2013-12-29 Yle: Kysely: Suomalaiset kaipaavat takaisin 1980-luvulle

[Mursu]

Miten olisi palkat. Reaalipalkat vuonna 1985 olivat n. 40 % alemmat kuin nyt.

Miten olisi se että ihmisten työhön liittyvissä arvostuksen mittareissa palkka ei satu olemaan kauhean korkealla. Ihmisillä oli työtä. Työtä työtä ja työtä. Heillä oli TEKEMISTÄ. Meillä on hirvittävä määrä ihmisiä alityöllistettynä. Heillä ei ole mitään mielekästä tekemistä. Näennäispuuhastelua kuten tämä internet.

Kumma, kun aina vaaditaan lisää liksaa, jos se palkka muka ei ole tärkeä. Palkan mainitsemista tärkeänä pidetään rumana. Siksi keksitään kaikkia lässytyksiä mielekkäästä työstä.

[Mursu]

Ja työssä käyvä ihminen pystyi elämään yhdellä työllä silloin.

Niin ja paremmin pystyy nyt, kun palkat ovat suuremmat.

[Mursu]

On huomattava, että toki jollakulla voi olla huonoja henkilökohtaisia muistoja vaikkapa nyt 1980 -luvusta, ja niitä saattaa olla hankala sulkea pois silloinkin, kun arvioidaan ajanjaksoa yleensä, mutta näin kuitenkin kannattaisi tehdä. Ei minullakaan pelkästään kultaisia muistoja tuosta ajasta ole, mutta siitä huolimatta elämä oli laadukkaampaa, turvallisempaa, ennakoitavampaa, pitkäjänteisempää ja onnellisempaa kuin nykyään. Vaikka hieman ahtaammin asuttiinkin.

Henkirikoksia oli enemmän, liikenteessä kuoli enemmän jne. Kyllä tuo on puhdasta muistojen kultaamaa aikaa.

Ja vaikka TV:ssä oli kaksi kanavaa, niin mitä sitten? Nyt tulee maksuttomanakin pääsääntöisesti pelkkää paskaa kymmeniltä kanavilta.

Luuletko todella, että 1980-luvulla tuli parempaa?

[sakarit]

80-luvulla HS oli sitoutumaton porvarillinen lehti. Muistaakseni määrittelivät aivan itse näin ja piti todellisuudessakin paikansa.

[Nuivanlinna]

Reaalipalkat vuonna 1985 olivat n. 40 % alemmat kuin nyt.

Aika hemmetin monella ihmisellä oli tuo reaalipalkka silloin.

Niin ja nytkin on. Älä yleistä omasta kokemuksestasi. Totuus oli, että elintaso oli alhaisempi. BKT asukasta kohden on 55 % korkeampi kuin 1985. Alimman tulodesiiliryhmän tulot ovat nousseet vuodesta 1987 vuoteen 2011 37 %.

Mitä sitten? Entäpä helsinkiläisen asunnon vuokrakehitys samalla aikavälillä?

[AfriCat]

Vaikea löytää yhtä ainutta asiaa, joka ei olisi ollut 1980-luvulla paremmin kuin nyt. Jos nyt ryhtyy oikein tikulla kaivelemaan, niin 1980-luvulla jouduin kirjoittelemaan räävittömyyksiä internetin sijaan vessojen seiniin.

Mistä aloitetaan. Miten olisi palkat. Reaalipalkat vuonna 1985 olivat n. 40 % alemmat kuin nyt. Tai miten olisi asumistiheys: 26-31 neliötä asukasta kohden, nyt 40. Tai kulutustavaroiden yleisyys, vaikka pesukone: 1985: 67 %, 2006: 88 %, astianpesukone: 17 % / 54 %, Puhelin 87 % / 99 %, auto: 59 % / 71 %. Tai miten olisi velallisen asema: 1980-luvulla ulosottajat tulivat kotiin hakemaan irtaimiston pois. Sitten ei ollut nettiä, tietokoneita oli harvalla, kännyköitä ei ollut, televisiossa oli huimat kaksi kanavaa, joista molemmilta tuli 20.30 Ylen uutiset. Tai maailmanpolitiikkaa, oli Kylmä sota, puoli Eurooppaa oli kommunismin ikeen alla.

Toki 1980-luvulla oli suuri noususuhdanne ja eteenpäin pyrkimisen meininki. Autoja rekisteröitiin enemmän kuin minään vuosikymmenenä. Silti absoluuttisena tasona se ei mitenkään pärjää juuri missään nykyajalle. Yleensä ihmiset pitävät sitä aikaa, milloin olivat lapsia tai nuoria hyvänä. Minullakin on hyviä muistoja 1980-luvusta. Silti en anna tämän tunteenomaisen käsityksen sotkea asioita.

Kannattaa muistaa, että aika aina kuulta muistot. Laitteet eivät 1980-luvulla kestäneet paremmin, eikä silloin tapeltu reilummin. Minä kuulin jo 1980-luvulla väitteen, että ennen tapeltiin reilummin, ei potkittu maassa olevaa. Kesät eivät myöskään olleet lämpimämpiä, eikä TV-ohjelmat parempia.

Mitä tekemistä tv- tai radiokanavien määrällä on yhteiskunnallisen kehityksen tai hyvinvoinnin kanssa? Ok, 80-luvun YLE kanavineen oli paikoin hieman värittynyt, mutta se tuotti myös hyviä ohjelmia ja radiossa oli töissä ihmisiä jotka pystyivät tekemään mielenkiintoisia, toimitettuja ja asiapitoisia musiikkiohjelmia. Ei pidä unohtaa sitäkään, että kahdella kanavalla pyöri mukana myös MTV. Nykyisen Ylen tarjonta on sekä tv- että radiopuolella valitettavan suurelta osin sen tason huttua, että ainakaan kansalta kerätyt rahat eivät mene laadun tuottamiseen. Ns. ilmaisista kaupallisista kanavista on turha sanoa mitään.

[Mursu]

Vaikea löytää yhtä ainutta asiaa, joka ei olisi ollut 1980-luvulla paremmin kuin nyt. Jos nyt ryhtyy oikein tikulla kaivelemaan, niin 1980-luvulla jouduin kirjoittelemaan räävittömyyksiä internetin sijaan vessojen seiniin.

Mistä aloitetaan. Miten olisi palkat. Reaalipalkat vuonna 1985 olivat n. 40 % alemmat kuin nyt. Tai miten olisi asumistiheys: 26-31 neliötä asukasta kohden, nyt 40. Tai kulutustavaroiden yleisyys, vaikka pesukone: 1985: 67 %, 2006: 88 %, astianpesukone: 17 % / 54 %, Puhelin 87 % / 99 %, auto: 59 % / 71 %. Tai miten olisi velallisen asema: 1980-luvulla ulosottajat tulivat kotiin hakemaan irtaimiston pois. Sitten ei ollut nettiä, tietokoneita oli harvalla, kännyköitä ei ollut, televisiossa oli huimat kaksi kanavaa, joista molemmilta tuli 20.30 Ylen uutiset. Tai maailmanpolitiikkaa, oli Kylmä sota, puoli Eurooppaa oli kommunismin ikeen alla.

- palkkojen ostovoima suhteessa asuntojen hintoihin oli parempi

Tässä olet oikeassa, toisaalta ruokaan meni paljon suurempi osuus palkasta. Asuntoon ja ruokaan meni suunnilleen sama osuus yhteenlaskettuna.

- keskimääräinen asumistiheyden (m2/asukas) nousu ei kuvaa kaupunkitaajamien tilannetta, eikä etenkään pääkaupunkiseudún tilannetta. Maaseudulla on nykyisin tilaa varmasti vähintään 100 m2/asukas

Älä vedä lukuja ja faktoja halusta. Helsingissä asumistiheys on vähentynyt vuoden 1985 28,8 neliöstä asukasta kohden vuoden 2011 34,2 neliöön. Helsingin Tilastollinen vuosikirja 2012, 2009.

- en ole koskaan tavannut 1980-luvulla ihmistä, jolla ei olisi ollut pesukonetta tai puhelinta. Kaikilla ei ollut autoa, mutta se oli oma tahto.

Se, että sinä et tavannut ei tarkoita, ettei niitä ollut. Puhelin oli varsin kallis ja jos ei ollut luottotietoja sai unohtaa sen hankkimisen. Nyt kännykän ja prepaidin ostaa muutamalla kympillä. Tuo kommenttisi osoittaa sitä ongelmaa, mikä on, jos pelaa vain omilla muistoilla. Lähteeni tiedolle on Tilastokeskus: Kotitalouksien kulutus 1985-2006, Kulutus 2009, sivu 252.

- velallisen asema oli sama kuin nyt, asp-tallettajan laina-aika 10 %:n omarahoituksella ja reilun 3:n vuoden säästöajalla 15 vuotta.

Ei todellakaan ollut sama, jos velat menivät ulosottoon. Tulivat kotiin ja vievät kamat pois, sängyn ja jääkaapin jättivät. Tämä muuttui joskus 1996.

- ylen ohjelmatarjonta oli jo tuolloin paskaa. Aikaa jäi enemmän kirjojen lukemiseen ja kyläilyyn.
- kylmä sota ei ollut enää kovin kylmä. NL oli sortumassa. Toivottaisin kuitenkin kylmän sodan milloin tahansa tervetulleeksi nykyisen eurokommunismin sijaan.
- kuten jo kirjoitin aikaisemmin, kannoin taskussani aina mustaa tussia jolla saatoin töhriä hävyttömyyksiä vessojen seiniin. Kukaan ei kaivannut internettiä eikä kännykkää, koska meillä oli sen sijaan Pahkasika.

Ihmiset tietenkään eivät kaivanneet sellaista, mistä eivät tietäneet. Tämä ei tarkoita, että silloin oli paremmin.

[Mursu]

oli Kylmä sota, puoli Eurooppaa oli kommunismin ikeen alla.

Ja nykyään on koko eurooppa eurostoliiton ikeen alla. Olisitteko ajatelleet 1980-luvulla että luette nälänhädästä Kreikassa tai että Suomessa olevista leipäjonoista? Siis niinkuin ihmisistä jotka jonottivat ruokaa. Oli herroja ja helikopteri teollisuuspatruunoita, mutta oli myös teollisuutta ja hyvinvointia useammalle. Oli jopa rahaa millä rahoitettiin kommareiden kotkotuksia.

Tuo osoittaa että et tajuat mistään mitään. Neuvostoliiton ja EU:n vertaaminen on oksettavaa. Kommunismi johti sadan miljoonan ihmisen kuolemaan. Mitä tulee leipäjonoihin, jos jotain annetaan ilmaiseksi, syntyy jono. Vuonna 1987 olki 35 asteen pakkaset. SPR avasi asunnottomille tilapäismajoituksen. Joku byrokraatti sulki sen, kun siellä ei ollut tarpeeksi vessoja. Hän sanoi: "asunnottomilla on metsissä lämpimät majat." Että niin köyhistä huolehdittiin.

[Kokoliha]

Henkirikoksia oli enemmän, liikenteessä kuoli enemmän jne. Kyllä tuo on puhdasta muistojen kultaamaa aikaa.

Ovia ei tarvinnut lukita edes kaupassa käydessä, Eila Kännö, maassa makavaa ei ihan oikeasti potkittu, rollattorilla liikkuvia vanhuksia ei ryöstetty, ...

Ja vaikka TV:ssä oli kaksi kanavaa, niin mitä sitten? Nyt tulee maksuttomanakin pääsääntöisesti pelkkää paskaa kymmeniltä kanavilta.

Luuletko todella, että 1980-luvulla tuli parempaa?

En, eikä minun tarvitse luulla mitään, koska olen syntynyt -65, mutta onko kymmenen paskaa parempi kuin kaksi paskaa? Mitä ihmettä TV asiaan edes liittyy mitenkään?

[Nuivanlinna]

Asumistuen tarvitsijoiden määrä on noussut melkeinpä tuplaan 80-luvun puolivälistä, mutta noissa Findikaattorin palkeissa osuus "muut" on kasvanut näkyviin vuodesta 91 lähtien.
http://www.findikaattori.fi/fi/110

[Mursu]

Mitä sitten? Entäpä helsinkiläisen asunnon vuokrakehitys samalla aikavälillä?

1980-luvulla oli vuokrasääntely, mikä jumitti vuokramarkkinat, joten ei oikein ole mielekästä verrata. Tosin paljolti perittiin laittomasti korkeampia vuokria. Laskin, että asunnolle sai ehkä prosentin vuokratuoton laillisesti

[Kokoliha]

Neuvostoliiton ja EU:n vertaaminen on oksettavaa.

Anne ylen sitten jos se helpottaa. Itsekin vertaan niitä täysin estoitta jatkossakin. Btw, kaikkein kiihkeimmät EU-federalistit on samoja stallareita kuin neukkulandian aikoinakin.

[Emo]

1980-luku oli vaurasta aikaa. Mieheni valmistui 1989, sai heti ekan työpaikan joka sattumoisin oli vielä vakituinen, sekä hyvän työsuhdeauton samoin tein.
Oli varaa tehdä ulkomaanmatkoja jo silloin kun opiskelimme molemmat. Kesätöitä riitti, oman alan hommia molemmille.
Markalla sai ruokakaupassa paljon enemmän ja laadukkaampaa, kuin mitä eurolla tänään. Paljon ostimme luomua ja erikoistuotteita.

Joku pösilö professori totesi tänään radiossa, että "1960-ja 1970-luvuilla oli musiikki parempaa ym. ym. kuin mitä 1980-luvulla" -  mitä väliä vaikka musa olisi ollut 1980-luvulla kuinka paskaa (paskaa se on nykyäänkin) kun elintaso muutoin oli kunnossa eikä kännykät pärisseet joka taskussa?

[Tosiasiallinen Nuiva]

Neuvostoliiton ja EU:n vertaaminen on oksettavaa.

Anne ylen sitten jos se helpottaa. Itsekin vertaan niitä täysin estoitta jatkossakin. Btw, kaikkein kiihkeimmät EU-federalistit on samoja stallareita kuin neukkulandian aikoinakin.

On se oksettavaa, jos verrataan nyky Eu:a 30-40 lukujen neukkulaan, mutta jos verrataan 80-luvun neukkulan poliittista meininkiä nyky EU:iin, niin ero on aika minimaalinen.

[Nuivanlinna]

Mitä sitten? Entäpä helsinkiläisen asunnon vuokrakehitys samalla aikavälillä?

1980-luvulla oli vuokrasääntely, mikä jumitti vuokramarkkinat, joten ei oikein ole mielekästä verrata. Tosin paljolti perittiin laittomasti korkeampia vuokria. Laskin, että asunnolle sai ehkä prosentin vuokratuoton laillisesti

Tämähän on pelkästään hyvä asia, silloinhan asuntojen hinta ei nouse vuokratuotto-odotusten vuoksi korkeaksi ja useammalla on varaa ostaa omistusasunto.

[Kokoliha]

jos verrataan 80-luvun neukkulan poliittista meininkiä nyky EU:iin, niin ero on aika minimaalinen.

Tuota tarkoitin, ja eniten sitä kotimaisen rähmälläänolon asenneilmastoa (media mukaan lukien), jossa ei eroa suomettuneisuuden synkimpään aikaan juurikaan ole. Ja fanaattisen EU -liittovaltion rakentamisen välittömästi tai välillisesti aikaansaamat uhriluvuthan näyttää vasta tulevaisuus.

[Mursu]

Mitä tekemistä tv- tai radiokanavien määrällä on yhteiskunnallisen kehityksen tai hyvinvoinnin kanssa?

Miten niillä ei olisi? Onko sinulla joku moralistinen käsitys siitä, mitä pitää laskea hyvinvointiin?

Ok, 80-luvun YLE kanavineen oli paikoin hieman värittynyt, mutta se tuotti myös hyviä ohjelmia ja radiossa oli töissä ihmisiä jotka pystyivät tekemään mielenkiintoisia, toimitettuja ja asiapitoisia musiikkiohjelmia. Ei pidä unohtaa sitäkään, että kahdella kanavalla pyöri mukana myös MTV. Nykyisen Ylen tarjonta on sekä tv- että radiopuolella valitettavan suurelta osin sen tason huttua, että ainakaan kansalta kerätyt rahat eivät mene laadun tuottamiseen. Ns. ilmaisista kaupallisista kanavista on turha sanoa mitään.

''

MTV:n ohjelmia tuli n. 20 tuntia viikossa, eli ei hurjasti. Radio oli Ylen heiniä täysin ennen vuotta 1985. Ohjelmien laatu on sinun mielipiteesi.

[Nuivanlinna]

Neuvostoliiton ja EU:n vertaaminen on oksettavaa.

Anne ylen sitten jos se helpottaa. Itsekin vertaan niitä täysin estoitta jatkossakin. Btw, kaikkein kiihkeimmät EU-federalistit on samoja stallareita kuin neukkulandian aikoinakin.

On se oksettavaa, jos verrataan nyky Eu:a 30-40 lukujen neukkulaan, mutta jos verrataan 80-luvun neukkulan poliittista meininkiä nyky EU:iin, niin ero on aika minimaalinen.

80-luvun Neukkulassa oli sentään perestroika ja jonkinlaista toivoa eteenpäin menosta,  kun taas Eukkulan koillisen maakunnan nilkit suunnittelevat kansalaisten satelliittivalvontaa sekä jos jonkinmoista kieltoa ja sertifikaattia ihmisten harmiksi.

[Mursu]

Ovia ei tarvinnut lukita edes kaupassa käydessä, Eila Kännö, maassa makavaa ei ihan oikeasti potkittu, rollattorilla liikkuvia vanhuksia ei ryöstetty, ...

Puppua, kyllä ovet aina lukittiin ja varkauksia oli. Minulta varastettiin polkupyörä 1980-luvulla. Silloin sanottiin aivan samalla tavalla kuin nyt että ennen tapeltiin reilusti, ei potkittu maassa olevia niin kuin nyt (siis 1980-luvulla). Onko siis aina tappelut menneet raaemmiksi, vai olisiko sittenkin taas aika kuultamassa muistot.

Mitä ihmettä TV asiaan edes liittyy mitenkään?

Se on osa elintasoa.

[sakarit]

Mitä sitten? Entäpä helsinkiläisen asunnon vuokrakehitys samalla aikavälillä?

1980-luvulla oli vuokrasääntely, mikä jumitti vuokramarkkinat, joten ei oikein ole mielekästä verrata. Tosin paljolti perittiin laittomasti korkeampia vuokria. Laskin, että asunnolle sai ehkä prosentin vuokratuoton laillisesti

Vaikka oli laki, niin harvalla oli noita halvempia vuokria. Itse en tuntenut ketään, paitsi muutamalla oli kaupungin vuokrakämppä. Työsuhdeasuntoja laki ei koskenut ja tuolloin olikin ilmoituksissa yleisesti ehto, että vuokrataan vain em. tarkoituksessa. Toki tämän voi tulkita vaikuttaneen vuokramarkkinoihin, mihin suuntaan ja kuinka paljon, niin vaikea sanoa.

[Mursu]

Vielä pitää sanoa yksi detalji laitteiden kestävyydestä; mulla on tossa pöydällä varmuuden vuoksi kaksi Philipsin RR522 radiota (70-luku), läpijuotostekniikalla varustettuna ja sitten rikkinäinen Tivoli Audio Henry Kloss Model One.

Todellisuudessa elektroniikka oli ennen hyvin epäluotettavaa ja sitä korjattiin usein. Aika kuultaa muistot.

Viimeksimainittu ei uutenakaan pidä asemaa, antennillakaan varustettuna, vanhat vehkeet sensijaan vuodesta toiseen, ilman yhtään säätöä. Appiukon Saab 99:n  jakopää on kestänyt 400 000 kilometria ilman hipaustakaan - missä ovat ne autot nyt?  Samoin isäni Volvo 140. Isäni ja äitini olivat 70-80-luvuilla duunareita ja omistavat nyt todella suuren (yli 60 hehtaaria) metsätilan, jossa järeähirsinen huvila. Muu, vielä suurempi omaisuus, tulee toki eriksen.  Veljeni, joka on erittäin korkeakoulutettu, ei pystyisi koskaan hankkimaan sitä nyt, enkä minä.

Autot ovat tulleet selvästi luotettavammiksi.

[Nuivatar]

Vietin lapsuuteni 80 & 90-lukujen aikaan, ja uskon että tilastot eivät ole ainoa tapa mitata onnellisuutta. Joitakin juttuja, mitä lapsuudestani muistan:

-elämä ilman nettiä, kännykkää ym. vempeleitä oli vähemmän hektisempää ja helpompaa kuin nyt. Koska jokainen ei ollut tavoitettavissa 24/7, kyläilyt ja reissut olivat oikeasti odotettuja tapahtumia eikä niitä yleisesti ottaen peruttu laiskuuden vuoksi. Ihmiset tapasivat toisiaan ihan livenä, eivät FB:n tai videochatin välityksellä. Se on varmasti vaikuttanut niin kasvatukseen/kasvuun, yhteisöllisyyteen kuin moneen muuhunkin juttuun.

-paremmasta ei tiedetty, koskee kaikkia osapuolia. Ihmiset osasivat olla onnellisempia siitä, mitä heillä oli, eivätkä jatkuvasti vaihtaneet mm. autoaan tai puolisoaan. Ehkä siellä lähikaupassa ei ollut tomaatteja talvella tai kukaan ei ollut matkustanut Ruotsia pidemmälle, mutta ei se arkielämään vaikuttanut. Työnantajalla oli töissä kotimaisia IHMISIÄ, ei aasialaisia orjia tai afrikkalaisia moniosaajia; itsekin ihmisenä oli varmasti helpompaa samaistua työntekijänsä tarpeisiin, ja toisaalta olla tyytyväinen myös siihen porukan apupoikaan, joka ei aina tehnyt asioita kuten piti. Työstä sai palkkaa ja työajat olivat selkeät.

-perinteitä oli eikä ketään kiinnostanut ainakaan huolenaiheeksi saakka, mitä toisella puolella maailmaan tehtiin samaan aikaan. Koskas olette viimeksi nähneet lapsen pulkkamäessä laskiaisena, joka toivoo "pitkiä pellavia"? Nykylapset oppivat juhlimaan Halloweenia sen sijaan. Tämäkö on tavoiteltavaa?

-aikuiset uskalsivat olla aikuisia, lapset ja nuoret edes yrittivät olla ihmisiksi näiden silmien alla. Luunappi ei vienyt oikeuteen ja nulikoiden kiroilu loppui sillä, että suu pestiin saippualla. Voin kokemuksesta kertoa, että erittäin toimiva keino... Sunlight-saippua, kuinka sinua kammoankaan!

Jne.jne.jne.jne.jne. Joo, tämä nyt meni vähän tämmöiseksi muistelemiseksi, mutta tilastot eivät ole ainoa tapa tallentaa jotain jälkipolville kerrottavaksi.

Ps. Ehkä tärkein 80-luvun turvantunnetta lisännyt tekijä: katukuva oli puhtaana mamujengeistä eivätkä sen ajan mustalaisetkaan olleet ihan niin vaarallisia kuin mitä nykyään (etkö usko? etsi Youtubesta Karpon invalupa-video, ja kuuntele miten Karpo läksyttää romanimiestä). Ongelmanuoria oli,  narkkareita oli- vaan he olivat omilla alueillaan, omissa porukoissaan, eikä heitä juuri asutettu lasten päiväkotien välittömään läheisyyteen kuten nykyään tehdään.

Voisin mieluusti luopua astianpesukoneestani, telkkaristani (en katso sitä muutenkaan) jne. jos sillä saisi takaisin 80-luvun yhteisöllisyyden, katurauhan ja muut turhuudet, joista nykypäivän suomalainen ei juuri mitään enää muista.

[Emo]

Reaalipalkat vuonna 1985 olivat n. 40 % alemmat kuin nyt.

Aika hemmetin monella ihmisellä oli tuo reaalipalkka silloin.

Niin ja nytkin on. Älä yleistä omasta kokemuksestasi. Totuus oli, että elintaso oli alhaisempi. BKT asukasta kohden on 55 % korkeampi kuin 1985. Alimman tulodesiiliryhmän tulot ovat nousseet vuodesta 1987 vuoteen 2011 37 %.

Sama sille saako rahaa vähän vai paljon, se kiinnostaa mitä sillä rahalla saa! Ja eurolla ei saa just mitään, ostovoima on eurolla todella surkea.

[Nuivanlinna]

Vielä pitää sanoa yksi detalji laitteiden kestävyydestä; mulla on tossa pöydällä varmuuden vuoksi kaksi Philipsin RR522 radiota (70-luku), läpijuotostekniikalla varustettuna ja sitten rikkinäinen Tivoli Audio Henry Kloss Model One.

Todellisuudessa elektroniikka oli ennen hyvin epäluotettavaa ja sitä korjattiin usein. Aika kuultaa muistot.

Viimeksimainittu ei uutenakaan pidä asemaa, antennillakaan varustettuna, vanhat vehkeet sensijaan vuodesta toiseen, ilman yhtään säätöä. Appiukon Saab 99:n  jakopää on kestänyt 400 000 kilometria ilman hipaustakaan - missä ovat ne autot nyt?  Samoin isäni Volvo 140. Isäni ja äitini olivat 70-80-luvuilla duunareita ja omistavat nyt todella suuren (yli 60 hehtaaria) metsätilan, jossa järeähirsinen huvila. Muu, vielä suurempi omaisuus, tulee toki eriksen.  Veljeni, joka on erittäin korkeakoulutettu, ei pystyisi koskaan hankkimaan sitä nyt, enkä minä.

Autot ovat tulleet selvästi luotettavammiksi.

Kodinkoneet taasen aivan paskoiksi. Autot kyllä ovat aivan hämmästyttäviä kilometrimääriltään nykyään jos verrataan entisiin, niin 200000km oli tiukassa.

[Mursu]

Asumistuen tarvitsijoiden määrä on noussut melkeinpä tuplaan 80-luvun puolivälistä, mutta noissa Findikaattorin palkeissa osuus "muut" on kasvanut näkyviin vuodesta 91 lähtien.
http://www.findikaattori.fi/fi/110

Yhteiskunnan tuet ovat usein tulleet laajemmiksi, joten tuensaajien määrä ei kerro tuen tarpeesta vaan siitä, moniko on oikeutettu tukeen kyseisenä vuotena. Ryhmä muut on aika pieni. Merkittävin muutos on yksinsuvien määrän kasvu. Ennen tuet saattoivat olla varatut enemmänkin lapsiperheille. Huomaa, miten kahden huoltajan perheiden määrä on pudonnut. Jos kaavio olisi saajien määrän mukaan, olisi se tasaisempi.

[Nuivanlinna]

Asumistuen tarvitsijoiden määrä on noussut melkeinpä tuplaan 80-luvun puolivälistä, mutta noissa Findikaattorin palkeissa osuus "muut" on kasvanut näkyviin vuodesta 91 lähtien.
http://www.findikaattori.fi/fi/110

Yhteiskunnan tuet ovat usein tulleet laajemmiksi, joten tuensaajien määrä ei kerro tuen tarpeesta vaan siitä, moniko on oikeutettu tukeen kyseisenä vuotena. Ryhmä muut on aika pieni. Merkittävin muutos on yksinsuvien määrän kasvu. Ennen tuet saattoivat olla varatut enemmänkin lapsiperheille. Huomaa, miten kahden huoltajan perheiden määrä on pudonnut. Jos kaavio olisi saajien määrän mukaan, olisi se tasaisempi.

Juu, kiinnitin tuohon kahden huoltajan perheiden määrään huomiota ja myös tähän:

Yleistä asumistukea saavien ruokakuntien määrä eri vuosina on vertailukelpoista vuodesta 2000 alkaen. Tätä ennen yleisen asumistuen piiriin kuului merkittävä osa opiskelijoista, jotka nyt ovat opintotuen asumislisän piirissä.

[mossad]

 
Kaikki haluu taivaaseen, mut kukaan ei haluu kuolla. 

[Mursu]

1980-luku oli vaurasta aikaa. Mieheni valmistui 1989, sai heti ekan työpaikan joka sattumoisin oli vielä vakituinen, sekä hyvän työsuhdeauton samoin tein.
Oli varaa tehdä ulkomaanmatkoja jo silloin kun opiskelimme molemmat. Kesätöitä riitti, oman alan hommia molemmille.
Markalla sai ruokakaupassa paljon enemmän ja laadukkaampaa, kuin mitä eurolla tänään. Paljon ostimme luomua ja erikoistuotteita.

Nyt puhut aivan puppua. Elintarvikkeiden hinta nousi vuodesta 1989 vuoteen 2012 32 %. Palkat samana aikana nousivat 131 %. Palkalla siis saa 75 % enemmän ruokaa kuin 1989. Otetaan sitten muutamia hintoja: keittokinkku 88,65 mk/kg. (viimeksi ostin 8,45 eurolla kilo), jauheliha (ei paistia) 47,11 mk/kg, kulutusmaito 3,70 mk/l., ranskanleipä 17,20 mk/kg. [Suomen tilastollinen vuosikirja 1992 sivu 356].

Monia erikoistuotteita ei edes ollut, kuten laktoositonta maitoa.

Joku pösilö professori totesi tänään radiossa, että "1960-ja 1970-luvuilla oli musiikki parempaa ym. ym. kuin mitä 1980-luvulla" -  mitä väliä vaikka musa olisi ollut 1980-luvulla kuinka paskaa (paskaa se on nykyäänkin) kun elintaso muutoin oli kunnossa eikä kännykät pärisseet joka taskussa?

Tajuatko kuinka huvittavalta tuo tuntuu.

[Mursu]

Tämähän on pelkästään hyvä asia, silloinhan asuntojen hinta ei nouse vuokratuotto-odotusten vuoksi korkeaksi ja useammalla on varaa ostaa omistusasunto.

Siis on pakko ostaa, kun muuta vaihtoehtoa ei ole. On se kumma kun porukka kääntyy täyssossuksi, kun se jossain argumentissa heille sopii.

[Nuivanlinna]

Monia erikoistuotteita ei edes ollut, kuten laktoositonta maitoa.

Eikös tuo laktoosi-intoleranssi lanseerattukin vasta ihan 80-luvun lopulla? Sitä ennen piereskeltiin ihan vaan siksi kun pieretti ja ilman mitään sen kummempia toleransseja.