, kun moni muukin on kommentoinut yksityiseen käyttöön lataamista.

5.10.2005 hyväksytyn Suomen tekijänoikeus- ja rikoslain muutoksen mukaan ei esimerkiksi yksityiseen käyttöön kopioitaessa saa valmistaa kopiota "kappaleesta, joka on valmistettu tai saatettu yleisön saataviin 2 §:n vastaisesti tai jota suojaava tekninen toimenpide on 50 a §:n 1 momentin vastaisesti kierretty".

Eli käytännössä myös omaan käyttöön netistä lataaminen on laissa kielletty, sillä netissä oleva materiaali on a) aina saatettu yleisön saataviin ja b) tuotettu kiertämällä jokin kopiosuojaus. Eri asia on tietysti kuinka hanakasti tästä rankaistaan.

Hupaisinta (vähän aiheen vierestä) on että myös kopiosuojauksen rikkominen on kiellettyä, eli ostamaani CD:tä en saa lain mukaan ladata mp3-soittimeeni mikäli siinä on käytetty jonkinmoista suojausta.

Kasettimaksun laajentaminen ja kopioimisen vapauttaminen olisi ehdottomasti fiksuin systeemi. Spotify-palvelun tapainen "kuuntele rajattomasti, maksa vähän" -palvelu toimisi teknisesti hyvin, ja artistit saisivat rahansa. Pieni vapaaehtoinen kuukausimaksu olisi ilo maksaa, mikäli rahat menisivät itse artisteille. Levy-yhtiöt eivät tietysti saisi yhtä helpolla yhtä paljon rahaa, mikä selittää miksi tähän malliin ei haluta vaihtaa.

[salla]

Saat myös ostaa jonku artistin CD:n ja liimata siihen jarrupalat jos siltä tuntuu.

Täsmälleen näin, kateus ja/tai ahneus lienevät piraattipuolueen kantavat arvot. Kateus tulee siitä, että joku on lahjakas (tai hyvin markkinoitu) muusikko/bändi/kirjailija/elokuvantekijä, joka tienaa, ja ahneus ponnistaa siitä, että haluaisi kerätä itselleen muusikoiden, kirjailijoiden ja elokuvantekijöiden tuotoksia ilmaiseksi kopioimalla = varastamalla.

Muutamia pointteja keskusteluun:

CD:tä ei osteta sen levyn takia, vaan sillä olevan musiikin. Ko. musiikille EI saa tehdä mitä haluaa, kuten tehdä remixiä ja jakaa eteenpäin. Autolle tämä on sallittua.

Ei myöskään ole osoitettu, että levymyynti kopioinnista laskisi. Juurihan musiikkibisnes teki kaikkien aikojen tuloksen, vaikka piratismia on paljon enemmän kuin 10 vuotta sitten.

Vertailun "kopiointi = varastaminen" voisi lopettaa. Eivät ne ole sama asia, ei niistä ole edes samaa rangaistusta määritelty. Puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä.

Mitä tulee ahneuteen: levy-yhtiöt niitä varsinkin ovat. Lahjovat edustajia ja saavat aikaan ihan käsittämättömiä lakeja. Esimerkiksi se, että tekijänoikeus on voimassa 90 vuotta tekijän kuoleman jälkeen.

[Vallin]

Saat myös ostaa jonku artistin CD:n ja liimata siihen jarrupalat jos siltä tuntuu.

Täsmälleen näin, kateus ja/tai ahneus lienevät piraattipuolueen kantavat arvot. Kateus tulee siitä, että joku on lahjakas (tai hyvin markkinoitu) muusikko/bändi/kirjailija/elokuvantekijä, joka tienaa, ja ahneus ponnistaa siitä, että haluaisi kerätä itselleen muusikoiden, kirjailijoiden ja elokuvantekijöiden tuotoksia ilmaiseksi kopioimalla = varastamalla.

Mitä tulee ahneuteen: levy-yhtiöt niitä varsinkin ovat. Lahjovat edustajia ja saavat aikaan ihan käsittämättömiä lakeja. Esimerkiksi se, että tekijänoikeus on voimassa 90 vuotta tekijän kuoleman jälkeen.

Tämä on sitten ilmeisesti sitä kuuluisaa naisen logiikkaa.

Samalla logiikalla ruoka pitäisi ostaa suoraan maatiloilta, ilman ahneita ruokatehtaita ja kauppoja välissä. Voihan niin tehdäkin, samoin kuin musiikkia voi ostaa suoraan bändeiltä, kuten esimerkiksi mainosmusiikin kanssa tehdään.

Eri asia haluaako mikään bändi sitä myydä ohi kauppojen ja levy-yhtiöiden. Tampereella pyörii yksi muusikko, joka tarjoaa omaa musiikkiaan suoraan, ilman levy-yhtiötä välissä. Haluatko yhteystiedot? On halpaa!

Ja kaiken yksityisen omaisuuden suojako pitäisi poistaa määräajan jälkeen, niinkö? Milloin voin tulla hakemaan sinun omaisuuttasi, tai perimääsi omaisuutta? Onko tullut mieleen, että muusikoilla on myös lapsia, jotka perivät vanhempiensa omaisuutta, kuten musiikin tekijänoikeuksia, joka on aineetonta omaisuutta.

[Vallin]

Itselle tuottaa kärsimystä kuunnella pakotettuna jokapuolella melusaastetta ja vielä epäsuorasti siitä maksaakin. Vapautta my ass. Hiljaisuudesta voisin maksaakin.


Toinen kiva juttu on nämä tavaramerkkiväärennökset. Itse hankin mahdollisimman logottomat/tavaramerkittömät vaatteet tarkoituksella. Minullehan tulisi maksaa mainoskylttinä olemisesta.

Tuosta olen samaa mieltä, maailma on ihan liian meluinen paikka. Jopa valtameret ovat jo niin meluisia (laivojen aiheuttamaa), että valaat kadottavat suunnistustaitonsa ja ajautuvat toisinaan joukolla rantaan kuolemaan.

Suomen ehkä kuuluisin logo-vihaaja on partaradikaali Erkki Tuomioja (sd). Hänhän leikkaa logon pois vaikkapa Niken tuulipuvusta, vaikka muuten tykkäisikin tuotteesta.

Kun 1970-luvulla Suomen vasemmisto halusi potkia omia sotaveteraaneja (mitäs sinne menivät riehumaan, Neuvostoliitto on ihana maa -asenteella), nyt halutaan "potkia" levy-yhtiöitä, lääketeollisuutta ja muusikoita, jota Teosto edustaa. Ne kun riistävät kulttuurinharrastajia ja sairaita vaatimalla työstään palkkaa.

Aina täytyy löytyä joku vihollinen, jota vastustamalla pääsee eduskuntaan hyville palkoille. Ja typerä kansanosa äänestää.

[JanneJanne]

Kyseessä oli se, että käytän niitä design housuja muiden läsnäollessa. Vastaa logiikaltaan tilannetta, jossa parturikampaamo ostaa levyn ja soittaa sitä parturin taustamusiikkina (joo joo, toinen on yrittäjä ja toinen yksityinen henkilö....mutta siltikin).

Hyvänen aika. Sinähän olet ostanut ne pahuksen byygat. Toki saat käyttää niitä missä haluat. Saat jopa lahjoittaa Romanialaiselle kerjääjälle jos haluat.

Kuitenkaan et saa valmistaa kotona niistä byygista kopiota ja lahjoittaa sitten kopiota sille kerjäläiselle.

Ei tämä pitäisi olla kovin vaikeata.

Hyvänen aika. Hauskasti huitelet olkinukkeja.

Vielä kerran: Minä en ole niitä housuja kopioimassa, vaan tässä esimerkissä olen niitä vain ja ainoastaan käyttämässä. Housuesimerkillä minä vertaan tilannetta, jossa musiikkimaailmassa radioasema ostaa CD-levyn (josta menee maksu TEOSTOlle), soittaa sen radiossa (josta menee maksu TEOSTOlle) ja joka radioasema kuuluu parturissa (joka joutuu radioasemien kuuntelusta maksamaan korvauksen TEOSTOlle). Parturit, taksit ja mitkä hyvänsä julkiset tapahtumat (eikä tarvitse edes olla kovin julkinen tilaisuus) joutuvat siis maksamaan TEOSTOlle rahaa siitä, kun soittavat asiakaskunnalleen jo kahdesti maksatettua musiikkia. Vastaa tilannetta, jossa torimyyjän pitäisi maksaa käyttämistään designhousuistaan, pelkästään sen julkisen paikan käytön perusteella, maksu niiden housujen suunnittelijan edustamalle monopoliaseman saaneelle yksityiselle yhdistykselle. Tälle yksityiselle yhdistykselle olisi lain turvin annettu monopoliasema ja oikeus määrätä taksat (joille taksoille tosin virkamiehet antavat lopullisen leiman, mutta siis sen etujärjestön esityksen mukaisesti). Aika korni ajatus, että pelkästään design housujen käyttämisestä (ei niiden housujen ostamisesta tai valmistamisesta tms) pitäisi maksaa jollekin lainsäätäjän määräämälle monopoliyhdistykselle korvaus, jotta niitä housuja saa käyttää julkisella paikalla.

Housujen designin kopiointi ja valmistaminen ovat sitten aivan toinen asia, jonka taksoihin tai hintojen määräytymiseen en tässä ota kantaa. Kuten en ota kantaa siihenkään, että paljonko musiikkilevyn artistit, bandit, levyjen fyysisten kopioiden tekijät, jakelijat etc oikeutetusti saavat korvausta kustakin myydystä levystä.

Jannelle tämän asian hahmottaminen on vaikeaa. Jos ajat bussilla, maksat aina kun sisään menet, eli käytät tuotetta tai palvelua. Et siis maksa siitä vaan kerran ja sitten ajele loppuelämääsi ilmaiseksi.

Jos käytetään eli kuunnellaan toisen valmistamaa tuotetta eli musiikkia, kotona, baarissa, diskossa, parturissa, taksissa tai missä vaan, pitää siitäkin maksaa. Ainahan voit, tai baari, disco, parturi, taksi tai kuka vaan muu yrittäjä voi olla käyttämättä musiikkia liiketoimintansa edistämiseen. Sittenhän ei tarvitse maksaa. Tosin discossa voi olla vähän tylsää jammailla ilman musiikkia, heh.

Janne ei myöskään tajua, että Teosto on samalla tavalla etujärjestö kuin vaikkapa SAK, sehän vääntää diilejä lähes monopolityyliin duunarien palkoista. Sitten niihin diileihin (työehtosopimuksiin) on taipuminen.

Tässä muuten viisaampien ihmisten näkemys asiasta, tosin tähän tietenkin taas sama kaikkikulttuurimullehetiilmaiseksi-porukka vastaa samalla tavalla, mutta lukekaa silti:

http://www.teosto.fi/teosto/websivut.nsf/0/BF464465AC7EE586C22575D7002E547E?opendocument

ja tuosta voi lukea, että mikä peikko se Teosto oikein on:
http://www.teosto.fi/fi/mika_teosto_on.html

Vai olisi Veikko valmis maksamaan merkkivaatteistaan niiden suunnittelijalle korvauksen joka kerta, kun menee kylille ne vaatteet päällä.... Myös parturin olisi syytä saada korvaus tekemästään työstä joka kerta, kun liikut kylillä parturissa käymisen jälkeen.

Enpä oikein tiedä, että miksi sinä oikeastaan noin aggressiiviseen sävyyn minun kirjoituksiini tartut. Minusta taiteilijoiden tulee saada kunnon korvaus tekemistään teoksista. Ja niiden korvausten tulee määräytyä paremminkin markkinatalouden kuin lainsäätäjien ehdoilla. Lienee olemme tästä samaa mieltä.

"
Jannelle tämän asian hahmottaminen on vaikeaa. Jos ajat bussilla, maksat aina kun sisään menet, eli käytät tuotetta tai palvelua. Et siis maksa siitä vaan kerran ja sitten ajele loppuelämääsi ilmaiseksi.
"
Minulle on selvää, etten halua samasta hyödykkeestä maksaa moneen eri kertaa. Bussivertauksesi ei muutenkaan oikein toimi; Siinä maksan jokaisella ajokerralla sen "kuljettajan työstä ja kulutetusta bensasta". Muuttuvat kustannukset vs kertaluonteiset kustannukset. Levyä tehtäessä artisteille ja levy-yhtiölle taas tulee kuluja kertaluonteisesti eikä jokaisella kerralla, kun levyä soitetaan juhlissa tai radiossa. Entisaikaan kun ostin musiikkilevyn, oikeasti ostin jotain konkreettista. Nykyisellä lainsäädännöllä ostan lähinnä vain oikeuden kuunnella sitä kotona....tai taulujen suhteen  ostan oikeuden katsella taulua kotona (en siis enää nykyään sitä taulua), kunnes (ainakin teoreettisesti lakiin pohjatuen) taiteilija saa päähänsä, että haluaa vielä sitä taulua korjailla ja lain säätäjän oikeudella tulee sen tekemään.

"
Janne ei myöskään tajua, että Teosto on samalla tavalla etujärjestö kuin vaikkapa SAK, sehän vääntää diilejä lähes monopolityyliin duunarien palkoista. Sitten niihin diileihin (työehtosopimuksiin) on taipuminen.
"
Teosto toden totta on samankaltainen etujärjestö, kuin SAK:kin mutta sillä erotuksella että valtion lainsäädännön avulla Teoston valta on suurempi ja se, ettei SAK:lla ole TEOSTOn tavoin lainsäädäntöön pohjautuvaa pakkomonopolia. Toki SAK edustaa myös niitä alojensa työtekijöitä, jotka eivät kuulu liittoon. Mutta siltikin ero on aika suuri. Ymmärtääkseni sinäkin Veikko olet mieluummin markkinatalouden kuin valtion säätelytalouden kannalla; Ainakin kommunismi ja sosialismi-termiä tuolla ylempänä heittelit. Siksi en ymmärrä, miksi haluat puolustella Teoston monopolistista valtaa. Monopolit eivät kuulu terveeseen markkinatalouteen.

Sinänsä minustakaan musiikin jakaminen netissä ilmaiseksi täysin tuntemattomille ei oikein ole oikein. Kritiikkini kohdistuu Lex-Karpelaan, joka ei edellistä pysty lopettamaan.

Lopetan Veikko tähän tämän keskinäisen tyhjän huutelun; Saat viimeisen sanan. Minä sodin lex-Karpelaa, en sinänsä tekijänoikeuksia vastaan. Blogissani olen kirjoittanut lex-Karpelasta oleelliset asiat ja miksi tähän threadiin ylipäätään osallistuin. Toivottavasti et niitä blogikirjoituksia enää vääristele tai muutenkaan laita sellaisia sanoja suuhuni, mitä en ole kirjoitellut tai sanonut.

[domokun]

Aikas keskiaikaista asennetta osalla porukasta.

Tekijänoikeuslain ja pattenttilakien voimassa olo ajat ovat pidentyneet tasaisesti siitä asti kuin joillain tahoilla on ollut lobbaus voimaa. Nykytilanne monelta taholta katsottuna absurdi. Lakien tarkoitus suojella luojan (henkilö) oikeuksia on toissijainen levittäjän oikeuksiin nähden. Tekijänoikeus pitenee nykyään Mikkihiiren ikääntyessä.

Lex Karpelan paras osa on se että kopiointi suojauksia ei saa ohittaa edes tehdessä kopion omaan käyttöön. Jos toimisin lainmukaan kirjaimellisesti en voisi katsoa omistamiani DVD-elokuvia tietokoneella silloin kun käytän linuxia (dual bootti linux/windows). Mielestäni viellä vakavampi ongelma verkkokaupan DRM asiat, kun kauppa lopettaa toimintansa loppuu heidän myymien pelien, elokuvien tai musiikin käyttö. Niiden käyttöoikeudet kun on myyty jossainmäärin epäilyttävillä sopimuksilla.

Tietotekniikan kehittämisessä erään lähes monopoliasemassa olevan ohjelmistoyrityksen toiminta ei taida ihan vastata esim kartellilakeja. Microsoftin kilpailijoiden käyttöön oikeudenpäätöksellä antamat tiedot eivät aina ole olleet totuutta vastaavia, esim ohjelmisto rajapintojen toiminta on välillä ollut ongelmallista, käytännössä 3rd party ohjelmien toiminta on ollut heikompaa kuin mikkisoftan omien koska winkkua on muokattu suosimaan mikkisoftan omaa office ohjelmistoa.

Tietokonepeleissä valmistajat useasti julkaisevat raakileita joiden päivitys lopetetaan monesti varsin nopeasti.

Patenttilait ovat vielläkin omituisempia joissakin maissa esim. organismeja (ei tarvitse edes olla geenimanipuloitu) voi patentoida. Mielenkiintoinen esimerkki biotekniikan patenttilakien järjettömyydestä on kun USA:ssa GM-kasvilajikkeen kehittäjä haastoi oikeuteen maanviljelijöitä joiden pelloilla oli luonnollisen kasvin ja GM-lajikkeen risteytymiä jotka olivat syntyneet luonnollisen pölytyksen seurauksena. Patenttilakien pahin ongelma kumminkin löytyy siitä että patentti voi joissakin tapauksessa olla yhteiskunnan, koko ihmiskunnan tai ympäristön edun vastainen. Energia ja lääketeollisuus ovat mielestäni hyviä esimerkkejä patenttilakien väärinkäytöstä. Öljyfirmat ovat ostaneet kilpailevia tekniikoita kehittäneitä yrityksiä ainoastaan estääksen vaihtoehtoisen tekniikan kehittämisen. Eräässä auto- ja öljyteollisuuden hieman outoja käytäntöjä käsitelleessä dokkarissa oli haastateltavana entinen General Motorsin insinööri joka oli 90-luvulla keksinyt parannuksia polttomoottoriin, joilla ilmeisesti oltaisiin saatu noin 5% parannus polttoaineen kulutukseen. Kun asian patentointia tutkittiin huomattiin että joku muukin oli keksinyt saman asian, patenttin oikeudet omisti öljyfirma ja tekniikkaa ei ole yllättäen lisensoitu kellekkään.

[Vallin]

Kyseessä oli se, että käytän niitä design housuja muiden läsnäollessa. Vastaa logiikaltaan tilannetta, jossa parturikampaamo ostaa levyn ja soittaa sitä parturin taustamusiikkina (joo joo, toinen on yrittäjä ja toinen yksityinen henkilö....mutta siltikin).

Hyvänen aika. Sinähän olet ostanut ne pahuksen byygat. Toki saat käyttää niitä missä haluat. Saat jopa lahjoittaa Romanialaiselle kerjääjälle jos haluat.

Kuitenkaan et saa valmistaa kotona niistä byygista kopiota ja lahjoittaa sitten kopiota sille kerjäläiselle.

Ei tämä pitäisi olla kovin vaikeata.

Hyvänen aika. Hauskasti huitelet olkinukkeja.

Vielä kerran: Minä en ole niitä housuja kopioimassa, vaan tässä esimerkissä olen niitä vain ja ainoastaan käyttämässä. Housuesimerkillä minä vertaan tilannetta, jossa musiikkimaailmassa radioasema ostaa CD-levyn (josta menee maksu TEOSTOlle), soittaa sen radiossa (josta menee maksu TEOSTOlle) ja joka radioasema kuuluu parturissa (joka joutuu radioasemien kuuntelusta maksamaan korvauksen TEOSTOlle). Parturit, taksit ja mitkä hyvänsä julkiset tapahtumat (eikä tarvitse edes olla kovin julkinen tilaisuus) joutuvat siis maksamaan TEOSTOlle rahaa siitä, kun soittavat asiakaskunnalleen jo kahdesti maksatettua musiikkia. Vastaa tilannetta, jossa torimyyjän pitäisi maksaa käyttämistään designhousuistaan, pelkästään sen julkisen paikan käytön perusteella, maksu niiden housujen suunnittelijan edustamalle monopoliaseman saaneelle yksityiselle yhdistykselle. Tälle yksityiselle yhdistykselle olisi lain turvin annettu monopoliasema ja oikeus määrätä taksat (joille taksoille tosin virkamiehet antavat lopullisen leiman, mutta siis sen etujärjestön esityksen mukaisesti). Aika korni ajatus, että pelkästään design housujen käyttämisestä (ei niiden housujen ostamisesta tai valmistamisesta tms) pitäisi maksaa jollekin lainsäätäjän määräämälle monopoliyhdistykselle korvaus, jotta niitä housuja saa käyttää julkisella paikalla.

Housujen designin kopiointi ja valmistaminen ovat sitten aivan toinen asia, jonka taksoihin tai hintojen määräytymiseen en tässä ota kantaa. Kuten en ota kantaa siihenkään, että paljonko musiikkilevyn artistit, bandit, levyjen fyysisten kopioiden tekijät, jakelijat etc oikeutetusti saavat korvausta kustakin myydystä levystä.

Jannelle tämän asian hahmottaminen on vaikeaa. Jos ajat bussilla, maksat aina kun sisään menet, eli käytät tuotetta tai palvelua. Et siis maksa siitä vaan kerran ja sitten ajele loppuelämääsi ilmaiseksi.

Jos käytetään eli kuunnellaan toisen valmistamaa tuotetta eli musiikkia, kotona, baarissa, diskossa, parturissa, taksissa tai missä vaan, pitää siitäkin maksaa. Ainahan voit, tai baari, disco, parturi, taksi tai kuka vaan muu yrittäjä voi olla käyttämättä musiikkia liiketoimintansa edistämiseen. Sittenhän ei tarvitse maksaa. Tosin discossa voi olla vähän tylsää jammailla ilman musiikkia, heh.

Janne ei myöskään tajua, että Teosto on samalla tavalla etujärjestö kuin vaikkapa SAK, sehän vääntää diilejä lähes monopolityyliin duunarien palkoista. Sitten niihin diileihin (työehtosopimuksiin) on taipuminen.

Tässä muuten viisaampien ihmisten näkemys asiasta, tosin tähän tietenkin taas sama kaikkikulttuurimullehetiilmaiseksi-porukka vastaa samalla tavalla, mutta lukekaa silti:

http://www.teosto.fi/teosto/websivut.nsf/0/BF464465AC7EE586C22575D7002E547E?opendocument

ja tuosta voi lukea, että mikä peikko se Teosto oikein on:
http://www.teosto.fi/fi/mika_teosto_on.html

Minulle on selvää, etten halua samasta hyödykkeestä maksaa moneen eri kertaa. Bussivertauksesi ei muutenkaan oikein toimi; Siinä maksan jokaisella ajokerralla sen "kuljettajan työstä ja kulutetusta bensasta". Muuttuvat kustannukset vs kertaluonteiset kustannukset. Levyä tehtäessä artisteille ja levy-yhtiölle taas tulee kuluja kertaluonteisesti eikä jokaisella kerralla, kun levyä soitetaan juhlissa tai radiossa.

Teosto toden totta on samankaltainen etujärjestö, kuin SAK:kin mutta sillä erotuksella että valtion lainsäädännön avulla Teoston valta on suurempi ja se, ettei SAK:lla ole TEOSTOn tavoin lainsäädäntöön pohjautuvaa pakkomonopolia. Toki SAK edustaa myös niitä alojensa työtekijöitä, jotka eivät kuulu liittoon. Mutta siltikin ero on aika suuri. Ymmärtääkseni sinäkin Veikko olet mieluummin markkinatalouden kuin valtion säätelytalouden kannalla; Ainakin kommunismi ja sosialismi-termiä tuolla ylempänä heittelit. Siksi en ymmärrä, miksi haluat puolustella Teoston monopolistista valtaa. Monopolit eivät kuulu terveeseen markkinatalouteen.

Pitäisikö Teoston lisäksi olla muitakin muusikkojen etujärjestöjä? Siis rockille, suomipopille, soulille, jazzille ja Matti Nykäselle, kaikille oma järjestö? Vai pitäisikö ne jakaa kuten urheiluliitot: työväenmusiikki, porvarimusiikki ja ruotsalaisten musiikki? Vai pitäisikö jopa jokaisen muusikon itse valvoa omia etujaan? Siis lakkautetaan kaikki etujärjestöt?

Kyllä se on Janne niin, että jos yksityisen ihmisen tai yrityksen päätösvaltaa omaa omaisuuttaan kohtaan heikennetään, mennään kohti kommunismia. Oli kyseessä aineeton tai aineellinen omaisuus.

Onko lisäksi tosiaan niin vaikea ymmärtää, että kun ravintola, taksi tai parturi soittaa radiota (ja toisten tekemää musiikkia) työaikanaan, se/hän samalla tienaa sillä lisäämällä asiakasviihtyisyyttä? Kyseessä ei siis ole edes epäkaupallinen käyttötarkoitus.

ja sitä musiikkiahan ei ole pakko soittaa. Eikä siitä ole pakko silloin myöskään maksaa.

[Vallin]

Vielä yksi kommentti tähän Jannen lausumaan:

"Siinä maksan jokaisella ajokerralla sen "kuljettajan työstä ja kulutetusta bensasta". Muuttuvat kustannukset vs kertaluonteiset kustannukset. Levyä tehtäessä artisteille ja levy-yhtiölle taas tulee kuluja kertaluonteisesti eikä jokaisella kerralla, kun levyä soitetaan juhlissa tai radiossa."

On totta, että levyjä tai elokuvia tehtäessä tulee kuluja kertaluonteisesti, mutta rahaa ei tule yhtä varmasti kuin bussimatkustajalta. Saattaa olla, että artisti/elokuva ei menestykään vaikka markkinoidaan kuinka. Tätä kutsutaan riskiksi, josta pitää saada korvaus pidemmällä aikavälillä. Voihan olla että artistin kolmas tai vasta viides levy/elokuva antaa palkkaa. Tai ei koskaan tule mitään korvausta, rahat vaan palavat.

Lisäksi pitää huomioida artistin pitkä valmistautumisaika, kun on esimerkiksi treenannut 10 vuotta. Siitäkin pitää saada korvaus, ja se tulee tekijänoikeuksien muodossa, jos on tullakseen.

Ovatko suomalaiset artistit mielestänne niin rikkaita, että heidän tulotasoaan pitää alkaa rokottaa oikein kunnolla lopettamalla tekijänoikeuspalkkiot, ja sallimalla kopiointi?

[MokuMan]

Ovatko suomalaiset artistit mielestänne niin rikkaita, että heidän tulotasoaan pitää alkaa rokottaa oikein kunnolla lopettamalla tekijänoikeuspalkkiot, ja sallimalla kopiointi?

Ei kai kukaan ole vaatinut tekijänoikeuspalkkioiden lopettamista, vaan ainoastaan epäkaupallisen kopioinnin vapauttamista ja/tai suoja-aikojen lyhentämistä?

[salla]

Lisäksi pitää huomioida artistin pitkä valmistautumisaika, kun on esimerkiksi treenannut 10 vuotta. Siitäkin pitää saada korvaus, ja se tulee tekijänoikeuksien muodossa, jos on tullakseen.

Ovatko suomalaiset artistit mielestänne niin rikkaita, että heidän tulotasoaan pitää alkaa rokottaa oikein kunnolla lopettamalla tekijänoikeuspalkkiot, ja sallimalla kopiointi?

En minäkään ole saanut mitään korvausta opiskelusta. Tai olen opintotukea, mutta en ymmärrä miksei artistikaan saisi vastaavia tukia. Opiskelu kuitenkin mahdollistaa sen, että saan töitä tai sitten en. Ihan sama kuin artistillakin, senkin kappaleet sitten menestyvät tai sitten eivät.

Eikä kopioinnin vaikutuksia myyntiin ole vieläkään luotettavasti pystytty osoittamaan. Lisäksi pitää huomioida, että levymyynti ei suinkaan ole artistien ainoa tulonlähde eikä edes se suurin.

Ja kaiken yksityisen omaisuuden suojako pitäisi poistaa määräajan jälkeen, niinkö? Milloin voin tulla hakemaan sinun omaisuuttasi, tai perimääsi omaisuutta? Onko tullut mieleen, että muusikoilla on myös lapsia, jotka perivät vanhempiensa omaisuutta, kuten musiikin tekijänoikeuksia, joka on aineetonta omaisuutta.

Kyllä se pitäisi artistin kuoleman jälkeen poistaa. Artisti ei niillä oikeuksilla mitään tee kuolemansa jälkeen. Lisäksi tässä pitää nyt taas kerran muistuttaa siitä, että henkinen ja fyysinen omaisuus on täysin eri asia! Ensimmäistä vain kopioidaan, jolloin sitä ei keneltäkään viedä pois.

Mielestäni aineetonta omaisuutta ei pitäisi siirtää jälkikasvulle, koska eiväthän he ole mitään luovaa tehneet. Tekijänoikeuksien alkuperäinen ideahan on nimenomaan kannustaa luovaan työhön. Nykyisen kaltainen systeemi ei siihen kannusta, vaan lähinnä takaa rahavirtoja isoille levy-yhtiöille kymmeniä vuosia. Esimerkiksi yksi malli on se, että artistilla on 10v yksinoikeus teoksen kaupalliseen käyttöön. Tällöin, mikäli artisti osaa asiansa, on helppo tehdä voittoa levymyynnillä. Tämän jälkeenkin voi vielä keikkailla ja tehdä lisää rahaa. Lisäksi tuo kannustaisi siihen, että artisti luo myös lisää kulttuuria, koska yksinoikeus ei ole ikuinen, jolloin muita kaupallisia toimijoita tulisi kilpailemaan.

[Elisa]

Ne muusikot, joilla on maailmalle jotain annettavaa, ovat enemmän huolissaan sanoman leviämisestä kuin omista tuloistaan. Ne, joille musiikki on ennen kaikkea business, pitävät kynsin hampain kiinni oikeuksistaan.

Nykyinen järjestelmä on auttamattomasti vanhentunut.

[Leikkimielinen pihapeli]

Ne muusikot, joilla on maailmalle jotain annettavaa, ovat enemmän huolissaan sanoman leviämisestä kuin omista tuloistaan.

En nyt sanoisi noinkaan. Pikemminkin niin, että ne muusikot, joilla on maailmalle jotain annettavaa, saavat niin paljon pätäkkää keikkapalkkioista ja teostoista, ettei niiden tarvitse stressata levymyynnistä.

CD:tä ei osteta sen levyn takia, vaan sillä olevan musiikin.

Tämähän ei muuten nykypäivänä pidä enää paikkaansa paitsi ehkä pienempien suomalaisartistien kohdalla. Niiden levyjä en yleensä löydä heti julkaisupäivänä netistä, mutta jos ostan jonkin isomman ulkolaisnimen levyn, en tee sitä musiikin takia (koska sen saisi netistä ilmaiseksi), vaan ennemminkin se levynselkä on hyllyssä sisustuselementti.

[Maisteri Nuivakka]

Jos ihan perimmäisiä mietitään, niin miksi muusikolla tai filmintekijällä pitäisi olla mitään tuloja vanhoista tekeleistään? Eihän muillakaan työläisillä ole. Muusikko voisi heittää keikkoja ja saada kertakorvauksen tekemästään levystä.

Ai nyt halutaan päättää jo palkanmaksumuodoistakin. Jopa menee suunnitelmatalous pitkälle täällä. Valtioko päättäisi siis muusikolle jonkinlaisen kiinteän apurahan, jolla sitten pitäisi levyt tuottaa?

Tai miten muusikko voisi saada kertakorvauksen tekemästään levystä levy-yhtiöltä kun ei tiedetä paljonko se myy tai paljonko sitä soitetaan? Ja miten määrittelet kertahinnan vaikkapa 10-15 vuoden soittamisen, laulamisen tai säveltämisen harjoittelulle, joka yleensä edeltää hittilevyn tekemistä?

Kyllä provikkapalkkaa harrastetaan aika monella alalla. Se on se toinen tapa maksaa palkkaa, kiinteän kertakorvauksen lisäksi.

Öh. Mitä sinä horiset? Nythän nimenomaan on päätetty muusikoiden palkoista ja apurahoista jakamalla heille tuloja uudestaan ja uudestaan samoista töistä. Vaikkei kukaan edes kuuntelisi heidän tekeleitään.

Ylivoimaisesti suurin osa musiikki- ja elokuva-alojenkin työntekijöistä saa kuukausipalkkaa tai kertakorvauksia. Heille ei makseta penniäkään enää sen jälkeen kun työ on tehty, vaikka kuinka paljon tuloja tulisi. Miksi säveltäjät, sanoittajat, sovittajat, tuottajat ja esittäjät ovat poikkeus? Miksei tekijänoikeusmaksuja mene myös äänittäjille, studioteknikoille, valaisijoille, kameramiehille, jne? Tai autonsuunnittelijoille? Tai julkisten tilojen kalusteiden muotoilijoille?

Markkinatalous tarkoittaa sitä, että työnantaja ja työntekijä saavat vapaasti (toki työehtosopimuksen puitteissa) neuvotella palkan maksutavan. Joskus se on kertakorvaus, joskus kuukausipalkka ja joskus provikka jne. Sen mukaan jokainen voi valita itselleen uran. Jos pyritään siihen, että kaikilla on sama palkka ja sen maksutapa, ollaan taas kommunismissa.

Jos kahvila soittaa maksaville asiakkailleen musiikkia radiosta, on siitä aiheellista maksaa tekijälle pieni korvaus, koska sen avulla kahvilan omistajakin saa palkkaa. Vai mitä olisi esimerkiksi Hard Rock Cafe ilman rokkia?

Sinä näköjään vain pistät silmät kiinni ja sormet korviin ja huudat 'kommunisti, kommunisti' yrittämättäkään ymmärtää mistä keskustellaan. 

Ei kukaan ole vaatinut kaikille samaa palkkaa ja palkanmaksutapaa. On vain ihmetelty eräiden alojen verotuksen kaltaisia erityisoikeuksia.

Kahvilan siis pitää maksaa korvausta musiikin tekijöille jatkuvasti, koska siellä ehkä joskus soitetaan musiikkia. Siitä huolimatta, että muusikko on jo saanut levy-yhtiöltä palkkaa levyn teosta, radioaseman ostamasta levystä provisiota ja vielä tekijänoikeuskorvausta radioasemalta kun hänen musiikkiaan soitetaan.

Sama kahvila on hankkinut asiakkaidensa iloksi myös kauniit kalusteet, hienosti muotoillut designvalaisimet ja tauluja seinille. Mikseivät huonekalujen ja valaisimien muotoilijat sekä taidemaalarit saa kahvilalta jatkuvasti korvauksia siitä, että ihmiset käyvät siellä kahvilassa heidän töistään nauttimassa?

[Pekka]

Tämä on sitten ilmeisesti sitä kuuluisaa naisen logiikkaa.

Samalla logiikalla ruoka pitäisi ostaa suoraan maatiloilta, ilman ahneita ruokatehtaita ja kauppoja välissä. Voihan niin tehdäkin, samoin kuin musiikkia voi ostaa suoraan bändeiltä, kuten esimerkiksi mainosmusiikin kanssa tehdään.

Eri asia haluaako mikään bändi sitä myydä ohi kauppojen ja levy-yhtiöiden. Tampereella pyörii yksi muusikko, joka tarjoaa omaa musiikkiaan suoraan, ilman levy-yhtiötä välissä. Haluatko yhteystiedot? On halpaa!

En ole kaikesta sanomastasi eri mieltä, mutta tämä esimerkki on internetin aikakaudella hieman vanhentunut. Sähköinen viidakkorumpu kierrättää huhuja hyvästä musiikista aivan eri tavalla, ja uusi lahjakas artisti voidaan 'löytää' kaverin linkistä tai youtuben eniten katsottujen videoiden listalta, jolloin se leviää kuin metsätuli. Jotkut artistit ovat tätä temppua käyttäneetkin.

Lisäksi suosittujen bändien kokeilut musiikkinsa suorasta myynnistä ovat olleet erittäin hyviä. Mieleen tulee Radiohead, joka julkaisi levynsä vapaasti kopioitavaksi kotisivuilleen ja pyysi vapaaehtoista lahjoitusta korvaukseksi. Rahaa tuli bändin mukaan enemmän kuin perinteisistä levyistä, vaikka jostain kumman syystä asiasta uutisoitiin huonona ja kannattamattomana

Artisteille kuuluu ehdottomasti korvaus heidän työstään, mutta levy-yhtiömonopoli ei ole välttämättä se ainoa mahdollinen tai edes paras tapa korvauksen järjestämiseen. Miksi levyn polttamisesta, varastoimisesta ja kuljettamisesta pitäisi maksaa jos siihen ei ole tarvetta? Maksetaan mielummin enemmän rahaa artisteille.