2013-12-11 Turvapaikkahakemuksen käsittely entistä nopeampaa

[kekkeruusi]

Turvapaikkahakemuksen käsittely entistä nopeampaa: Päätös puolessa vuodessa
Maahanmuuttovirasto on onnistunut nopeuttamaan turvapaikkahakemusten käsittelyä. Päätöksen saa nyt keskimäärin 190 päivässä eli reilussa puolessa vuodessa. Käsittely on viime vuodesta nopeutunut yli kahdella kuukaudella.

Pääsyy joutuisampaan päätöksentekoon on 2,7 miljoonan euron lisämääräraha, jonka turvin Maahanmuuttovirasto on palkannut 40 ylimääräistä virkailijaa. Lisäksi viranomaisyhteistyötä on lisätty ja toimintakäytäntöjä muutettu.

Turvapaikkahakemusten käsittelyjen nopeuttaminen on hallitusohjelman tavoitteita. Maahanmuuttoviraston Esko Repo toivoo hallituksen panostavan siihen myös jatkossa.

– Panostus päätöksenteon resursseihin säästää moninkertaisesti vastaanottokuluista. Jos tuhat hakijaa on vuoden vastaanottokeskuksessa odottamassa turvapaikkapäätöstä, se maksaa 14–15 miljoonaa euroa, Repo laskee ja muistuttaa, että viraston henkilöstön vähentäminen venyttäisi jälleen käsittelyaikoja.
http://yle.fi/uutiset/turvapaikkahakemuksen_kasittely_entista_nopeampaa_paatos_puolessa_vuodessa/6978635

Ristiriitaiset fiilikset tästä. Olisihan se periaatteessa hyvä, että käsittely olisi nopeaa, vieläkin nopeampaa kuin tuossa. Mutta, taitaapa olla niin että tuossa vain jaetaan nopeammin turvapaikkoja ja oleskelulupia. Ja taas kasvatettiin mamu-teollisuutta 40 ihmisellä.

[Hakanen^]

Lakia pitäisi muuttaa siten, että 100% selville hylättäville tp-hakemuksille lyödään hylätty-leima heti kättelyssä. Esimerkkinä vaikka Eurooppaa kierteleville mustalaisille. Myös Dublin-säädökset tulisi ottaa Suomessa huomioon, ja vaatia tp-hakijoita täyttämään tp-hakemus ensimmäisessä turvallisessa maassa.

[Roope]

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalilta turvapaikkapäätösten nopeutuminen saa kiitosta, mutta myös kritiikkiä.

– Parannusta on toki tapahtunut verrattuna viime vuosiin, mutta edelleenkään tässä ei pystytä riittävästi huomioimaan kidutettujen ja traumatisoituneiden tarpeita. Heille tämä 190 päivääkin voi olla kestämätön aika, sanoo Amnestyn Suomen osaston oikeudellinen asiantuntija Susanna Mehtonen.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Kidutus tai traumatisoituminen eivät ole perusteita myönteiseen päätökseen. Kielteinen päätös taas johtaa valituksiin ja uusiin hakemuksiin, jotka pitkittävät lopullista käännytyspäätöstä jopa vuosilla. Amnesty on vastustanut valitusteiden yksinkertaistamista.

Mehtonen kaipaa myös lisäpanostusta turvapaikkaprosessin laatuun.

– Suomi on saanut muutamia täytäntöönpanokieltoja kansainvälisiltä valvontaelimiltä – YK:n kidutuksenvastaiselta komitealta ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta – ja se kertoo siitä, että Suomen järjestelmän läpi on päässyt henkilöitä, joille olisi todennäköisesti pitänyt myöntää kansainvälistä suojelua.

EIT:n täytäntöönpanokielto ei kumoa kielteistä turvapaikkapäätöstä vaan sillä taataan mahdollisuus käsitellä uusia todisteita tai muuttuneita olosuhteita. Esimerkiksi kesällä 2010 EIT antoi väliaikaisen toimeenpanokiellon Eveline Fadayelin ja Irina Antonovan käännytyksiin heidän terveydentilansa selvittämiseksi, mutta se ei ollut millään tavalla kannanotto kielteisten oleskelulupapäätösten virheellisyyden puolesta. Aiempien kielteisten päätösten perustelut kestivät tarkastelun, eikä EIT sitä koskaan kyseenalaistanutkaan.

5.4. Valitus Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on Strasbourgissa toimiva ylikansallinen tuomioistuin, joka valvoo Euroopan neuvoston jäsenvaltioiden hyväksymän Euroopan ihmisoikeussopimuksen noudattamista.

EIT:n antamien tilapäisten täytäntöönpanokieltojen määrä turvapaikka-asioissa alkoi kasvaa vuonna 2009. Tämä koskee Suomen lisäksi myös muiden EU-maiden turvapaikkapäätöksiä (mm. Iso-Britannia, Ranska, Irlanti, Ruotsi). Valtaosa Suomen saamista täytäntöönpanokielloista on liittynyt ns. Dublin-palautuksiin eli käännytyksiin johonkin muuhun EU-maahan kuten Kreikkaan.

Jos EIT antaa tilapäisen täytäntöönpanokiellon, Suomessa tehtyä turvapaikanhakijan käännyttämispäätöstä ei voida panna täytäntöön eli turvapaikanhakijaa ei käännytetä ennen kuin kielto perutaan, vaikka kansallinen muutoksenhakuprosessi onkin käyty loppuun.

EIT:n täytäntöönpanokielto ei ole vielä asian lopullinen ratkaisu, vaan se annetaan ennen asian varsinaista tutkimista.  EIT on useasti asiaan perehdyttyään perunut kiellon.

Vuonna 2011 EIT ei antanut Suomea koskevia langettavia tuomioita turvapaikka-asioissa.

Maahanmuuttovirasto

[ikuturso]

Onkohan noissa miljoonissa pilkkuvirhe?
Mielestäni uutisissa sanottiin, että turvapaikanhakija kustantaa 150 000 euroa vuodessa vastaanottokeskuksessa.
Tuossa on kuitenkin 14-15 miljoonaa per tuhat turvista. Siis 41 vai 411 euroa päivä?
Koitin etsiä jostain tuota lukua, mutta en löytänyt.

-i-

[Roope]

Onkohan noissa miljoonissa pilkkuvirhe?
Mielestäni uutisissa sanottiin, että turvapaikanhakija kustantaa 150 000 euroa vuodessa vastaanottokeskuksessa.
Tuossa on kuitenkin 14-15 miljoonaa per tuhat turvista. Siis 41 vai 411 euroa päivä?
Koitin etsiä jostain tuota lukua, mutta en löytänyt.

-i-

Viime vuonna vok-majoituksessa keskimäärin 48 euroa päivässä.