2013-27-12 HS: Suomi alkaa selvittää lasten pahoinpitelyt jykevämmin

[Hakanen^]

Toivottavasti koskee myös muslimilapsia genitaalialueiden silpomisineen.

http://www.hs.fi/kotimaa/Suomi+alkaa+selvitt%C3%A4%C3%A4+lasten+pahoinpitelyt+merkitt%C3%A4v%C3%A4sti+aiempaa+jykev%C3%A4mmin/a1388112864479

Ensi vuoden alusta lähtien lapsiin kohdistuneita pahoinpitelyrikoksia aletaan selvittää samalla mallilla kuin seksuaalirikoksia.

Samalla valtio alkaa vastata kaikista rikoksen selvittämisestä aiheutuvista kustannuksista. Pahoinpitelyyn liittyvistä tutkimuksista vastaavat yliopistolliset sairaanhoitopiirit.

Lain mukaan lapseen kohdistuneen rikoksen jälkeen tehtävissä tutkimuksissa pyritään paitsi selvittämään varsinainen rikos, myös arvioimaan tapahtuneen aiheuttamat haitat. Tutkimuksia tehdään muun muassa haastattelemalla rikoksen uhriksi joutunutta lasta, tekemällä psykologisia ja lääketieteellisiä tutkimuksia sekä tekemällä näiden pohjalta lausunto.

Tutkimuksissa haastatellaan myös lapsen vanhempia tai sijaisvanhempia.

Rikoksentorjuntaneuvoston mukaan lasten perhesurmat ovat vuoden 2011 jälkeen olleet laskussa. Kun vuosina 2011 - 2012 yhteensä 22 alle 15-vuotiasta lasta kuoli vanhempansa surmaamana, niin vuodelta 2013 marraskuun loppuun mennessä poliisin tietoon oli tullut vain kaksi henkirikoksena tutkittavaa lapsen kuolemantapausta.

Vuoden vaihteen aikana voimaan astuvan lakimuutoksen avulla mahdollistetaan myös parempi tietojenvaihto poliisin ja terveydenhuollon ammattilaisen välillä.

Oikeuspsykiatrian yksiköllä tulee oikeus saada tutkimuksen tekemiseksi välttämättömät tiedot ja se voi luovuttaa tietoja poliisille, syyttäjälle tai tuomioistuimelle ilman huoltajan suostumusta.

Lain tavoitteena on varmistaa, että pahoinpitelyn tai seksuaalirikoksia kokeneiden lasten oikeusturva toteutuu yhdenvertaisesti koko maassa.
...

[Saippuakupla]

Alkuperäinen julkaisija: OM
Rikoksentorjuntaneuvosto viattomien lasten päivänä 28.12.2013: Lapsia suojeltava väkivallalta
Julkaistu 27.12.2013

Viattomien lasten päivänä rikoksentorjuntaneuvosto haluaa nostaa esiin seuraavat keskeiset asiat.

Suomessa surmattiin runsaan vuoden aikana keväästä 2011 alkaen poikkeuksellisen paljon lapsia. Eniten huomiota sai kahdeksanvuotiaan tytön julma kuolema isänsä ja äitipuolensa käsissä. Kävi ilmi, että tytöstä oli tehty lukuisia lastensuojeluilmoituksia, ja hän oli ollut myös sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Lapsen tilannetta ei kuitenkaan kyetty arvioimaan oikein, vaan hänet palautettiin huoltajalleen, kuten tiedämme, kohtalokkain seurauksin.

Onneksi lasten väkivaltaiset kuolemat ovat vuonna 2013 palanneet aikaisemmalle, alhaiselle tasolleen, jopa alemmaksi. Kun vuosina 2011-2012 yhteensä 22 alle 15-vuotiasta lasta kuoli vanhempansa surmaamana, niin vuodelta 2013 marraskuun loppuun mennessä poliisin tietoon oli tullut vain kaksi henkirikoksena tutkittavaa lapsen kuolemantapausta. Trendi on jo vuosikymmeniä ollut selvästi aleneva. Vielä 1960-luvulla Suomessa surmattiin lapsia väestöön suhteutettuna kaksi ja puoli kertaa enemmän kuin nykyään.

Kuitenkin jokainen kaltoin kohdeltu ja pahoinpidelty, vammautunut tai väkivallan uhrina kuollut lapsi on liikaa. Keinoja väkivallan ehkäisemiseksi on etsittävä ja käytettävä.

Äskettäinen perhesurmien tihentymä käynnisti monia selvityksiä siitä, miten lapsia voitaisiin paremmin suojella ja vakavaa väkivaltaa ehkäistä. Useat viranomaiset alkoivat selvittää, mikä meni vikaan kahdeksanvuotiaan kohdalla, jotta vastaava ei toistuisi. Osa selvityksistä on valmistunut, osa julkaistu ja osa vielä selvityksenäkin kesken.

Rikoksentorjuntaneuvoston käsityksen mukaan selvityksissä on tullut esiin monia varteenotettavia esityksiä turvaverkon parantamiseksi, mutta kovin selvää lopullista yhteenvetoa ei ole muodostunut. Fokus puuttuu.

Viattomien lasten päivänä 28. joulukuuta rikoksentorjuntaneuvosto haluaa nostaa esiin seuraavat keskeiset kohdat:

1. Lastemme hyvinvoinnin perustaa ei pidä tuhota. Lasten väkivaltakuolemien jyrkkä lasku 1960-luvun tasosta on suurelta osin tulosta yleisten lasten peruspalveluiden, äitiys- ja perhehuollon sekä lastensuojelun rakentamisesta ja toteuttamisesta. Kaikkiin perheisiin ja kaikkiin lapsiin kohdistuvilla palveluilla, kuten neuvoloilla, kouluterveydenhuollolla ja mielenterveyspalveluilla on ollut keskeinen merkitys siinä, että lasten ja heidän vanhempiensa riski ajautua väkivallan vaaraa lisääviin tilanteisiin on pienentynyt.

2. Pitkäjänteinen riskiryhmiin kohdistuva perhetyö on välttämätöntä. Kaikkien lasten peruspalvelujen turvaamisen ohella vaikeuksissa ja riskivyöhykkeessä olevien perheiden ja lasten tukemiseksi tarvitaan edelleen erityistoimia. Pitää turvata pitkäjänteinen, tehokas, kotona tehtävä perhetyö. Myös lastensuojelun laitoshoitoa tulee olla riittävästi käytettävissä tilanteissa, joissa perhehoito ei ole mahdollista.

3. On turvattava viranomaisyhteistyö ja tiedonkulku lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi. Lasten suojelemiseksi tarvitaan nykyistä tiiviimpää, avoimempaa ja päättäväisempää viranomaisten välistä yhteistyötä. Tilanteissa, joissa lapsella on suuri riski joutua seurauksiltaan vakavan väkivallan tai kaltoinkohtelun uhriksi, on viranomaisten voitava vaihtaa tietoa, joka on välttämätöntä realistisen riskiarvion tekemiseksi ja riittävien suojelutoimien toimeenpanemiseksi. Lasten suojelemiseksi toteutetussa viranomaisyhteistyössä on tärkeää, että kullekin tapaukselle sovitaan vastuuhenkilö, joka tuntee lapsen elämäntilanteen ja kantaa vastuun siitä, että palveluketjussa ei ole katkoksia ja tukitoimenpiteet vastaavat lapsen tarpeita.

4. Väkivallan merkit on tunnistettava paremmin. Perheissä tapahtuva vakava väkivalta jää usein piiloon, jos siitä ei ole selviä ulospäin näkyviä jälkiä. Usein näissäkin tapauksissa on kuitenkin merkkejä, jotka viittaavat väkivallan mahdollisuuteen tai todennäköisyyteen. On huolehdittava siitä, että kaikki lasten kanssa tekemisissä olevat osaavat tunnistaa väkivallan merkit ja tietävät kuinka tällöin tulee toimia.

5. Lapsen oikeuksien on toteuduttava nykyistä paremmin. Surmattu kahdeksanvuotias ei olisi halunnut palata kotiin, mutta ei uskaltanut kertoa, mikä kotona pelotti. On löydettävä parempia keinoja kuulla ja ottaa vakavasti huomioon lapsen oma tahto etenkin tilanteissa, joissa lapsen huoltajien välillä voi olla intressiristiriita.

6. Lastensuojeluun pitää panostaa. Lastensuojelun työntekijöille on turvattava kunnolliset työolot, joilla voidaan parantaa heidän mahdollisuuksiaan puolustaa kaikkein heikoimpien asemaa.

7. Viime kädessä meistä kukin on vastuussa lasten huolenpidosta ja turvallisista olosuhteista. Jokaisen aikuisen tulee ymmärtää tämä vastuu ja myös toimia silloin, kun huoli lapsen tilanteesta syntyy.

[...]

http://www.rikoksentorjunta.fi/fi/index/ajankohtaista/2013/12/rikoksentorjuntaneuvostoviattomienlastenpaivana28.12.2013lapsiasuojeltavavakivallalta.html

[Arto Luukkainen]

Kommentoinpa Hesarin juttua vähän kriittisin silmin.

Lain mukaan lapseen kohdistuneen rikoksen jälkeen tehtävissä tutkimuksissa pyritään paitsi selvittämään varsinainen rikos, myös arvioimaan tapahtuneen aiheuttamat haitat. Tutkimuksia tehdään muun muassa haastattelemalla rikoksen uhriksi joutunutta lasta, tekemällä psykologisia ja lääketieteellisiä tutkimuksia sekä tekemällä näiden pohjalta lausunto.

Tutkimuksissa haastatellaan myös lapsen vanhempia tai sijaisvanhempia.

Rahaa aiotaan käyttää ylettömästi kriisiryhmien ja "psykologien" palkkioihin, mutta ei ole kovinkaan tärkeää rangaista rikoksen tekijää. Kunhan vähän "selvitetään" tekijää.

Rikoksentorjuntaneuvoston mukaan lasten perhesurmat ovat vuoden 2011 jälkeen olleet laskussa. Kun vuosina 2011 - 2012 yhteensä 22 alle 15-vuotiasta lasta kuoli vanhempansa surmaamana, niin vuodelta 2013 marraskuun loppuun mennessä poliisin tietoon oli tullut vain kaksi henkirikoksena tutkittavaa lapsen kuolemantapausta.

Entäpä vauvojen ravistelut tai muslimityttöjen silpomiset ja pahoinpitelyt? Ja pahoinpitelyt yleensä?

Vuoden vaihteen aikana voimaan astuvan lakimuutoksen avulla mahdollistetaan myös parempi tietojenvaihto poliisin ja terveydenhuollon ammattilaisen välillä.

Oikeuspsykiatrian yksiköllä tulee oikeus saada tutkimuksen tekemiseksi välttämättömät tiedot ja se voi luovuttaa tietoja poliisille, syyttäjälle tai tuomioistuimelle ilman huoltajan suostumusta.

Sen sijaan että pyrittäisiin mahdollistamaan täydellinen tietojenvaihto, pyritään mahdollistamaan vain parempi tietojenvaihto. Ne ovat eri asioita.

Oikeuspsykiatrian yksikköä ei myöskään ilmeisesti velvoiteta mihinkään eikä sitä myöskään pakoteta luovuttamaan tietoja poliisille, syyttäjälle tai tuomioistuimelle.

Lain tavoitteena on varmistaa, että pahoinpitelyn tai seksuaalirikoksia kokeneiden lasten oikeusturva toteutuu yhdenvertaisesti koko maassa.

Yhdenvertaisuuden tavoittelemisen sijaan tavoittelisin sitä, että lapsille taattaisiin se oikeusturva ja sitä että rikolliset asetettaisiin edesvastuuseen.

Haluaisin myös sitä, että laissa selvästi kerrottaisiin, että lastensuojeluviranomaisia suojeleva tietosuoja ja salassapitovelvollisuus poistettaisiin väkivaltatapausten yhteydessä. Virkavirheisiin syyllistyneet viranomaiset olisi voitava haastaa oikeuteen omalla nimellään ja tarvittaessa tuomiot pitäisi voida antaa vaikka murhan avustamisesta.

[Marija]

Minä sain lapsuudestani ja nuoruudestani syvät traumat.
Opettajat, lääkärit, jopa poliisitkin kyllä näkivät hätäni, mutta kukaan ei auttanut.

Nahkurin orsilla, Suuren Tuomarin edessä tavataan.

[JoKaGO]

Minä sain lapsuudestani ja nuoruudestani syvät traumat.
Opettajat, lääkärit, jopa poliisitkin kyllä näkivät hätäni, mutta kukaan ei auttanut.

Nahkurin orsilla, Suuren Tuomarin edessä tavataan.

Onko mitään keinoa, jolla esim. sinun kokemuksesi saataisiin parantamaan nykymenoa? Tiedän, että tämänkin lehtijutun takana on "lisää rahaa, jotta saadaan lisää byrokraatteja, asia on hyvä". Miten kauheasta lapsuudesta elävänä selvinneet voisivat auttaa, ettei niin moni enää joutuisi kokemaan sitä?
Minä vaan kysyn!
Marijalle toivotan voimia!