2013-12-13 Duodecim (Vesa Puuronen): Me ja muut - rasismin olemuksesta

[Goldstein]

Me ja muut - rasismin olemuksesta


Rasismi on monitahoinen ilmiö, joka liittyy historiallisesti rodun käsitteeseen. Rotu voidaan ymmärtää biologisena tai sosiaalisena ilmiönä. Nykyisen rasismin ymmärtämisen kannalta sosiaalinen rotu on keskeinen. Sosiaaliset rodut (rodullistetut ryhmät) rakentuvat rodullistamisen kautta ihmisten arkisessa kanssakäymisessä ja yhteiskunnallisten instituutioiden käytännöissäkin. Sosiaaliset rodut muodostavat hierarkkisen järjestelmän, jonka perusteella määräytyy ihmisten yhteiskunnallinen asema.

Rasismista käytävässä yhteiskunnallisessa keskustelussa voi erottaa kolme vaihtoehtoista näkökulmaa. Kaksi näistä näkökulmista lähtee siitä, että rasismi on ensisijaisesti ihmisten toimintaa ja ajattelua. Ensimmäisen käsityksen mukaan ihmisen käyttäytymistä voi ymmärtää sillä perusteella, että ihminen on voittopuolisesti biologinen olento. Ihminen on evoluu tion kuluessa muotoutunut nykyisen kaltaiseksi ja, vaikka kulttuurin kehittyminen on voinutkin sivistää ihmiskuntaa, olemme kuitenkin viime kädessä karvattomia apinoita. Rasismin ajatellaan olevan seurausta joistakin lajin säilymisen kannalta hyödyllisiksi osoittautuneista käyttäytymismuodoista tai esimerkiksi ihmisen perinnöllisistä ja lajityypillisistä kognitiivisista ominaisuuksista. Tästä näkökulmasta rasismin siis ajatellaan olevan synnynnäistä ja periytyvää.

Toinen lähtökohta painottaa kulttuurin merkitystä ihmisen käyttäytymisen selittämisessä ja ymmärtämisessä: ihminen on ensi sijaisesti kulttuurinen ja yhteiskunnallinen olio, jonka käyttäytyminen on riippuvaista kulloisestakin historiallisesta muodostuneesta tilanteesta. Tästä näkökulmasta rasismi on historiallisesti kehittynyt tapa ajatella ja toimia, jonka ihmiset oppivat sosiaalistuessaan tietyn yhteiskunnan ja kulttuurin jäseneksi.

Kolmas näkökulma ei ole edellisten tavoin ihmiskeskeinen vaan lähtee siitä, että rasismi on yhteiskunnan rakenteellinen ominaisuus, joka voi olla olemassa vain ihmisten toiminnan kautta mutta jolla on myös ei-yksilöllisiä ominaisuuksia ja historia.

Rasismin muotoja ja niiden seurauksia

Rasismin muotoja ovat muun muassa vanha, biologinen tai tieteellinen rasismi; uusi, kulttuurinen rasismi; rakenteellinen rasismi ja arkipäivän rasismi. Näiden lisäksi puhutaan valtiorasismista. Aiheen tutkijat käyttävät usein yksiköllisen rasismi-sanan sijasta monikollista muotoa rasismit(Puuronen 2011).

...

Kulttuurinen, uusi rasismi

Uusi, kulttuurinen rasismi ei välttämättä jaa ihmisiä eri ryhmiin ulkoisten tunnusmerkkien perusteella, vaikka niitäkin voidaan hyödyntää. Kulttuurinen rasismi ei myöskään tarvitse biologista rotukäsitettä. Biologisen rodun sijasta kulttuurinen rasismi perustuu ihmisten ja ihmisryhmien kulttuurisiin eroihin. Ihmiset jaetaan ryhmiin esimerkiksi kielen, uskonnon, tapojen, pukeutumisen tai jonkin muun kulttuurisen piirteen, tavan tai ominaisuuden mukaan. Erilaisten erottavien piirteiden pohjalta muodostetut ryhmät rodullistetaan erilaisten käytäntöjen kautta, jolloin muodostuu rodullistettuja ryhmiä, joita voi kutsua myös sosiaalisiksi roduiksi. Nämä ryhmät nähdään eriarvoisina, mistä seuraa ihmisten eriarvoinen asema yhteiskunnassa.

Venäläiset ovat Suomessa rodullistettu ryhmä, joka on usein määrittynyt suomalaisia alempiarvoiseksi. Viime aikoina on myös ruotsinkielisen kielivähemmistön asemaa vaadittu heikennettäväksi muun muassa vaatimuksilla ruotsin kielen kouluopetuksen vähentämisestä. Myös muslimit ovat rodullistettu ja vähempiarvoiseksi määritetty ryhmä. Jopa kaikista maahanmuuttajista käytetään joskus ilmauksia, jotka väheksyvät heidän arvoaan ja tekevät heistä sosiaalisen rodun kaltaisen yhtenäisen ryhmän.

...

Biologinen ja sosiaalinen rotu

Käsitteet biologinen ja sosiaalinen rotu ovat rasismin olemuksen ymmärtämisen kannalta keskeisiä. Kaikissa tunnetuissa yhteiskunnissa vallitsee rodullinen hierarkia, jossa joku roduista on hallitsevassa asemassa. Useissa maissa hallitseva rotu on valkoinen mutta esimerkiksi Aasiassa rotuhierarkian huipulla on yleensä kunkin maan poliittisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti johtava ei-valkoinen ryhmä.

Rotujärjestelmä on samalla tavalla yhteiskunnan keskeinen rakenneosa kuin sukupuoli- ja sosiaaliluokkajärjestelmä. Ihminen paikantuu kussakin yhteiskunnassa niin rotunsa, luokka-asemansa kuin sukupuolensakin perusteella. Joillakin ihmisryhmillä, kuten mustilla naisilla valkoisten hallitsemassa yhteiskunnassa, on kolminkertaisesti alistettu asema: he ovat valkoisia huonommassa asemassa rodullisessa ja taloudellisessa mielessä sekä lisäksi huonommassa asemassa kuin miehet.

Rakenteellinen rasismi

Rakenteellinen rasismi ylläpitää ja tuottaa rodullista hierarkiaa, mikä näkyy muun muassa alempiarvoisiksi määriteltyjen ihmisten huonompana koulumenestyksenä, sijoittumisena alhaisemman palkkatason ammatteihin tai jäämisenä kokonaan työelämän ulkopuolelle. Syrjintä koulutuksessa ja työmarkkinoilla voi toisinaan olla suhteellisen avointa, esimerkiksi rekrytointitilanteissa tai palkkauksessa, mutta useasti se on lähes näkymätöntä, tietyn ryhmän suosimista näennäisen tasavertaisten kielitaito- ja ammattitaitovaatimusten avulla. Muut kuin valtaväestöön kuuluvat kohtaavat ongelmia myös palveluissa ja viranomaisten kanssa asioidessaan: palvelua ei saa omalla kielellä eikä tulkkausapua ole riittävästi saatavilla.

Rakenteellisen rasismin seurauksena voi pitää myös sitä, että meillä Suomessa eri väestöryhmät voidaan jakaa ainakin kuuteen eri luokkaan sen mukaan minkälaisia poliittisia, kielellisiä, kulttuurisia ja taloudellisia oikeuksia ryhmillä on. Valtaväestöllä eli suomea puhuvilla valkoisilla ihmisillä on kaikki oikeudet. Ruotsinkielisellä kielivähemmistöllä on samat poliittiset ja taloudelliset oikeudet kuin suomalaisilla, mutta erityisesti ruotsin kielen ja osittain myös ruotsinkielisen kulttuurin aseman väitetään olevan heikompi kuin suomen kielen ja suomenkielisen kulttuurin. Esimerkiksi Yleisradion ohjelmapolitiikassa tämä lienee melko helppo havaita. Lisäksi ruotsin kielellä ei saa kaikkialla maassa palveluita.

Saamelaiset ovat Suomen (ja Euroopan) ainoa alkuperäiskansa, jonka kielelliset oikeudet toteutuvat varsin heikosti. Suomen kolmesta saamen kielestä (pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame) kaksi viimeksi mainittua (pienintä) ovat vakavasti uhanalaisia: kummankin kielen puhujia on varsin vähän, eikä näihin ryhmiin kuuluvilla lapsilla ole mahdollisuutta esimerkiksi opiskella omalla kielellään. Saamelaisilla on periaatteessa samat poliittiset oikeudet kuin valtaväestölläkin, mutta käytännössä heiltä puuttuu edustus Suomen kansanedustuslaitoksessa. Suomen valtio ei myöskään ole ratifioinut YK:n työjärjestön ILO:n alkuperäiskansasopimusta, joka takaisi saamelaisille muun muassa käyttöoikeuden maihinsa.

...

On tietysti selvää, että näin monien maahanmuuttajaryhmien kokemassa kohtelussa on eroja, mutta kaikkien ryhmien kielelliset oikeudet toteutuvat heikosti. Ryhmien jäsenten ei yleensä ole mahdollista opiskella omalla kielellään Suomessa, myös palveluiden saaminen omalla äidinkielellä on usein mahdotonta, joten esimerkiksi venäjän- tai somalinkielisten oikeudellinen ja sosiaalinen tasa-arvoisuus on vaarantunut. Lisäksi näiden ryhmiin kuulu vien yksilöidenkin välillä voi olla suuria eroja oikeuksien toteutumisen näkökulmasta riippuen siitä, mikä heidän statuksensa on. Turva paikanhakijan, väliaikaisen tai pysyvän oleskeluluvan haltijan ja kansalaisuuden saaneen henkilön oikeudet muun muassa sosiaali etuuksiin, asuntoon ja työhön eroavat toisistaan huomattavasti.

Viimeisen ja oikeudettomimman ryhmän muodostavat henkilöt, jotka asuvat Suomessa mutta joilla ei ole minkäänlaista virallista statusta maassamme. Näitä henkilöitä kutsutaan paperittomiksi ja heidän määräkseen on arvioitu muutamia tuhansia. Paperittomilla ei yleensä ole minkäänlaisia oikeuksia, esimerkiksi heidän terveydenhuoltonsa on hyvin puutteellista ja perustuu pitkälle lääkäreiden ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten vapaaehtoistyöhön (ks. Tiittala, tässä numerossa).

Arkipäivän rasismi

Arkipäivän rasismi taas on nimensä mukaisesti epätasa-arvoistavaa, loukkaavaa ja joskus fyysisestikin haavoittavaa kohtelua tai toimintaa valtaväestön ja rodullistettujen ryhmien arkipäivän vuorovaikutustilanteissa. Lähes kaikki vähemmistöryhmien jäsenet saavat joskus osakseen nimittelyä, kuulevat pilkkanimiä (kuten ryssä, hurri, mustalainen, lappalainen, neekeri jne.) ja loukkaavia vitsejä. Heitä kartellaan, tarkkaillaan ja eristetään erilaisissa yhteisöissä, työpaikoilla, kaupungeissa ja asuinalueilla. Pahimmillaan arkipäivän rasismi on suoraa ja avointa väkivaltaa, jota erityisesti Suomessa harjoittavat rasistisiin ryhmiin kuuluvat nuoret miehet tai ryhmiin kuulumattomat usein humalaiset ihmiset. Suomessa tehdään vuosittain satoja rasistisia rikoksia, joista suuri osa on nimenomaan väkivaltarikoksia.

Rasismin eri muodot kietoutuvat yhteen ja niiden erottaminen on käytännössä ja myös tutkimuksissa vaikeaa. Onko esimerkiksi eri kaupungeissa noudatettava asuntopolitiikka, joka johtaa maahanmuuttajien keskittymiseen huonommin resursoiduille asuinalueille arki päivän rasismia vai rakenteellista rasismia? Suomessa somalit ovat ryhmä, joka sijoittuu rodullisen hierarkian alimmalle portaalle useimmilla käytettävissä olevilla mittareilla: somalien työmarkkina-asema esimerkiksi työllisyysasteella mitattuna on maahanmuuttajaryhmistä alhaisin, toisen polven somalitaustaisten maahanmuuttajien koulutustaso on heikko ja heidän vaaransa syrjäytyä suuri ja suomalaiset haluavat somaleita naapureikseen tai työtovereikseen harvemmin kuin minkään muun ryhmän jäseniä. Mutta onko tämä seurausta vanhasta biologiseen rotuajatteluun perustuvasta rasismista vai uudesta rasismista, joka levittää ennakkoluuloja yleensä muslimeista ja somaleista erityisesti. Myös venäläisten kohtaamat ennakkoluulot ovat sekoitus fyysisiä erontekoja ("venäläiset haisee") ja kieleen ("ryssät molottaa") sekä kulttuurin ja tapoihin liittyviä aliarvioivia ja loukkaavia (venäläiset ovat valloitushaluisia, rikollisia, prostituoituja ja niin edelleen).

Voiko rasismista päästä eroon

Jos lähtökohdaksi otetaan, että rasismi on toisaalta opittua käyttäytymistä ja ajattelua ja toisaalta yhteiskunnan rakenteeseen liittyvä ilmiö, on mahdollista ajatella, että yksilötasolla rasismista voi oppia pois. Poisoppiminen edellyttää sitä, että ihmiset tunnistavat rasismin omassa toiminnassaan ja ajattelussaan. Tunnistamisen lisäksi on tunnustettava se, että rasismi on väärin. On mahdollista, että valppaus rasististen ilmiöiden, käyttäytymisen ja ajatusten suhteen voi auttaa yksilöitä tunnistamaan niitä ja pääsemään niistä eroon. Koululla, tiedotusvälineillä ja julkisuudessa esiintyvillä henkilöillä, erityisesti poliitikoilla on - tai voi olla - tässä suhteessa erityisen tärkeä tehtävä.

Rasismi ei ole ainoastaan yksilötasoinen vaan myös yhteiskunnan rakenteisiin liittyvä ilmiö. Koska sitä on usein hyvin vaikea havaita, edellyttää rakenteellisen rasismin löytäminen jatkuvaa tutkimustyötä. Yhteiskunnan rakenteissa piilevän rasismin vähentäminen taas edellyttää tutkimusten tuloksiin perustuvia muutoksia esimerkiksi yhteiskunnan lainsäädännössä ja institutionaalisissa käytännöissä, jotka tuottavat ja ylläpitävät rasismia.

...

VESA PUURONEN, sosiologian professori
Oulun yliopisto

Vanha tuttumme on päässyt ääneen Duodecimin (Suomalainen lääkäriseura) joulunumerossa. Lähteinä Puuronen siteeraa muun muassa itseään ja Anna Rastasta. Artikkeliksi naamioitunut mielipidekirjoitus on varsin pitkä, ja kopioin siitä vain relevanteimmat kappaleet. Ikävä kyllä kirjoitus ei ole avoimen Internetin puolella.

Kyseinen joulunumero on täynnään muutakin oivallista ja tuoretta materiaalia, kuten Sylvia Akarin ja Riikka Tuorin kirjoitelma "Saman puun hedelmiä - juutalaisuus, kristinusko ja islam", josta nimi jo todennäköisesti kertoo riittävästi. En kuitenkaan malta olla lainaamatta tämän verran:

On kiehtovaa, että sekä islamin että juutalaisuuden perusteksteissä seksuaalisuuteen suhtaudutaan kristinuskoa myönteisemmin. Kristillinen luostarilaitos, jossa naimattomuus, askeesi ja selibaatti ovat osa Jumalalle omistautumisen elämäntapaa, puuttuu juutalaisuudesta ja islamista. Islamissa seksuaalisuus on sekä yksi Jumalan luomistyön merkeistä maan päällä että tärkeä voimavara ihmiselle. Muslimit eivät ymmärrä Jeesuksen selibaattia, olihan Vanhan testamentin profeetoilla ja profeetta Muhammadillakin useita vaimoja (Hämeen-Anttila 2006). Hadith-teksteissä eli perimätiedossa Muhammadin seksielämästä kerrotaan, kuinka hän vieraili jokaisen vaimonsa luona samana yönä. Muhammadin kerrotaan myös opettaneen, ettei vaimon kanssa saa maata ilman yhdyntää edeltävää hellyyttä.

Lisäksi mokujoulunumerossa mukana "Hyvän ja pahan rajat kultuurissamme", Global Clinicin vapaaehtoisen kertomus/saarna ja bonuksena syvää huolta ilmastonmuutoksesta ja rajallisesta maapallosta.

[Ajattelija2008]

Islamissa suhtaudutaan seksuaalisuuteen myönteisesti? Mitä sitten ovat Somalian ja Egyptin sukuelimensilpomiset? Mitä ihmeen houreita Sylvia Akar ja Riikka Tuori kirjoittavat?

Jeesuksen naimisissaolosta tai selibaatista ei ole Uudessa testamentissa mitään mainintaa. Ei myöskään luostareista.

[P]

"Muhammadin kerrotaan myös opettaneen, ettei vaimon kanssa saa maata ilman yhdyntää edeltävää hellyyttä."

Ja taisi unohtua, että vaimo ei saa olla antamatta, vaikka ei mieli tekisi, jos mies haluaa.  Ei vaikka vaimolla olisi mittariss vain 9-vuotta (profeetan tapaan) 

Miksi moista apologiaa raaputellaan? Lapsilleko?

[Ernst]

Näemmä on Duodecimin taso laskenut. Ja Puurosella on [pun int.] suloisesti puurot ja vellit sekaisin, koska monenlaista rasismia ilmenee koko ajan, mutta sitä on vaikea (akateemisesti) tutkimatta löytää; tutkimusten pitäisi tietenkin heijastua lainsäädännössä. Lujasti on kusta päässä, suuruudenhulluutta siis, rasismintutkijallamme.

[Goldstein]

Islamissa suhtaudutaan seksuaalisuuteen myönteisesti? Mitä sitten ovat Somalian ja Egyptin sukuelimensilpomiset? Mitä ihmeen houreita Sylvia Akar ja Riikka Tuori kirjoittavat?

Jeesuksen naimisissaolosta tai selibaatista ei ole Uudessa testamentissa mitään mainintaa. Ei myöskään luostareista.

Niin, ajatus islamista myönteisimmin seksuaalisuuteen suhtauvana Abrahamin triadin uskontona on todella tuore ja virkistävä. Tietenkin tuossa puhuttiin vain uskonnon "perusteksteistä" eikä sinänsä uskonnon ilmenemisestä. Siinäkin tapauksessa kyllä tuntuu, että tutkijat ovat unohtaneet aineistostaan muun muassa Raamatun Laulujen laulun, jota ainakaan minä en osaa lukea muuna kuin oodina seksuaalisuudelle ja aistillisuudelle. Juutalaisuudesta en osaa sanoa mitään.

[Ajattelija2008]

Islamissa suhtaudutaan seksuaalisuuteen myönteisesti? Mitä sitten ovat Somalian ja Egyptin sukuelimensilpomiset? Mitä ihmeen houreita Sylvia Akar ja Riikka Tuori kirjoittavat?

Jeesuksen naimisissaolosta tai selibaatista ei ole Uudessa testamentissa mitään mainintaa. Ei myöskään luostareista.

Niin, ajatus islamista myönteisimmin seksuaalisuuteen suhtauvana Abrahamin triadin uskontona on todella tuore ja virkistävä. Tietenkin tuossa puhuttiin vain uskonnon "perusteksteistä" eikä sinänsä uskonnon ilmenemisestä. Siinäkin tapauksessa kyllä tuntuu, että tutkijat ovat unohtaneet aineistostaan muun muassa Raamatun Laulujen laulun, jota ainakaan minä en osaa lukea muuna kuin oodina seksuaalisuudelle ja aistillisuudelle. Juutalaisuudesta en osaa sanoa mitään.

Jos tarkastellaan eri valtioiden ilmapiirin seksuaalisuusmyönteisyyttä, niin osittain kristityt länsimaat ovat paljon myönteisempiä kuin muslimimaat. Israelissa on paljon muslimeja ja ortodoksijuutalaisia, joten se tuskin on yhtä vapaamielinen kuin länsimaat.

Joka tapauksessa Sylvia Akar ja Riikka Tuori kirjoittavat houreita tai valheita. Potkut yliopistosta tuollaisille "tutkijoille".

[Arvoton]

Lopetetaan Itä-Suomen "yliopisto"!

[CaptainNuiva]

Islamissa suhtaudutaan seksuaalisuuteen myönteisesti? Mitä sitten ovat Somalian ja Egyptin sukuelimensilpomiset? Mitä ihmeen houreita Sylvia Akar ja Riikka Tuori kirjoittavat?

Niin no...silpotaan silleen hellästi ja myönteisesti.

Noh, asiaan sitten:
Tämä planeetta tuskin päällään kantaa yhtä kielteisesti ja häveliäästi seksuaalisuuteen suhtautuvaa uskontoa kuin islam ja nyt sitten ovat tutkija tulleet aivan toiseen tulokseen, tutkien jotain koraanin lausetta ja jättämällä kaiken, naamalle suorastaan hyppäävän todellisuuden tutkimuksestaan pois.

Voi melkeinpä kuvitella että ennen tutkimuksen aloittamista on ihasteltu monikultturisia rituaaleja transsiin saakka ja sitten istuuduttu kynttiläkehään,tartuttu toisaan kädestä ja silmät kiinni mumistu mantraa "Älä tule paha tutkimus, tule hyvä tutkimus, tule hyvä apuraha".

[KJ]

Äh, ei jaksa. Puurosen ongelma → sen lisäksi että hän on stalinistikommunisti →, on se, että kun lukee yhden kirjoituksen vaikka vuodelta 2007, niin on lukenut kaikki Puurosen kirjoitukset: sama levy pyörii vuodesta toiseen ja rakenteellista ja muutakin rasismia pukkaa ovista, ikkunoista ja tuhkaluukuista.

[hakare]

Lopetetaan Itä-Suomen "yliopisto"!

Katsohan tarkemmin ! Tämä rasismitieteilijä on ottanut hatkat Joensuusta ja viisastelee nyt Oulussa. Eikö Oulun sosiologian proffan virkaan ollut muita hakijoita, kun tämä omaan pesään kusija tuli sinne valittua.

Missä hitossa viipyy se tutkimus, jota tämä kommari teki meistä Homma-rasisteista jotain vuosi sitten.

[Mursu]

Ajatus, että pakkoruotsin poistaminen olisi rasismia on käsittämätön. Toisaalta tämä on hyvin vasemmistolaiseen ajatteluun sopiva. Siinä pakon poistaminen nähdään riistona. Oliko afrikaansin pakko-opetuksen poisto Etelä-Afrikassa myös rasismia?

Kuka määrittelee nämä rodullistettavat ryhmät? Ovatko porvarit tai maahanmuuttokriittiset sellaisia. Näille ainakin tulee sikaa niskaan minkä ehtii ja sitä jopa pidetään jotenkin hienona, kun huutaa rikkaille kuolemaa (Kaurismäki)

Se, että ruotsin kielellä tulee TV:stä vähemmän ohjelmaa kuin Suomeksi ei ole rasismia vaan ihan järkevyyttä. Sitäpaitsi eikö nykyään ohjelmat tekstitetä myös ruotsiksi ja tekstitys tulee automaattisesti, kun asetukset ovat kunnossa. Elokuvat myös teattereissa tekstitetään ruotsiksi.

[Pöllämystynyt]

Äh, ei jaksa. Puurosen ongelma (...) on se, että kun lukee yhden kirjoituksen vaikka vuodelta 2007, niin on lukenut kaikki Puurosen kirjoitukset: sama levy pyörii vuodesta toiseen ja rakenteellista ja muutakin rasismia pukkaa ovista, ikkunoista ja tuhkaluukuista.

Nuoruuden neuvostokiihkoilun jälkeen Puurosen tyyli onkin kuulemma muuttunut vuosien aikana vain hyvin vähän. Tunnen erään hänen (entisen?) tuttunsa, ja hän on kertonut kaikenlaista kiinnostavaa. Tyypin kiinnostavuus loppuu hänenkin mielestään näihin iänikuisiin rasismijankutuksiin.

Viimeistään monikultturismin ja toiseustoteemin nousu neuvostosuuntausten tilalle lukitsivat Puurosen nykyisille linjoilleen, jotka ovat sittemmin vain marginaalisesti kehittyneet. Jotenkin surullista, kun muuten ihmisenä järkevän- ja mukavanoloinen tyyppi on henkisesti ja älyllisesti niin mustavalkoinen ja rajoittunut juuri tutkimusalallaan ja kiinnostuksen kohteessaan, eikä kykene katsomaan maailmaa kuin tiukkojen ideologisten kaavojensa kautta. Siinä, missä hänen pitäisi olla parhaimmillaan, hän onkin huonoimmillaan, ja käyttää kykyjään ja järkeään kaikkein vähiten.

Puuronen todella uskoo itse juttunsa, näin olen kuullut. Sanon tämän siksi, koska jotkut eivät tahdo uskoa, että hän on absurdeimmissa väitteissään tosissaan. Hän ei siis vain leimaa siksi, koska se näyttää kätevältä keinolta lyödä eri mieltä olevia, vaan hän todella käyttäytyy ja puhuu yksityishenkilönäkin, kuin uskoisi vakavissaan nämä kaikki julkiset väitteensä ja vielä enemmänkin. Hän on kuulemma taipuvainen jopa lähestulkoon salaliittoteoreettisiin näkemyksiin.

[Goldstein]

Kulttuurinen, uusi rasismi

Uusi, kulttuurinen rasismi ei välttämättä jaa ihmisiä eri ryhmiin ulkoisten tunnusmerkkien perusteella, vaikka niitäkin voidaan hyödyntää. Kulttuurinen rasismi ei myöskään tarvitse biologista rotukäsitettä. Biologisen rodun sijasta kulttuurinen rasismi perustuu ihmisten ja ihmisryhmien kulttuurisiin eroihin. Ihmiset jaetaan ryhmiin esimerkiksi kielen, uskonnon, tapojen, pukeutumisen tai jonkin muun kulttuurisen piirteen, tavan tai ominaisuuden mukaan. Erilaisten erottavien piirteiden pohjalta muodostetut ryhmät rodullistetaan erilaisten käytäntöjen kautta, jolloin muodostuu rodullistettuja ryhmiä, joita voi kutsua myös sosiaalisiksi roduiksi. Nämä ryhmät nähdään eriarvoisina, mistä seuraa ihmisten eriarvoinen asema yhteiskunnassa.

Siitä olen toki yhtä mieltä, että ihmisillä vaikuttaa olevan taipumus jakaa toisiaan ryhmiin kielen, uskonnon, tapojen ynnä muiden mukaan. Tätä tapahtuu myös järjestetyn yhteiskunnan toimesta. Sen sijaan olisin ollut hyvin kiinnostunut kuulemaan, mitä nämä "erilaiset rodullistavat käytännöt" tarkkaan ottaen ovat. Ikävä kyllä Puuronen ei sen tarkemmin koe näiden esittelyä tarpeelliseksi, ellei sitten vaatimusta ruotsin kielen (pakollisen) kouluopetuksen vähentämisestä jollain ilvellä lueta tällaiseksi. Ja kyllähän se luetaan.

Puurosen mukaan ryhmät nähdään eriarvoisina, mistä sitten seuraa tämä eriarvoinen asema. Melkoinen kehäpäätelmä. On myös syytä mainita, että enitenhän tätä ryhmien eriarvoisuutta kailottavat juuri Puurosen kaltaiset monikulttuuriasiantuntijat. Ovatko puuroset siis itse asiassa pahimpia eriarvoisuuden aiheuttajia?

Ainoa syy siihen, että tällaisessa keskustelussa väen väkisin halutaan käyttää surkeita termejä kuten "sosiaaliset rodut" ja "rodullistaminen", on näiden sanojen epämiellyttävät konnotaatiot. Jos puhuttaisiin kulttuurien ja ideologioiden kriittisestä tarkastelusta, harva onnistuisi pöyristymään. Siispä vääristetään keskustelu syyttämällä sitä kulttuuriseksi rasismiksi, joka kuulostaa kamalalta.

Rotujärjestelmä on samalla tavalla yhteiskunnan keskeinen rakenneosa kuin sukupuoli- ja sosiaaliluokkajärjestelmä. Ihminen paikantuu kussakin yhteiskunnassa niin rotunsa, luokka-asemansa kuin sukupuolensakin perusteella. Joillakin ihmisryhmillä, kuten mustilla naisilla valkoisten hallitsemassa yhteiskunnassa, on kolminkertaisesti alistettu asema: he ovat valkoisia huonommassa asemassa rodullisessa ja taloudellisessa mielessä sekä lisäksi huonommassa asemassa kuin miehet.

Toisin sanoen jos siirrämme esimerkiksi somalinaisen Somaliasta Suomeen, hänen asemansa ilmeisesti Puurosen mukaan heikkenee. Mustat naisethan ovat kolminkertaisesti alistettuja Suomessa ja kai muissakin länsimaissa. Sinänsä sana "alistettu" on myös mielenkiintoinen - kenen taholta alistettuja? Hölmö minä, koko yhteiskunnan tietenkin. Sitä en tosin ymmärrä, miksi Puuronen tässä yhteydessä puhuu ihonväristä. Nykyajan rasisminhan piti olla kulttuurillista, kielellistä tai ilmeisesti aivan mitä pohjaa tahansa. Vanhanaikaista tuolla tavalla takertua ihonväriin.

[guest3656]

Kulttuurinen, uusi rasismi

Uusi, kulttuurinen rasismi ei välttämättä jaa ihmisiä eri ryhmiin ulkoisten tunnusmerkkien perusteella, vaikka niitäkin voidaan hyödyntää. Kulttuurinen rasismi ei myöskään tarvitse biologista rotukäsitettä. Biologisen rodun sijasta kulttuurinen rasismi perustuu ihmisten ja ihmisryhmien kulttuurisiin eroihin. Ihmiset jaetaan ryhmiin esimerkiksi kielen, uskonnon, tapojen, pukeutumisen tai jonkin muun kulttuurisen piirteen, tavan tai ominaisuuden mukaan. Erilaisten erottavien piirteiden pohjalta muodostetut ryhmät rodullistetaan erilaisten käytäntöjen kautta, jolloin muodostuu rodullistettuja ryhmiä, joita voi kutsua myös sosiaalisiksi roduiksi. Nämä ryhmät nähdään eriarvoisina, mistä seuraa ihmisten eriarvoinen asema yhteiskunnassa.

Siitä olen toki yhtä mieltä, että ihmisillä vaikuttaa olevan taipumus jakaa toisiaan ryhmiin kielen, uskonnon, tapojen ynnä muiden mukaan. Tätä tapahtuu myös järjestetyn yhteiskunnan toimesta. Sen sijaan olisin ollut hyvin kiinnostunut kuulemaan, mitä nämä "erilaiset rodullistavat käytännöt" tarkkaan ottaen ovat. Ikävä kyllä Puuronen ei sen tarkemmin koe näiden esittelyä tarpeelliseksi, ellei sitten vaatimusta ruotsin kielen (pakollisen) kouluopetuksen vähentämisestä jollain ilvellä lueta tällaiseksi. Ja kyllähän se luetaan.

Puurosen mukaan ryhmät nähdään eriarvoisina, mistä sitten seuraa tämä eriarvoinen asema. Melkoinen kehäpäätelmä. On myös syytä mainita, että enitenhän tätä ryhmien eriarvoisuutta kailottavat juuri Puurosen kaltaiset monikulttuuriasiantuntijat. Ovatko puuroset siis itse asiassa pahimpia eriarvoisuuden aiheuttajia?

Ainoa syy siihen, että tällaisessa keskustelussa väen väkisin halutaan käyttää surkeita termejä kuten "sosiaaliset rodut" ja "rodullistaminen", on näiden sanojen epämiellyttävät konnotaatiot. Jos puhuttaisiin kulttuurien ja ideologioiden kriittisestä tarkastelusta, harva onnistuisi pöyristymään. Siispä vääristetään keskustelu syyttämällä sitä kulttuuriseksi rasismiksi, joka kuulostaa kamalalta.

Tuollahan Puuronen myös keskustelee hommalaisten kanssa:

http://hommaforum.org/index.php/topic,79095.msg1231468.html#msg1231468


Puurosella ei ole ollut vuosikausiin yhtään uutta ajatusta, joten myös kaikki hänen sanomisensa on varsin hyvin argumentoitu kumoon jo moneen kertaan. Puurosen esittämä "uusi kulttuurinen rasismi" ei ole mikään uusi ajatus, vaan siitähän koko Puurosen urassa on ollut koko ajan kysymys.

[Luotsi]

...edellyttää rakenteellisen rasismin löytäminen jatkuvaa tutkimustyötä.

Eli lissää rahnaa Vesalle "tutkimustyöhön" 

[P]

...edellyttää rakenteellisen rasismin löytäminen jatkuvaa tutkimustyötä.

Eli lissää rahnaa Vesalle "tutkimustyöhön" 

Jep. Rakenteellisen- ja piilorasismin etsiminen on täysin verrattavissa ikiluukkujan keksimisen tai graalinmaljan etsimisen rahoittamiseen. Työstä ei koskaan tule valmista. Jos rakenteellista- ja/tai piilorasismia ei löydy, tarvitaan lisää tutkimusta. Löytymättämyys todistaa vain sen, että pitää tutkia lisää..


Käsittämätömän röyhkeitä leipäpappeja nämä nykypäivän käärmeöljykauppiaat/ saarnaajat?

[Jiigee]

Me ja muut - rasismin olemuksesta

Tämä on tätä Puurosen tuttuakin tutumpaa retoriikkaa.  Ilmeisesti hän pyrkii siihen, että myös kommunismi rodullistetaan ja siten hänenkin aatteensa arvostelu on rasismia.  Tai sitten hän unohtaa, että islam on myös poliittinen aate.  Tosin kyse voi olla tietämättömyydestäkin, kun muistetaan näiden vasemmistoaatetta kannattavien tohtorien taso.

Muhammadin kerrotaan myös opettaneen, ettei vaimon kanssa saa maata ilman yhdyntää edeltävää hellyyttä.

Akar ja kumppanit näyttävät kokonaan unohtaneen, että vaikka Muhammed jossakin perimätietokokoelmassa näin on kenties sanonutkin, niin hänen esimiehensä Allah kirjautti Koraaniin, että mies saa raiskailla vaimojaan ja orjattariaan aivan halujensa mukaan. Vastentahtoisia vaimokkeita saa ojentaa ja muistuttaa tuosta etuoikeudesta vaikka nyrkillä.

[huhha]

Käsitteet biologinen ja sosiaalinen rotu ovat rasismin olemuksen ymmärtämisen kannalta keskeisiä. Kaikissa tunnetuissa yhteiskunnissa vallitsee rodullinen hierarkia, jossa joku roduista on hallitsevassa asemassa. Useissa maissa hallitseva rotu on valkoinen mutta esimerkiksi Aasiassa rotuhierarkian huipulla on yleensä kunkin maan poliittisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti johtava ei-valkoinen ryhmä.

Rotujärjestelmä on samalla tavalla yhteiskunnan keskeinen rakenneosa kuin sukupuoli- ja sosiaaliluokkajärjestelmä. Ihminen paikantuu kussakin yhteiskunnassa niin rotunsa, luokka-asemansa kuin sukupuolensakin perusteella.

Tämä voidaan tulkita semmoisellakin tavalla, että Puuronen on tässä ihan empiirisessä mielessä oikeassa. Yhteiskunnassa esiintyvän rasistisen bullshitin määrä seuraa pitkästi yhteiskunnan diversiteetin määrää. Mutta ne johtopäätökset vaan antavat odottaa itseään...

[Phantasticum]

Vesa Puurosella on rasismi- ja rotufiksaatio. Jos rasismia ei muuten löydy, niin piilevänä löytyy aina. Jos rotuja ei ole olemassa enää vanhassa merkityksessä, rodun käsitettä on laajennettava ja keksittävä sille uusia merkityksiä.

[Nanfung]

Kysyn Puuroselta, mikseivät gorillat ja simpassit viihdy samassa laumassa? Onko kysymyksessä rakenteellinen vai arkipäivän rasismi?

[Emo]

Kaikki Hommalla kirjoittavat ja lukevat lääkärit, antakaa julkaisijalle palautetta Duodecimin kulttuurimarxilaisesta vihanumerosta!

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalainen_L%C3%A4%C3%A4k%C3%A4riseura_Duodecim

[Henry]

(https://fbcdn-sphotos-g-a.akamaihd.net/hphotos-ak-ash3/1521384_450790495032774_680942949_n.jpg)

[Malla]

Erilaisten erottavien piirteiden pohjalta muodostetut ryhmät rodullistetaan erilaisten käytäntöjen kautta, jolloin muodostuu rodullistettuja ryhmiä, joita voi kutsua myös sosiaalisiksi roduiksi. Nämä ryhmät nähdään eriarvoisina, mistä seuraa ihmisten eriarvoinen asema yhteiskunnassa.

Taas tämä puppuvirke.
Eikö kukaan toimita Puurosen teksejä? Ensin pitäisi tietysti ottaa selvää siitä, mitä hän tarkoittaa. Tätäkö: "On monenlaisia ryhmiä. Jotkut pitävät omaansa muita parempana. Se ei ole mielestäni reilua."?

[Arvoton]

Ihan vaikuttaa, että Vesa-parkakin on muinoin koulukiusattu ja sittemmin pitänyt lukea itsensä muiden "yläpuolelle" humanistiksi, minkä lisäksi pitänyt hakeutua äärijärjestöihin.

Ja me vielä maksamme noille vesoille kivaa palkkaa.

[Sami Aario]

Siinä missä oikeistoliberaalit perustavat omia itsenäisiä ajatuspajojaan edistääkseen poliittisia päämääriään, kommunistit vasemmistolaiset propagoivat verorahoitteisten yliopistojen sisältä ja verhoavat propagandansa näennäistieteellisen "tutkimuksen" kaapuun.

Puurosen propagandan onttous näkyy siinä että tämä ei koskaan tuo esille muita syitä eri ryhmien erilaiselle menestykselle kuin sortorakenteet, paitsi erikseen pyydettäessä. Puurosen väitteille on siksi varsin helppoa löytää vastaesimerkkejä jotka saattavat nämä väitteet varsin outoon valoon, niinkuin nuo erot mustien miesten ja naisten menestymisessä Yhdysvalloissa.

[Miniluv]

Islamissa suhtaudutaan seksuaalisuuteen myönteisesti? Mitä sitten ovat Somalian ja Egyptin sukuelimensilpomiset? Mitä ihmeen houreita Sylvia Akar ja Riikka Tuori kirjoittavat?

Jeesuksen naimisissaolosta tai selibaatista ei ole Uudessa testamentissa mitään mainintaa. Ei myöskään luostareista.

Saman houreen islamista seksuaalimyönteisempänä kuin kristinusko muistan itse joskus kirjoittaneeni tänne. Islam ei tunne selibaatti-ihannetta. Mohammedin historia asiassa on tunnettu.

Luostareita tai Jeesuksen vaimoa ei UT:ssa mainita, mutta Jeesus mainitsee joillakin olevan sinänsä myönteisen mahdollisuuden naimattomuuteen (Matt. 19:12).

Henry tuossa lainaa jenkkiläisiä työttömyyslukuja. Niissä on se, että työttömiksi lasketaan aktiivisesti työtä hakevat. Ne, jotka lannistuvat, luopuvat työnhausta - ja työttömyys laskee!

[Sami Aario]

No nyt löytyi sellainen sortava piilorakenne, että onnea vaan Puuroselle sen korjaamisen kanssa (Scientific American):

Mother's milk may be the first food, but it is not created equal. In humans and other mammals, researchers have found that milk composition changes depending on the infant's gender and on whether conditions are good or bad. Understanding those differences can give scientists insights into human evolution.

[cassius ali]

Profesori Vesa Puuronen !! ??

Jotenkin koko sanapari tuntuu täysin koomiselta: professorin käsittäisin edustavan parhaimmillaan tiedettä, objektiivisuutta, pyrkimystä totuuteen, luotettavuutta, sivistystä ym myönteisiä asioita.

Vesa Puuronen sensijaan edustaa teksteissään lähinnä omia kaavoihin kangistuneita mielipiteitään, sitoutuneisuutta fundamentalistiseen marxilais-leniniläiseen kommunismiin silloin kun se oli hänelle edullista, täydellistä subjektiivisuutta, epäluotettavuutta, tuulenhaistelua, opportunismia ym tieteelle vastakkaisia asioita. Professorius ja Puuronen tuntuvat olevan vähän samanlainen sanapari kuin pohjantähti ja sika, siis yhtä erilaisia ja kaukana toisistaan.

Jos ja kun nut Puuronen on kuitenkin nimitetty Oulun Yliopiston sosiologian professoriksi, otaksun että ei suinkaan tuosta maineestaan huolimatta, vaan paremminkin juuri sen perusteella siis poliittisena nimityksenä, niin häpeä ei ole suinkaan Puurosen, kaikki saa tietenkin yrittää samalla lailla, vaan häpeä on Oulun Yliopiston ja sosiologian tiedekunnan, joka tällä tavoin polittisella nimityksellä on pahoin tahrannut akatemian ja tieteen pyhimmät periaatteet.

Yksi selkeä esimerkki Puurosen subjektiivisuudesta ja tosiasioista tietämättömyydestä on hänen viittauksensa siihen, että Suomen saamelaisille pitäisi vihdoin palauttaa oikeudet omiin maihinsa. Tosiasiassa alkuperäisiä Suomen saamelaisia edustavat nykyään lähinnä Inarin saamelaiset ja koska suurin osa heistä on siirtynyt käyttämään Suomen kieltä ja ovat omistaneet omia tilojaan ja maitaan jo vuosisatoja täysin niinkuin muutkin maata omistavat suomalaiset, niin saamelaiskäräjät ei pidä heitä saamelaisina eikä lue heitä saamelaisrekisteriin.

Sensijaan saamelaiskäräjillä nykyään valtaapitävät poro- eli tunturisaamelaiset, jotka 1800 luvun lopulla suurine porolaumoineen valtasivat ja kolinisoivat Lapin, niin että alkuperäisten suomen saamelaisten perinteiset elinkeinot, kuten peuranpyynti kävi mahdottomaksi,  ovat paremmin säilyttäneet Norjasta peräisin olevan tunturisaamelaisen kielensä. Ja tämän Norjasta tänne mukaanaan tuomansa tunturisaamen kielen perusteella nämä norjalaisten tulokkaiden jälkeläiset  ovat nyt sitten vaatimassa Suomelta maata itselleen ! käsittämätöntä.

Mainittakoon, että käytännöllisesti katsoen kaikki saamelaisrekisterissä olevat puhuvat täydellisesti myös suomenkieltä, ja tunturisaamelaisillakin on aivan alusta alkaen ollut täysin samat käyttöoikeudet (poronhoito, metsästys, kalastus) Lapin valtionmaihin ja vesiin kuin muillakin, ja ongelmana on nyt se, että he ovat kielensä perusteella vaatimassa itselleen vielä suurempia oikeuksia, kuin niillä, jotka eivät tunturisaamenkieltä puhu.

Siis palauttaa oikeudet omiin maihinsa : jos Puuronen viittaa ns. esi-isien perinteisiin sukunautintoihin, niin Norjasta tulleilla tunturisaamelaisilla ne ovat lähinnä Norjan puolella, ja jos hän viittaa  Suomen oikeusjärjestelmän mukaiseen maanomistusoikeuteen, niin siinä ei ole  mitään palauttamista, kun heillä se oikeus on ollut aivan tänne muuttamisestaan lähtien. 

Suuri itäinen naapurikin vaati Suomelta aikoinaan maita itselleen. Ja jokainen varmasti myöntää, että kyllä venäläinen paljon paremmin venäjänkieltä puhuu kuin  suomalainen. Mutta harvempi varmaan myöntää, että se olisi jonkinlainen peruste antaa pientäkään palasta Suomea heidän hallintaansa. Puuronen lienee tästäkin eri mieltä.