Muutoksen ek-ryhmän kirjalliset kysymykset

[Jari Leino]

Muutos 2011 -puolueen kansanedustaja James Hirvisaari on tänään jättänyt seuraavan kirjallisen kysymyksen:


KIRJALLINEN KYSYMYS 1137/2013 vp

Nuorisojärjestöjen tuen myöntämisperusteet

Eduskunnan puhemiehelle

Suomen itsenäisyyspäivänä Tampere-talon viereisessä puistossa järjestettiin Kiakkovierasjuhlan nimellä kutsuttu mielenosoitus, joka oli alusta asti suunniteltu väkivaltaiseksi mellakaksi.

Suomalaisilla on varmasti monia syitä arvostella nykyisen hallituksen toimintaa, mutta väkivalta ja paikkojen hajottaminen eivät ole oikeita keinoja. Muutos 2011 ajaa suoraa demokratiaa ja sitovia kansanäänestyksiä juuri siksi, että kansalaisilla olisi mahdollisuus ilmaista mielipiteensä muutenkin kuin väkivallan ja anarkian kautta.

Julkisuudessa on esitetty epäilyjä, että useat vasemmistoliittoa lähellä olevat nuoriso- ja opiskelijajärjestöt olisivat olleen mukana järjestämässä, tukemassa ja kutsumassa kokoon näitä mellakoita.

Helsingin yliopistossa toimiva Sitoutumaton vasemmisto -ryhmä järjesti bussikuljetuksen mellakkaan. Kyseisen ryhmän varapuheenjohtaja Tiina Parkkinen on valittu 16.11. Vasemmisto-opiskelijat ry:n puheenjohtajaksi. Vasemmisto-opiskelijat alkoivat saada opetus- ja kulttuuriministeriön tukea Paavo Arhinmäen tultua nuorisoasioista vastaavaksi kulttuuriministeriksi.

Kiakkovierasjuhlien suunnittelukokous on kaikesta päätellen pidetty Näsilinnankatu 22:ssa Tampereen vasemmistonuorten tiloissa. Vasemmistonuoret saavat joka vuosi 318 500 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön tukea.

Näiden nuorisojärjestöjen suorat ja välilliset yhteydet väkivaltaisen mellakan järjestäjiin tulisi selvittää perin pohjin. Asiasta vastaavalla ministerillä lienee omakohtaisten kokemusten kautta vankka asiantuntemus tähän aihepiiriin.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin kulttuuriministeri Arhinmäki aikoo ryhtyä, jotta väkivaltaiseen mellakointiin sekaantuneille nuorisojärjestöille ei enää jatkossa myönnettäisi opetus- ja kulttuuriministeriön tukia?
Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 2013

James Hirvisaari /m11

[Jari Leino]

Ensimmäisenä asiasta uutisoi Hämeen Kaiku:

http://www.hameenkaiku.fi/viikko-hame/tyo-ja-talous/17402-edustaja-hirvisaari-tuet-pois-mellakoihin-sekaantuneilta-nuorisojarjestoilta

Edustaja Hirvisaari: Tuet pois mellakoihin sekaantuneilta nuorisojärjestöiltä

Muutos 2011 -puolueen kansanedustaja James Hirvisaari on jättänyt ministeri Paavo Arhinmäen (vas.) vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän vaatii, että vasemmistolaisten nuorisojärjestöjen suorat ja välilliset yhteydet väkivaltaisen mellakan järjestäjiin tulee selvittää perin pohjin.

Hirvisaaren mielestä mellakointiin sekaantuneille nuorisojärjestöille ei pidä enää jatkossa myöntää opetus- ja kulttuuriministeriön tukia. Hän paheksuu mielenosoittajien riehumista Tampereella itsenäisyyspäivänä.

- Suomalaisilla on varmasti paljon hyviä syitä arvostella nykyisen hallituksen toimintaa, mutta en voi hyväksyä väkivaltaa ja paikkojen hajottamista.

Kansanäänestyksiä väkivallan sijaan

- Siinä missä vasemmistoliiton entisen kuntavaaliehdokkaan viesti Kiakkovieraille on, että "heittäkää minunkin puolestani kivi tai polttopullo", niin muutospuolueen viesti on, että Suomessa pitäisi ottaa käyttöön sitovat kansanäänestykset, jotta kansalaisilla olisi mahdollisuus ilmaista mielipiteensä muutenkin kuin väkivallan ja anarkian kautta.

Hirvisaaren mukaan julkisuudessa on esitetty epäilyjä, että useat vasemmistoliittoa lähellä olevat nuoriso- ja opiskelijajärjestöt olisivat olleet mukana järjestämässä, tukemassa ja kutsumassa kokoon näitä mellakoita, joiden vahingot nousevat poliisin mukaan kymmeniin tuhansiin, jopa satoihin tuhansiin euroihin.

Mennään bussilla

Helsingin yliopistossa toimiva Sitoutumaton vasemmisto -ryhmä järjesti bussikuljetuksen mellakkaan. Kyseisen ryhmän varapuheenjohtaja Tiina Parkkinen on Vasemmisto-opiskelijat ry:n puheenjohtaja. Vasemmisto-opiskelijat alkoivat ensimmäisen kerran saada opetus- ja kulttuuriministeriön tukea Arhinmäen tultua nuorisoasioista vastaavaksi kulttuuriministeriksi.

Kiakkovierasjuhlien suunnittelukokous on kaikesta päätellen pidetty Näsilinnankatu 22:ssa Tampereen vasemmistonuorten tiloissa. Vasemmistonuoret saavat joka vuosi 318500 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön tukea.

Hirvisaaren mielestä näiden nuorisojärjestöjen suorat ja välilliset yhteydet väkivaltaisen mellakan järjestäjiin tulisi selvittää perin pohjin.

- Asiasta vastaavalla ministerillä lienee vankka omakohtainen kokemus ja asiantuntemus tähän aihepiiriin liittyen.

[Mansikka]

Kuinka hyvä peruste kirjalliseen kysymykseen on "julkisuudessa esitetyt epäilyt"? Kysytäänkö ministereiltä tällä perusteella paljonkin asioita? Mitä muita julkisista varoista maksettavia tukia voi lakkauttaa pelkkien epäilyjen takia? Olisiko suurempi todistustaakka Hirvisaarella kuitenkin ennen tällaisen kysmyksen esittämistä? Kyselee suorademokraatti ja muutoksen äänestäjä, marjapäällikkö Mansikka.

[Jari Leino]

Kuinka hyvä peruste kirjalliseen kysymykseen on "julkisuudessa esitetyt epäilyt"? Kysytäänkö ministereiltä tällä perusteella paljonkin asioita? Mitä muita julkisista varoista maksettavia tukia voi lakkauttaa pelkkien epäilyjen takia? Olisiko suurempi todistustaakka Hirvisaarella kuitenkin ennen tällaisen kysmyksen esittämistä? Kyselee suorademokraatti ja muutoksen äänestäjä, marjapäällikkö Mansikka.

Eduskunnan ohjeen mukaan "Kirjallisessa kysymyksessä edustaja voi kiinnittää huomiota johonkin epäkohtaan tai saada tietoja valtioneuvostossa valmisteltavina olevista asioista tai asioiden tilasta."

Tässä on kyse nimenomaan siitä, että halutaan kiinnittää ministerin huomio mahdolliseen epäkohtaan ja kehotetaan asianomaista ministeriä ryhtymään tarkempiin tutkimuksiin asiasta:

Näiden nuorisojärjestöjen suorat ja välilliset yhteydet väkivaltaisen mellakan järjestäjiin tulisi selvittää perin pohjin.

Varsinaisesti ministeriltä kysytään, mihin toimenpiteisiin hän aikoo ryhtyä, jos tarkemmat tutkimukset tai asiassa muuten esille tulevat tiedot osoittavat, että ko. järjestöt ovat sekaantuneet väkivaltaisen mellakan järjestämiseen.

Mihin toimenpiteisiin kulttuuriministeri Arhinmäki aikoo ryhtyä, jotta väkivaltaiseen mellakointiin sekaantuneille nuorisojärjestöille ei enää jatkossa myönnettäisi opetus- ja kulttuuriministeriön tukia?

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että kaikkien poliittisten nuorisojärjestöjen tuet samoin kuin varsinaiset puoluetuetkin tulisi lakkauttaa kokonaan.

[Jari Leino]

Itse en pidä mitenkään asiattomana tai kohtuuttomana, että julkisten varojen jakelusta (esim. kehitysyhteistyövarat tai nuorisojärjestöjen tuet) vastuussa olevalta ministeriltä kysytään, että tiedättekö te nyt varmasti, mihin niitä varoja käytetään ja millaista toimintaa te tuette.

Arhinmäki oli itse kärkkäästi leikkaamassa PS-nuorten tukia sillä perusteella, että PS-nuorten toiminta on "rasistista" tms. tai ei muuten täytä nuorisolain ehtoja. (En muista yksityiskohtia, googlatkaa itse.) En tiedä, onko väkivaltaisen mellakan suunnittelu ja tukeminen nuorisolain mukaista nuorisojärjestötoimintaa.

Tässähän olisi PS:n edustajille mainio jatkokysymyksen paikka PS-nuorten tukien suhteen. Eduskunnan suullinen kyselytuntikin taitaa olla taas torstaina.

[Mansikka]

Hyvä juttu, asian voi selvittää. Ehkä joku järjestöön kuuluva on hajottanut jotain ilman järjestön toivetta, liekö silloin oikein syyttää järjestöä? Hankalaa, ehkä. Hienoa että kirjallisessa kysymyksessä kiinnitettiin huomio suoraan demokratiaan. Toivon että niin tehdään jatkossakin!

[Jari Leino]

Hyvä juttu, asian voi selvittää. Ehkä joku järjestöön kuuluva on hajottanut jotain ilman järjestön toivetta, liekö silloin oikein syyttää järjestöä? 

Ei järjestöä tietenkään voi syyttää siitä mitä joku yksittäinen henkilö tekee. Tässä pyritään saamaan selvitystä siihen, että onko esim. näiden järjestöjen verovaroilla kustannettuja tiloja käytetty mellakoiden suunnitteluun.

Hienoa että kirjallisessa kysymyksessä kiinnitettiin huomio suoraan demokratiaan. Toivon että niin tehdään jatkossakin!

Kyllä! Aivan varmasti jatkossakin esitämme suoraa demokratiaa ratkaisuksi kaikkeen mahdolliseen. Ja tässähän se oli ihan omiaan.

[Jari Leino]

Arhinmäen vastaus:

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_1137_2013_p.shtml

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja James Hirvisaaren /m11 näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1137/2013 vp:

Mihin toimenpiteisiin kulttuuriministeri Arhinmäki aikoo ryhtyä, jotta väkivaltaiseen mellakointiin sekaantuneille nuorisojärjestöille ei enää jatkossa myönnetä opetus- ja kulttuuriministeriön tukia?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Suomi on länsimainen demokratia, jonka valtiosääntöinen järjestelmä perustuu valtiovallan kolmijako-oppiin. Lainsäädäntövalta, toimeenpanovalta ja tuomiovalta on erotettu toisistaan. Lainsäädäntövaltaa käyttää kansan valitsema eduskunta, toimeenpanovalta kuuluu hallitukselle ja tuomiovallasta huolehtii riippumaton tuomioistuinlaitos.

Tampereen itsenäisyyspäivän ns. Kiakkovieras-tapahtumien esitutkinta on kesken, eikä tuomioistuin ole vielä arvioinut mahdollisia rikoksia. Kirjallisella kysymyksellä kajotaan valtiovallan kolmijako-oppiin, kun lainsäätäjänä toimiva kansanedustaja jo etukäteen määrittelee, että jotkut tahot ovat syyllistyneet rikoksiin.

Kysymys sisältää paikkaansa pitämättömiä väitteitä. Kirjallisen kysymyksen perusteluissa olisi syytä pysyä totuudessa, ei kirjoittaa oman mielikuvituksen perusteella ja levittää loukkaavia väitteitä.

Vasemmistoliittor.p, Vasemmistonuoret ry tai Vasemmisto-opiskelijat ry eivät ole järjestöinä osallistuneet miltään osin ns. Kiakkovieras-tapahtuman järjestelyihin. Vasemmistoliiton tai Vasemmistonuorten toimistolla ei ole järjestetty Kiakkovieras-tapahtuman suunnittelukokousta.

Todettakoon myös, että Vasemmisto-opiskelijat ry hyväksyttiin valtionapukelpoiseksi järjestöksi kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinin päätöksellä edellisellä hallituskaudella.

Perusperiaate nuorisotyön toiminta-avustusten jaossa on, että tuettu toiminta on nuorisolain (72/2006) mukaista. Nuorisolain tarkoituspykälän mukaan lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen.

Yllä olevan perusteella hallitus toteaa, että kysymys ei aiheuta mitään toimenpiteitä.

Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 2013

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki

[Jari Leino]

Pientä närkästymistä havaittavissa. 

Arhinmäki höpisee ensin vallan kolmijaosta ja kesken olevasta esitutkinnasta, mutta toteaa sitten (ilman mitään tarkempia selvityksiä tai todisteita tai oikeuden päätöksiä), että nuorisojärjestöt eivät ole sekaantuneet mihinkään.

Miten ministeri Arhinmäki voi olla varma tästä? Oman mielikuvituksensa perusteellako? Miksi Arhinmäki ei ole pyytänyt ko. järjestöiltä edes virallista lausuntoa asiasta?

Poliisi on jo päättänyt, että poliisi ei aio tutkia mellakoiden taustalla olevien järjestäjien henkilöllisyyttä. Sieltä ei siis ole lisätietoa odotettavissa.

Tämähän on sama asia kuin jos kehitysavusta vastaava ministeri toteaisi, että kaikki kehitysapu menee ihan oikeaan osoitteeseen ja kysymykset mahdollisista väärinkäytöksistä ovat vain kysyjän omaa mielikuvitusta ja loukkaavia väitteitä ja että kysymys ei aiheuta mitään toimenpiteitä.

Tai jos maahanmuutosta vastaava ministeri toteaisi, että maahanmuuton kustannusten laskeminen maksaisi ihan liikaa, joten siihen ei ole varaa, joten kysymys ei aiheuta mitään toimenpiteitä.

[Jari Leino]

Muutos on tehnyt kirjallisen kysymyksen perheenyhdistämisistä. (Kiitokset Roopelle asiantuntevasta konsultoinnista!)


KIRJALLINEN KYSYMYS

Perheenyhdistämiskäytäntöjen tiukentamisesta

Eduskunnan puhemiehelle

Hallintovaliokunta ohjeisti 9.2.2011 sisäministeriötä tiukentamaan perheenyhdistämiskäytäntöjä "lähemmäksi yleiseurooppalaisia käytäntöjä" (HaVL 40/2010 vp). Tarkoituksena oli pyrkiä selkeyttämään Suomen ulkomaalaispolitiikkaa ja vähentämään maamme vetovoimatekijöitä turvapaikanhakemiselle ja humanitaariselle maahanmuutolle.

Hallitusohjelmassa hallintovaliokunnan muotoilu vesitettiin viittaamalla Euroopan sijasta muihin Pohjoismaihin. Siinä kuitenkin mainitaan asunto- ja toimeentuloedellytys EU:n perheenyhdistämis-direktiivin (2003/86/EY) sallimissa rajoissa, joten mitään mahdollisia tiukennuksia ei suljettu pois.

"Suomen perheenyhdistämiskäytäntöjen tulee olla samansuuntaisia muiden Pohjoismaiden kanssa. Selvitetään
tehtyjen perheenyhdistämissäännösten muutosten vaikutuksia. Tältä pohjalta kansainvälistä suojelua saaneiden
perheenyhdistämisen kriteereitä voidaan tarkentaa EU:n perheenyhdistämisdirektiivin säännökset huomioon
ottaen niin, että ehtoihin sisältyy täysi-ikäiselle perhettä kokoavalle kohtuullinen asunto- ja toimeentuloedellytys." (Hallitusohjelma s. 29)

Sisäministeriö sai talvella 2012 aikaan selvityksen, jossa Suomen perheenyhdistämiskäytäntöjä päädyttiin vertaamaan vain Ruotsiin, koska Norja ei ole EU:n jäsen ja Tanskalla on lupa olla soveltamatta EU-säädöksiä maahanmuuttolakeihin. Ruotsi on Suomen ohella perheenyhdistämiskäytännöissään kaikkein kauimpana "yleiseurooppalaisesta linjasta", jota hallintovaliokunta alunperin vaati.

Ruotsiin vertaamalla päädyttiin siihen, ettei Suomella ollut juuri tarvetta tiukennuksiin. Toimeentuloedellytys säädettäisiin ainoastaan humanitaarista suojelua saavien (vuonna 2013 vain 11 kpl eli 0,6% turvapaikanhakijoille myönnetyistä oleskeluluvista) perheenjäsenille, mutta ei toissijaista suojelua saavien (780 kpl eli 43%) perheenjäsenille. Asuntoedellytystä piti selvittää myöhemmin. Tämän jälkeen asia ei vaikuta edenneen. Kaikesta päätellen lakimuutosta ei yritetäkään saada käsittelyyn tämän eduskunnan aikana.

On syytä tarkentaa, että vaaditut tiukennukset eivät koske pakolaisia tai turvapaikan saaneita. Kyse on henkilöistä, joiden kohdalla turvapaikan saamisen edellytykset eivät täyty, mutta joita ei voida syystä tai toisesta palauttaa kotimaahansa, joten heille on myönnetty toissijaista tai humanitaarista suojelua.

Suomella olisi mahdollisuus ottaa käyttöön EU:n perheenyhdistämisdirektiivi, jonka mukaan jäsenvaltio voi vaatia hakemuksen tehneeltä henkilöltä todisteita, että perheenkokoajalla on riittävät asuinjärjestelyt, sairausvakuutus sekä perheen ylläpitoon riittävä toimeentulo. Riittäväksi asuinjärjestelyksi direktiivi määrittelee asunnon, jota voidaan pitää vastaavanlaisen perheen tavanomaisena asuntona samalla alueella. Sairausvakuutuksen tulisi direktiivin mukaan olla yhtäläinen jäsenvaltion kansalaisen vakuutusturvan kanssa. Direktiivi määrittelee riittävän toimeentulon sellaiseksi, ettei perheenkokoajan tai hänen perheenjäsentensä tarvitsisi turvautua jäsenvaltion sosiaalihuoltojärjestelmään. Riittävän toimeentulon määrittelyn tulisi ottaa huomioon kansalliset vähimmäispalkat ja -eläkkeet sekä perheenjäsenten lukumäärä.

Edelleen perheenyhdistämistä varten voidaan edellyttää kotouttamistoimenpiteiden noudattamista kansallisen lainsäädännön mukaisesti sekä perheenkokoajan laillista asumista maassa enintään kahden vuoden ajan ennen perheenyhdistämistä. Direktiivi ei määrittele tarkemmin kotouttamis-toimenpiteiden sisältöä. Kohtaa soveltavissa jäsenvaltioissa sen sisällöksi on nähty mm. alkeellinen kielitaito sekä vaatimus vähimmäistietoudesta yhteiskunnasta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin sisäministeriö aikoo ryhtyä, jotta hallitusohjelmaan merkitty kansainvälistä suojelua saaneiden perheenyhdistämisen kriteereiden tarkentaminen EU:n perheenyhdistämisdirektiivin säännökset huomioon ottaen saatettaisiin loppuun vielä tämän hallituksen aikana ja jotta toimeentuloedellytys ulotettaisiin direktiivin mukaisesti myös toissijaista suojelua saaneisiin?

Helsingissä 19. päivänä helmikuuta 2014

James Hirvisaari /m11

[Jari Leino]

Muutoksen edelliseen kirjalliseen kysymykseen on tullut vastaus, jossa sisäministeri ytimekkäästi toteaa, että "seurataan tilannetta ja valmistaudutaan reagoimaan".  Kysymyksen varsinaiseen ytimeen eli alleviivattuun osaan on ilmeisesti tarkoituksella jätetty kokonaan vastaamatta.


Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja James Hirvisaari /m11 näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 83/2014 vp:

Mihin toimenpiteisiin sisäministeriö aikoo ryhtyä, jotta hallitusohjelmaan merkitty kansainvälistä suojelua saaneiden perheenyhdistämisen kriteereiden tarkentaminen EU:n perheenyhdistämisdirektiivin säännökset huomioon ottaen saatetaan loppuun vielä tämän hallituksen aikana ja jotta toimeentuloedellytys ulotetaan direktiivin mukaisesti myös toissijaista suojelua saaneisiin?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Ulkomaalaislakiin on tehty vuodesta 2010 lähtien useita muutoksia, jotka ovat käytännössä vaikuttaneet tiukentavasti nimenomaan kansainvälistä suojelua saaneen perheenjäsenen mahdollisuuksiin saada oleskelulupa Suomeen.

Ulkomaalaislakiin lisättiin 1.8.2010 voimaan tulleessa lainmuutoksessa (549/2010) säännökset hakijan ja perheenkokoajan iän selvittämisestä oikeuslääketieteellisellä tutkimuksella. Alaikäiselle myönnettävän perhesideperusteisen oleskeluluvan edellytyksiä koskevaa ulkomaalaislain 38§:ää muutettiin niin, että luvan myöntäminen on mahdollista ainoastaan, kun lapsi on alaikäinen luvan myöntämisen hetkellä. Ulkomaalaislain 36 §:ää muutettiin niin, että perhesideperusteinen lupa voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä perheenkokoajan saaneen oleskelulupansa maahantuloa tai maassa oloa koskevia säännöksiä kiertämällä antamalla vääriä tietoja henkilöllisyydestään tai perhesuhteistaan. Lisäksi ulkomaalaislain 114 §:ää muutettiin siten, että kansainvälistä suojelua saaneen perheenjäseneltä edellytetään turvattua toimeentuloa, jos perhe on muodostettu vasta Suomessa.

Erityisesti kansainvälistä suojelua saaneiden perheenyhdistämiseen on ollut vaikutusta 1.1.2012 (631/2011) voimaan tulleella ulkomaalaislain muutoksella, joka koski biometristen oleskelulupakorttien käyttöönottoa. Tässä yhteydessä luovuttiin perheenkokoajan mahdollisuudesta panna vireille oleskelulupahakemus perheenjäsentensä puolesta, koska jokaiselta hakijalta otetaan hakemusta tehtäessä sormenjäljet, jotka tallennetaan kansalliseen rekisteriin. Kansainvälistä suojelua saaneiden perheenyhdistämisen hakemiseen on vaikuttanut myös Maahanmuuttoviraston perheenyhdistämisohjeen muutos 1.3.2011, jonka mukaan perheenjäseneltä edellytetään laillista oleskelua siinä maassa, jossa hän hakee oleskelulupaa Suomen edustustossa.

Sisäministeriö on julkaissut vuonna 2012 selvityksen ulkomaalaislain perheenyhdistämissäännösten tarkistamisen taustaksi. Selvityksen osana tehtiin hallitusohjelman mukainen pohjoismainen vertailu, jonka tuloksena havaittiin, ettei kyseisissä maissa ole selkeää yhteistä perheenyhdistämislinjaa kansainvälistä suojelua saaneiden perheenjäsenten osalta. Kansainvälistä suojelua koskevien käytäntöjen erilaisuus tekee vertailusta haasteellista, ja myös perheenyhdistämisen edellytyksistä poikkeamisesta on eri maissa säädetty eri tavoin.

Perheenyhdistämisselvityksessä esitettiin toimeentuloedellytyksen laajentamista humanitaarista suojelua saaneiden perheenjäseniin myös tilanteissa, joissa perhe on perustettu ennen perheenkokoajan maahantuloa. Toisaalta selvityksessä tuotiin esiin, että tehtyjen lainmuutosten ja soveltamiskäytännön muutosten arviointi oli turhan aikaista, sillä vaikutusten arviointi edellyttää pitkäaikaisempaa hakemuksissa ja lupapäätöksissä tapahtuvien muutosten seurantaa.

Alkuvuodesta 2012 julkaistun selvityksen jälkeen kansainvälistä suojelua saaneiden perhesidehakemusten määrät ovat olleet merkittävässä laskussa. Kun vuonna 2011 hakemusten määrä oli yli 2 000, vuosina 2012 ja 2013 hakemuksia pantiin vireille vajaa 600 vuosittain. Viimeisten kolmen vuoden aikana tehdyistä kansainvälistä suojelua saaneen perheenyhdistämistä koskevista päätöksiä kielteisiä on ollut n. 66 %. Pienentyneen hakemusmäärän voidaan katsoa johtuneen pääasiassa biometristen oleskelulupakorttien käyttöönotolla vuoden 2012 alussa, jonka myötä poistui perheenkokoajan oikeus panna hakemus vireille hakijoiden puolesta. Hakemusmäärän pienentymiseen on todennäköisesti vaikuttanut omalta osaltaan myös turvapaikanhakijoiden määrän vähentyminen, mikä näkyy viiveellä kansainvälistä suojelua saaneiden perheenyhdistämistä koskevien hakemusten määrässä muun muassa siksi. Vuonna 2008 turvapaikanhakijoita oli 4 035, vuonna 2009 haki turvapaikkaa 5 988 henkilöä ja vuonna 2010 hakijoita oli 4 018. Vuosina 2011-2013 hakijamäärä on pysynyt noin 3 000 hakijassa.

Arvioitaessa toimeentuloedellytyksen käyttöönoton vaikutusta on otettava huomioon, että jo nykyisellään osan kansainvälistä suojelua saaneiden perheenjäsenien oleskeluluvan saamisen edellytyksenä on turvattu toimeentulo, sillä 1.8.2010 lähtien kansainvälistä suojelua saaneen perheenjäseneltä on edellytetty turvattua toimeentuloa, jos perhe on muodostettu vasta Suomessa. Nykyisten tilastomenetelmien avulla ei ole kuitenkaan mahdollista määritellä tämän osan suuruutta ilman, että hakemukset käydään läpi yksitellen.

Myös humanitaarista suojelua saavien määrät vaihtelevat vuosittain turvapaikanhakijoiden lähtömaiden tilanteiden mukaan. Vuonna 2013 humanitaarista suojelua myönnettiin ainoastaan 11 henkilölle. Vuosina 2011-2012 määrä on ollut reilut 100 henkilöä vuodessa, kun vielä vuonna 2010 luku oli selvästi korkeampi, 654 henkilöä. Humanitaarista suojelua saavien määrän laskun taustalla on vaikuttanut erityisesti hallintotuomioistuinten oikeuskäytäntö sekä Maahanmuuttoviraston päätöslinjaukset Afganistanin ja Irakin osalta. Kansainvälistä suojelua saaneiden perheenjäseniä koskevien hakemusten sekä humanitaarista suojelua saaneiden määrän merkittävä lasku huomioon ottaen sisäministeriön selvityksessä ehdotetun muutoksen vaikutus kohdistuisi ainoastaan erittäin rajattuun joukkoon henkilöitä.

Laskeneiden hakemusmäärien valossa kotouttamis- maahaanmuuttopoliittisessa ministerityöryhmässä on lokakuussa 2013 päätetty, että aikaisemmin tehtyjen lakimuutosten vaikutuksia kansainvälistä suojelua saaneiden perheenyhdistämisiin seurataan ja arvioidaan vuoden 2014 aikana.

Sisäministeriö tulee seuraaman tilanteen kehittymistä yhdessä Maahanmuuttoviraston kanssa ja varautuu reagoimaan tilanteessa tapahtuviin mahdollisiin muutoksiin. Myös asuntoedellytyksen käyttöönottamisen edellytyksiä voidaan selvittää tarkemmin.

Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2014

Sisäministeri Päivi Räsänen

http://fakta.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_83_2014_p.shtml

[Iloveallpeople]

Muutoksen edelliseen kirjalliseen kysymykseen on tullut vastaus, jossa sisäministeri ytimekkäästi toteaa, että "seurataan tilannetta ja valmistaudutaan reagoimaan".  Kysymyksen varsinaiseen ytimeen eli alleviivattuun osaan on ilmeisesti tarkoituksella jätetty kokonaan vastaamatta.


Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja James Hirvisaari /m11 näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 83/2014 vp:

Mihin toimenpiteisiin sisäministeriö aikoo ryhtyä, jotta hallitusohjelmaan merkitty kansainvälistä suojelua saaneiden perheenyhdistämisen kriteereiden tarkentaminen EU:n perheenyhdistämisdirektiivin säännökset huomioon ottaen saatetaan loppuun vielä tämän hallituksen aikana ja jotta toimeentuloedellytys ulotetaan direktiivin mukaisesti myös toissijaista suojelua saaneisiin?

Kysymys kannattaa uusia ja laittaa tuo kysymyksen alleviivattu osa selvästi isommalla punaisella fontilla, alleviivattuna ja boldattuna, ettei se mene sisäministeriössä uudestaan ohi.

[Jari Leino]

Kysymys kannattaa uusia ja laittaa tuo kysymyksen alleviivattu osa selvästi isommalla punaisella fontilla, alleviivattuna ja boldattuna, ettei se mene sisäministeriössä uudestaan ohi.

ja jotta toimeentuloedellytys ulotetaan direktiivin mukaisesti myös toissijaista suojelua saaneisiin? !!1!

[Roope]

Sisäministeriö on julkaissut vuonna 2012 selvityksen ulkomaalaislain perheenyhdistämissäännösten tarkistamisen taustaksi. Selvityksen osana tehtiin hallitusohjelman mukainen pohjoismainen vertailu, jonka tuloksena havaittiin, ettei kyseisissä maissa ole selkeää yhteistä perheenyhdistämislinjaa kansainvälistä suojelua saaneiden perheenjäsenten osalta. Kansainvälistä suojelua koskevien käytäntöjen erilaisuus tekee vertailusta haasteellista, ja myös perheenyhdistämisen edellytyksistä poikkeamisesta on eri maissa säädetty eri tavoin.

Hallintovaliokunnan evästys ei ollut pohjoismainen vertailu vaan toimeentulo- ja asuntoedellytyksen käyttöönotto. Sisäministeriön tahallisen suppeassa selvityksessä päädyttiin sittemmin vertaamaan Suomen perheenyhdistämiskäytäntöjä vain turvapaikkapolitiikassaan eurooppalaisittain poikkeuksellisen löysään Ruotsiin, mutta ei esimerkiksi Tanskaan, vaikka sekin on pohjoismaa. Kaiken huipuksi tuosta äärimmilleen vesitetystä selvityksestä ilmeni, että Suomen perheenyhdistämissäännöt ovat nykyisellään Ruotsiakin löysemmät. Ruotsin sijaan oikea vertailuryhmä on yhteisen Schengen-alueen ja yhteisten EU-direktiivien vuoksi koko EU ja siellä etenkin suuret Keski-Euroopan maat.

Suomen päätöksiä ei rajoita Ruotsin lainsäädäntö vaan EU:n perheenyhdistämisdirektiivi, joka mahdollistaa monenlaisia rajoituksia. Sisäministeri Räsänen aikoo ilmeisesti sivuuttaa hallintovaliokunnan päätöksen ja vetkutella uudistuksen raukeamaan.

Perheenyhdistämisselvityksessä esitettiin toimeentuloedellytyksen laajentamista humanitaarista suojelua saaneiden perheenjäseniin myös tilanteissa, joissa perhe on perustettu ennen perheenkokoajan maahantuloa. Toisaalta selvityksessä tuotiin esiin, että tehtyjen lainmuutosten ja soveltamiskäytännön muutosten arviointi oli turhan aikaista, sillä vaikutusten arviointi edellyttää pitkäaikaisempaa hakemuksissa ja lupapäätöksissä tapahtuvien muutosten seurantaa.

Tämäkään ei vastaa hallintovaliokunnan evästystä. Hallintovaliokunta ei esittänyt mitään sellaisia reunaehtoja, joiden mukaan toimeentulo- ja asuntoedellytystä ei pitäisi laajentaa myös toissijaista suojelua saaneiden perheenjäseniin. Raja menee pakolaisstatuksen saaneissa. Heidän perheenyhdistämisissään ei EU-direktiivin mukaan voi edellyttää toimeentuloa tai asuntoa.

Hakijamäärät voivat vaihdella monista eri syistä. Suomen perheenyhdistämissäännöt on tarkoitus saada muun Euroopan mukaisiksi, jotta ei käy niin kuin muutama vuosi sitten, kun vain hiukan aikaisemmin olisi pelkän hakijamäärän perusteella luullut lakien olevan tältä osin kunnossa. Eivät olleet, vaan yhtäkkiä meille pamahti peräti 10 000 perheenyhdistämishakemuksen jono. Eivätkä ole vieläkään.

Arvioitaessa toimeentuloedellytyksen käyttöönoton vaikutusta on otettava huomioon, että jo nykyisellään osan kansainvälistä suojelua saaneiden perheenjäsenien oleskeluluvan saamisen edellytyksenä on turvattu toimeentulo, sillä 1.8.2010 lähtien kansainvälistä suojelua saaneen perheenjäseneltä on edellytetty turvattua toimeentuloa, jos perhe on muodostettu vasta Suomessa. Nykyisten tilastomenetelmien avulla ei ole kuitenkaan mahdollista määritellä tämän osan suuruutta ilman, että hakemukset käydään läpi yksitellen.

Nuo Suomeen tulon jälkeen perheen muodostaneet eivät ole tässä yhteydessä kiinnostavia. Suomelle poikkeuksellisena vetotekijänä pysyisi selvityksen muutosesitystenkin jälkeen se, että erityisen suuri osa oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista voi saada kotimaahan jääneen tai myös jo johonkin turvalliseen kolmanteen maahan muuttaneen perheen Suomeen, vaikka perheen ylläpito jäisi kokonaan yhteiskunnan vastuulle. Mittatikuksi onkin otettava koko EU ja EU-direktiivi, eikä vain turvapaikkapolitiikassaan epäonnistunut Ruotsi.

Perheenyhdistäminen

Suomen perheenyhdistämiskäytäntöjen tulee olla samansuuntaisia muiden Pohjoismaiden kanssa. Vuonna 2010 tehtyjen perheenyhdistämissääntöjen muutosten vaikutukset tullaan selvittämään. Tältä pohjalta voidaan tarkentaa kansainvälistä suojelua saaneiden perheenyhdistämisen kriteereitä. Tällöin otetaan huomioon EU:n perheenyhdistämisdirektiivin säännökset täysi-ikäisen perheenkokoajan asunto- ja toimeentuloedellytyksestä.

Sisäministeriö: Maahanmuuttopolitiikka

[Jari Leino]

Hyviä pointteja Roopelta. Eli sisäministeriö luimi läpi kirjallisen kysymyksen vastaamatta mihinkään oleelliseen kysymykseen eikä ilmeisesti jatkossakaan aio tehdä muuta kuin tarkkailla ja ihmetellä, kunnes tulee uudet vaalit.

[Jari Leino]

Hirvisaaren suullinen kysymys islamin ilmiöiden kritisoimisesta.


PTK 75/2014 vp
75. TORSTAINA 4. SYYSKUUTA 2014 kello 16.05

N:o 80) Isis-järjestö

James Hirvisaari/m11:  Arvoisa puhemies! Osoitan kysymykseni eturivin kahdelle valkotakkiselle ministerille.

Islamilainen valtio -niminen terroristiliike kylvää kauhua Irakissa ja Syyriassa. Vääräntyyppisen maahanmuuton takia terroriuhka on noussut myös Suomessa, koska tulijoiden joukossa on aina ääriaineksia. Itse olen asiasta varoittanut jo ajat sitten, mutta sakkojahan siitä tuli eli tosirasistien ja hirveiden vihan lietsojien arvostelemisesta.

Arvoisa oikeusministeri, eikö islamin ilmiöitä saa Suomessa kritisoida, vai alkavatko silmät jo avautua? Ja, arvoisa sisäministeri, eikö suomalaisten turvallisuus ole teille nyt aivan ykkösasia?

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson:  Arvoisa puhemies! Minä luulen, että me kaikki tässä salissa olemme huolissamme Isis-järjestön toiminnasta ja sen leviämisestä. Totean kuitenkin, että juuri nyt täällä eduskunnassa on käsittelyssä hallituksen esitys, joka - jos eduskunta sen hyväksyy - tarkoittaa sitä, että jos lähtee ulkomaille kouluttautumaan terroristisen rikoksen tekemistä varten, niin siitä seuraa rangaistus. Meillä on varsin kattava lainsäädäntö tällä hetkellä koskien terrorismirikoksia, ja hallitus totta kai seuraa tilannetta ja tekee kaikkensa, jotta pystymme ennalta ehkäisemään tämmöistä toimintaa Suomessa. Juuri siihen tähtää myös tämä esitys, joka nyt on täällä eduskunnassa vireillä.

Sisäministeri Päivi Räsänen:  Arvoisa herra puhemies! Suomalaisten turvallisuus on totta kai tärkeä asia, ja siihen tähtää myös se, että hallitus on tehnyt terrorismin torjunnan strategian, jota ollaan parhaillaan toteuttamassa muun muassa eduskunnan käsittelyssä olevan lakiesityksen kautta.

Samoin olemme tuomassa sisäministeriöstä vielä tämän kuun aikana eduskunnalle esityksen henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa, jonka tarkoituksena on se, että poliisi voisi saada matkustajatiedoista samalla tavalla näitä rekisteritietoja kuin tällä hetkellä Tulli ja Rajavartiolaitos voivat saada. Tällä lailla pystytään myös osaltaan helpottamaan sen tutkintaa, että henkilöitä matkustaa näille kriisialueille mahdollisesti taistelemaan ja sitten palaa tänne Suomeen. Lukuisia muita hankkeita on myös poliisin ja muidenkin viranomaisten toiminnasta, joilla pyrimme sisäistä turvallisuutta parantamaan.

[MW]

Hirvisaaren suullinen kysymys islamin ilmiöiden kritisoimisesta.


PTK 75/2014 vp
75. TORSTAINA 4. SYYSKUUTA 2014 kello 16.05

N:o 80) Isis-järjestö

***

Tiivistettynä:

-Sanoinhan.

-Mutta kyllähän.

-Niin, ja tokihan mekin. Hankkeisiin tarvitaan rahaa.

[Jari Leino]

KIRJALLINEN KYSYMYS 754/2014 vp - James Hirvisaari /m11

Turvapaikanhakijoiden palautussopimukset

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnassa on hiljattain keskusteltu kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden vapaaehtoiseen paluuseen ja maasta poistamiseen liittyvistä asioista. Suurimpana käytännön ongelmana ovat ne maat, jotka eivät suostu ottamaan kansalaisiaan vastaan, elleivät nämä itse tahdo tulla maahan.

Palautussopimusten solmiminen näiden maiden kanssa olisi äärimmäisen tärkeää, jotta kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden vapaaehtoinen paluu ja maasta poistaminen sujuisivat ongelmitta.

Suomella on ollut palautussopimukset valmisteilla Afganistanin ja Irakin kanssa jo viisi-kuusi vuotta. Mitään valmista ei ole kuitenkaan tullut.

Vuonna 2008 julkaistun sisäministeriön tiedotteen mukaan Suomi haluaa neuvotella Afganistanin kanssa sopimuksen afganistanilaisten turvapaikanhakijoiden palauttamiseksi kotimaahansa (Sisäministeriö: Ministeriryhmä ehdottaa yhteistyötä Afganistanin kansalaisten vapaaehtoisen paluun ja palauttamisen tukemiseksi 15.12.2008).

Vanhasen hallitus ilmoitti alkuvuodesta 2009 tavoitteekseen palautussopimuksien solmimisen Afganistanin ja Irakin kanssa, kun turvapaikanhakijamäärä oli edellisenä syksynä moninkertaistunut ja julkisuudessa keskusteltiin tämän seurauksena kiivaasti maahanmuuttopolitiikasta ja maahanmuuttoministeri Thorsin ajamasta uudesta ulkomaalaislaista (Hallituksen politiikkariihen kannanotto 24.2.2009). Maahanmuuttoministeri Astrid Thors lupasi Suomelle palautussopimuksen Irakin kanssa viimeistään vuoden 2009 loppuun mennessä.

Mitään konkreettista ei ole tapahtunut.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin konkreettisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta palautussopimukset Afganistanin ja Irakin kanssa saadaan vihdoinkin solmittua ennen tämän hallituskauden loppua?

Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 2014

James Hirvisaari /m11


http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_754_2014_p.shtml

[Jari Leino]

KIRJALLINEN KYSYMYS

Poliisin tiedotusohjeet

Eduskunnan puhemiehelle

Pääkaupunkiseudulla on jo kuukausien ajan riehunut pääosin maahanmuuttajataustaisista nuorista koostuva jengi, joka on kohdistanut raakoja väkivallantekoja pääosin suomalaisiin nuoriin. Lehtitietojen mukaan kyseessä on ainakin 70 pahoinpitelyä. Mallia on otettu etnisten jengien muuallakin maailmassa suosimasta knockout-pelistä, jossa saa pisteitä, jos tiputtaa uhrin yhdellä lyönnillä tai potkulla. Lisäpisteitä saa siitä, jos uhri on mahdollisimman heikko ja arka.

Poliisi ei ole kuitenkaan missään vaiheessa tiedottanut, että kyseiset ryöstäjät ja pahoinpitelijät ovat maahanmuuttajataustaisia ja että he kohdistavat rikoksensa nimenomaan kantaväestöön kuuluviin lapsiin ja nuoriin. Ilmeisesti poliisi ei olisi vieläkään tiedottanut asiasta mitään, jollei tieto olisi vuotanut julkisuuteen muuta kautta.

Julkisuudessa on väitetty, että poliisin tiedotusohjeen mukaan maahanmuuttajajengien kantaväestöön kohdistamista hyvinkin raaoista pahoinpitelyistä pitää puhua vain tavallisina väkivaltarikoksina ja yksittäistapauksina, koska tekijät kuuluvat vähemmistöön.

Jos poliisi olisi ajoissa tiedottanut tämän maahanmuuttajajengin harjoittamasta väkivaltapelistä, edes osa 70 uhrista olisi saattanut välttyä pahoinpitelyltä ja vakavilta vammoilta. Tekijät olisi ehkä saatu kiinni nopeammin. Poliisin salailulla on negatiivinen vaikutus myös yhteiskunnallisen ja maahanmuuttopoliittisen keskustelun kannalta: ongelmia ei voida ratkaista, jos viranomaiset pyrkivät kaikin keinoin salaamaan ongelmat.

Lehtitietojen mukaan Britanniassa ulkomaalaisten pyörittämän pedofiilirenkaan toimintaan ei haluttu puuttua RASISMILEIMAN pelossa. On aihetta epäillä, että kulttuurisensitiivisyyden takia vakavaa rikollisuutta hyssytellään myös Suomessa. (Rasistin leimaa pelännyt kaupunki ei puuttunut seksuaalirikoksiin – 1 400 lasta joutui uhriksi 16 vuoden aikana – YLE 27.8.2014)

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Vaikeneeko poliisi maahanmuuttajajengien kantaväestöön kohdistamista raaoista pahoinpitelyistä siksi, että poliisin tiedotusohjeissa käsketään peittelemään näitä rikoksia ja
miksi Suomen poliisi ei suojele suomalaisia lapsia ja nuoria?

Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 2014

James Hirvisaari /m11

[Ernst]

Hyviä kysymyksiä, tulkoon mainituksi!

[dothefake]

Vastauksista tuskin voidaan sanoa samaa.

[Jari Leino]

KIRJALLINEN KYSYMYS

ISISin terrorismi Euroopassa

Eduskunnan puhemiehelle

Islamilainen terroristijärjestö ISIS kylvää kauhua Lähi-idässä ja uhkaa Eurooppaa. CIA:n raportin mukaan ISISillä on 31000 jäsentä. Jäsenistö koostuu hyvin kirjavasta joukosta ihmisiä, joita arvellaan tulevan 70 eri maasta. Eniten huolta aiheuttavat eurooppalaiset jäsenet, joita rekrytoidaan koko ajan ja yhä kiihtyvällä vauhdilla ja jotka ovat paikallisten mukaan kaikkein raaimpia ja murhanhimoisimpia.

Euroopassa on jo useissa maissa ryhdytty toimenpiteisiin omien kansalaisten suojelemiseksi ISISin vaikutukselta ja hirmuteoilta.

Belgiassa on meneillään oikeudenkäynti Sharia4Belgium -yhdistyksen jäseniä vastaan. Syytettyinä on kuusitoista yhdistyksen perustajaa ja kolmekymmentä varsinaista jäsentä. Yhdeksän 46:sta oli ilmaantunut paikalle, muiden epäillään edelleenkin olevan Syyriassa tai jopa kuolleen. Viranomaiset arvioivat, että yli 400 belgialaista on lähtenyt ISISin riveihin taistelemaan. Näistä 10%:n arvellaan olleen tekemisissä Sharia4Belgium yhdistyksen kanssa. Yhdistyksen perustajaa Fouad Belkacemia epäillään yllyttämisestä ja rekrytoimisesta. Belkacemia vastaan on esitetty nauhoitettuja puhelinkeskusteluita, julkisia lausuntoja, videoituja katusaarnoja, joissa kaikissa Belkacem on yllyttämässä väkivaltaan länsimaalaisia vastaan ja joissa hänen keskeisin sanomansa on, että jihadismi on jaloin tapa antautua Allahille. Belgialaiset viranomaiset toivovat, että oikeudenkäynti olisi selvä kannanotto terrorismia vastaan ja toimisi varoituksena belgialaisille nuorille muslimeille.

Hollannissa on otettu passeja pois kymmeniltä jihadisteiksi epäillyiltä. Hollannin oikeusministeri Ivo Opsteltenin mukaan 41 passinsa menettäneistä oli viranomaisten saamien tietojen perusteella aikeissa liittyä joko Syyrian tai Irakin taisteluihin. Kahdeksan henkilön passit mitätöitiin, jotta he eivät voisi palata Hollantiin Lähi-idästä. Passien mitätöimisen lisäksi viranomaiset jäädyttivät kahdentoista epäillyn varat ja lopettivat sosiaalitukien maksamisen 30:lle.

Jihadisteiksi epäiltyjen matkustusoikeuden rajoittamista ja kansalaisuuden mitätöimistä on uutislähteiden mukaan harkittu nyt myös Britanniassa ja Saksassa. Suomessa heille on suunniteltu lähinnä yhteiskunnan rahoittamaa terapiaa ja vieläpä julkisuudessa ministerin suulla varmistettu sosiaalitukien maksaminen.

ISISin tavoitteena on islamilainen valtio, joka on puhdistettu niin sanotuista vääräuskoisista. Vääräuskoisiin kuuluvat heidän mielestään ei-muslimit, kuten jasidit ja kristityt, sekä shiia-muslimit, joita pidetään kerettiläisinä. ISISin jihadistit ovat valloittaneet viidesosan kurdien asuttamasta Pohjois-Syyriassa sijaitsevasta Kobanin kaupungista, jossa on tähän mennessä kuollut satoja kurdeja, ja pakosalla on satoja tuhansia. Kertomukset jihadistien etnisestä puhdistuksesta ovat karmeaa luettavaa. Saadakseen paikallisissa aikaan pelkoa heidän  mielenterveytensä romahtamaan, jihadistit ovat ulkomaisten uutisten mukaan ripotelleet satoja lasten ja aikuisten päättömiä ja raajattomia vartaloita pitkin Kobanin katuja.

Lupaamalla rekrytoijille suuria taloudellisia palkkioita, ISIS on onnistunut hankkimaan terroristien rekrytoijia myös Suomesta. Sotimaan lähteviä kutsutaan häveliäästi "vierastaistelijoiksi".

Suomen kansalaisuuden saaneiden terroristien rekrytoinnista on kertonut avoimesti useammassa suomalaismediassa ISISin riveihin hakeutunut maahanmuuttajataustainen, Espoossa asunut nuori mies. Hän kertoo, että hänet on matkalle rekrytoinut ja matkaliput maksanut Espoossa asuva mies. Sama mies rekrytoi edelleenkin nuoria ihmisiä terroristeiksi ISISin riveihin. Suomessa RUK:n upseerikoulutuksen saaneet ISIS-terroristit saavat uutisten mukaan muita parempaa palkkaa.

YK:n turvallisuusneuvosto on ottanut kantaa ISISin terrorismiin. Se vaatii kaikkia jäsenmaitaan määrittelemään kansalaistensa omatoimisen osallistumisen ulkomaisiin konflikteihin laittomaksi, rangaistavaksi teoksi. Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman johtamassa kokouksessa hyväksyttiin yksimielisesti päätöslauselma, joka vaatii YK:n jäsenmaita estämään kansalaistensa matkustamisen ulkomaille taistelemaan tai rekrytoimasta taistelijoita konflikteihin tai rahoittamasta konflikteja. Kaikki turvallisuusneuvoston jäsenmaat, mukaan lukien Venäjä, ovat yksimielisesti allekirjoittaneet päätöslauselman. Päätöslauselma on myös kaikkia YK:n jäsenmaita sitova, ja järjestön peruskirjan mukaan turvallisuusneuvostolla on oikeus jopa voimatoimin vaatia jäsenmaitaan noudattamaan sitä. Tämän järkevän päätöksen taustalla on aito huoli ääri-islamilaisen järjestön voimistumisesta.

ISISin tavoitteena on myös nostaa itsensä esikuvansa Al-Qaidan yläpuolelle. Tässä tavoitteessaan ISIS on vannonut kylvävänsä terroria myös Euroopassa ja kostavansa kaikille YK:n päätöslauselmaa puoltaville valtioille. Se on jo teurastanut kameran edessä kaksi yhdysvaltalaista toimittajaa sekä brittiläisen avustustyöntekijän. Viimeisimmällä teloitusvideolla ISIS kertoo seuraavan uhrinsa olevan 26- vuotiaan amerikkalaismiehen, jonka jäähyväiskirje vanhemmilleen on äskettäin julkaistu.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä toteuttaakseen YK:n päätöslauselman vaatimukset Suomessa?
Miten hallitus aikoo estää sen, ettei Suomen armeijan leikattua kapasiteettia käytetä kansainvälisten terroristien kouluttamiseen?
Kuinka hallitus aikoo toimia, jotta Suomi välttyy jihadistien terroriteoilta?

Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 2014
James Hirvisaari /m11



Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja James Hirvisaaren /m11 näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 800/2014 vp:

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä toteuttaakseen YK:n päätöslauselman vaatimukset Suomessa,
miten hallitus aikoo estää sen, ettei Suomen armeijan leikattua kapasiteettia käytetä kansainvälisten terroristien kouluttamiseen ja
kuinka hallitus aikoo toimia, jotta Suomi välttyy jihadistien terroriteoilta?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

YK:n turvallisuusneuvoston 24.9.2014 hyväksymässä päätöslauselmassa 2178 (2014) käsitellään monentyyppisiä terrorismintorjuntaa koskevia oikeudellisia kysymyksiä, ja päätöslauselman kohdat sisältävät jäsenvaltioita velvoittavia määräyksiä.

Tärkeän kokonaisuuden muodostavat päätöslauselman rikosoikeudellisia toimenpiteitä koskevat määräykset. Suomessa terrorismia koskevat kansainväliset ja eurooppalaiset velvoitteet on toimeenpantu asianmukaisesti. Eduskunnan käsittelyssä on lisäksi paraikaa hallituksen esitys 18/2014 vp, jossa ehdotetaan terroristisen kouluttautumisen säätämistä rangaistavaksi ja terroristisen rahoittamisen rangaistavuuden laajentamista. Huomioon ottaen nämä ehdotukset ja jo olemassa olevat muut rangaistussäännökset samoin kuin perus- ja ihmisoikeuksia koskevat näkökohdat lainsäädäntömme voidaan kaiken kaikkiaan katsoa melko hyvin vastaavan päätöslauselmassa esitettyjä velvoitteita.

Turvallisuusneuvoston päätöslauselmaa arvioidaan myös EU:n tasolla. On tärkeää, että seuraamme tarkasti EU:ssa tehtävää arviointia. EU:ssa tapahtuvan käsittelyn pohjalta Suomi arvioi oikeustilaa eri kysymyksissä ja päättää, mihin toimenpiteisiin turvallisuusneuvoston päätöslauselma antaa aihetta.

Suomen perustuslain 127 §:n mukaan jokainen Suomen kansalainen on velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen tai avustamaan sitä sen mukaan kuin laissa säädetään. Maanpuolustusvelvollisuuden täyttämisestä asevelvollisena säädetään asevelvollisuuslaissa (1438/2007). Laki koskee miespuolisia Suomen kansalaisia.

Asevelvollisuuslaissa tarkoitettuun palvelukseen voidaan määrätä vain asevelvollinen, joka on palveluskelpoinen. Palveluskelpoisuuteen kuuluu, että henkilö suoriutuu palveluksesta eikä vaaranna omaa tai muiden palvelusturvallisuutta.

Palveluskelpoisuudesta päätetään tietojen perusteella, jotka asevelvollisesta, hänen terveydentilastaan sekä hänen fyysisestä ja henkisestä suorituskyvystään saadaan asevelvolliselta itseltään, terveydenhuollon ammattihenkilön tarkastuksessa, soveltuvuuskokeessa sekä laissa tarkoitetuilta viranomaisilta ja muilta tahoilta, kuten poliisilta ja oikeushallinnon tietojärjestelmistä.

Asevelvollisuuslain 56 §:ään sisältyy syrjintäkiellon sisältävä säännös. Sen mukaan asevelvollisuutta täytäntöön pantaessa ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Lain mukaan palvelukseen ei oteta henkilöitä, jotka arvioidaan lähinnä poliisilta tai oikeushallinnon rekistereistä saatavien tietojen mukaan turvallisuusriskiksi. Puolustusvoimilla ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa asevelvollisen toimintaan palveluksen jälkeen. Kysymyksessä mainitun YK:n päätöslauselman mahdolliset vaikutukset palveluskelpoisuuteen voidaan tarvittaessa arvioida erikseen.

Valtioneuvosto hyväksyi 6.3.2014 periaatepäätöksen kansalliseksi terrorismintorjunnan strategiaksi vuosille 2014-2017. Strategian tavoitteena on estää sekä Suomessa tapahtuva että Suomesta ulkomaille suuntautuva terroristinen toiminta sekä varautua suomalaisiin ulkomailla kohdistuviin uhkiin. Terrorismintorjunnan painopiste on yhteistyöllä tehtävässä terrorismin ennaltaehkäisyssä. Strategia tehostaa viranomaisten keinovalikoimaa vaikuttaa ja tarvittaessa puuttua Suomessa oleskelevien ja Suomeen pyrkivien riskihenkilöiden toimintaan.

Sisäisen turvallisuuden kolmannen ohjelman mukaisesti toimeenpannaan toimenpideohjelmaa väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisemiseksi. Toimenpideohjelman mukaisesti on käynnistetty paikallista toimintaa, jossa puututaan yksilöihin ja ympäristöihin, joissa ilmenee väkivaltaista radikalisoitumista.

Eduskunnan käsiteltävänä on myös esitys (HE 168/2014 vp), jossa ehdotetaan poliisille oikeutta saada matkustajia ja kulkuneuvon henkilökuntaa koskevia tietoja.

Sisäministeriö on käynnistämässä myös selvityksen, jossa arvioidaan, ovatko poliisilain tiedonhankintasäännökset riittävän kattavat vastaamaan muuttuneeseen terrorismin uhkatilanteeseen.

Sisäministeriö on selvittämässä, onko mahdollista lähettää yhdyshenkilö Turkkiin, jonka tehtävänä olisi analysoida konfliktialueelle Suomesta matkustavien ja sieltä palaavien henkilöiden toimintaa.

Terrorismiin liittyvät kysymykset on otettava vakavasti ja siihen on reagoitava päättäväisesti. Kaikissa terrorismin vastaisissa toimenpiteissä on myös varmistettava - mitä myös päätöslauselmassa korostetaan - oikeusvaltioon kuuluvien perus- ja ihmisoikeuksien sekä oikeusturvan toteutuminen.

Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2014

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

[Jari Leino]

Vastaus palautussopimuksien solmimista koskevaan kirjalliseen kysymykseen on tullut. Vastaus on, että Suomi ei tee mitään, koska afgaaneja ei huvita.


Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja James Hirvisaaren /m11 näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 754/2014 vp:

Mihin konkreettisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta palautussopimukset Afganistanin ja Irakin kanssa saadaan vihdoinkin solmittua ennen tämän hallituskauden loppua?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Valtioneuvoston periaatepäätöksessä maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategiasta todetaan, että selkeillä säännöksillä ja toimivalla paluujärjestelmällä varmistetaan se, että Suomeen ei synny ilman maassaolo-oikeutta oleskelevien ihmisten joukkoa, mutta että vapaaehtoista paluuta on pidettävä ensisijaisena vaihtoehtona. Myös joulukuun 16 päivänä 2008 annetun paluudirektiivin mukaan palauttamisen sijasta olisi suosittava vapaaehtoista paluuta. Paluudirektiivissä onkin jäsenvaltioille asetettu velvollisuus kehittää menettelytapoja vapaaehtoisen paluun edistämiseksi. Vapaaehtoisen paluun hankkeiden avulla kansainvälistä suojelua hakeneiden vapaaehtoinen paluu on lisääntynyt merkittävästi.

Ulkomaalaislaissa on myös säännökset toimenpiteistä, joihin on ryhdyttävä, jos ulkomaalainen ei täytä maassa oleskelun edellytyksiä. Tällöin hänet on joko käännytettävä tai karkotettava. Ketään ei kuitenkaan saa käännyttää tai karkottaa alueelle, jolla hän voi joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi, eikä alueelle, jolta hänet voitaisiin lähettää sellaiselle alueelle. Tämä ns. palautuskielto tulee ottaa huomioon maastapoistamismenettelyn kaikissa vaiheissa.

Kolmansiin maihin käännyttäminen tai karkottaminen edellyttää yhteistyötä tai myötävaikutusta näiden maiden viranomaisten taholta. Tämä yhteistyö tai myötävaikutus voi perustua palauttavan ja vastanottavan viranomaisten välillä sovittuun käytäntöön tai kyseisten valtioiden väliseen kirjalliseen yhteisymmärrykseen. Tyypillisenä esimerkkinä valtioiden välisestä kirjallisesta yhteisymmärryksestä pidetään takaisinottosopimuksia. Takaisinottosopimukset ovatkin osoittautuneet hyödyllisiksi välineiksi laittomasti maassa olevien henkilöiden palauttamiseksi. Ne helpottavat käytännön yhteistyötä vastaanottavan valtion kanssa, koska niissä määritellään noudatettavat menettelyt ja asetetaan selkeät määräajat.

Euroopan unionin solmimia sopimuksia voivat hyödyntää unionin jäsenmaat. Euroopan unioni on solminut takaisinottosopimukset 16 maan kanssa. Euroopan unionilla on vireillä neuvotteluja usean kolmannen maan kanssa. Suomella on kahdenväliset takaisinottosopimukset Viron, Latvian, Liettuan, Romanian, Bulgarian, Sveitsin ja Kosovon kanssa.

Suomi on käynyt paluuseen ja palauttamiseen liittyviä neuvotteluja Afganistanin ja Irakin kanssa. Neuvottelut Irakin kanssa alkoivat vuonna 2009 ja Afganistanin kanssa vuonna 2010. Koska kyseessä ovat kahdenväliset neuvottelut, hallituksella ei ole mahdollisuutta antaa määräaikaa, jonka kuluessa molemmat osapuolet ovat saavuttaneet yhteisymmärryksen.

Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 2014

Sisäministeri Päivi Räsänen

[Jari Leino]

Vastaukseksi kysymykseen "miksi Suomen poliisi ei suojele suomalaisia lapsia ja nuoria?" sisäministeri Päivi Räsänen korostaa sitä, että poliisin tulee suhtautua vakavasti nuorten rikoksentekijöiden suojelemiseen.



Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja James Hirvisaaren /m11 näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 757/2014 vp:

Vaikeneeko poliisi maahanmuuttajajengien kantaväestöön kohdistamista raaoista pahoinpitelyistä siksi, että poliisin tiedotusohjeissa käsketään peittelemään näitä rikoksia ja
miksi Suomen poliisi ei suojele suomalaisia lapsia ja nuoria?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Rikoksen esitutkinnan tiedottamisesta säädetään esitutkintalaissa. Esitutkinnasta tiedottaminen on asia, jossa erilaiset oikeusperiaatteet joutuvat keskinäiseen kilpailutilanteeseen. Esitutkintalain 11 luvun 7 §:ssä säädetään, että jos esitutkinnasta on asian yhteiskunnallisen merkityksen, sen herättämän yleisen mielenkiinnon, rikoksen selvittämisen, rikoksesta epäillyn tavoittamisen, uuden rikoksen estämisen tai rikoksesta aiheutuvan vahingon estämisen vuoksi taikka muusta vastaavasta syystä tarpeen tiedottaa, tiedottaminen on tehtävä niin, että ketään ei aiheettomasti saateta epäilyksenalaiseksi ja että kenellekään ei tarpeettomasti aiheuteta vahinkoa tai haittaa.

Poliisihallituksen vuonna 2011 antaman poliisin viestintämääräyksen (2020/2010/4434) mukaisesti "Poliisin ensisijaisena tiedottamisen muotona ovat kirjalliset tiedotteet, jotka jaetaan ulkoisille sidosryhmille ja poliisin verkkosivuille tasapuolisesti poliisin yhteisellä tiedotteiden jakelujärjestelmällä". Viestintämääräykseen liittyy "Poliisin sisäisen ja ulkoisen viestinnän käsikirja", jossa on tarkemmat ohjeet viestinnän tavoitteista ja toimenpiteistä. Poliisin tiedottamisen ohjeista ei löydy kohtaa, jossa poliisia ohjattaisiin peittelemään rikoksia. Poliisin viestintämääräys liitteineen on luettavissa osoitteessa www.poliisi.fi/viestinta.

Helsingin poliisilaitos on tiedottanut esitutkinnan aikana väkivaltaisista ryöstöistä Alppipuistossa 13.9.2014 otsikolla "Runsaasti ryöstöjä Helsingissä" ja tiedotteesta ilmenee usean tekijäksi epäillyn henkilön kiinniotto. Poliisilaitos on julkaissut tiedotteen poliisin www-sivuilla ja jakanut toimittajien jakelulistalle, johon on ilmoittautunut n. 125 toimittajaa. Myös tapauksen esitutkinnan etenemisestä on tiedotettu 22.9.2014 otsikolla "Alppipuiston ryöstöistä vangittu kaksi nuorta". Molemmissa tiedotteissa on myös mainittu tekijöiden etninen tausta. Poliisin esitutkinnassa ei ole myöskään tullut ilmi, että epäiltyjen tekijöiden kohteena olisi ollut erityisesti kantaväestö, joten sellaisesta ei ole voitukaan tiedottaa.

Poliisi suhtautuu rikoksiin vakavasti, erityisesti silloin kun ne kohdistuvat lapsiin ja nuoriin tai he ovat niissä rikoksesta epäiltyjä.

Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 2014

Sisäministeri Päivi Räsänen

[Jari Leino]

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja James Hirvisaaren /m11 näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 800/2014 vp:

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä toteuttaakseen YK:n päätöslauselman vaatimukset Suomessa,
miten hallitus aikoo estää sen, ettei Suomen armeijan leikattua kapasiteettia käytetä kansainvälisten terroristien kouluttamiseen ja
kuinka hallitus aikoo toimia, jotta Suomi välttyy jihadistien terroriteoilta?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

YK:n turvallisuusneuvoston 24.9.2014 hyväksymässä päätöslauselmassa 2178 (2014) käsitellään monentyyppisiä terrorismintorjuntaa koskevia oikeudellisia kysymyksiä, ja päätöslauselman kohdat sisältävät jäsenvaltioita velvoittavia määräyksiä.

Tärkeän kokonaisuuden muodostavat päätöslauselman rikosoikeudellisia toimenpiteitä koskevat määräykset. Suomessa terrorismia koskevat kansainväliset ja eurooppalaiset velvoitteet on toimeenpantu asianmukaisesti. Eduskunnan käsittelyssä on lisäksi paraikaa hallituksen esitys 18/2014 vp, jossa ehdotetaan terroristisen kouluttautumisen säätämistä rangaistavaksi ja terroristisen rahoittamisen rangaistavuuden laajentamista. Huomioon ottaen nämä ehdotukset ja jo olemassa olevat muut rangaistussäännökset samoin kuin perus- ja ihmisoikeuksia koskevat näkökohdat lainsäädäntömme voidaan kaiken kaikkiaan katsoa melko hyvin vastaavan päätöslauselmassa esitettyjä velvoitteita.

Turvallisuusneuvoston päätöslauselmaa arvioidaan myös EU:n tasolla. On tärkeää, että seuraamme tarkasti EU:ssa tehtävää arviointia. EU:ssa tapahtuvan käsittelyn pohjalta Suomi arvioi oikeustilaa eri kysymyksissä ja päättää, mihin toimenpiteisiin turvallisuusneuvoston päätöslauselma antaa aihetta.

Suomen perustuslain 127 §:n mukaan jokainen Suomen kansalainen on velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen tai avustamaan sitä sen mukaan kuin laissa säädetään. Maanpuolustusvelvollisuuden täyttämisestä asevelvollisena säädetään asevelvollisuuslaissa (1438/2007). Laki koskee miespuolisia Suomen kansalaisia.

Asevelvollisuuslaissa tarkoitettuun palvelukseen voidaan määrätä vain asevelvollinen, joka on palveluskelpoinen. Palveluskelpoisuuteen kuuluu, että henkilö suoriutuu palveluksesta eikä vaaranna omaa tai muiden palvelusturvallisuutta.

Palveluskelpoisuudesta päätetään tietojen perusteella, jotka asevelvollisesta, hänen terveydentilastaan sekä hänen fyysisestä ja henkisestä suorituskyvystään saadaan asevelvolliselta itseltään, terveydenhuollon ammattihenkilön tarkastuksessa, soveltuvuuskokeessa sekä laissa tarkoitetuilta viranomaisilta ja muilta tahoilta, kuten poliisilta ja oikeushallinnon tietojärjestelmistä.

Asevelvollisuuslain 56 §:ään sisältyy syrjintäkiellon sisältävä säännös. Sen mukaan asevelvollisuutta täytäntöön pantaessa ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Lain mukaan palvelukseen ei oteta henkilöitä, jotka arvioidaan lähinnä poliisilta tai oikeushallinnon rekistereistä saatavien tietojen mukaan turvallisuusriskiksi. Puolustusvoimilla ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa asevelvollisen toimintaan palveluksen jälkeen. Kysymyksessä mainitun YK:n päätöslauselman mahdolliset vaikutukset palveluskelpoisuuteen voidaan tarvittaessa arvioida erikseen.

Valtioneuvosto hyväksyi 6.3.2014 periaatepäätöksen kansalliseksi terrorismintorjunnan strategiaksi vuosille 2014-2017. Strategian tavoitteena on estää sekä Suomessa tapahtuva että Suomesta ulkomaille suuntautuva terroristinen toiminta sekä varautua suomalaisiin ulkomailla kohdistuviin uhkiin. Terrorismintorjunnan painopiste on yhteistyöllä tehtävässä terrorismin ennaltaehkäisyssä. Strategia tehostaa viranomaisten keinovalikoimaa vaikuttaa ja tarvittaessa puuttua Suomessa oleskelevien ja Suomeen pyrkivien riskihenkilöiden toimintaan.

Sisäisen turvallisuuden kolmannen ohjelman mukaisesti toimeenpannaan toimenpideohjelmaa väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisemiseksi. Toimenpideohjelman mukaisesti on käynnistetty paikallista toimintaa, jossa puututaan yksilöihin ja ympäristöihin, joissa ilmenee väkivaltaista radikalisoitumista.

Eduskunnan käsiteltävänä on myös esitys (HE 168/2014 vp), jossa ehdotetaan poliisille oikeutta saada matkustajia ja kulkuneuvon henkilökuntaa koskevia tietoja.

Sisäministeriö on käynnistämässä myös selvityksen, jossa arvioidaan, ovatko poliisilain tiedonhankintasäännökset riittävän kattavat vastaamaan muuttuneeseen terrorismin uhkatilanteeseen.

Sisäministeriö on selvittämässä, onko mahdollista lähettää yhdyshenkilö Turkkiin, jonka tehtävänä olisi analysoida konfliktialueelle Suomesta matkustavien ja sieltä palaavien henkilöiden toimintaa.

Terrorismiin liittyvät kysymykset on otettava vakavasti ja siihen on reagoitava päättäväisesti. Kaikissa terrorismin vastaisissa toimenpiteissä on myös varmistettava - mitä myös päätöslauselmassa korostetaan - oikeusvaltioon kuuluvien perus- ja ihmisoikeuksien sekä oikeusturvan toteutuminen.

Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2014

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

[saint]

[...]
Terrorismiin liittyvät kysymykset on otettava vakavasti ja siihen on reagoitava päättäväisesti. Kaikissa terrorismin vastaisissa toimenpiteissä on myös varmistettava - mitä myös päätöslauselmassa korostetaan - oikeusvaltioon kuuluvien perus- ja ihmisoikeuksien sekä oikeusturvan toteutuminen.

Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2014

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

On erittäin hyvä, että ministeri Anna-Maja (rkp) tuo vastauksessaan terrorismiin liittyvät olennaisimmat ongelmat esille, koska muuten terroristien perus- ja ihmisoikeudet sekä oikeusturvan toteutuminen saattaisivat jäädä vaalikarjan keskuudessa helposti liian vähälle huomiolle.

[Jari Leino]

Kirjallinen kysymys 879/2014 vp

Konsulipalvelulain soveltaminen

Eduskunnan puhemiehelle

Helsingin Sanomat uutisoi tällä viikolla, että Suomessa pysyvästi asunut Somalian kansalainen on saanut murhasta kuolemantuomion Somaliassa. Suomen viranomaiset ovat ryhtyneet avustamaan tuomitun lähipiiriä ja pyrkivät vaikuttamaan Somalian viranomaisiin, ettei kuolemantuomiota pantaisi täytäntöön.

Aiemmin Kanadassa asunut, sieltä Suomeen muuttanut ja lopulta Suomesta Somaliaan lähtenyt mies oli murhannut yliopisto-opiskelijan katkaisemalla tältä pään. Tapaus sattui mogadishulaisessa moskeijassa maanantaina 13. lokakuuta. Banaadirin alueellinen rikostuomioistuin langetti miehelle kuolemantuomion 4. marraskuuta.

Nyt Suomen viranomaiset pyrkivät estämään kuolemantuomion täytäntöönpanon. Auttamisen perusteena käytetään konsulipalvelulakia, jonka mukaan "konsulipalveluja annetaan suomalaiselle yhteisölle sekä henkilölle, joka on Suomen kansalainen taikka sellainen Suomessa pysyvästi asuva ulkomaalainen, jolla on oikeus tai jolle on myönnetty lupa oleskeluun tai työntekoon pysyvässä tai siihen verrattavassa tarkoituksessa Suomessa".

Tavallisen kansalaisen oikeustajuun ei mitenkään mahdu, että joku Kanadasta Suomeen muuttanut somali, joka palaa kotimaahansa Somaliaan ja syyllistyy siellä raakaan murhaan, olisi oikeutettu suomalaisten verovaroilla kustannettaviin konsulipalveluihin vain sen takia, että hänelle on annettu pysyvä oleskelulupa Suomeen.

Asia on sitäkin ajankohtaisempi, koska Suomesta on lähtenyt suuri määrä henkilöitä terroristeiksi muun muassa Syyriaan. Osa heistä on ulkomaan kansalaisia. Ovatko nämäkin terroristit oikeutettuja suomalaisiin konsulipalveluihin, mikäli he joutuvat syytteeseen suorittamistaan sotarikoksista?

Konsulipalvelulakia tulisikin viipymättä muuttaa siten, että ainakaan sen 5. luvussa tarkoitettuja "Palveluja vapautensa menettäneelle ja syytetylle" ei tarjottaisi ulkomaan kansalaisille, vaikka heillä sattuisikin olemaan pysyvä oleskelupa Suomessa. Missään tapauksessa tällaisia palveluja ei pitäisi tarjota terrorismirikoksiin syyllistyneille.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

    Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta konsulipalvelulakia muutettaisiin siten, että ainakaan sen 5. luvussa tarkoitettuja "Palveluja vapautensa menettäneelle ja syytetylle" ei tarjottaisi ulkomaan kansalaisille?

Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 2014
James Hirvisaari /m11

[koli]

Kirjallinen kysymys 879/2014 vp

Konsulipalvelulain soveltaminen

Kappas, Hämeenkaiku tarttui tähänkin: http://www.hameenkaiku.fi/viikko-hame/alueuutiset/vh-lahti/25693-edustaja-hirvisaari-konsulipal-veluja-somalimurh-aajalle

On muuten kova vaalikampanja tuolla Hämeenkaiun päätoimittaja Pekko "Filatovin mies" Oksasella sen puolesta, että Hirvisaari jatkaisi eduskunnassa. Jatkuvasti uutisoi Hirvisaaren tekemisistä.

[Supernuiva]

Olen miettinyt itsekseni muutamia kertoja, olisiko näitä mielestäni erittäin hyviä kirjallisia kysymyksiä tehty koskaan eduskunnassa, jos James Hirvisaari olisi edelleen perussuomalaisissa? Väitän, että nämä olisivat mahdollisesti jääneet tekemättä. Itseäni harmittaa suuresti se, että mokutus nähdään persuissa nykyään ikään kuin yhtenä fysikaalisena luonnonlakina, jota vastaan ei enää edes yritetä vaikuttaa.

Mielestäni todellisuus on kuitenkin se, että nykymuotoinen mokutus tuhoaa väistämättä pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin. Itse en ole vielä koskaan ymmärtänyt sitä, miksi juuri vasemmistovihreät haluavat tuhota omien esi-isiensä luomuksen, eli hyvinvointivaltion.

[Ant.]

Olen miettinyt itsekseni muutamia kertoja, olisiko näitä mielestäni erittäin hyviä kirjallisia kysymyksiä tehty koskaan eduskunnassa, jos James Hirvisaari olisi edelleen perussuomalaisissa?

Luulen, ettei olisi. En kuitenkaan muista, että Hirvisaari olisi koskaan kertonut, että häntä olisi estetty tekemästä tällaisia kysymyksiä.

Olisi kiva tietää, missä määrin nämä erittäin hyvät kysymykset ovat Hirvisaaren itsensä ja missä määrin esimerkiksi Jari Leinon käsialaa.